FI95401C - Menetelmä ainakin oleellisesti palamattoman tuotteen valmistamiseksi kuituraaka-aineesta sekä menetelmällä valmistettu lämmöneristysmateriaali ja asfaltin lisäaine - Google Patents

Description

95401

Menetelmä ainakin oleellisesti palamattoman tuotteen valmistamiseksi kuituraaka-aineesta sekä menetelmällä valmistettu lämmöneristysmateriaali ja asfaltin lisäaine 5

Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää kasvikuitutuotteiden valmistamiseksi.

Tällaisen menetelmän mukaan kuituraaka-aine jauhetaan yhdessä 10 palonestoaineen kanssa haluttuun hienouteen ainakin oleelli sesti palamattoman tuotteen valmistamiseksi.

Keksintö koskee myös patenttivaatimuksen 9 mukaista lämmön-eristysmateriaalia sekä patenttivaatimuksen 16 mukaista lisä-15 ainetta.

Tällainen materiaali koostuu haluttuun hienouteen jauhetusta kasvikuiduista sekä niihin sekoitetusta palonestoaineesta.

20 Keksinnön mukainen materiaali soveltuu käytettäväksi etenkin lämmöneristeenä sekä myös esim. tienpäällystysaineiden ja sentapaisten kuumana levitettävien aineiden lisäaineena.

Jätemateriaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat saaneet 25 suuren jalansijan nykyisessä teollistuneessa maailmassa.

Jätepaperin hyödyntämiseksi on kehitetty menetelmiä, joiden avulla niistä voidaan valmistaa esim. lämmöneristeitä. Täl-' laisia mm. selluvillaksi tai Eko-villaksi kutsuttuja eris tysmateriaaleja on markkinoilla runsaasti ja niihin kohdis-30 tuvia patentteja on olemassa suuri joukko. Niinpä vuodesta -77 lähtien on pelkästään USA:ssa patentoitu 50 kpl puu-kuidusta valmistettavia lämmöneristeitä, niiden palonesto-ainekoostumusta ja tapoja niiden valmistamiseksi sekä sideai-' ·· nekoostumuksia, joilla nämä kuidut ruiskutettuna sidotaan 35 yhteen. Muutamissa patenteissa käsitellään myös sanotun sel- luvillaeristeen sterilointia, sen säilyvyyden parantamiseksi eristetilassa.

Rakennuksen lämmöneristämiseen sopivien materiaalien lämmön- 2 95401 eristyskyky perustuu siihen, että eriste estää ilman liikkeen eristettävässä tilassa. Ideaalinen eriste olisi sellainen, että se estäisi tietyssä määrin myös ilman molekyylien lämpö-liikettä. Jälkimmäiseen kategoriaan kuuluvia eristemateriaa-5 leja ovat mm. niin sanotut aerogeelit, joiden huokoskoko on nanometrien luokkaa. Eristävyyttä voidaan myös parantaa käyttämällä eristeen sisällä sellaisia kaasuja, joiden lämmönjoh-tavuus on huono, ja sellaisia kiinteitä materiaaleja, jotka heijastavat tehokkaasti lämpösäteilyä ja johtavat huonosti 10 lämpöä. Tehokkain eriste on luonnollisesti vakuumi yhdistet tynä moniin kerroksittain asetettuihin heijastuspintoihin. Normaalin rakennuksen ja vastaavan eristämisessä ei kuitenkaan ole taloudellista toistaiseksi käyttää näin eksoottisia eristemateriaalej a.

15

Ilman lämmönjohtavuus on 0,0253 W/m°C, johon arvoon tai hyvin lähelle sitä päästään polystyreenivaahdolla, jossa on paljon heijastavia pintoja ja pieni huokoskoko. Parhalla luonnonmateriaalilla 1. korkilla lämmönjohtavuus on luokkaa 0,045 20 W/m°C, tiheyden ollessa 140 kg/m3.

• ·

Tyypillisen ns. selluvilla- tai Eko-villa-eristeen lämmön-johtavuusarvot ovat parhaassa tapauksessa noin 0,034 - 0,036 W/m°C. Vastaava lämmönjohtavuus esim. mineraalivillalla on 25 luokkaa 0,040 W/m°C ja joskus 0,038 W/m°C. Tällöin selluvil- . , la-eristeen tiheys on edullisesti 30 - 36 kg/m3 ja mineraa livillan tiheys vastaavasti 30 - 80 kg/m3. Ero johtuu kuitumateriaalien lämmönjohtavuuden erilaisuudesta. Mineraalivillalla parhaat eristävyysarvot saavutetaan, kuten monilla 30 muillakin materiaaleilla, tiheydellä noin 40 - 60 kg/m3.

Kasvikuiduista valmistettujen lämmöneristeiden etuina esim.

• · 1 mineraalivillaeristeisiin nähden ovat niiden hyvä lämmöneris-tyskyky ja edulliset tuotantokustannukset. Koska lähtöaineina 35 voidaan käyttää jätepaperia tulevat näiden tuotteiden kilpai lukyky jatkossa entisestään paranemaan.

3 95401

Tyypillisesti selluvilla valmistetaan repimällä paperia ja jauhamalla se esim. vasaramyllyllä sekä sekoittamalla kuitujen joukkoon palonestoainetta, jolla eriste saadaan palamattomaksi ja kytemättömäksi. Monet palonsuoja-aineet toimivat 5 samalla sienten ja muiden mikrokasvuston kasvun tuhkahdutta- jina. Tyypillisimmät tällaiset aineet ovat booriyhdisteet, fosforihapon suolat, antimoniyhdisteet, urea jne, eli tyypillisesti samat aineet, joita jo käytetään kaikissa muissakin palonestotarkoituksissa.

10

Esimerkkinä tekniikan tasosta mainittakoon US-patenttijulkaisu 4.804.695, jonka mukaan jauhetaan kuitumainen materiaali — joko puu tai (jäte)paperi — yhdessä boorihappojauheen kanssa (14 % boorihappoa kuitujen painosta), käyttäen vasara-15 myllyä jauhamiseen.

Selluvillan nykyiseen valmistustekniikkaan liittyy eräitä epäkohtia. Niinpä vasaramylly litistää kuidun mutta ei fib-rilloi sitä niin kuin varsinaiset jauhimet. Litistyessään 20 kuitu muuttuu lämmöneristysfunktion kannalta epäedulliseen • · · muotoon.

Edelleen olisi valmistuksen kannalta edullista sekoittaa kaikki tarvittavat kemikaalit kuten palonestoaineet ja säily-25 tysaineet jo ennen jauhinta, jotta ne saataisiin tasaisesti leviämään. Tämä ei puolestaan ole mahdollista käytettäessä fibrilloivia jauhimia. Syy tähän on seuraava:

Tyypilliset palonestoaineet, kuten booraksi tai boorihappo 30 tai sooda tai näiden seokset, käytetään kidevellisinä muotoi na paloneston tehostamiseksi. Booraksia ja vastaavia komponentteja halutaankin käyttää palonestoaineina nimenomaan kide-vedellisinä muotoina, jotta vapautuva kidevesi jo mahdollim-man alhaisessa lämpötilassa sitoisi lämpöä ja vähentäisi hap-35 pea kuidun ympärillä. Vastaavasti kidevedetön booraksi tai mikä muu sentapainen kidevettä sitova materiaali sitoo kide-vettä myöhemmin, jos se on tuotu materiaaliin kidevedettoma- 4 95401 nä, olettaen että ympäristössä on kidevettä saatavilla esim. ilman kosteudesta.

Booraksin kymmenen kidevesimolekyyliä vapautuvat 60,8 °C:n 5 asteen lämpötilassa, jolloin booraksi muuttuu pentahydraa- tiksi tai/ja tetrahydraatiksi ja myöhemmin 95 °C:n lämpötilassa dihydraatiksi. Kun jauhetaan esim. jätepeperia, käytetään tyypillisesti kuivajauhamisessa tehoa noin 100 kWh/tonni materiaalia. Tämä pienehkökin tehonkäyttö nostaa kuitumateri-10 aalin ja sitä seuraavan ilman ja lisäaineiden lämpötilaa niin, että kidevedelliset materiaalit "sulavat" omaan kideveteensä ja tukkivat kaikki jauhimen terän raot.

Varsinaisten eristemateriaalikustannusten lisäksi eristeen 15 paikalleen asentaminen on varteenotettava kustannustekijä rakennusten lämmöneristämisessä.

Halvin asennustapa eristeelle on puhaltaa se ilmavirran avulla paikalleen. Selluvilla ja muut puhallettavat eristeet 20 soveltuvat perinteisesti parhaiten sellaisiin käyttötarkoi- tuksiin, jotka ovat vaakasuorien pintojen eristeitä, joissa ei ole olennaista vaikka eriste tietyssä määrin iän mukana painuu kasaan. Tästä syystä niiden markkinat ovat olleet pääasiassa rakennusten yläpohjien ja jossain määrin alapohji-25 en eristyksissä. Seinän eristyksiin ei juurikaan ole näitä painuvia eristeitä asennettu sellaisenaan.

Puhallettaessa esim. selluvillaa tai mineraalivillaa rakennuksen seinän eristettävään rakoon on edellä kuvatusta syystä 30 johtuen jouduttu puhaltamaan sekaan aina jotakin sideainetta joka sitoo kuidut yhteen, estäen eristeen laskeutumisen.

Sideaineiden lisäämisellä on kuitenkin monta haittaa: - ne tuovat aina kosteutta eristettävään tilaan 35 - sideaineet vaativat lisää palonestoainetta - useimmissa sideaineissa on joko haihtuvia kemikaaleja tai ne ovat haluttua ravinnetta mikrobeille ja sienirihmastoille.

5 95401

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen menetelmä sellaisten kasvikuitupohjaisten tuotteiden valmistamiseksi, jotka soveltuvat käytettäviksi esim. puhal-5 lettavina lämmöneristeinä ja erilaisten kuumana levitettävien massojen lisäaineina.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että kuituraaka-aineeseen sekoitetaan ensin ainakin osa käytettävästä palonestoai-10 neesta, minkä jälkeen se jauhetaan haluttuun hienouteen hier tävän jauhatusvaikutuksen tuottavalla jauhimella.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patentti-15 vaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaiselle eristysmateriaalille on puolestaan tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 9 tunnusmerkkiosassa .

20

Keksinnön mukaiselle asfaltin tai vastaavan lisäaineelle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 16 tunnusmerkkiosassa.

25 Tämän keksinnön mukaan valmistetaan fibrillioitu kuitutuote . , jauhamalla alla kuvatulla tavalla sopivaa selluloosa- tai lignoselluloosapitoista raaka-ainetta. Halvin tuote saadaan kuiduttamalla jätepaperia, mutta menetelmä sopii myös tuotteiden valmistamiseen suoraan puusta tai käyttämättömästä 30 sellusta/paperista. Jätepaperi voi olla puupitoista eli pape ria, joka oleellisesti vain sisältää mekaanista massaa, se voi olla puuvapaata eli oleellisesti kemiallista massaa sisältävää paperia, tai se voi olla näiden yhdistelmä, kuten LWC-paperi, joka pääasiallisesti koostuu mekaanisesta massas-35 ta, jonka joukkoon on sekoitettu kemiallista sellua armee- rausmassaksi. Jätepaperi voi edelleen sisältää täyte- ja pigmenttejä tai olla näistä oleellisesti vapaa.

6 95401

Kaikkia yllä mainittuja raaka-aineita kutsutaan tämän keksinnön yhteydessä myös "kuituraaka-aineeksi". "Paperi" -käsite pitää sisällään erilaiset paperit, kartongit, pahvit ja levyt, joiden pinta-alapainot tyypillisesti vaihtelevat välillä 5 50 - 500 g/m2.

Keksinnön ensimmäisessä edullisessa sovellutusmuodossa, jossa jätepaperista valmistetaan lämmöneristysmateriaalia, kuitu-raaka-aineeksi sopii erityisen hyvin paperi, joka ainakin 10 pääasiallisesti koostuu lignoselluloosapitoisesta (puupitoi sesta) raaka-aineesta. Esimerkkinä mainittakoon käytetty sanomalehtipaperi. Keksinnön toisen edullisen sovellutusmuo-don mukaan, jossa valmistetaan esim. asfaltin lisäainetta, kuituraaka-aineeksi sopii etenkin päällystetty paperi, joka 15 sellun lisäksi sisältää mineraalitäyteaineita kuten kaoliinia ja/tai talkkia. Tämän tyyppinen paperi on esim. arkistointi-kelpoiset kirjoituspaperit, aikakauslehtipaperit, esitepape-rit jne. Tuote sisältää jauhatuksen jälkeen noin 1 - 50 % kaoliinia, talkkia tai sentapaista paperin mineraalista täy-20 teainetta.

Kuituraaka-aine jauhetaan haluttuun hienouteen. "Halutulla hienoudella" tarkoitetaan tässä kuituraaka-aineen hajottamista pienemmiksi osiksi. Osien koko vaihtelee käyttökohteen mu-25 kaan. Niinpä yllä mainitussa keksinnön ensimmäisessä edulli sessa sovellutusmuodossa raaka-aine hajotetaan noin 0,1 - 50 mm:n, edullisesti noin 1-10 mm:n hiutaleiksi. Keksinnön toisessa sovellutusmuodossa raaka-aine hajotetaan tätä huomattavasti pienemmiksi, tyypillisesti noin 0,01 - 10 mm:n, 30 edullisesti noin 0,1-5 mm:n hiukkasiksi.

Jauhatuksen kannalta on oleellista, että siinä syntyy hiertävä vaikutus, joka johtaa kuitujen fibrilloitumiseen, jolloin saadaan fluffin (eli massarevinnäinen) omaista tuotetta.

35 Niinpä jauhimiksi sopivat esim. levy- ja kartiojauhimet ja sentapaiset jauhimet, joissa on pyöriviä jauhinlevyjä tai -teriä. Erityisen edullisesti jauhimet on varustettu urite- 7 95401 tuilla tai hammastetuilla terillä. Kuten alla mainitaan käytetään jätepaperin jauhatukseen eräässä erityisen edullisessa sovellutusmuodossa uritettuja teriä, joiden urat on noin 5 mm syviä ja harjat 3 - 5 mm korkeita. Uritetuilla terillä voi-5 daan saada aikaan pienemmän tiheyden omaavaa tuotetta kuin ' esim. hammastetuilla terillä. Käytetyssä jauhimessa on tyypillinen terän välys luokkaa 0,1 - 0,5 mm, jauhettaessa jäte-paperia.

10 Tässä keksinnössä on havaittu, että levy- ja kartiojauhimil- lakin voidaan sekoittaa jauhettavaan massaan palonestoaineet, kuten booraksi, boorihappo, sooda, urea, fosforihapon alkali-metalli- suolat jne, jos nämä ovat kidevedettömiä tai vain vähän kidevettä sisältäviä muotoja. Erityisen edullisesti 15 palonestoaineena käytetään booraksia, soodaa tai näiden yh distelmää. Palonestoon tarkoitetut aineet koostuvat sopivim-min suoloista, jotka esiintyvät ainakin viidellä — edullisesti kymmenellä — kidevesimolekyylillä varustettuina kuten myös kidevedettöminä tai alhaisemalla kidevesimäärällä va-20 rustettuina. Olennainen osa sanottujen suolojen kidevedestä ·: poistuu yli 30 ° - 120 °C:n lämpötilassa.

"Palonestolla" tarkoitetaan materiaalin syttymisherkkyyden vähentämistä, eli materiaalin muuttamista ainakin oleellises-25 ti palamattomaksi ja kytemättömäksi.

Kuivana sekoitettujen aineiden palonestovaikutus ei ole yhtä suuri kuin kidevettä sisältävien aineiden. Tästä syystä keksinnön ensimmäisessä sovellutusmuodossa, jossa valmistetaan 30 lämmöneristeeksi sopivaa materiaalia, on havaittu edulliseksi jakaa materiaali kahteen osaan: kuivaan ja kidevettä sisältävään. Niinpä osa — edullisesti 1/4 - 1/2 — palonestoaineista tuodaan kuitumateriaalin sekaan ennen jauhatusta kidevedettö-mänä ja osa — edullisesti 1/2 - 3/4 — kidevedellisenä jauha-35 tuksen jälkeen.

Jos kaikki palonestoaineet sekoitetaan kuivana kuitujen jau- , 95401 hatuksen yhteydessä, vaaditaan suurempi määrä palonestoai-netta alkupalonturvan aikaansaamiseksi materiaalille. Lisäksi on huomattava, että kaikkea lämmöneristeissä tarvittavaa palonestomateriaalia ei voida sekoittaa kuivana kuitujen jouk-5 koon, koska tällöin ei voida taata tyypillisten uritettujen terien tukkeutumattomuutta. Niinpä on havaittu, että esim. kidevedetöntä booraksia voidaan lisätä kuituihin vain noin 8 % kuitujen painosta ennen jauhatusta, jotta terät pysyvät puhtaina ja eivät tukkeudu. Teriä on luonnollisesti käytössä 10 monia eri tyyppejä, mutta tämä huomautus koskee noin 5 mm:n uralla ja 3 - 5 mm:n harjalla varustettuja teriä, joiden on havaittu parhaiten kuiduttavan kuivana jätepaperia. Tämän vaihtoehdon edullisuus näkyy siinä, että tällaisilla terillä saadaan valmistettua eristettä, jonka tiheys on 30 kg/m3, kun 15 hammastetuilla terillä tai vasaramyllyllä valmistetun eris teen tiheys on noin 36 kg/m3.

Yleisesti ottaen kidevedettömänä lisättävän booraksin tai sentapaisen palonestoaineen yläraja on noin 10 - 15 % kuitu-20 jen painosta.

Jauhettessa on edullista sekoittaa materiaaliin muutakin materiaalia, erityisesti sellaista, joka itsekin jauhautuu. Niinpä palonesto-aineiden lisänä tai apuna käytetään sopivim-25 min muita kidevedettömänä ja kidevedellisenä esiintyviä suo loja kiinnittämään kuituhin muita materiaaleja.

Keksinnön mukaisella menettelyllä saavutetaan mm. seuraavat edut: 30 - osa palonestoaineesta saadaan paremmin jaettua kuitujen . j oukkoon.

voidaan käyttää levyjauhinta tai kartiojauhinta, joissa on uritetut terät tai hammastetut terät, kuiva materiaali myöhemmin kostuessaan 1. vetäessään 35 kidevettä puoleensa paisuu ja sitoo kuituja toisiinsa, mahdollistaen laskeutumattoman rakenteen, - kuiva hyvin dispergoitu kidevettä sisältämätön mutta 95401 9 myöhemmin kidevettä sitova materiaali kiinnittää helposti kuituihin muitakin haluttuja lisäaineita.

Viimeisessä huomautuksessa tarkoitetaan tässä erityisesti 5 aktiivihiiltä.

Tämän keksinnön mukaisesti voidaan näet edullisesti ottaa huomioon radonhaittojen poistaminen. Rakennuksissa on läm-möneristämisen lisäksi yhä enenevässä määrin tultu tiiviyden 10 lisääntyessä radon-kaasun eristämisen kanssa tekemisiin. Kek sinnön mukaan suoritettaessa rakennuksen alapohjan eristyksiä on edullista käyttää lämmöneristeen joukossa aktiivihiiltä, koska se sitoo radonkaasua niin pitkäksi aikaa, että radonin radioaktiivisuus on ehtinyt vähentyä mitättömäksi. Aktiivi- 15 hiilen on edullista olla mahdollisimman tasaisesti jakautu neena, jotta sen tilastolliset mahdollisuudet radonkaasun sitomiseen olisivat parhaat mahdolliset.

Aktiivihiiltä on edullista käyttää 1 - 20 %, etenkin 1 - 5 -s 20 kuitujen painosta ja kuivaa kidevettä myöhemmin sitovaa epä orgaanista ainetta 2 - 8 % kuitujen painosta, jotka kaikki sekoitetaan materiaaliin ennen jauhatusta. Jauhatuksen jälkeen voidaan kidevettä sisältävät palonestoaineet sekoittaa sinänsä tunnetulla tavalla.

25

Laskeutumattoman rakenteen ansiosta keksinnön mukaista läm-möneristettä voidaan käyttää myös pystysuorien seinämien eristämiseen esim. puhaltamalla kasvikuitueriste seinätilaan.

30

Esimerkki l

Valmistettiin lämmöneristeeksi sopivia kasvikuitutuotteita kierrätyspaperista, joka pääasiallisesti koostui sanomalehti-35 paperista. Paperi revittiin ensin karkeiksi suikaleiksi, minkä jälkeen paperimateriaaliin sekoitettiin 2 - 8 % booraksia kidevedettömässä muodossa. Seos jauhettiin uritetuilla 10 95401 terillä varustetussa levyjauhixnessa suheellisen karkeaksi massanrevinnäiseksi, jossa kuituhiutaleiden koot olivat noin 1-5 mm. Tämän jälkeen fluffiin sekoitettiin kidevedellistä booraksia 12 - 20 % kuitujen painosta.

5

Vertailun vuoksi valmistettiin massanrevinnäinen, johon kaikki booraksi lisättiin kidevedellisessä muodossa jauhatuksen jälkeen.

10 Suorittamissamme kokeissa on havaittu, että kuivana tuodut hienoksi pulveroidut palonestoaineet myöhemmin sitoivat it-seenä kidevettä ja tästä syystä valmistettujen eristetuot-teiden painuminen pystytiloissa oli vain noin 5 - 20 % sellaisen vastaavan eristeen painumisesta, jossa kidevedellinen 15 materiaali oli kaikki sekoitettu kuitumassaan jauhatuksen jälkeen.

* *

Claims (18)

1. Menetelmä ainakin oleellisesti palamattoman tuotteen valmistamiseksi kuituraaka-aineesta, jonka menetelmän mukaan 5. kuituraaka-aine jauhetaan haluttuun hienouteen ja - siihen sekoitetaan palonestoainetta, tunnettu siitä, että - jauhatus suoritetaan uritetuilla terillä varustetussa jauhimessa fibrilloitumisen aikaansaamiseksi, 10. palonestoaineena käytetään epäorgaanisia suoloja, jotka kykenevät sitomaan itseensä kidevettä ja esiintyvät sekä kidevedellisinä että kidevedettöminä muotoina, ja - 1/4 - 1/2 palonestoaineesta tuodaan kuitumateriaalin sekaan kidevedettömässä muodossa ennen jauhatusta. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonestoaineena käytetään booraksia, soodaa tai näiden yhdistelmää.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhatus suoritetaan levy- tai kartiojauhimella.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tungettu siitä, että 1/2 - 3/4 palonestoaineesta 2? tuodaan kuitumateriaalin sekaan kidevedellisenä jauhatuksen jälkeen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palonesto-aineiden lisänä tai apuna käytetään 30 muita kidevedettömänä ja kidevedellisenä esiintyviä suoloja kiinnittämään kuituhin muita materiaaleja.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitumateriaaliin sekoitetaan kuitujen painosta 35 korkeintaan noin 10 - 15, edullisesti korkeintaan noin 8 % vedetöntä palonestoainetta. b .. · 12 95401

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kidevedettömän materiaalin kanssa jauhetaan kuitujen sekaan aktiivihiiltä 1 - 20 % kuitujen painosta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän käyttö läm- möneristysaineiden tai asfaltin tai sentapaisten kuumana levitettävien päällysteiden lisäaineiden valmistukseen.

9. Lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että se 10 on valmistettu patenttivaatimuksen 1 mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että palonestoon tarkoitetut aineet koostuvat suoloista, jotka esiintyvät ainakin viidellä kide- 15 vesimolekyylillä varustettuina kuten myös kidevedettöminä tai alhaisemalla kidevesimäärällä varustettuina.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että palonestoon tarkoitetut 20 suolat ovat sellaisia, että olennainen osa niiden kidevedestä poistuu yli 30 °C:ssa ja alle 120 °C:ssa.

11 95401

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että se sisältää kuitujen painosta 25 1 - 20 % jauhettua aktiivihiiltä. •

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että se sisältää palonestoon tarkoitettujen suolojen lisäksi muita kidevedettömänä ja kideve- 30 dellisenä esiintyviä suoloja, jotka kykenevät kiinnittämään kuituhin muita materiaaleja.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että se käsittää noin 0,1 - 50 mm:n, 35 edullisesti noin 1-10 mm:n hiutaleiksi hajotettua jätepape ria, johon on sekoitettu booraksia, soodaa tai näiden seoksia . 13 95401

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lämmöneristysmateriaali, tunnettu siitä, että jätepaperikuidut ovat ainakin pääasiallisesti peräisin puupitoisesta keräyspaperista.

16. Asfaltin ja sentapaisten kuumana levitettävien päällys teiden lisäaine, tunnettu siitä, että se on valmistettu patenttivaatimuksen 1 mukaisesti.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lisäaine, t u n -10 n e t t u siitä, että kuituraaka-aine koostuu ainakin oleel lisesti noin 0,01 - 10 mm:n, edullisesti noin 0,1-5 mm:n hiukkasiksi jauhetuista kasvikuiduista, jotka ovat peräisin mineraalitäyteaineita sisältävästä paperista.

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen täyteaine, tun nettu siitä, että se sisältää noin 1 - 50 % kaoliinia ja/tai talkkia. • · 14 95401