FI95391C - Uusi polttoaineseos - Google Patents

Description

1 95391

Uusi polttoaineseos

Keksintö koskee polttoaineseosta, joka sisältää biologista öljyä, sekä sellaisen polt-5 toaineseoksen käyttöä polttoaineena moottoreissa ja länunön/sähkön tuotantolaitoksissa.

Polttomoottorien tavanomaiset nestemäiset polttoaineet muodostuvat hiilivetyseok-sista ja ne saadaan suurimmaksi osaksi maaöljystä. Suppenevat raakaöljyvarat ovat lisänneet sellaisten polttoaineiden kysyntää, joissa polttoainehiilivedyt on ainakin 10 osittain korvattu uusiutuvilla polttoaineilla, kuten kasvi- tai eläinperäisillä öljyillä. Vähentämällä voimakkaasti biologisesti hajoamattomien hiilivetyjen osuutta vähennetään samalla öljy- yms. katastrofien ympäristölle aiheuttamia saastuttamisriskejä.

Erilaisista biomassoista pyritään valmistamaan kiinteiden polttoaineiden lisäksi myös nestemäisiä polttoaineita liikennesektorille ja lämmön sekä sähkön tuotantoon. 15 Eräiden kehitysohjelmien tavoitteeksi on liikennesektorille asetettu 5 %:n biopoltto-nesteosuus liikenteen polttonesteiden kokonaiskulutuksesta, joka vastaa noin 5-10 megatonnin vuotuista käyttöä. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat bensiinin lisäaine-komponentit, etanoli tai metanoli ja eetterit, etyyli-t-butyylieetteri ja metyyli-t-but-yylieetteri. Dieselmoottoreita varten on tavoitteena biopolttoaineiden valmistus pää-20 asiassa rypsistä tai Pohjoismaissa sellun keiton mäntyöljystä.

DE-julkaisussa 24 41 737 kuvataan kaasuttimella varustettujen polttomoottoreiden polttoaineseoksia, jotka koostuvat hiilivetyseoksesta sekä sellaisesta seoksesta, joka sisältää alempaa alkoholia, vettä ja mahdollisesti pienen määrän kasviöljyä, joka toimii yhteensovitusaineena.

25 DE-31 49 170 ja DE-31 50 988 esittävät dieselpolttoaineita, joissa on korvattu jopa 90 % hiilivedyistä kasviöljyjen alkyylirasvahappoestereillä, jolloin polttoaineseos lisäksi sisältää alempaa alkoholia. Tässä tapauksessa on kuitenkin ollut välttämätöntä muuttaa kasviöljyt täydellisesti alkyylirasvahappoestereiksi, etenkin metyylirasva-happoestereiksi, mikä toisaalta merkitsee korkeita kustannuksia ja toisaalta vaikeasti 30 hyödynnettävän glyseriinijätteen muodostumista.

On myös yritetty käyttää esteröimättömiä kasviöljyjä, kuten rypsiöljyä, polttoaineina polttomoottoreissa. US-4 359 324 esittää dieselpolttoöljyä, joka muodostuu 25-75 %:sta butyylialkoholia ja 75-85 %:sta kasviöljyä. US-4 557 734 esittää taas dieselöl- 2 95391 jyä, joka muodostuu kasviöljystä, metanolista tai etanolista ja suoraketjuisesta okta-nolista.

DE-4 116 905 esittää polttoaineseosta, joka käsittää 60-88 tilavuus-% ainakin yhtä kasvi- ja/tai eläinöljyä, 6-20 tilavuus-% ainakin yhtä suoraketjuista tai haaroittunutta 5 alifaattista monoalkoholia, jossa on 1-5 hiiliatomia ja 6-20 tilavuus-% bensiiniä.

WO-julkaisussa 83/00344 esitetään polttomoottorin polttoaine, joka on öljyn, alkoholin ja mäntyöljyn seos. Mäntyöljy toimii öljyn ja alkoholin yhteensovitusaineena. öljy on edullisesti rasvaöljy tai dieselöljy, ja alkoholi on edullisesti etanoli tai me-tanoli. Mäntyöljyn edullinen määrä on vähintään 15 tilavuus-%.

10 Edellä esitetyn perusteella on siis tunnettua, ettei rypsiöljyä voida käyttää sellaisenaan dieselmoottoreissa, koska se likaaja karstoittaa etenkin ruiskusuuttimet 500-1500 käyttötunnin jälkeen. Ongelma on pyritty välttämään erikoisrakenteisilla moottoreilla, esim. ns. Elsbett-moottori, tai muuttamalla kemiallisesti rypsiöljyn fysikaalisia ominaisuuksia lähelle tavallista dieselöljyä, lähinnä em. esteröinnillä. Eri-15 koismoottorit ovat noin kaksinkertaisia hinnaltaan, koska niissä on muutettu moot torin ruiskutuslaitteistot sekä palotilat sekä otettu käyttöön korkeampi lämpötila karstoittumisen estämiseksi. Tavallisesti karstoittuminen johtuu kasviöljyn triglyse-ridirakenteen epätäydellisestä palamisesta ja öljyn huonosta pisaroitumisesta suut-timissa. Tietyillä öljykasvilaaduilla myös öljyn viskositeetti nousee ulkolämpötilan 20 laskiessa, jolloin käyttö talviolosuhteissa ei tule kyseeseen.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada polttoaine, joka oleelliselta osaltaan koostuu luonnossa uusiutuvasta materiaalista. Tällöin pyritään erityisesti hyödyntämään kasvi-ja/tai eläinöljyä. Erityisesti keksinnössä pyritään sellaiseen polttoaineeseen, joka kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksiensa puolesta kelpaa 25 tavanomaiseen käyttöön eli tavanomaisten ajoneuvojen, käyntilaitteiden ja voimalaitosten koneisiin sekä lämmöntuotannon tavanomaisiin polttolaitteisiin. Keksinnöllä halutaan myös aikaansaada biologisesti hajoava polttoaine, joka sopii nykyisten tyyppisten dieselmoottorien polttoaineeksi. Keksinnön mukaisen polttoaineen on myös oltava mahdollisimman ympäristöystävällinen.

30

Edellä mainittuihin tavoitteisiin on nyt päästy sellaisella biologista öljyä sisältävällä polttoaineseoksella, jolle pääasiassa on tunnusomaista se, mitä sanotaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. On siis oivallettu, että saadaan entistä käyttökelpoisempi polttoaineseos, jos se käsittää 3 95391 a) 5-100 % polttoaineseoksen painosta sellaista biokomponenttiseosta, joka sisältää ai) noin 50-95, edullisesti 70-90 %, biokomponenttiseoksen painosta ainakin yhtä kasvi- tai eläinöljyä ja 5 a2) noin 5-50, edullisesti 10-30 %, biokomponenttiseoksen painosta rasvaha pon ja/tai hartsihapon Ci-Cö-alkyyliesteriä tai sen seosta, ja b) 0-95 % polttoaineen painosta hiilivetykomponenttia.

Keksinnön mukaiseen ratkaisuun päädyttiin, kun huomattiin, että esteröimällä mäntyöljyä tai rypsiöljyä, joka suurimmaksi osaksi muodostuu rasvahappojen (ja hartsi-10 happojen, mäntyöljy) seoksesta, ja lisäämällä esteröity mäntyöljy tai rypsiöljy bioöl-jyyn, tässä tapauksessa rypsiöljyyn, saatiin polttoaine tai polttoaineen lisäaine, jolla ei esiintynyt dieselmoottorin karstoittumista eikä viskositeetin jyrkkää nousua alemmissa lämpötiloissa.

Keksinnön mukainen polttoaineseos voi siis sisältää 5-100 paino-% mainittua bioöl-15 jystä ja rasva- ja/tai hartsiesteristä muodostuvaa biokomponenttiseosta. Pitoisuuden alaraja tulee kysymykseen silloin, kun mainittua biokomponenttiseosta käytetään polttoaineseoksen hiilivetykomponentin lisäaineena tai halutaan ekologisista syistä sisällyttää tavanomaisiin hiilivetypolttoaineisiin ympäristöystävällisiä komponentteja. Pitoisuusalueen ylärajaksi on asetettu 100 paino-%, mikä merkitsee, että tällöin 20 polttoaineseos on kokonaan mainittua biokomponenttiseosta. Koska keksintö perustuu oivallukseen, että rasvahapon ja/tai hartsihapon C i-C^-alkyyliesteri poistaa tavanomaisten bioöljyjen haitat, mikään ei estä sitä, että polttoaineena voitaisiin käyttää täysin biologista ainetta.

Vaikka edellisen perusteella voidaan käyttää mainittua biokomponenttiseosta hyvin 25 laajalla pitoisuusalueella, on havaittu edulliseksi, mikäli keksinnön mukainen polttoaineseos käsittää noin 10-60 paino-% mainittua biokomponenttiseosta. On edullista, mikäli polttoaineseos käsittää 40-90 paino-% mainittua hiilivetykomponenttia. Tällöin mäntyöljy toimii hiilivetypolttoaineen ja bioöljyn yhteensovitusaineena, jolloin muodostuu synerginen temaariseos.

30 Keksinnön oivallus tehtiin tutkittaessa, miten rypsiöljyn käyttäytymistä polttoaineena voitaisiin parantaa. Koska rypsiöljy on tyypillinen kasviöljy ja rakenteellisesti hyvin läheisesti muistuttaa muita bioöljyjä, keksintöä laajennettiin koskemaan kaikkia bioöljyjä komponenttina ai. Kaikki tärkeimmät bioöljyt (sekä kasvi- että eläin-öljyt) ovat glyserolin rasvahappoestereitä eli glyseridejä, pääasiassa triglyseridejä, ja 35 ne perustuvat lähinnä sellaisiin tyydytettyihin C4-C26-rasvahappoihin, kuten voi- , 95391 happo, kapronihappo, kapryylihappo, kapriinihappo, lauriinihappo, myristiinihappo, palmitiinihappo, steariinihappo, arakiinihappo, behenihappo lignoseriinihappo ja kerothnihappo, sellaisiin monotyydyttämättömiin kuten obtusiliinihappo, kaproleiinihappo, lauroleiinihappo, fyseteerihappo, petroseliini-5 happo, öljyhappo, vakseenihappo, gadoleiinihappo, brassidiinihappo, ketoleiinihap-po, erukahappo, selakoleiinihappojaksimeenihappo, sellaisiin monityydyttämät-tömiin C \ g-C24-rasvahappoihin, kuten linolihappo, linoleenihappo, eleosteariini-happo, parinaarihappo, klupanodonihappo ja risiinihappo. Sellaisiin substituoituihin lähinnä C i g-rasvahappoihin, kuten risinolihappo, likaanihappo ja chaulmo-ogra-10 happo, sekä synteettisiin rasvahappoihin. Ks. Ullmanns Encyklopädie der techni-schen Chemie, 3. painos (1956), 7. osa, s. 454-563, joka liitetään tähän viitteeksi. Vaikka rakenteessa ja koostumuksessa saattaa olla pieniä eroavaisuuksia, bioöljyjen kemiallinen koostumus ja rakenne on kuitenkin niin yhtenäinen, että keksintö koskee kaikkia alalla esiintyviä bioöljyjä. Bioöljyjen hyvin läheinen rakenne ilmenee 15 mm. julkaisusta Kirk-Othmer, 3. painos (1983), John Wiley & Sons, osa 23, s. 717-741, joka liitetään tähän viitteeksi.

On edullista, mikäli biokomponentti a\ on kasviöljy, kuten puuvillansiemenöljy, hamppuölky, naurisöljy, maapähkinäöljy, pyökinydinöljy, kiinalainen puuöljy, soi-jaöljy, auringonkukkaöljy, rapsi- ja rypsiöljy, unikkoöljy, seesamiöljy, oliiviöljy, 20 oitikikaöljy, maissiöljy, safloriöljy, sinapinsiemenöljy, palmuöljy, palmunydinöljy, perillaöljy, kookosöljy, pellavansiemenöljy, risiiniöljy, yms. Nämä öljyt ovat trigly-seridimolekyylien hyvin läheisten ominaisuuksien johdosta kemiallisilta ja fysikaalisilta (tiheys, viskositeetti) ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia.

Edullinen keksinnön mukaisessa polttoaineseoksessa käytettävä bioöljy eli kompo-25 nentti a\ on rypsiöljy. Rypsiöljy on myös glyserolin triesteri eli triglyseridi, jossa glyseroliin on esteröityneenä erilaisia rasvahappoja, pääasiassa palmitiinihappoa, steariinihappoa, öljyhappoa, linolihappoa ja linoleenihappoa. Vapaita rasvahappoja rypsiöljy eivätkä muutkaan kasviöljyt juuri sisällä. Suurimmassa osassa rypsiöljyn sisältämistä rasvahapoista on 18 hiiliatomia, öljyhappoa on eniten, linoleenihappoa 30 toiseksi eniten ja alfa-linoleenihappoa kolmanneksi eniten.

Rypsiöljy valmistetaan pienissä öljynpuristamoissa siten, että siemenet käsitellään yleensä ruiskupuristimella ilman ulkoista lämmön lähdettä, jolloin lämpötila ei nouse yli 40°C:een. Tuote puhdistetaan sedimentoimalla ja sitä kutsutaan kylmäpuristetuksi rypsiöljyksi. Suurissa öljynpuristamoissa jalostus tapahtuu sen sijaan 35 kuumapuristustekniikalla seuraavien vaiheiden mukaisesti: 5 95391 1) siemenet esipunstetaan (höyrylammitys 80-90°C) esim. ruiskupunstimella, jolloin saadaan erotettua suurin osa siementen sisältämästä öljystä = "esipuristet-tu öljy", 2) esipuristuksesta saatu jäännös uutetaan n-heksaanilla = "uutettu öljy", ja 5 3) heksaani tislataan pois ja öljy sekoitetaan suodatettuun "esipuristettuun öljyyn" = "raaka rypsiöljy".

öljynpuristuksessa tuotettu raaka rypsiöljy voidaan jalostaa edelleen. Kylmäpuristettua rypsiöljyä voidaan käyttää sellaisenaan, vedellä ja/tai fosforihapolla puhdistettuna tai rikkihapolla puhdistettuna. Suurissa öljynpuristamoissa käytetään vastaavia 10 puhdistusmenetelmiä ja saadaan seuraavat tuotteet: 1) raaka kuumapuristettu rypsi- öljy, 2) vesipuhdistettu rypsiöljy, 3) vesi-ja happopuhdistettu (superdegummed) rypsiöljy, 4) osaksi raffinoitu (neutralisoitu) rypsiöljy, 5) täysin raffmoitu rypsiöljy. Saatu rypsiöljy on syytä säilyttää valolta ja lämmöltä sekä edullisesti ilman hapelta suojassa.

15 Keksinnön polttoaineseoksen biokomponenttiseoksen a toinen komponentti a2 on rasvahapon ja/tai hartsihapon C \ -C5-alkyyliesteri tai sen seos. Alkyyliesteri voi siis olla metyyli-, etyyli-, propyyli-, butyyli-, pentyyli- tai heksyyliesteri. Kun kokeissa lisättiin bioöljyyn alemmalla alkoholilla esteröityä mäntyöljyä tai rypsiöljyä, syntyi seos, jolta puuttuvat puhtaan bioöljyn käyttöön moottoreissa ja pohtimissa liittyvät 20 haitat, kuten karstoittuminen ja korkea matalan lämpötilan viskositeetti. On siis todettu kokeellisesti, että esteröidyn mäntyöljyn tai rypsiöljyn jokin, jotkin tai kaikki komponentit parantavat bioöljyn käyttökelpoisuutta polttoaineena.

Kirjallisuudesta Ullmanns Encyklopädie der techmschen Chemie, kolmas painos (1965), 16 osa, s. 650-656, joka liitetään tähän viitteeksi, ilmenee, että tyypillinen 25 pohjoismainen raaka mäntyöljy muodostuu suurin piirtein 40 %:sta hartsihappoja, 45 %:sta rasvahappoja, 12 %:sta saippuoitumatonta ainetta ja 3 %:sta hapetettuja happoja. Rypsiöljy taas muodostuu glyserolin ja rasvahappojen triesteristä, ks.

. · · edellä. Koska saippuoitumaton aines ei myöskään esteröidy, on selvää, että myön teinen vaikutus bioöljyn polttoainekelpoisuuteen johtuu yhdestä tai useammasta ras-30 vahaposta ja mahdollisesti myös yhdestä tai useammasta hartsihaposta. On myös selvää, että koska mainitut hartsi-ja rasvahapot esiintyvät muuallakin kuin mäntyöljyssä ja rasvahapot muualla kuin rypsiöljyssä, niiden muussa yhteydessä lisääminen erikseen tai yhdessä niiden C \ -Cg-alkyyliesterin muodossa bioöljyyn parantaa bio-öljyä samalla tavalla kuin C i-C^-alkyyliesteröity mäntyöljy tai rypsiöljy. Siksi on 6 95391 täysin luonnollista määritellä keksinnön mukaisen polttoaineseoksen biokomponent-tiseos a siten, että se bioöljyn a\ lisäksi sisältää komponenttina a2 rasvahapon ja/tai hartsihapon C \-Cö-alkyyliesteriä tai sen seosta, jolloin voidaan varmistaa, että keksinnön mukainen idea tulee suojatuksi. Mainittakoon, että mäntyöljyn rasvahappo-5 fraktio muistuttaa suuresti soijaöljyn rasvahappofraktiota. On siis luonnollista, että patentti tällöin suojaisi myös muiden kasviöljyjen, kuten soijaöljyn, Cj-Cg-alkyyli-estereitä komponenttina a2-

Tyypillisiä komponentin a2 rasvahappoja ovat edellä bioöljyn yhteydessä mainitut rasvahapot, etenkin öljyhappo, linolihappo, palmitiinihapo, steariinihappo ja linolee-10 nihappo. Tyypillisiä keksinnön mukaisia hartsihappoja ovat erityyppiset pimaariha-pot ja abietiinihapot. Hartsihappoja on mm. käsitelty kiijassa Ullmanns Encyklopä-die der technischen Chemie, 3. painos, 8 osa, s. 400-417, joka liitetään tähän viitteeksi. Mainittakoon, ettei hartsihappoja esiinny ainoastaan mäntyöljyssä, vaan myös muissa puunjalostus- yms. tuotteissa.

15 On edullista, mikäli komponentti a2 eli rasvahapon ja/tai hartsihapon C \ -Cö-al-kyyliesteri on mäntyöljyn rasvahappokomponentin ja/tai hartsihappokomponentin, tai rypsiöljyn rasvahappokomponentin Cj-Cö-alkyyliesteri, edullisesti etyyli- tai metyyliesteri ja edullisimmin metyyliesteri. Vaikka keksintö koskee sekä yksittäisten rasvahappojen ja/tai hartsihappojen käyttöä yhdessä bioöljyn kanssa polttoaine-20 seosta parantamassa, on kuitenkin edullista ja taloudellista käyttää hyväksi niiden luonnossa esiintyviä seoksia. Erään suoritusmuodon mukaan rasvahapon ja/tai hartsihapon C i -C^-alkyyliesterin seos on C \ -Cö-alkyyliesteröityä mäntyöljyä, edullisemmin etyyli- tai metyyliesteröityä mäntyöljyä eli etyylimäntyöljyesteriä tai me-tyylimäntyöljyesteriä, edullisimmin metyyliesteröityä mäntyöljyä eli metyylimän-25 työljyesteriä.

Erään toisen suoritusmuodon mukaan rasvahapon C j-C^-alkyyliesterin seos on C j-Cö-alkyyliesteröityä (vaihtoesteröityä) bioöljyä, kuten kalaöljy, puuvillansiemenöl-jy, maapähkinäöljy, soijaöljy, auringonkukkaöljy, rapsi-ja rypsiöljy, seesamiöljy, oliiviöljy, maissiöljy, safloriöljy, palmuöljy, palmunydinöljy, kookosöljy, pellavan-30 siemenöljy, risiiniöljy tms., edullisesti C \-Cö-alkyyliesteröityä rypsiöljyä, edulli-seminm etyyli- tai metyyliesteröityä rypsiöljyä eli etyylirypsiöljyesteriä tai metyyli-rypsiöljyesteriä, edullisimmin metyyliesteröityä rypsiöljyä eli metyylimäntyöljyes-teriä.

Kuten edellä mainittiin, keksinnön mukaisessa polttoaineseoksessa voi olla pelkkää 35 biokomponenttiseosta, mutta on edullista, mikäli biokomponenttiseos sekoitetaan 7 95391 yhteen hiilivetykomponentin kanssa. Hiilivetykomponentti eli em. komponentti b voi periaatteessa olla mikä tahansa polttoaineeksi kelpaava hiilivety tai sen seos, mutta käytännön syistä se on edullisesti maaöljystä jalostamalla aikaansaatu hiilivetykomponentti, kuten kevyt polttoöljy tai dieselöljy. Edullisin keksinnössä käytet-5 tävä hiilivetykomponentti on dieselöljy, joka sekoitettuna biokomponenttiin a mahdollistaa keksinnön mukaisen biokomponenttiseoksen käytön dieselpolttoaineena. Keksinnön erään näkökohdan mukaan patenttisuoja koskeekin edellä kuvatun polt-toaineseoksen käyttöä polttoaineena polttomoottoreissa ja erityisesti dieselmoottoreissa. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan edellä kuvattua polttoaine-10 seosta voidaan käyttää polttoöljyn korvaajana lämmön ja sähkön tuotannossa. Tällöin keksinnön mukainen polttoaineseos lähinnä korvaa kevyttä polttoöljyä.

Seuraavassa esitetään esimerkki keksinnön valaisemiseksi.

Esimerkki

Polttoaineseos, johon lisättiin 20 paino-% kylmäpuristettua rypsiöljyä, 5 paino-%

15 metyylimäntyöljyesteriä ja 75 paino-% reformuloitua dieselc ijyä, testattiin CEC

PCF-26-normin mukaisessa Peugeot-dieselmoottorin suutinkarstakokeessa. Koeaika oli 6 tuntia, jona aikana ei havaittu karstoittumista moottorin ruiskutusjärjestelmäs-sä. Tuloksena saatiin 79 % likaantumisaste, kun suuttimen neulaa oli nostettu 0,1 mm. Pelkällä dieselpolttoaineella likaantumisaste oli 87 % eli tulos kasviöljyseok-20 sella oli parempi kuin tavanomaisella dieselpolttoaineella. Seoksella, joka sisälsi 20 % kylmäpuristettua rypsiöljyä ja 5 % rypsiöljyn metyyliesteriä, likaantumisaste oli 71 %.

Claims (9)

1. 95391
2. 1. Polttoaineseos, joka sisältää biologista öljyä, tunnettu siitä, että se käsittää a) 5-100 % polttoaineseoksen painosta sellaista biokomponenttiseosta, joka sisältää aj) noin 50-95 % biokomponenttiseoksen painosta ainakin yhtä kasvi- tai 5 eläinöljyäja a2) noin 5-50 % biokomponenttiseoksen painosta rasvahapon ja/tai hartsiha-pon C i-Cg-alkyyliesteriä tai sen seosta, ja b) 0-95 % polttoaineseoksen painosta hiilivetykomponenttia.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että se käsittää 10-60 paino-% mainittua biokomponenttiseosta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että se käsittää 40-90 paino-% mainittua hiilivetykomponenttia. 15
5. 4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että komponentti aj on kasviperäinen glyserolin rasvahappoesteri tai sen seos, edullisimmin rypsiöljy.
6. 5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että komponentti a2 on mäntyöljyn tai rypsiöljyn rasvahappokomponentin ja/tai hartsihappokomponentin C j -Cö-alkyyliesteri, edullisesti etyyli- tai metyyliesteri, edullisimmin metyyliesteri.
7. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että rasvahapon ja/tai hartsihapon C j-Cg-alkyyliesterin seos on C i-Cö-alkyylieste-röityä mäntyöljyä, edullisesti etyyli- tai metyyliesteröityä mäntyöljyä eli etyylimän-työljyesteriä tai metyylimäntyöljyesteriä, edullisimmin metyyliesteröityä mäntyöljyä eli metyylimäntyöljyesteriä. 30 :· 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että rasvahapon C \ -C^-alkyyliesterin seos on Cj-Cö-alkyylivaihtoesteröityä bioöljyä, edullisesti rypsiöljyä, edullisesti etyyli- tai metyylivaihtoesteröityä iypsiöljyä eli etyylirypsiöljyesteriä tai metyylirypsiöljyesteriä, edullisimmin metyyliesteröityä 35 rypsiöljyä eli metyylirypsiöljyesteriä.
8. 8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen polttoaineseos, tunnettu siitä, että hiilivetykomponentti b on kevyttä polttoöljyä tai edullisesti dieselöljyä. 95391
9. 9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen polttoaineseoksen käyttö polttoaineena polttomoottoreissa ja polttoöljynä lämmön ja sähkön tuotannossa, edullisesti polttoaineena dieselmoottoreissa. 5