FI95367C - Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä - Google Patents

Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä Download PDF

Info

Publication number
FI95367C
FI95367C FI944118A FI944118A FI95367C FI 95367 C FI95367 C FI 95367C FI 944118 A FI944118 A FI 944118A FI 944118 A FI944118 A FI 944118A FI 95367 C FI95367 C FI 95367C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
ester
reaction
process according
synthetic ester
mixture
Prior art date
Application number
FI944118A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI944118A0 (fi
FI95367B (fi
Inventor
Merja Laemsae
Original Assignee
Raision Tehtaat Oy Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Raision Tehtaat Oy Ab filed Critical Raision Tehtaat Oy Ab
Priority to FI944118A priority Critical patent/FI95367C/fi
Publication of FI944118A0 publication Critical patent/FI944118A0/fi
Priority to PCT/FI1995/000477 priority patent/WO1996007632A1/en
Priority to CA002199375A priority patent/CA2199375A1/en
Priority to AT95929905T priority patent/ATE191447T1/de
Priority to US08/793,822 priority patent/US5885946A/en
Priority to DE69516154T priority patent/DE69516154T2/de
Priority to EP95929905A priority patent/EP0781265B1/en
Application granted granted Critical
Publication of FI95367B publication Critical patent/FI95367B/fi
Publication of FI95367C publication Critical patent/FI95367C/fi

Links

Classifications

    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C11—ANIMAL OR VEGETABLE OILS, FATS, FATTY SUBSTANCES OR WAXES; FATTY ACIDS THEREFROM; DETERGENTS; CANDLES
    • C11C—FATTY ACIDS FROM FATS, OILS OR WAXES; CANDLES; FATS, OILS OR FATTY ACIDS BY CHEMICAL MODIFICATION OF FATS, OILS, OR FATTY ACIDS OBTAINED THEREFROM
    • C11C3/00—Fats, oils, or fatty acids by chemical modification of fats, oils, or fatty acids obtained therefrom
    • C11C3/04—Fats, oils, or fatty acids by chemical modification of fats, oils, or fatty acids obtained therefrom by esterification of fats or fatty oils
    • C11C3/10—Ester interchange
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C07—ORGANIC CHEMISTRY
    • C07C—ACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C67/00—Preparation of carboxylic acid esters
    • C07C67/03—Preparation of carboxylic acid esters by reacting an ester group with a hydroxy group
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M101/00—Lubricating compositions characterised by the base-material being a mineral or fatty oil
    • C10M101/04—Fatty oil fractions
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M105/00—Lubricating compositions characterised by the base-material being a non-macromolecular organic compound
    • C10M105/08—Lubricating compositions characterised by the base-material being a non-macromolecular organic compound containing oxygen
    • C10M105/32—Esters
    • C10M105/38—Esters of polyhydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/281—Esters of (cyclo)aliphatic monocarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/282—Esters of (cyclo)aliphatic oolycarboxylic acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/283—Esters of polyhydroxy compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/28—Esters
    • C10M2207/286—Esters of polymerised unsaturated acids
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/40—Fatty vegetable or animal oils
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10M—LUBRICATING COMPOSITIONS; USE OF CHEMICAL SUBSTANCES EITHER ALONE OR AS LUBRICATING INGREDIENTS IN A LUBRICATING COMPOSITION
    • C10M2207/00—Organic non-macromolecular hydrocarbon compounds containing hydrogen, carbon and oxygen as ingredients in lubricant compositions
    • C10M2207/40—Fatty vegetable or animal oils
    • C10M2207/404—Fatty vegetable or animal oils obtained from genetically modified species

Description

95367
Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä Tämä keksintö koskee menetelmää synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä sekä voiteluaineita, jotka sisältävät menetelmällä valmistettua synteettistä esteriä.
Luonnon rasvoja ja öljyjä on käytetty voiteluaineina jo vuosituhansia. Teollistumisen myötä markkinoille tulivat myös mineraalipohjaiset voiteluaineet. Voiteluaineiden käyttökohteet ja siten myös niille asetetut vaatimukset ovat muuttuneet ja kehittyneet tekniikan edistymisen myötä. Uusia vaatimuksia täyttämään on kehitetty eri tyyppisiä synteettisiä estereitä ja niitä sisältäviä voiteluaineita.
Voiteluaineen tarkoitus on pitää kitka ja metallien kuluminen minimissä. Voiteluaineet kehitetään käyttötarkoituksen mukaan ja ne koostuvat perusnesteestä sekä voiteluominaisuuksia parantavista lisäaineista. Tekniikan kehittymisen myötä voiteluaineita käytetään yhä ankarammissa olosuhteissa, kuten hyvin alhaisissa tai hyvin korkeissa lämpötiloissa (esim. lentokoneiden turbiinimoottorit). Samaan aikaan ovat uusiksi vaatimuksiksi nousseet biohajoavuus, luonnon kuormittamattomuus, myrkyttömyys sekä uusiutuvien raaka-aineiden käyttö. Biohajoavien voiteluaineiden käyttö on erityisen tärkeää maatalous-, metsä-ja rakennusaloilla tarvittavissa koneissa ja laitteissa, koska käytetty öljy saattaa jäädä luontoon.
Voiteluaineiksi kehitetyillä synteettisillä estereillä tarkoitetaan mono-, di- tai trialkoho-: ; leista sekä mono- tai dikarboksyylihapoista tunnetuilla esteröinti- ja vaihtoes- teröintimenetelmillä valmistettuja estereitä. Tavallisesti menetelmässä kaikki reagoivat aineet yhdistetään ja annetaan reagoida yhdessä vaiheessa. Reaktio voidaan suorittaa katalyyttien, kuten happojen, emäksien tai metallioksidien läsnäollessa.
Käytetyn synteettisen esterin rakenne vaikuttaa paljon voiteluaineen stabiilisuuteen. Esterit hajoavat lämmön ja/tai hapen vaikutuksesta. On tunnettua lisätä synteettisten estereiden termistä stabiilisuutta käyttämällä valmistukseen β-vedyttömiä alkoholeja. Hapettumisominaisuuksia puolestaan voidaan parantaa deuteroimalla estereitä.
2 95367
Voiteluainekäyttöön tarkoitetut synteettiset esterit luokitellaan rakenteen mukaisesti monokarboksyylihappo-, dikarboksyylihappo-, polyoli- ja kompleksiestereihin. Näistä monoesterit ovat matalan viskositeettinsa ja suuren haihtuvuutensa vuoksi huonosti soveltuvia voiteluaineiksi. Polyoliesterit ovat kemiallisesti stabiilimpia kuin esimerkiksi diesterit johtuen estereiden valmistuksessa käytettyjen polyolien rakenteesta, jossa β-asemassa olevaan hiiliatomiin ei ole sitoutunut vetyatomia. Kompleksiestereillä on lupaavia voiteluaineominaisuuksia, mutta niiden valmistus teollisessa mittakaavassa on valmistusreaktion vaatimien ankarien olosuhteiden vuoksi hankalaa, etenkin jos valmistus tapahtuu puhdistetuista rasvahapoista ja alkoholeista.
Mikäli polyoliesterit valmistetaan käyttäen α-vedyttömiä happoja voidaan estereiden stabiilisuusominaisuuksia edelleen parantaa. Metro et ai. (CA 859 771) ovat osoittaneet, että α-vedyttömät karboksyylihapot lisäävät β-vedyttömistä alkoholeista valmistettujen estereiden tennistä ja hapettumisstabiilisuutta sekä hidastavat estereiden hyd-rolyysiä.
Koska matalaviskoosiset polyoliesterit eivät sovellu käytettäviksi perinteisissä käyttökohteissa, joissa vaaditaan korkeaa viskositeettia, on pyritty valmistamaan korkeampi-viskoosisia polyoliestereitä esimerkiksi trimetylolipropaanista (TMP). On kuitenkin havaittu, että on vaikea valmistaa yksinkertaisia TMP-estereitä, joilla on sekä korkea viskositeetti että matala jähmepiste (ks. esim. US 4,061,581).
• r
Kasviöljytuotteita on ympäristöystävällisyytensä vuoksi alettu käyttää nykyään yhä enemmän voiteluaineina. Luonnossa esiintyvät kasvi- ja eläinöljyt ovat glyseridieste-reitä, ts. glyserolin ja suoraketjuisten tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen tri-, di- tai monoestereitä. Voiteluaineteollisuus käyttää mm. rypsi-, rapsi-, soija-, ;. risiini-, oliivi-, kookos-, palmu- ja mäntyöljyä.
Kasviöljyjen edullisiin ominaisuuksiin kuuluvat käyttäjäystävällisyys ja myrkyttömyys. Lisäksi ne hajoavat luonnossa, eivät keräänny luonnon ravintoketjuun ja ovat uusiutuvia raaka-aineita. Rajoituksia kasviöljyjen käytölle voiteluaineina ovat kuitenkin aiheut- • 4 . m i mii mu 3 95367 taneet niiden huonot stabiilisuusominaisuudet. Huono terminen ja hapettumisstabiili-suus johtuu tyydyttymättömistä ja monityydyttymättömistä rasvahapoista. Kasviöljyjen epätyydyttävä käyttäytyminen alhaisissa lämpötiloissa taas johtuu rasvahappojen tyydyttyneestä fraktiosta. Sopivia lisäaineita käyttämällä ja suosimalla viljelyssä sellaisia lajikkeita, joiden tyydyttyneisyysaste ei ole liian korkea, on stabiilisuusominaisuuksia voitu jonkin verran parantaa. Myös öljyn puhdistaminen teknistä käyttöä varten auttaa.
Luonnon glyseridiestereitä on lisäksi pyritty muokkaamaan siten, että niiden stabiilisuusominaisuudet paranevat. Tunnettuja menetelmiä ovat katalyyttinen hydraus, alkoholyysi, geometrinen isomerisaatio ja sulfurisaatio. Esimerkiksi hydraamalla voidaan poistaa tietty määrä kaksoissidoksia kasviöljyjen tyydyttymättömästä osasta ja isomerisaation avulla vähentää ei-toivottuja isomeerejä.
Van der Waal ja Kenbeek ovat esittäneet menetelmän, jolla kasviöljyistä tai eläinrasvoista voidaan valmistaa synteettisiä estereitä (Proceedings of the Tribology 2000, 8th International Colloqium, Technische Akademie Esslingen, Saksa, 14.-16.6.1992, Voi II, s. 13.3-1 - 13.3-8). Menetelmässä lähtöaineen glyseridiesterit ensin hajotetaan rasvahapoiksi ja glyseroliksi, minkä jälkeen rasvahappofraktio edelleen jaetaan neste-ja kiintoainefaasiin. Nestefaasin rasvahapot erotetaan tislaamalla yksittäisiksi rasvahapoiksi, joita voidaan edelleen muokata esim. hydraamalla tai krakkaamalla halutun : : raaka-aineen saamiseksi. Yksittäistä rasvahappoa sisältävät fraktiot esteröitetään β- vedyttömien polyolien kanssa synteettisen esterin valmistamiseksi.
Edellä kuvatun menetelmän mukaisesti valmistetun esterin rasvahapot sisältävät yleensä vähemmän tyydyttymättömiä kaksoissidoksia kuin lähtöaineen rasvahapot, mikä parantaa hapetusstabiilisuutta. Menetelmä on kuitenkin kustannuksiltaan erittäin kallis johtuen monivaiheisista erotus-ja puhdistusreaktioista sekä erittäin ankarista olosuhteista (korkea paineja lämpötila), joita reaktio vaatii. Lisäksi on havaittu, että kun vain yhtä rasvahappoa sisältävät fraktiot saatetaan reagoimaan polyolien kanssa, muodostuu runsaasti mono-ja diglyseridejä, ts. polyolien kaikki OH-ryhmät eivät reagoi. Tämä 4 95367 vähentää triglyseridien saantoa ja raaka-ainetta joudutaan kierrättämään useita kertoja, mikäli saantoa halutaan parantaa. Lisäksi rasvahapon ja alkoholin reaktiossa syntyy vettä, joka joudutaan poistamaan reaktion aikana.
Keksinnön mukaisesti on nyt havaittu, että on mahdollista valmistaa hyvät voitelu-aineominaisuudet omaavia synteettisiä estereitä kasviöljyistä menetelmällä, jolla vältetään monivaiheinen reaktio lukuisine erotuksineen ja kierrätyksineen ja jolla päästään hyviin saantoihin.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä kasviöljylle suoritetaan ensin vaihtoesteröinti saattamalla kasviöljy reagoimaan alempialkanolin kanssa rasvahappoalempialkyylieste-reiden seoksen muodostamiseksi. Menetelmälle on tunnusomaista, että saadulle este-riseokselle suoritetaan toinen vaihtoesteröintireaktio saattamalla sanottu seos reagoimaan moniarvoisen β-vedyttömän alkoholin kanssa, jonka kaava on CH2OH / 2
R - C - CH2OH ^ CH2OH
jossa R on CrC6-alkyyliryhmä, erityisesti CrC4-alkyyliryhmä, tai -CH2OH-ryhmä, ja saatu synteettinen esteri otetaan talteen.
Menetelmän lähtöaineeksi sopivia kasviöljyjä ovat esimerkiksi rypsi-, rapsi-, soija-, risiini-, oliivi-, kookos-, palmu-, mänty-, maissi-, pähkinä-, pellavansiemen-, puuvilla-, auringonkukka-, seesami- ja manteliöljy, erityisesti rypsi-, rapsi-, mänty-ja soijaöljy, aivan erityisesti rypsiöljy.
Keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihtoesteröintireaktio suoritetaan sinänsä tunnetulla menetelmällä saattamalla raffinoitu tai alkaliraffinoitu kasviöljy reagoimaan alempialkanolin kanssa rasvahappoalempialkyyliestereiden seoksen muodostamiseksi.
• · .
5 95367
Ensimmäisessä vaihtoesteröintireaktiossa käytetty alempialkanoli on edullisesti Q-Q,-alkanoli, erityisesti metanoli tai etanoli. Saatu kasviöljyn alempialkyyliestereiden seos on siten edullisesti CrC4-alkyyliestereiden, erityisesti metyyli- tai etyyliestereiden seos. Reaktiossa voidaan haluttaessa käyttää tavanomaisia esteröintikatalyyttejä ja reagenssi-määrät ja reaktio-olosuhteet (paine, lämpötila, reaktioaika) ovat joko yleisesti tunnettuja tai alan ammattimiehen helposti valittavissa.
Ensimmäistä vaihtoesteröintireaktiota voidaan kuvata seuraavalla yleisellä reaktiokaa-valla I: H2C-0-C(=0)-R, h2c-oh | \ HC-0-C(=0)-R2 + 3 R4-OH 3 R4-0-C(=0)-Rx + HC-OH (I) H2C-0-C(=0)-R3 h2c-oh missä Rj, R2 ja R3 ovat rasvahappotähteitä, R4 on alkyylitähde, erityisesti C,-C4-alkyy-litähde, ja R, on Rb R2 tai R3. Sivutuotteena muodostuu glyserolia.
Ensimmäisestä vaihtoesteröintireaktiosta saatu rasvahappoalempialkyyliesteri on siten seos, joka sisältää lähtöaineena käytetyn kasviöljyn eri rasvahappoja. Keksinnölle on tyypillistä se, että tämä rasvahappoalempialkyyliestereiden seos voidaan käyttää suoraan toisen vaihtoesteröintireaktion lähtöaineena ilman rasvahappojen erotusta tai . : puhdistusta.
Keksinnön mukaisessa toisessa vaihtoesteröintireaktiossa ensimmäisestä vaihtoesteröintireaktiosta saatu rasvahappoalempialkyyliestereiden seos saatetaan reagoimaan moniarvoisen β-vedyttömän alkoholin, kuten esimerkiksi trimetylolietaanin, trimetylo-lipropaanin, trimetylolibutaanin tai pentaerytritolin, erityisesti pentaerytritolin tai trime-tylolipropaanin, kanssa. Reaktio vaatii miedommat olosuhteet kuin tunnetun tekniikan mukainen reaktio ja syntyvät sivutuotteet voivat olla mukana reaktiossa.
Toista vaihtoesteröintireaktiota voidaan kuvata seuraavalla yleisellä reaktiokaavalla II: 6 95367 CH,OH CH2-0-C(=0)-R, / 2 /
3 R*-0-C(=0)-R, + R-C - CH2OH R-C-CH2-0-C(=0)-R2 + 3 R4-OH
\ \ CH2OH CH2-0-C(=0)-R3 missä R,, R2, R3, R* ja R, tarkoittavat samaa kuin reaktiokaavassa I ja R on C,-C6-alkyyliryhmä, erityisesti C1-C4-alkyyliryhmä, tai -CH2OH-ryhmä.
Kyseessä on siten aivan erilainen kemiallinen reaktio kuin tunnetun tekniikan mukaisessa menetelmässä, jossa vapaa rasvahappo esteröidään alkoholin kanssa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä esteri reagoitetaan alkoholin kanssa eli kyseessä on vaihtoes-teröintireaktio, joka reaktio samoin kuin sen vaatimat reaktio-olosuhteet ja siinä syntyvät sivutuotteet on täysin erilainen kuin tunnetun tekniikan mukaisessa menetelmässä käytetty reaktio.
Toisesta vaihtoesteröintireaktiosta saatu synteettinen esteri otetaan talteen ja voidaan haluttaessa puhdistaa tavanomaisilla menetelmillä, esimerkiksi neutraloimalla ja pesemällä happovedellä. Tislausta tai muuta erikoiskäsittelyä ei tarvita, koska saatu esteri on sellaisenaan käyttökelpoinen voiteluaineiden raaka-aine.
Saatettaessa polyoli reagoimaan rasvahappoalempialkyyliestereiden seoksen kanssa lähes kaikki polyolin OH-ryhmät reagoivat triglyseridiksi. Triglyseridiä saadaan yli 90 : % teoreettisesta saannosta, mono- ja diglyseridien osuuden ollessa yhteensä noin 10 %.
Vapaita rasvahappoja saatu tuote ei sisällä lainkaan, mikä tekee sen erityisen edulliseksi raaka-aineeksi voiteluaineisiin, joissa vapaat rasvahapot hapettuessaan aiheuttaisivat ongelmia (korroosio, viskositeetin muuttuminen). Menetelmä soveltuu hyvin teolliseen mittakaavaan ja saatu synteettinen esteri omaa paremmat stabiilisuusominaisuudet kuin lähtöaineena käytetty kasviöljy, samalla kun kasviöljyn edulliset ominaisuudet (biohajo-avuus, myrkyttömyys, käyttäjäystävällisyys) säilyvät. Menetelmällä voidaan siten valmistaa synteettisiä estereitä kasviöljyistä, esimerkiksi rypsiöljystä, jopa yli 90 %:n saannoilla teoreettisesta.
« 7 95367
Toinen vaihtoesteröintireaktio voidaan keksinnön mukaisesti suorittaa edullisesti kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen reaktiolämpötila on noin 50-110 °C ja toisen reak-tiolämpötila noin 110-160 °C. Suositeltavasti ensimmäisen vaiheen reaktiolämpötila on 85-100 °C ja toisen vaiheen 110-140 °C. Reaktioaika voi vaihdella esimerkiksi kahdesta kahteentoista tuntiin. Edullisesti ensimmäisen vaiheen reaktioaika on noin 1-7 tuntia ja toisen vaiheen noin 1-10 tuntia.
Mieluiten moniarvoinen β-vedytön alkoholi ja esteriseos saatetaan reagoimaan keskenään mooli suhteessa noin 1:2-1:5, erityisesti moolisuhteessa noin 1:3,5.
Toinen vaihtoesteröintireaktio suoritetaan mieluiten alipaineessa, esimerkiksi 1,3 - 13 kPa:n alipaineessa, ja mahdollisesti katalyytin läsnäollessa. Katalyytteina kysymykseen tulevat tunnetut esteröintikatalyytit, kuten happo- tai emäskatalyytit, esimerkiksi p-tolueenisulfonihappo, fosforihappo, natriumhydroksidi, natriumetoksidi ja nat-riummetoksidi, joista erityisen edullisia ovat natriumhydroksidi ja natriummetoksidi.
Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu synteettinen esteri on erinomainen raaka-aine voiteluaineiden valmistukseen. Keksinnön piiriin kuuluvat myös voiteluaineet, erityisesti hydrauliöljyt, jotka sisältävät keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua esteriä mahdollisesti yhden tai useamman lisäaineen kanssa. Lisäaineina voidaan käyttää esimerkiksi hapetuksen estoaineita, kulumisen estoaineita, : : vaahdonestoaineita, korroosionestoaineita, dispergoivia aineita, viskositeetti-indeksiä parantavia aineita ja/tai kylmänkestoaineita, jotka ovat alalla yleisesti tunnettuja.
Hapetuksen estoaineita ovat esimerkiksi amiinit ja fenolit. Kulumisen ja korroosiones-toaineina voidaan käyttää esimerkiksi fosfaatteja tai sulfonaatteja ja vaahdonestoaineina esimerkiksi metallisulfonaatteja, metallifenaatteja, polyestereitä tai silikoneja. Viskositeetti-indeksiä parantavia aineita ovat esimerkiksi polyisobuteenit, styreeni-butadieeni ja eteeni-propeeni-kopolymeerit, jotka kaikki ovat siten käyttökelpoisia myös kylmänkestolisäaineina.
8 95367
Keksintöä tarkastellaan seuraavaksi lähemmin esimerkkien avulla, jotka on tarkoitettu kuvaamaan mutta ei rajoittamaan keksintöä.
F.simerkki 1. Rypsiöljyn metyyliesterin valmistus
Rypsiöljy (0,3 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, jossa oli lämpömittari, jäähdytin ja sekoitin. Sekoitus käynnistettiin ja lisättiin metanoli (2,0 mol). Reaktioseos lämmitettiin 60 °C:seen ja käytetty alkalikatalyytti lisättiin (0,5 p-%). Sekoitusta jatkettiin kolme tuntia. Reaktion edistymistä seurattiin ohutlevykromatografisesti. Reaktioseos pestiin happovedellä. Reaktioseoksessa syntynyt glyseroli, joka raskaampana laskeutuu astian pohjalle, erotettiin ja tuoteseos analysoitiin. Rypsiöljyesteripitoisuus oli 97 %.
F.simerkki 2. Synteettisen esterin valmistus rypsiöljyn metyyliesteristä
Rypsiöljyn metyyliesteri (0,65 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, johon liitettiin lämpömittari, jäähdytin, sekoitin sekä alipainelaitteisto. Punnittu rypsiöljyesteri lämmitettiin 50-110 °C:seen, jonka jälkeen lisättiin trimetylolipropaani (TMP, 0,19 mol) pienissä erissä hyvin sekoittaen. Kun alkoholi oli hyvin sekoittunut, lisättiin katalyyttinä käytetty natriumhydroksidi (0,1-1,0 p-% reaktioseoksesta). Tämän jälkeen reaktioseosta kuumennettiin alipaineessa (noin 8 kPa), kunnes se alkoi kiehua. Alipaine pidettiin koko reaktion ajan. Seoksen annettiin kiehua alemmassa lämpötilassa (50-110 °C) 1-7 . , tuntia ja ylemmässä lämpötilassa (110-160 °C) 1-10 tuntia. Reaktion edistymistä tutkittiin ohutlevykromatografisesti ja kvantitatiivisella IR-spektrillä. Reaktion lopussa tuoteseos neutraloitiin ja pestiin happovedellä, suodatettiin ja pestiin vedellä. Kuivaus tapahtui vedettömällä natriumsulfaatilla. Lopputuotteesta ajettiin nestekromatogrammi ja IR-spektri. Saanto oli teoreettisesta saannosta 90,5 %.
F.simerkki 3. Soijaöljyn etyyliesterin valmistus
Soijaöljy (0,2 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, jossa oli lämpömittari, jäähdytin ja sekoitin. Sekoitus käynnistettiin ja lisättiin etanoli (1,5 mol). Reaktioseos lämmitettiin «
• I
9 95367 80 °C: seen ja lisättiin käytetty alkalikatalyytti (0,4 p-%). Sekoitusta jatkettiin kaksi tuntia. Reaktion edistymistä seurattiin ohutlevykromatografisesti. Reaktioseos pestiin happovedellä. Reaktioseoksesta erotettiin glyseroli ja tuoteseos analysoitiin nestekro-matografisesti. Soijaöljyesteripitoisuus oli 96 %.
Esimerkki 4. Synteettisen esterin valmistus soijaöljyn etyyliesteristä
Soijaöljyn etyyliesteri (0,7 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, johon liitettiin lämpömittari, jäähdytin, sekoitin ja alipainelaitteisto. Punnittu esteri lämmitettiin 50-110 °C:seen, jonka jälkeen lisättiin trimetylolietaani (TME, 0,2 mol) pienissä erissä hyvin sekoittaen. Kun alkoholi oli hyvin sekoittunut, lisättiin käytettävä katalyytti (natriumhydroksidi, 0,1-1,0 p-% reaktioseoksesta). Tämän jälkeen reaktioseosta kuumennettiin alipaineessa (noin 8 kPa), kunnes se alkoi kiehua. Alipaine pidettiin koko reaktion ajan. Seoksen annettiin kiehua alemmassa lämpötilassa (50-110 °C) 1-7 tuntia ja ylemmässä lämpötilassa (110-160 °C) 1-10 tuntia. Reaktion edistymistä seurattiin ohutlevykromatografisesti ja kvantitatiivisella IR-spektrofotometrillä. Reaktion lopussa tuoteseos neutraloitiin ja pestiin happovedellä, suodatettiin ja pestiin vedellä. Kuivaus tapahtui natriumsul-faatilla. Lopputuotteesta ajettiin nestekromatogrammi ja IR-spektri. Saanto oli teoreettisesta saannosta 92 %.
Esimerkki 5. Mäntyöljyn metyyliesterin valmistus « Mäntyöljy (0,3 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, jossa oli lämpömittari, veden erotin sekä jäähdytin ja sekoitin. Sekoitus käynnistettiin ja lisättiin metanoli (2,0 mol). Reaktioseos lämmitettiin 60 °C:seen ja käytetty happokatalyytti lisättiin (0,3 p-%). Sekoitusta jatkettiin kuusi tuntia. Reaktion edistymistä seurattiin ohutlevykromatografisesti ja vesimäärän muodostumisella. Reaktioseos pestiin emäsvedellä ja kuivattiin natrium-sulfaatilla. Seos suodatettiin ja analysoitiin nestekromatografisesti. Mäntyöljyesteripi-toisuus oli 97 %.
Esimerkki 6. Hydrauliöljyn valmistus synteettisestä rypsiöljyesteristä ja hydrauliöljyjen 10 95367 vertailu
Raaka-aineena käytettiin esimerkissä 2 saatua synteettistä rypsiöljyesteriä, joka sekoitettiin tietyssä lämpötilassa lisäaineiden kanssa seuraavan koostumuksen omaavan hydrauliöljyn valmistamiseksi:
Esimerkin 2 synteettinen esteri 90-98 paino-% hapetuksenestoaine 0,1-2,5 paino-% kylmänkestolisäaine 0-5,0 paino-% kulumi sen estoaine 0,1-2,0 paino-% vaahdonestoaine 0-0,5 paino-% Tämän lisäaineistetun esterin teknisistä ominaisuuksista tutkittiin kulumista, kitkaa, hapettumista, kylmäominaisuuksia ja korroosiota.
Kulumista ja kitkaa tutkittiin nelikuulakokeella (ASTMD 2783, IP 239), jossa mitataan kulumajälkeä kuormituksen suhteen tai äärikuormitusta, jossa voitelu vielä toimii. Hapettumisominaisuuksia tutkittiin happipommitestillä (ASTMD 925) ja hapettumis-testillä DIN 51586, jossa seurattiin viskositeetin muutosta 40 °C:ssa. Korroosiotestissä (Cincinnati-Milacron-testi) tutkittiin öljyn vanhenemista ja kupari-ja teräskorroosiota. Testissä mitataan kokonaishappoluvun (TAN) ja viskositeetin muutosta, koejäijestelys-; sä hapetuskatalyytteinä käytettyjen kupari- ja terässauvojen painon muutosta sekä sakan muodostumista koeolosuhteissa. Lisäksi analysoitiin öljyn alhaisen lämpötilan ominaisuuksia kuvaava jähmepiste, ts. lämpötila, jossa öljy vielä säilyttää juoksevuu-tensa.
1. Vastaavat ominaisuudet tutkittiin myös rypsiöljypohjaisista sekä kaupallisiin synteetti siin estereihin pohjautuvista hydrauliöljyistä. Kaikki hydrauliöljyt olivat samalla tavoin lisäaineistettuja kuin keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuun esteriin pohjautuva hydrauliöljy. Tulokset on esitetty taulukossa 1.
• · 11 95367
Taulukko 1 Hydrauliöljyjen ominaisuuksien vertailu. A = hydrauliöljy, jossa raaka-aineena keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu esteri, viskositeettiluokka 32; B1 ja B2 = hydrauliöljyt, joissa raaka-aineena kaupalliset synteettiset esterit, vis-kositeettiluokat 46 ja 68; C = kaupallinen rypsiöljypohjainen hydrauliöljy, viskositeetti-luokka 32.
A B1 B2 C
Nelikuulatesti - äärikuormitus, N 2000 3000 2500 2000 - kulumajälki, mm 0,4 0,46 0,41 0,64
Happipommikoe 42 39 29 30 ASTDM D445, psi ___
Hapetuksenestokoe DIN 51586, viskositeetin muu- 12,4 20,3 24,1 28,8 tos, %
Cincinnati-Milacron-testi - TAN mg KOH/g ennen 1,39 1,39 1,40 1,72 jälkeen 1,56 3,71 2,41 0,61 TAN 0,17 2,32 1,01 1,11 - viskositeetin muutos, % 19,1 16,9 6,2 8,2 - kokonaissakka, mg/100 ml 1,1 17,0 28,8 4,4 - Cu-sauvan painon muutos, mg 1,7 -16,9 0 -0,5 - terässauvan painon muutos, mg -0,3 0,4 1,2 -0,5 Jähmepiste, °C -41 -36__-39__-39 ia 95367
Tuloksista havaitaan, että hapettumis- ja kylmänkesto-ominaisuuksiltaan keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuun esteriin pohjautuva hydrauliöljy on parempi kuin kaupallinen rypsiöljypohjainen hydrauliöljy. Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettu esteri ja vastaavat kaupalliset esterit ovat hapettumis- ja kylmänkesto-ominaisuuksiltaan yhtä hyvät. Cincinnati-Milacron-testistä havaitaan, että kokonaishappoluvun muutos (TAN) on keksinnön mukaisella esterillä selvästi pienin. Viskositeetin kasvu 40 °C:ssa on samaa luokkaa kaikilla, samoin kupari-ja terässauvojen painonmuutos. Korroosiota ei siten havaita käytetyissä koeolosuhteissa yhdelläkään testatuista hyd-rauliöljyistä. Happipommikokeen tulokset ovat yhtä hyviä kaikilla, samoin kuin DIN 51586 mukaisen testin ja nelikuulatestin tulokset. Kulumis-ja kitkaominaisuudet ovat näin ollen yhtä hyvät.
Fsi merkki 7. Synteettisen esterin valmistus rypsiöljyn metyyliesteristä
Rypsiöljyn metyyliesteri (0,65 mol) punnittiin kolmikaulakolviin, johon liitettiin lämpömittari, jäähdytin, sekoitin sekä alipainelaitteisto. Laitteistoon vedettiin alipaine ja punnittu rypsiöljyn metyyliesteri lämmitettiin 60-120 C.seen, jonka jälkeen lisättiin pentaerytritoli (PE, 0,19 mol) pienissä erissä hyvin sekoittaen.
Kun alkoholi oli hyvin sekoittunut, lisättiin katalyyttinä käytetty natriumhydroksidi (0,1 - 1,0 p-% reaktioseoksesta). Tämän jälkeen reaktioseosta kuumennettiin alipaineessa (noin 8 kPa) ja 80-160 °C:n lämpötilassa, kunnes se alkoi kiehua.
; : Seoksen annettiin kiehua noin 5-10 tuntia. Reaktion edistymistä seurattiin ohutle- vykromatografisesti ja kvantitatiivisella IR-spektrillä. Reaktion lopussa tuoteseos neutraloitiin ja pestiin happovedellä, suodatettiin ja pestiin vedellä. Kuivaus tapahtui vedettömällä natriumsulfaatilla. Lopputuotteesta ajettiin nestekromatogrammi ja IR-spektri. Saanto oli teoreettisesta saannosta 87,5 %.
* ·«
Il 184 14» l !4-S* . '

Claims (12)

95367
1. Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä, jossa menetelmässä - kasviöljylle suoritetaan vaihtoesteröinti saattamalla se reagoimaan alem-pialkanolin kanssa rasvahappoalempialkyyliestereiden seoksen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että - saadulle esteriseokselle suoritetaan toinen vaihtoesteröintireaktio saattamalla sanottu seos reagoimaan moniarvoisen β-vedyttömän alkoholin kanssa, jonka kaava on ^cn2on R - C - CH2OH \ ch2oh jossa R on C,-C6-alkyyliryhmä, erityisesti C,-C4-alkyyliryhmä, tai -CH2OH-ryhmä, ja - saatu synteettinen esteri otetaan talteen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasviöljy on rypsi-, rapsi-, mänty- tai soijaöljy.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alempialkanoli on C,-C4-alkanoli, erityisesti metanoli tai etanoli.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rasvahappoalem-pialkyyliesteri on rasvahappometyyliesteri. *
5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että β-vedytön alkoholi on trimetylolietaani, trimetylolipropaani, trimetylolibutaani tai pentaerytritoli.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen vaihtoesteröintireaktio suoritetaan alipaineessa katalyytin läsnäollessa. 95367
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen vaihtoeste-röintireaktio suoritetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäisen reaktiolämpötila on 50-110 °C ja toisen reaktiolämpötila 110-160 °C.
8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoinen β-vedytön alkoholi ja esteriseos saatetaan reagoimaan keskenään moolisuhteessa nom 1.2 -1:5, erityisesti moolisuhteessa noin 1.3,5.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukaisesti valmistetun synteettisen esterin käyttö voiteluaineiden, erityisesti hydrauliöljyn, valmistuksessa.
10. Voiteluaine, tunnettu siitä, että se sisältää jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukaisesti valmistettua synteettistä esteriä mahdollisesti yhden tai useamman lisäaineen kanssa.
11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että se sisältää noin 90-98 % synteettistä esteriä ja noin 2-10 % lisäaineita.
12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen voiteluaine, tunnettu siitä, että lisäaine(et) on (ovat) hapetuksen estoaine, kulumisen estoaine, vaahdonestoaine, korroosionestoaine, dispergoiva aine, viskositeetti-indeksiä parantava aine ja/tai kylmäominaisuuksia paran- ‘ tavaaine. ψ 95367
FI944118A 1994-09-07 1994-09-07 Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä FI95367C (fi)

Priority Applications (7)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944118A FI95367C (fi) 1994-09-07 1994-09-07 Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä
PCT/FI1995/000477 WO1996007632A1 (en) 1994-09-07 1995-09-07 Process for preparing a synthetic ester from a vegetable oil
CA002199375A CA2199375A1 (en) 1994-09-07 1995-09-07 Process for preparing a synthetic ester from a vegetable oil
AT95929905T ATE191447T1 (de) 1994-09-07 1995-09-07 Verfahren zur herstellung eines synthetischen esters aus pflanzlichem öl
US08/793,822 US5885946A (en) 1994-09-07 1995-09-07 Process for preparing a synthetic ester from a vegetable oil
DE69516154T DE69516154T2 (de) 1994-09-07 1995-09-07 Verfahren zur herstellung eines synthetischen esters aus pflanzlichem öl
EP95929905A EP0781265B1 (en) 1994-09-07 1995-09-07 Process for preparing a synthetic ester from a vegetable oil

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944118A FI95367C (fi) 1994-09-07 1994-09-07 Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä
FI944118 1994-09-07

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI944118A0 FI944118A0 (fi) 1994-09-07
FI95367B FI95367B (fi) 1995-10-13
FI95367C true FI95367C (fi) 1996-01-25

Family

ID=8541320

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI944118A FI95367C (fi) 1994-09-07 1994-09-07 Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä

Country Status (7)

Country Link
US (1) US5885946A (fi)
EP (1) EP0781265B1 (fi)
AT (1) ATE191447T1 (fi)
CA (1) CA2199375A1 (fi)
DE (1) DE69516154T2 (fi)
FI (1) FI95367C (fi)
WO (1) WO1996007632A1 (fi)

Families Citing this family (30)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
AU721504B2 (en) * 1996-03-12 2000-07-06 Voitelukeskus Tonttila Oy Hydraulic oil and method for its manufacture
DE19626458C5 (de) * 1996-07-02 2004-10-07 T + T Oleochemie Gmbh Verfahren zur Herstellung von Estern der schwerflüchtigen Alkohole Trismethylolpropan, Trismethylolethan und Pentaerythrit mit nativen Fettsäuren
FR2772042A1 (fr) * 1997-12-10 1999-06-11 Union Des Fabricants D Aliment Composition anti-oxydante, son procede de preparation et ses utilisations
US6130191A (en) * 1998-09-29 2000-10-10 Henkel Corporation Process for the preparation of trimethylolpropane caprylate/caprate
US6278006B1 (en) * 1999-01-19 2001-08-21 Cargill, Incorporated Transesterified oils
JP3797144B2 (ja) 2001-06-25 2006-07-12 株式会社村田製作所 弾性表面波装置
US6620772B2 (en) 2001-07-13 2003-09-16 Renewable Lubricants, Inc. Biodegradable penetrating lubricant
US6624124B2 (en) 2001-07-13 2003-09-23 Renewable Lubricants, Inc. Biodegradable penetrating lubricant
WO2003020782A2 (en) * 2001-08-29 2003-03-13 Ptc Organics, Inc. Transesterification using phase transfer catalysts
US20040241309A1 (en) * 2003-05-30 2004-12-02 Renewable Lubricants. Food-grade-lubricant
US7166305B2 (en) * 2003-06-11 2007-01-23 Mgp Ingredients, Inc. Polyvalent metal-substituted starch products
US20060211585A1 (en) * 2003-09-12 2006-09-21 Renewable Lubricants, Inc. Vegetable oil lubricant comprising Fischer Tropsch synthetic oils
WO2005026300A1 (en) * 2003-09-12 2005-03-24 Renewable Lubricants, Inc. Vegetable oil lubricant comprising all-hydroprocessed synthetic oils
US20060042158A1 (en) * 2004-08-26 2006-03-02 Lee John H Fuel products from plant or animal lipids
BRPI0610628A8 (pt) * 2005-04-26 2016-03-08 Renewable Lubricants Inc lubrificante, processo para aprimorar a lubrificação de equipamento
FR2890963A1 (fr) * 2005-09-16 2007-03-23 Inst Francais Du Petrole Procede de fabrication d'esters ethyliques d'acides gras a partir de triglycerides et d'alcools
FR2891838B1 (fr) * 2005-10-11 2007-11-30 Colas Sa Procede de preparation d'esters d'acides gras d'origine naturelle fonctionnalises par oxydation utilisables comme fluxants pour bitume
US7538236B2 (en) 2006-01-04 2009-05-26 Suresh Narine Bioplastics, monomers thereof, and processes for the preparation thereof from agricultural feedstocks
US7994107B2 (en) * 2008-05-06 2011-08-09 Archer-Daniels-Midland Company Lubricant additives
US8692008B2 (en) * 2008-11-17 2014-04-08 Basf Se Use of methanesulfonic acid for preparing fatty acid esters
WO2010058918A2 (ko) * 2008-11-19 2010-05-27 (주)에스엠피오티 폴리올 에스테르 제조 방법
WO2010077685A1 (en) 2008-12-08 2010-07-08 Onestep Llc Single step transesterification of feedstock using a gaseous catalyst
US8563482B2 (en) 2010-09-22 2013-10-22 Saudi Arabian Oil Company Environment friendly base fluid to replace the toxic mineral oil-based base fluids
CN102295961B (zh) * 2011-07-21 2013-09-04 淄博润博化工销售有限公司 一种低硫柴油润滑性添加剂及其制备方法
CN102531891B (zh) * 2012-01-04 2016-01-20 暨南大学 一种三羟甲基丙烷脂肪酸三酯的制备与纯化方法
US20140194331A1 (en) * 2013-01-10 2014-07-10 Washington State University High performance biohydraulic fluid
US9328054B1 (en) 2013-09-27 2016-05-03 Travis Danner Method of alcoholisis of fatty acids and fatty acid gyicerides
US9834718B2 (en) 2014-05-06 2017-12-05 Saudi Arabian Oil Company Ecofriendly lubricating additives for water-based wellbore drilling fluids
US11760766B2 (en) 2020-07-28 2023-09-19 Ut-Battelle, Llc Ionic liquids containing quaternary ammonium and phosphonium cations, and their use as environmentally friendly lubricant additives
US11352545B2 (en) 2020-08-12 2022-06-07 Saudi Arabian Oil Company Lost circulation material for reservoir section

Family Cites Families (18)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2290609A (en) * 1940-09-10 1942-07-21 Henry A Wallace Process for producing fatty acid polyhydric esters from glycerides
US2371333A (en) * 1942-10-19 1945-03-13 Shell Dev Organic detergents for lubricating oil
US2469371A (en) * 1946-08-14 1949-05-10 Baker Castor Oil Co Process of reacting glyceride oils
US3282971A (en) * 1963-06-19 1966-11-01 Exxon Research Engineering Co Fatty acid esters of polyhydric alcohols
US3620290A (en) * 1968-06-05 1971-11-16 Quaker Chem Corp Lubricants for continuous metal-casting operations
US3720695A (en) * 1969-06-18 1973-03-13 Pennwalt Corp Water soluble lubricant
GB1310226A (en) * 1969-09-17 1973-03-14 Ici Ltd Production of esters of polyols containing a neopentyl group
FR2254633B1 (fi) * 1973-12-12 1976-10-08 Inst Francais Du Petrole
US4942228A (en) * 1986-05-06 1990-07-17 The Procter & Gamble Company Production of polyol polyesters having reduced color content
NL8601904A (nl) * 1986-07-23 1988-02-16 Unilever Nv Werkwijze voor de bereiding van polyol-vetzuurpolyesters.
US4931552A (en) * 1988-06-30 1990-06-05 The Procter & Gamble Company Production of polyol polyesters having reduced color content
US5043438B1 (en) * 1989-02-16 1998-04-28 Lever Brothers Ltd Process for the synthesis of polyol fatty-acid esters
ES2062293T3 (es) * 1989-04-05 1994-12-16 Unilever Nv Procedimiento para la produccion de monoesteres alquilicos inferiores de acidos grasos.
AT394374B (de) * 1990-06-29 1992-03-25 Wimmer Theodor Verfahren zur herstellung von fettsaeureestern niederer alkohole
DE4304468A1 (de) * 1993-02-15 1994-08-18 Henkel Kgaa Verfahren zur Herstellung hellfarbiger Polyolester
GB9402939D0 (en) * 1994-02-16 1994-04-06 Bray Technologies Plc Improvements relating to fuel-fired burners
US5491226A (en) * 1994-04-06 1996-02-13 Procter & Gamble Company Process for preparing polyol polyesters having low levels of triglycerides
US5648483A (en) * 1995-06-07 1997-07-15 The Procter & Gamble Company Continuous transesterification method for preparing polyol polyesters

Also Published As

Publication number Publication date
CA2199375A1 (en) 1996-03-14
US5885946A (en) 1999-03-23
ATE191447T1 (de) 2000-04-15
DE69516154T2 (de) 2000-11-16
EP0781265B1 (en) 2000-04-05
EP0781265A1 (en) 1997-07-02
FI944118A0 (fi) 1994-09-07
FI95367B (fi) 1995-10-13
WO1996007632A1 (en) 1996-03-14
DE69516154D1 (de) 2000-05-11

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI95367C (fi) Menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä
JP5890417B2 (ja) 高粘度及び低粘度エストリド基油及び潤滑剤
Sammaiah et al. Synthesis of epoxy jatropha oil and its evaluation for lubricant properties
JP2013536887A5 (fi)
US8658813B2 (en) Polyol esters of medium chain fatty acids and process for preparation thereof
FI95395C (fi) Entsymaattinen menetelmä synteettisen esterin valmistamiseksi kasviöljystä
AU2017203283B2 (en) Diels Alder based estolide and lubricant compositions
CA2894831A1 (en) Processes for preparing estolide base oils and oligomeric compounds that include cross metathesis
BRPI0619601B1 (pt) processo para produzir um componente de hidrocarboneto
MX2010007934A (es) Sintesis de biolubricantes a base de diesteres a partir de epoxidos.
AU2013277741B2 (en) Processes of preparing estolide compounds that include removing sulfonate residues
AU2016364959A1 (en) Ultra high-viscosity estolide base oils and method of making the same
TW202319370A (zh) 自可再生油至石油替代品及包含該等替代品之潤滑劑的多產品途徑
Dodos et al. Tribological evaluation of biobased lubricant basestocks from cottonseed and soybean oils
KR20240053581A (ko) 재생가능한 오일로부터 석유 대체물 및 그를 포함하는 윤활제로의 다수의 생성물 경로
KR20220128360A (ko) 에스톨라이드 조성물 및 에스톨라이드의 제조 방법
PL216430B1 (pl) Sposób otrzymywania estrów kwasów tłuszczowych i glikolu neopentylowego

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MA Patent expired