FI95172B - Paineanturijärjestelmä - Google Patents

Description

1 95172

Paineanturijärjestelmä Tämä keksintö liittyy paineanturiin, joka reagoi ennalta määrättyyn paineen muutosnopeuteen paineherkän 5 järjestelmän kaasuväliaineessa. Erityisesti tämä keksintö liittyy paineanturiin, jota voidaan käyttää pyörän renkaan paineen varoitusjärjestelmässä kehittämään hälytyssignaa-li, kun renkaan paineen muutosnopeus ylittää vaarallisen muutosnopeuden.

10 Keksinnön kohteena on paineanturijärjestelmä ajo neuvon pyörän ilmarengasta varten, johon järjestelmään kuuluu välineet, jotka yhdistävät anturin pyörään niin, että se sijoitetaan tai on sijoitettu tällaisen renkaan sisälle, jolloin anturilla on kotelo, jonka seinämät sul- 15 kevät sisäänsä painekammion, joista seinämistä yksi muodostuu joustavasta kalvosta, joka erottaa painekammion renkaan ilmakammiosta, joka kalvo voi liikkua edestakaisin ensimmäisen ja toisen asennon välillä vastauksena tietylle muutokselle painekammion ja ilmakammion välisessä paine- 20 erossa, kalvoon yhteydessä olevat sähkökytkimet, jotka avataan ja suljetaan riippuen kalvon liikkeestä ensimmäisen ja toisen asennon välillä, sekä lähetinvälineet signaalin antamiseksi kytkimeltä, kun kalvo on toisessa asennossaan.

25 Paineherkät kytkimet, jotka reagoivat paineen muu toksiin hälytyksen kehittämiseksi, ovat ennestään tunnettuja. Esillä oleva paineanturi reagoi kuitenkin ennalta määrättyyn paineen muutosnopeuteen kaasuväliaineessa eikä yksinkertaiseen paine-eroon.

30 US-patentti 4,211,901 Matsuda koskee paineherkkää kytkintä, joka muuntaa pneumaattisen paineen muutoksen sähköiseksi signaaliksi. Tämä laite reagoi kalvon erotta 95172 2 man kahden kammion väliseen paine-eroon. Laitteen tarkoituksena on reagoida näiden kahden kammion väliseen paine-eroon eikä se ota huomioon olosuhteita, joissa paineen muutosnopeus valvottavassa paineherkässä järjestelmässä on 5 sellainen, että se ei edusta vaaratilannetta.

US-patentti 4,048,614 Shumway paljastaa paineilmai-sin- ja radiolähetinjärjestelmän, joka antaa renkaan paineesta varoituksen. Tämän järjestelmän tarkoituksena on kehittää hälytys, kun ilman paine alenee asetettua minimi-10 toimintapainetta pienemmäksi.

Vaikkakin tietyissä oloissa on tärkeätä kehittää hälytys, kun paine pneumaattisessa renkaassa alenee ennalta määrättyä kriittistä painetta pienemmäksi, on olosuhteita, joissa pelkkä renkaan paineen pieneneminen ennalta 15 määrättyä painetta pienemmäksi ei ole vaarallinen.

Pneumaattisen renkaan seinämä ja renkaan ja vanteen välille muodostettu tiivistys ovat tietyssä määrin läpäiseviä, josta johtuen paine täyteen pumpatussa renkaassa pienenee pitkähkön ajan kuluessa. Tämä hyvin vähitellen 20 tapahtuva paineen pieneneminen ei ole vaarallinen, jos täyteen pumpattu rengas asennetaan esimerkiksi ajoneuvon perävaunuun, jota pidetään varastossa usean kuukauden ajan. Hyvin yleistä on, että perävaunuja pidetään järjes-telypihalla pitkähköjä aikoja, ja jos näiden ajoneuvojen 25 renkaat olisi varustettu renkaan paineen hälytyksellä, joka reagoisi renkaan paineen pienenemiseen, niin näitä hälytyksiä tapahtuisi usein. Koska nämä hälytykset todennäköisesti saavat energiansa pienitehoisesta paristosta, niin paristot todennäköisesti tyhjenevät, kun hälytyksiä 30 tapahtuu ja kun ne ovat vailla valvontaa, josta johtuen olisi tarpeen vaihtaa paristot, ennenkuin laite voitaisiin pätevästi uudelleen aktivoida. Tähän liittyy renkaan poistaminen vanteelta. Joissakin olosuhteissa se seikka, että hälytys on tapahtunut ja paristo on purkautunut, ei käy 35 helposti ilmi, ja tämä voisi antaa käyttäjälle sikäli vää- 3 95172 rän käsityksen turvallisuudesta, että käyttäjä ei ole tietoinen siitä, että laite on toimintakyvytön.

Useimmissa moottoriajoneuvoissa renkaan paineen hidas aleneminen ei ole vaarallista. Kuten edellä on to-5 dettu, kaikki renkaat ovat jossakin määrin läpäiseviä, josta johtuen ilmaa vuotaa jatkuvasti käytännöllisesti katsoen kaikista täyteen puhalletuista pneumaattisista renkaista. Tämä paineen aleneminen tulee vaaralliseksi vain, kun nopeus, jolla se tapahtuu, on sellainen että 10 renkaan paine voi pudota kriittistä painetta pienemmäksi tielläajon aikana.

Julkaisusta FR 978 909 tunnetaan anturijärjestelmä, joka perustuu vaarallisiin painemuutoksiin. Tässä järjestelmässä syötetään paineenalaista kaasua anturipesään, 15 joka joustavalla kalvolla on jaettu kahteen kammioon, jolloin kaasu virtaa vapaasti toiseen kammioon ja toiseen ainoastaan ahtaan aukon kautta. Kalvo vaikuttaa sähköiseen kytkimeen, kun se taipuu riittävästi kalvon vastakkaisilla puolilla esiintyvän kaasupaine-eron johdosta. Tämä ratkai-20 su ei kuitenkaan liity ajoneuvon renkaisiin.

Esillä olevan keksinnön eräs tarkoitus on aikaansaada paineanturi, joka reagoi ennalta määrättyyn paineen muutosnopeuteen paineherkän järjestelmän kaasuväliainees-sa.

25 Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena lisäk si on aikaansaada paineanturi, johon on muodostettu paine-kammio ja jossa yksi kammion seinämistä on läpäisevä seinämä, jonka tehtävänä on sallia painekammion paineen muuttuminen ennalta määrätyllä nopeudella ja jossa yksi paine-30 kammion seinämistä on joustava kalvo, joka liikkuu ennalta määrättyyn asentoon vastauksena painekammion ja sen paine-herkän järjestelmän, johon anturi on yhteydessä, välisen paine-eron ennalta määrättyyn muutokseen.

Keksinnön mukainen paineanturijärjestelmä on tun-35 nettu siitä, että ainakin yksi painekammion ja ilmakammion 4 95172 välisistä seinämistä on tarpeeksi ilmaaläpäisevä salliakseen rajoitetun (kuristetun) ilmanläpäisyn, jotta paine-kammiossa ja ilmakammiossa aikaansaataisiin hidas paineen-tasaus ja jotta kalvo siirtyisi toiseen asentoonsa vain 5 silloin kun paine-eroaste ilmakammiossa ylittää vaarallisen arvon.

Lisäksi on aikaansaatu pneumaattisesti toimiva pai-neherkkä sähkökytkin, joka ilmaisee paineherkän pneumaattisen järjestelmän paineen vaarallisen muutosnopeuden ja 10 joka käsittää vaipan, jossa on painekammion sisäänsä sulkevat seinämät, joustavan kalvon, joka on asennettu tämän vaipan sisäpuolelle ja joka muodostaa yhden painekammion seinämistä ja jonka tehtävänä on erottaa painekammio käytettävästä paineherkästä pneumaattisesta järjestelmästä ja 15 joka voi vapaasti ja riippumattomasti liikkua edestakaisin ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä vastauksena järjestelmän paineen mainittuun vaaralliseen muutosnopeuteen, yhden painekammion seinämistä ollessa läpäisevä seinämä, joka on riittävän läpäisevä, jotta se sallii ilman 20 pääsyn lävitseen nopeudella, joka sallii painekammiossa ja ilmakammiossa kalvon vastakkaisilla puolilla paineenta-sauksen, joka tapahtuisi nopeuden ollessa sellainen, joka estäisi paineherkän järjestelmän paineen muutoksen havaitsemisen, kun paineen muutos tapahtuu nopeudella, joka on 25 pienempi kuin mainittu vaarallinen nopeus, läpäisevän seinämän ollessa riittävän läpäisemätön estääkseen ilman pääsyn lävitseen nopeudella, joka paineherkän järjestelmän paineen mainitun vaarallisen muutosnopeuden esiintyessä estää kalvon vastakkaisilla puolilla paineentasauksen, 30 joka tapahtuisi nopeuden ollessa sellainen, joka estäisi kalvon liikkeen ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, vaipan kannattaman kytkinelimen, joka on yhteydessä kalvoon avautuen ja sulkeutuen vastauksena kalvon liikkeeseen edestakaisin ensimmäisen ja toisen asennon välillä.

il i. H i liiti I I I SI ; 35 = 95172

Lisäksi on vielä aikaansaatu ennalta määrättyyn täyttöpaineeseen täytetyn pyörän renkaan ilmakammiossa parannus hälytysjärjestelmään, joka kehittää hälytyssignaa-lin, kun ilma vuotaa ilmakammiosta nopeudella, joka voi 5 olla vaarallinen, joka parannus käsittää ilmakammion sisälle asennetun vaipan, jossa on sen sisäpuolelle paine-kammion muodostavat seinämät, vaipan sisälle asennetun joustavan kalvon, joka muodostaa yhden paineherkän kammion seinämistä ja jonka tehtävänä on erottaa painekammio ilma-10 kammiosta siten, että kalvo voi vapaasti ja riippumattomasti liikkua edestakaisin ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä vastauksena ilmakammion paineen mainittuun vaaralliseen muutosnopeuteen, painekammion yhden seinämän ollessa läpäisevä seinämä, joka on riittävän läpäisevä 15 salliakseen ilman päästä lävitseen nopeudella, joka estää painekammiossa ja ilmakammiossa kalvon vastakkaisilla puolilla paineentasauksen, joka tapahtuu nopeuden ollessa sellainen, joka estää ilmakammion paineen muutoksen havaitsemisen muutoksen tapahtuessa nopeudella, joka on pie-20 nempi kuin mainittu vaarallinen nopeus, läpäisevän seinämän ollessa riittävän läpäisemätön estääkseen ilman pääsemisen lävitseen nopeudella, joka paineherkän järjestelmän paineen mainitun vaarallisen muutosnopeuden esiintyessä estää painekammiossa ja ilmakammiossa kalvon vastakkaisil-25 la puolilla paineentasauksen, joka tapahtuisi nopeuden ollessa sellainen, joka estäisi kalvon liikkeen ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, hälytyselimen, joka on yhteydessä kalvoon ja joka toimii kehittäen hälytyksen vastauksena kalvon ensimmäisestä asennosta toiseen asen-30 toon siirtymiseen.

Tämä keksintö tulee paremmin ymmärretyksi seuraa-van yksityiskohtaisen selityksen perusteella, jonka selityksen yhteydessä viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa: 35 6 95172

Kuvio 1 on leikattu sivukuvanto paineherkästä sähköisestä kytkimestä, joka on konstruoitu esillä olevan keksinnön erään suoritusmuodon mukaan.

Kuvio 2 on kaavio, joka esittää paineherkkää lähe-5 tinsovitelmaa, johon kuuluu kuvion 1 paineherkkä kytkin.

Kuvio 3 on kaaviollinen esitys vastaanottimesta, jota käytetään kuvion 1 lähettimen yhteydessä.

Kuvio 4 on leikkauskuvanto, joka on ilmaa täynnä olevan rengassovitelman poikkileikkaus ja joka esittää 10 tapaa, jolla lähetin ja paineherkkä kytkin on asennettu renkaan ilmakammioon.

Kuvio 5 on kuvion 4 kiinnittimen yleiskuvanto.

Kuvio 6 on paineherkän lähetinsovitelman osittain leikattu yleiskuvanto.

15 Kuvio 7 on leikkauskuvanto, joka on esillä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan konstruoidun paineherkän kytkimen osan sivulta katsottu leikkauskuvanto.

Kuvio 8 on kuvion 7 mukaan konstruoidun kytkimen 20 yhteydessä käytettäväksi soveltuvan kalvon poikkileikkaus- kuvanto.

Kuvio 9 on esillä olevan keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan konstruoidun pyörän renkaan paine-hälytysjärjestelmän sivulta katsottu leikkauskuvanto.

, 25 Kuvio 10 on esillä olevan keksinnön erään toisen piirteen mukaan konstruoidun painekytkimen kaaviollinen esitys.

Kuvio 11 on paineanturin kaaviollinen esitys, joka kuvaa esillä olevan keksinnön erästä toista suoritusmuo-30 toa.

Kuvio 12 on paineanturin kaaviollinen esitys, joka kuvaa esillä olevan keksinnön erästä toista piirrettä.

Kuvio 13 on paineanturin kaaviollinen esitys, joka kuvaa esillä olevan keksinnön erästä toista piirrettä.

35 7 95172

Kuvio 14 on piirikaavio, joka esittää lämpötila-kytkintä, joka on sovitettu sarjaan lähettimen kanssa.

Piirustusten kuviossa 1 viitenumero 10 viittaa yleisesti paineherkkään sähköiseen kytkimeen, joka on kon-5 struoitu esillä olevan keksinnön jonkin suoritusmuodon mukaan.

Paineherkkä sähköinen kytkin 10 käsittää vaipan 12, joka on konstruoitu kolmesta osasta, joita on esitetty viitenumeroilla 14, 15 ja 16. Osa 14 on lieriönmuotoinen 10 lyhyt putkimainen elin, jossa on reikä 20. Osa 14 on tehty materiaalista, joka toimii johtimena, kuten messingistä tai kuparista.

Osa 16 on muodostettu eristävästä materiaalista, ja siinä on lieriömäinen sivuseinämä 26 ja päätyseinämä 28.

15 Lieriömäisessä sivuseinämässä 26 on päätypinta 30, joka on kallistettu ulospäin ja taaksepäin kohti päätyseinämää 28. Lieriömäisen sivuseinämän 26 mittasuhteet ovat sellaiset, että se on ahdistussovitteisessa suhteessa komponentin 14 reiässä 20. Osa 15 on muodostettu eristävästä materiaalis-20 ta, ja siinä on lieriömäinen sivuseinämä 24 ja päätyseinämä 18. Sivuseinämässä 24 on päätypinta 22, joka on kallistettu ulospäin ja taaksepäin kohti päätyseinämää 18. Joustava kalvo 32 on muodostettu kehällä olevan asennusrenkaan 34 ja ohuen joustavan kalvon 36 avulla. Asennusrengas 34 . 25 on kiilattu päätypinnan 22 ja päätypinnan 30 väliin. Ha vaitaan, että asennusrengas 34 on pakotettu kosketukseen osan 14 sisäseinämän kanssa näiden välisen hyvän sähköisen kosketuksen aikaansaamiseksi.

Osat 14, 15 ja 16 sekä joustava kalvo 32 on asen-30 nettu kuviossa 1 esitetyllä tavalla siten, että kalvo 32 erottaa ensimmäisen painekammion 38 toisesta painekammios-ta 40. Toinen painekammio 40 on ilmatiivis kammio. Ensimmäisessä painekammiossa 38 on tulokanava 42, joka kulkee nipan 44 läpi, jonka rikottava päätyseinämä 46 alunperin 35 sulkee. Osat 14, 15 ja 16 sekä kalvo on asennettu ympäri s- 8 95172 tössä, joka on paineistettu ympäristön paineeseen eli tar-kkailupaineeseen, joka toisessa kammiossa tarvitaan käytön aikana. Jos laitetta on tarkoitus käyttää kuorma-auton renkaassa tai muussa senkaltaisessa, tarkkailupaine on 5 noin 690 kPa (100 psi; 1 psi = 6,894 kPa).

Ensimmäinen sähkönjohdin 48 on asennettu päätysei-nämään 28 ja se työntyy ensimmäiseen painekammioon 38. Ensimmäisen sähkönjohtimen 48 kammion sisällä oleva pää 50 on sovitettu tietylle etäisyydelle kalvosta 32 ja sen teh-10 tävänä on muodostaa ensimmäinen sähkökosketin.

Toinen sähkönjohdin 56 on asennettu päätyseinämään 18 ja työntyy sen läpi. Toisen sähkönjohtimen 56 tehtävänä on muodostaa toinen kosketin 58, joka on sovitettu tietylle etäisyydelle kalvoon 36 nähden, kun kalvo on kuvios-15 sa 1 esitetyssä normaaliasennossaan. Parhaassa tapauksessa koskettimet 50 ja 58 ovat samalla etäisyydellä kalvosta 36. On ilmeistä, että kun kammioiden 38 ja 40 välille syntyy paine-ero, joustava kalvo taipuu alemman paineen omaavaa kammiota kohti, ja kun syntyy ennalta määrätty paine-20 ero, kalvo 36 tekee kosketuksen jommankumman koskettimen 50 tai 58 kanssa aiheuttaen koskettimen sulkeutumisen, joka päästää virran kulkemaan osan 14, kalvon 36 ja jommankumman johtimen 48 tai 56 kautta riippuen siitä, kumpi johtimista on kosketuksessa kalvon 36 kanssa.

25 Joustava kalvo 32 on tehty sähköä johtavasta sili- konikumimateriaalista, kuten esimerkiksi Armet Industries Corporationin Tilsonburgissa Ontariossa Kanadassa valmistamasta. Tämän materiaalin katsotaan normaalisti olevan ilmaa läpäisemätöntä, mutta kuitenkin merkittävä määrä 30 ilmaa voi päästä kalvon 36 läpi, jos kammioiden 38 ja 40 välillä ylläpidetään paine-eroa pitkähkön ajan (so. useiden päivien ajan). Kalvon 36 läpäisevyydestä johtuvan paineen asteittaisen tasaantumisen johdosta kalvo ei taivu koskettamaan johtimia, ellei painekammion 40 paineen muu-35 tosnopeus ole suurempi kuin nopeus, jolla kaasuväliaine läpäisee kalvon 36.

il: IliMIII! Iitit I

9 95172

Paineistettaessa kammiot 38 ja 40 alkupaineeseen, joka on lähellä valvottavan järjestelmän työpainetta, kalvo 36 asettuu normaaliasentoonsa. Kun kytkin otetaan käyttöön, päätyseinämä 46 poistetaan nipasta 44 tuloaukon 42 5 avaamiseksi. Tuloaukko 42 asetetaan sitten yhteyteen valvottavan painejärjestelmän kanssa siten, että järjestelmän paine saatetaan vaikuttamaan ensimmäiseen painekammioon 38. Jos kammioiden 38 ja 40 välinen paine-ero on suurempi kuin se paine-ero, jota pienemmällä paine-erolla kytkin on 10 suunniteltu jäämään auki, joustava kalvo 36 taipuu kosketukseen jommankumman koskettimen 50 tai 58 kanssa, kuten edellä on esitetty, sulkien kytkimen 10.

Kun paineherkkä kytkin 10 on asennettu paineistetussa ympäristössä, kammiot 38 ja 40 on paineistettu nor-15 maalin työpaineen kanssa olennaisesti yhtäsuureen paineeseen. Paine-ero, joka aluksi vallitsee, pienenee asteittain johtuen siitä, että ilma voi läpäistä kalvon 36. Ilmanpaine pysyy kammioissa 38 ja 40 muuttumattomana kanavan 42 sulkevan päätyseinämän 46 ansiosta.

20 Kuten piirustusten kuviossa 2 on esitetty, kytkin tä 10 voidaan hyväksikäyttää paineherkässä lähetinsovitel-massa 60. Lähetinsovitelma 60 sisältää virtalähteen säh-köpariston 62 muodossa sekä lähettimen 64. Piirustusten kuviossa 2 esitettyä tyyppiä oleva paineherkkä lähetinso-25 vitelma 60, jota käytetään pyörän renkaan paineen varoitusjärjestelmässä, voi käyttää paristona esimerkiksi yhtä tai useampaa 1,5 voltin pitkäikäistä paristoa sekä lähetintä kaupallisesti saatavilla olevan lyhytaaltoradiolä-hettimen muodossa, kuten sellaista tyyppiä, jota yleisesti 30 käytetään autotallien ovimekanismien tai muiden sellaisten avaamiseen ja sulkemiseen.

Kannettava vastaanotin, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 2 lähetinsovitelman yhteydessä, on piirustusten kuviossa 3 yleisesti merkitty viitenumerolla 70. Vastaan-35 ottimella 70 voi olla mikä tahansa tavanomainen lähetti- 10 95172 men 42 kanssa yhteensopiva konstruktio. Vastaanottlmessa 70 on äänihälytin 72 ja näkyvä hälytin 74. Äänihälytin 72 voi olla hälytyssummerin muodossa ja näkyvä hälytin voi olla valodiodin (LED; engl. light emitting diode) muodos-5 sa. Kuittausnappi 76 on olemassa vastaanottimen hälytys-piirin katkaisemiseksi. Vastaanottimet, jotka kehittävät äänihälytyksiä ja aktivoivat visuaalisesti havaittavia ilmaisimia vastaanottamansa ennalta määrätyn signaalin perusteella, ovat ennestään tunnettuja eikä niitä siitä 10 syystä yksityiskohtaisesti selitetä. Esillä olevan keksinnön vastaanotin asennetaan kannettavaan koteloon 78, johon voidaan myös asentaa tavanomainen painemittari 80. Paine-mittarissa 80 on liitäntänippa 82, joka on sellaista tyyppiä, että se sopii muodostamaan yhteyden pyörän renkaan 15 tai muun sellaisen täyttöventtiilin kanssa. Painemittarin 80 tarkoituksena on antaa painelukema, kun liitäntänippa liitetään pyörän renkaan tai muun sellaisen venttiiliin.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, paineherkkä lähetin-sovitelma 60 on asennettu viitenumerolla 86 yleisesti 20 osoitetun pneumaattisen rengassovitelman ilmakammioon 84.

Tässä suoritusmuodossa lähetinsovitelma 60 on asennettu kiinnittimeen 88, joka vuorostaan on asennettu pyörän vanteeseen 94 asennetun venttiilinkaran 92 renkaan sisällä olevaan päähän 90.

25 Kiinnitin 88 on esitetty piirustusten kuviossa 5, josta nähdään, että se on muotoiltu siten, että on aikaansaatu tukipinta 96 ja asennuslaippa 98, johon on muodostettu asennusaukko 100. Asennusaukon mitat on sovitettu siten, että venttiilinkara 92 sopii siihen. Tukipinnalla 30 on yleisesti lohenpyrstömuoto.

Piirustusten kuviosta 6 ilmenee, että lähetinsovitelma 60 on asennettu koteloon 102, jossa on pohjaosa 104, jonka poikkileikkaus on tukipinnan 88 lohenpyrstömuotoa vastaava. Paristo 62, lähetin 64 ja paineherkkä kytkin 10 35 on sijoitettu kotelon 102 sisälle siten, että nippa 44 »i · hm tn» 11 ia . . i u 95172 työntyy kotelon 102 seinämän läpi ja että läpimenevä kanava 42 avautuu ilmakammioon 84 (kuvio 4), kun päätyseinämä 46 (kuvio 1) poistetaan.

Paineherkkä kytkin, joka on konstruoitu esillä ole-5 van keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan, on esitetty piirustusten kuviossa 7, johon nyt viitataan. Piirustusten kuviossa 7 johtimet 110 ja 112 on asennettu pää-tyseinämään 114 toistensa suhteen yhdensuuntaisesti ja tietylle etäisyydelle toisistaan, ja ne muodostavat kos-10 kettimet 116 ja 118. Samalla tavoin johtimet 120 ja 122 on asennettu sivuseinämään 124, ja ne muodostavat koskettimet 126 ja 128 kalvon 132 vastakkaiselle puolelle. Tulokanava 142 kulkee nipan 144 läpi ensimmäiseen kammioon 138. Päätyseinämä 146 sulkee normaalisti tulokanavan 142. Tässä 15 suoritusmuodossa kalvo 132 taipuu kosketukseen kosketti-mien 116, 118 tai koskettimien 126, 128 kanssa riippuen suunnasta, johon kalvo taipuu. Kun kalvo tekee kosketuksen koskettimien 116, 118 kanssa, virta pääsee kulkemaan johtimesta 110 johtimeen 112. Samalla tavoin, kun kalvo 132 20 tekee kosketuksen koskettimien 126 ja 128 kanssa, virta pääsee kulkemaan johtimen 120 kautta johtimeen 122.

Eräässä toisessa muunnelmassa, jota ei ole esitetty, vain yksi kosketinryhmä 116, 118 voi olla kalvon toisella puolella siten, että kalvon liike voi sulkea ja ava-25 ta virtapiirin koskettimien 116 ja 118 välillä sen mukaan kuin käyttö edellyttää.

Piirustusten kuviossa 7 esitetyissä suoritusmuodoissa käytettäväksi esitetty kalvo on esitetty poikkileikkauksensa avulla kuviossa 8. Kalvo käsittää kehären-30 kaan 150, joustavan kalvon 152 ja keskiön 154. Kuten edellä on esitetty, kalvo on tehty joustavasta materiaalista, joka pystyy johtamaan sähköä. Kun kehärengas 152 on kiinnitetty reunan 24 ja päätypinnan 30 (kuvio 1) väliin, se muuttaa muotoaan ja saa kuviossa 1 esitetyn yleisesti kol-35 miomaisen muodon, ja tämän ansiosta rengas 150 lukittuu vaippaan.

95172 12

Keskiö 154 on erityisen sopiva käytettäväksi piirustusten kuviossa 7 esitetyissä suoritusmuodoissa, joissa halutaan aikaansaada tasaiset päätypinnat 156 ja 158 kosketuksen aikaansaamiseksi koskettimien 116, 118 välil-5 le ja koskettimien 126, 128 välille, kuten edellä on selitetty. Keskiö 154 ja kalvo 152 kumpikin ovat edestäpäin katsoen pyöreät.

Kuten edellä on esitetty, kun paineherkkä kytkin alunperin asennetaan, kammiot 38 ja 40 paineistetaan sello laiseen paineeseen, joka on likimain yhtäsuuri kuin paine siinä ympäristössä, jossa paineherkän kytkimen on tarkoitus käytännössä toimia. Tyypillisessä asennuksessa, kuten kuorma-autoteollisuuden käyttämän pneumaattisen renkaan ilmakammiossa, kammiot 38 ja 40 paineistetaan noin 690 kPa 15 paineeseen. Paineherkkä kytkin voidaan varastoida tässä tilassaan pitkähköksi ajaksi, koska kalvoon kohdistuu pieni kuormitus tai ei mitään kuormitusta, koska painekam-mioiden 38 ja 40 välillä on pieni paine-ero tai ei ole lainkaan paine-eroa, ja paine-ero, joka aluksi saattaa 20 vallita, häviää kalvon 36 läpäisevyydestä johtuen. Kun paineherkkää kytkintä käytetään piirustusten kuviossa 4 esitetyllä tavalla, nipan päätyseinämä 46 poistetaan kanavan 42 avaamiseksi. Tästä seuraa, että paine kammiossa 38 alenee ja kalvo 36 taipuu tehden koskettimen 50 kanssa 25 kosketuksen. Tätä menettelyä voidaan näyttää testattaessa lähetintä sen varmistamiseksi, että se toimii ja lähettää varoitussignaalin. Kun paineherkkä kytkin on asennettu, rengas puhalletaan sitten täyteen ilmaa ja täyttämistä jatketaan, kunnes ilmakammioon 84 syntyy tarvittava paine.

30 Tämä paine siirtyy paineherkän kytkimen painekammioon 38 ja saa kalvon 36 taipumaan takaisin sen neutraaliin asentoon. Jos rengas on liian täynnä ilmaa, kalvo 36 taipuu tehden koskettimen 58 kanssa kosketuksen, ja tämä taas aktivoi lähettimen kehittämään varoitussignaalin. Sen jäl-35 keen kun rengas on oikein täytetty, kalvo 36 on asennossa, joka on hyvin lähellä piirustusten kuviossa 1 esitettyä •I < tr» huk i t i ifi · 13 95172 neutraaliasentoa. Jos ilmakammion 84 paineen ja vertailu-kammion 40 paineen välillä on paine-ero, niin tämä paine-ero pienenee ajan mittaan johtuen kalvon läpäisevyydestä. Kuten edellä on esitetty, vaikkakin kalvot, joiden katso-5 taan olevan olennaisesti läpäisemättömiä, eivät ole täysin läpäisemättömiä, josta seuraa, että jonkin verran ilman siirtymistä tapahtuu pitkähkön ajan kuluessa aiheuttaen sellaisten paine-erojen eliminoitumisen, jotka vaikuttavat pitkän ajan. Jos taas paine ilmakammiossa 84 pienenee 10 tai suurenee ei-toivottavassa määrin nopeudella, joka on suurempi kuin se nopeus, jolla ilma voi kulkea kalvon 36 läpi, niin kalvo 36 taipuu tehden koskettimen 50 tai 58 kanssa kosketuksen ja aktivoi lähettimen, joka vuorostaan lähettää varoitusssignaalin, joka aktivoi vastaanottimen 15 hälytysmekanismit, kuten edellä on selitetty.

Esillä olevan keksinnön eräs toinen suoritusmuoto on esitetty piirustusten kuviossa 9, jossa viitenumero 160 yleisesti viittaa pneumaattisessa pyörän renkaassa käytettävään paineanturiin ja hälytysjärjestelmään.

20 Paineanturijärjestelmä 160 sisältää vaipan 162, jonka sisälle on muodostettu painekammio 164. Paineherkkä sähkökytkin, joka on yleisesti osoitettu viitenumerolla 166, on asennettu vaipan 162 toiseen päähän, ja se muodostaa painekammion 164 seinämän. Kytkin 166 käsittää pää-25 tykännen 168, joka on muodostettu sähköä johtavasta materiaalista ja jossa on päätyseinämä 170, jonka läpi kulkee useita kanavia 172, jotka sallivat kaasuväliaineen kulun edestakaisin kammion 262 ja kammion 173 välillä. Päätykan-nessa 168 on myös lieriömäinen seinämäosa 174, joka on 30 sovitettu ahdistussovitteisesti vaipan 162 pään sisäpuolelle. Sähköisesti eristävä kaulus 176 on sijoitettu lieriömäisen seinämän 174 sisäpuolelle. Joustava kalvo 178 on asennettu kytkimen 166 sisälle, ja se pidetään tässä tuki-seinämän 180 avulla. Tukiseinämässä 180 on useita kanavia 35 182, jotka kulkevat sen läpi siten, että kaasuväliaineen paine painekammiossa 164 kohdistuu kalvon 178 toiselle 14 95172 puolelle. Lähetin ja paristo (ei esitetty) voidaan sijoittaa painekammioon 164, ja sähkökytkennät tehdään pariston, napojen ja sähköä johtavan tukiseinänhän 180 sekä sähköä johtavan päätykannen 168 välille. Nähdään, että kauluksen 5 176, joka on tehty eristävästä materiaalista, tehtävänä on estää suora sähköinen kosketus tukiseinämän 180 ja pääty-kannen 170 välillä. Kalvo 178 on tehty sähköä johtavasta materiaalista ja se on kosketuksessa tukiseinämän 180 kanssa ollessaan kuviossa 9 esitetyssä normaaliasennossaan.

10 On ymmärrettävää, että painekammion 164 paineen ylittäessä ilmakammion paineen tietyllä määrällä siten, että painekammion 164 ja pneumaattisen renkaan ilmakammion, johon laite on asennettu käyttöön, välillä vallitsee ennalta määrätty paine-ero, kalvo 178 taipuu kosketukseen pääty-15 kannen 168 päätyseinämän 170 kanssa sulkien sähköisen virtapiirin ja aktivoiden siten lähettimen, kuten edellä on selitetty.

Päätykansi 260 on asennettu vaipan 162 päälle, ja sen tehtävänä on muodostaa etukammio 262, joka on yhtey-20 dessä kalvon 178 kanssa kanavien 172 välityksellä. Pieni tulokanava 264 johtaa etukammioon 262. Tulokanavan 264 tehtävänä on varmistaa, että etukammion 262 paine ei suurene tai pienene sellaisella nopeudella, joka on yhtäsuuri kuin se nopeus, jolla renkaan ilmakammion paine muuttuu 25 vastauksena pyörän liikkumiseen epätasaisella tien pinnalla tai muulla sellaisella. Päätykannen lisäämisen tarkoituksena on aikaansaada "vaimennin", joka estää paineen "piikkien" kohdistumisen kalvoon. Huomattakoon kuitenkin, että kanava 264 on riittävän suuri, jotta se takaa etu-30 kammion 262 paineen suurenemisen nopeudella, joka on olennaisesti suurempi kuin ilmakammion vaarallisen muutosnopeuden ilmaisemiseen tarvittava nopeus.

Painekammion 164 toinen seinämäsovitelma on yleisesti osoitettu viitenumerolla 184. Tässä toisessa seinä-35 mässä on ensimmäinen uloke 186, joka työntyy painekammioon 164. Täyttökanava 188 kulkee toisen seinämän 184 läpi ja is 95172 avautuu sivusuunnassa ulospäin ulokkeen 186 sivupinnan läpi. Lieriömäinen hylsy 190, joka on muodostettu olennaisesti läpäisemättömästä joustavasta materiaalista, on ulokkeen 186 päällä, ja sen tehtävänä on sulkea tulo-5 kanavan 188 muodostama aukko. Samanlainen uloke 192 työntyy ulospäin jakoseinämästä 184, ja siinä on sen läpi kulkeva poistokanava 194, jonka hylsy 196 normaalisti sulkee. Suodin 198 on toisen seinämän 184 sisempänä olevan pinnan päällä, ja sen tehtävänä on suodattaa kaasuväliaine, en-10 nenkuin se voidaan poistaa painekammiosta poistokanavan 194 kautta. Samanlainen suodin 200 on toisen seinämän ulompana olevan pinnan päällä ja sen tehtävänä on suodattaa kaasuväliaine, ennenkuin se voi kulkea täyttökanavan 188 kautta.

15 Tavanomaisen ilmaventtiilin karan 202 sisemmässä päässä on laippa 204, joka on sijoitettu kammioon 206 siten, että se on päätyseinämää 208 vasten. Läpimenevä kanava 210 kulkee karan 202 lävitse, ja siinä on kierteitetty ulompi päätyosa 212, jonka tehtävänä on sovittaa Schrader-20 venttiili, ulkoiset kierteet 214, jotka on muodostettu ottamaan vastaan tavanomainen päätykansi, ja tukikierteet 216, joiden tehtävänä on helpottaa venttiilin kiinnitystä tavanomaisella tavalla. Välikappale 218 erottaa venttiilin karan laipan 204 suotimesta 192, ja sen tehtävänä on muo-25 dostaa vielä yksi kammio 220. On ymmärrettävää, että pai-nekammiolla 164, kammiolla 206 ja kammiolla 220 kullakin poikkileikkauksen muoto on pyöreä tai mikä tahansa muu haluttu muoto. Käytössä paineanturijärjestelmä 160 asennetaan pyörän vanteelle siten, että venttiilin kara 202 30 työntyy siitä ulospäin ja että vaippa 162 sijaitsee pyörän renkaan ilmakammion sisällä. Tavanomainen yksitieventtiili on sijoitettu kierteitettyyn ulompaan päähän 212, ja rengas voidaan täyttää ilmalla tavanomaisella tavalla. Ilma kulkee silloin tulokanavan 210 kautta ja tulee kammioon 35 206. Kammioon 206 tuleva ilma poistuu kanavien 222 kautta renkaan ilmakammioon. Renkaan painekammion paineen suurentuessa ilma tulee kammioon 220 kanavien 224 kautta. Tämä 1, 95172 ilma kulkee suotimen 200 läpi täyttökanavaan 188. Kammion 220 paine voi olla riittävä, jotta se venyttää hylsyä 190 sellaisessa määrin, joka riittää avaamaan tulokanavan 188 painekammioon 164. Ilma jatkaa kulkuaan täyttökanavan 188 5 kautta, kunnes kammion 220 ja painekammion 164 välinen paine-ero on sellainen, että hylsy 190 kutistuu sulkien tulokanavan. Huomattakoon, että hylsyn 190 toiminta estää painekammion 164 paineen nousemisen kammion 220 painetta suuremmaksi täytön alkuvaiheen aikana, ja sen tehtävänä on 10 pitää painekammiossa 164 paine, joka on vähän pienempi kuin ilmakammion paine. Hylsyn 190 ylläpitämä paine-ero on suurempi kuin se paine-ero, joka tarvitaan saamaan joustava kalvo 178 taipumaan kosketukseen tukiseinämän 180 kanssa. Tästä johtuen täytön alkuvaiheen aikana kalvo 178 on 15 taipuneena kosketukseen tukiseinämän 180 kanssa, ja tuki-seinämä 180 tukee sitä. Tukiseinämän 180 tehtävänä on varmistaa, että kalvo 178 ei vahingoitu sellaisissa olosuhteissa, joissa ilmakammion ja painekammion 164 välinen paine-ero on suurempi kuin muutoin vaaralliseksi katsotta-20 va paine-ero. On ymmärrettävää, että pneumaattisen renkaan täyttämisen alkuvaiheen aikana on varsin yleistä, että rengas täytetään paineeseen, joka on olennaisesti normaalia työpainetta suurempi, jotta varmistetaan, että rengas on oikein sijoittunut pyörän vanteelle. Sen jälkeen kun 25 rengas on täytetty asennuspaineeseen, ilmaa voidaan poistaa ilmaventtiilin kautta, ja tästä johtuen renkaan ilma-kammion paine alenee selvästi painekammion 164 painetta pienemmäksi. Kun tämä tapahtuu, ilmaa voidaan poistaa pai-nekammiosta 164 poistokanavan 194 kautta siirtämällä hyl-30 syä 196. Tämä poistaminen jatkuu, kunnes ilmakammion paine putoaa normaalia työpainetta pienemmäksi. Tästä johtuen painekammion 164 ja renkaan ilmakammion välinen paine-ero on sellainen, että kammion 164 paine ylittää ilmakammion paineen määrällä, joka on suurempi kuin se paine-ero, joka 35 tarvitaan taivuttamaan kalvo 178 kosketukseen päätyseinä-män 170 kanssa, ja nämä aktivoivat lähettimen. Rengasta täytetään sitten jälleen ilmakammion paineen suurentami-

il: - Hit Mi) HIM

17 95172 seksi tarvittavaan työpaineeseen. Tästä johtuen ilmakammi-on paine jälleen ylittää painekanunion paineen. Ilman kulun täyttökanavan 188 kautta pienentäessä paine-eroa, paine-kammion paine pysyy vähän pienempänä kuin ilmakammion pai-5 ne, ja näin ollen lähettimen toiminta pysähtyy. Tämän jälkeen kalvon läpäisevyys sallii paine-eron asteittaisen eliminoitumisen, ja kalvo palaa neutraaliin asentoon. Tämän toiminnon johdosta hälytyslaitteen toimintakuntoisena olon ilmaisee se, että hälytys aktivoituu poistettaessa 10 ilmaa liian täydestä renkaasta. Hälytys kuitenkin lakkaa, kun rengas uudelleen täytetään työpaineeseen, ja se aktivoituu uudelleen, kun ilmakammiossa esiintyy vaarallinen paineen aleneminen.

Jos nopean vuodon takia renkaan ilmakammion paine 15 alenee vaarallisella nopeudella, joka on suurempi kuin kalvon 178 läpäisynopeus, kalvo 178 taipuu kosketukseen päätyseinämän 172 kanssa aktivoiden lähettimen, kuten edellä on selitetty, joka vuorostaan aktivoi hälytysjärjestelmän. Tästä seuraa hälytyssignaalin kehittyminen. Jos 20 toisaalta renkaan ilmakammion paine suurenee tai pienenee nopeudella, joka on pienempi kuin se nopeus, joka ilmaisee vaarallisen muutosnopeuden, niin kalvon 178 läpäisevyys takaa, että kalvo 178 ei taivu kosketukseen päätyseinämän 178 kanssa, ja tästä johtuen lähetin ei aktivoidu.

25 Kuviossa 9 esitetty paineanturijärjestelmä voidaan asentaa mihin tahansa pneumaattiseen renkaaseen huolimatta renkaassa sen kylmänä ollessa tarvittavasta ilmanpaineesta. Kylmän renkaan ilmanpaine on henkilöautojen renkailla tavallisesti välillä 193 kPa - 207 kPa ja kuorma-30 autojen renkailla välillä 552 kPa - 690 kPa. Täyttökanavan 188 ja poistokanavan 194 ja niihin liittyvien hylsyjen 190 ja 196 tehtävänä on sallia painekammion paineen automaattinen sovittaminen samaksi kuin renkaan paine, ja tästä johtuen esillä olevan keksinnön anturilaitetta voi-35 daan aivan yhtä helposti käyttää suurpaine- tai matalapaine järjestelmässä, koska kalvon yli vaikuttava paine-ero ei ιβ 95172 koskaan ole suurempi kuin täyttö- ja poistokanavan 188 ja 194 avaavlen ja sulkevien hylsyjen 190 ja 196 sallima paine-ero.

Edellä esitetyn perusteella on ilmeistä, että esil- \ 5 lä olevan keksinnön paineanturijärjestelmä on varustettu ja valmis reagoimaan paineen vaaralliseen muutosnopeuteen sen tarvitsematta olla sähköisesti toiminnassa. Järjestelmä ei ota tehoa sähköparistostaan, ennenkuin lähetin aktivoituu renkaan paineen vaarallisen muutosnopeuden 11-10 maisemisen johdosta. Tämän takia esillä olevan keksinnön anturijärjestelmän käyttöikä voi olla yhtäsuuri kuin sen renkaan, johon se on asennettu käyttöön. Ilmeisestikin olosuhteissa, joissa viallinen rengas vaihdetaan tai korjataan, on yksinkertainen asia vaihtaa anturi ja/tai sen 15 paristo. Esillä olevan keksinnön eräässä toisessa muunnoksessa, joka on esitetty piirustusten kuviossa 10, muutos-nopeusanturi 230 on painekammiona B, joka on erotettu kammiosta A kalvon 278 avulla. Päätyseinämä 232 on tehty läpäiseväksi muodostamalla pieni reikä 234, joka kulkee sen 20 läpi. Tässä laitteessa kalvo 278 on tehty sähköä johtavasta materiaalista, ja rajalevyt 280 ja 282 ovat kumpikin sähköä johtavia, ja ne muodostavat kytkimen navat. Kun kammion B paine ylittää kammion A paineen, kalvo 278 voi taipua kosketukseen seinämän 280 kanssa, ja kun kammion A 25 paine ylittää kammion B paineen, kalvo voi taipua kosketukseen seinämän 282 kanssa.

Säiliötä 233, joka on kaaviollisesti esitetty kuviossa 10, voidaan käyttää esillä olevan keksinnön antu-rikytkimen kalibrointitarkoituksiin. Kun säiliön 233 ti-30 lavuus ja männän 133 siirtymä ovat tunnetut, on mahdollista muuttaa kammion A painetta ennalta määrätyllä nopeudella kammion B läpäisevän seinämän läpäisevyyden määrittämiseksi, jotta varmistetaan, että kalvo 278 taipuu kosketukseen seinämän 280 tai seinämän 282 kanssa, kun kammioiden 35 A ja B välisen paine-eron vaarallinen muutosnopeus esiintyy.

! , IKI 1(1 li M t t* : 19 95172

Esillä olevan keksinnön eräässä toisessa suoritusmuodossa, joka liittyy piirustusten kuvioon 11, painekam-mion B läpäisevä seinämä on tehty muodostamalla kanavat 236 läpäisemättömään päätyseinämään 238 ja sijoittamalla 5 läpäisevä kansilevy 240 päätyseinämään 238. Tämän rakenteen ansiosta ei ole tarpeen tehdä kalvoa 278 läpäisevästä materiaalista.

Kuviossa 12 esitetyssä eräässä toisessa suoritusmuodossa vaippa 230 on sijoitettu suodinkuoren 242 sisäl-10 le siten, että kammioille A ja B muodostuvat vastaavat etukammiot 244 ja 246. Suodinelementtien 248 ja 250 tehtävänä on suodattaa kaasuväliaine, ennenkuin se tulee vastaavaan kammioon A ja B.

Esillä olevan keksinnön eräs toinen suoritusmuoto 15 on vielä esitetty piirustusten kuviossa 13, jossa joustavat palkeet 252 ja 254 sulkevat sisäpuolelleen vastaavat etukammiot 244 ja 246. Tämä rakenne soveltuu käytettäväksi ympäristössä, jossa halutaan eristää kaasuväliaine, jossa anturi toimii, paineanturijärjestelmän kaasuväliai-20 neesta. On ilmeistä, että jos kuvion 13 anturijärjestelmä 260 on sijoitettu paineherkkään järjestelmään, jossa paine alenee, molemmat palkeet 252 ja 254 laajenevat. Jos nopeus, jolla paine alenee, on vaarallinen nopeus, kammion A ja kammion B välille syntyy paine-ero, koska kanava 234 ei 25 salli tasapainotilan säilymistä kammioiden A ja B välillä; ja tästä johtuen kalvo 278 taipuu kosketukseen tukivent-tiilin 280 kanssa, joka vuorostaan aktivoi sähköisen järjestelmän kehittämään hälytyksen. Samalla tavoin, jos paine järjestelmässä, johon anturi 260 on sijoitettu, suure-30 nee vaarallisella nopeudella, paine kammiossa A suurenee suuremmalla nopeudella kun paine kammiossa B; ja tästä johtuen kalvo 278 taipuu kosketukseen tukiseinämän 282 kanssa, joka taas sulkee sähköisen virtapiirin aktivoiden hälytyksen.

35 Kuviossa 14 esitetyssä eräässä toisessa muunnel massa lämpötilaherkkä kytkin 290 on rinnan kytkimen 10 20 9 5 1 72 kanssa. Kytkin 290 voi olla normaalisti avoin kaksimetal-likytkin, joka on lämpötilaherkkä ja joka menee kiinni sulkien virtapiirin ja kehittäen hälytyksen, kun lämpötila kaasuväliaineessa, johon se on sijoitettu, kohoaa en-5 naita määrätyn rajan yläpuolelle. Kuten edellä on esitetty, anturi 10 kompensoi järjestelmän lämpötilanmuutokset, ja vaikkakin tällä on selviä etuja, on monia sovelluksia, joissa on toivottavaa kehittää hälytys, kun järjestelmän lämpötila ylittää ennalta määrätyn rajan. Esimerkiksi kun 10 ajoneuvossa käytetään parirenkaita, toinen kahdesta renkaasta voi ylikuormittua ja kuumentua, kunnes se räjähtää. Kuviossa 14 esitetty järjestelmä kehittää hälytyksen, vaikka järjestelmän paineen muutos ei ole aktivoinut paineanturia .

15 Kuten edellä on esitetty, esillä olevan keksinnön paineanturi reagoi valvomansa järjestelmän paineen muutosnopeuteen eikä järjestelmän todellinen paine vaikuta siihen. Lisäksi paineanturin valvoman järjestelmän lämpötilan muutokset eivät vaikuta siihen, koska anturi on sijoitettu 20 järjestelmän sisäpuolelle ja sen valvoman kaasun lämpötilan muutokset aiheuttavat vastaavan lämpötilan muutoksen anturissa. Tämä piirre on erityisen toivottava, kun anturia käytetään pneumaattisessa renkaassa, jossa lämpötila voi vaihdella huomattavasti johtuen ympäristön lämpötila-25 oloista tai nopeudesta, kuormasta ja tienpinnan olosuhteista. Kun paineanturi on asennettu renkaan ilmakammioon, lämpötilan muutoksista johtuvat paineen muutokset ovat olennaisesti samat painekammiossa ja ilmakammiossa eivätkä aktivoi hälytystä. Muissa järjestelmissä, joissa renkaan 30 painetta verrataan sen ulkopuolella vallitsevaan ilmakehän paineeseen, lämpötilan muutoksista johtuvat paineen muutokset voisivat saada järjestelmän kehittämään väärän hä-lytyksen. Näissä järjestelmissä ympäristön lämpötilan aleneminen voisi myös kehittää väärän hälytyksen.

35 Erilaiset toiset esillä olevan keksinnön muunnok set edellä selitettyihin suoritusmuotoihin ja niiden lisäksi ovat ilmeisiä alan asiantuntijoille.

!l IK I liiti I I I H

Claims (16)

2i 95172

1. Paineanturijärjestelmä ajoneuvon pyörän (94) ilmarengasta varten, johon järjestelmään kuuluu välineet 5 (88, 92, 202), jotka yhdistävät anturin pyörään (94) niin, että se sijoitetaan tai on sijoitettu tällaisen renkaan (86) sisälle, jolloin anturilla on kotelo (12, 102, 114, 162, 242), jonka seinämät sulkevat sisäänsä painekammion (140, 164, B), joista seinämistä yksi muodostuu joustavas-10 ta kalvosta (32, 132, 178, 278), joka erottaa painekammion renkaan (86) ilmakammiosta (84), joka kalvo voi liikkua edestakaisin ensimmäisen ja toisen asennon välillä vastauksena tietylle muutokselle painekammion ja ilmakam-mion välisessä paine-erossa, kalvoon yhteydessä olevat 15 sähkökytkimet (10, 50, 116, 118, 170, 280, 282), jotka avataan ja suljetaan riippuen kalvon liikkeestä ensimmäisen ja toisen asennon välillä, sekä lähetinvälineet (60, 64. signaalin antamiseksi kytkimeltä, kun kalvo on toisessa asennossaan, tunnettu siitä, että ainakin yksi 20 painekammion (40, 164, B) ja ilmakammion (84) välisistä seinämistä on tarpeeksi ilmaaläpäisevä salliakseen rajoitetun (kuristetun) ilmanläpäisyn jotta painekammiossa ja ilmakammiossa aikaansaataisiin hidas paineentasaus ja jotta kalvo (32, 132, 178, 278) siirtyisi toiseen asentoonsa 25 vain silloin kun paine-eroaste ilmakammiossa ylittää vaarallisen arvon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kalvo (32, 132, 178, 278) voi myös siirtyä ensimmäisestä asennosta toista asentoa kohti 30 kolmanteen asentoon, jolloin kalvoon yhteydessä olevat sähkökoskettimet (58, 126, 128, 180, 282) avataan ja suljetaan vastauksena kalvon siirtymiselle ensimmäisen ja toisen asennon välillä, ja jossa järjestelmässä on välineet (60, 64) signaalin antamiseksi kytkimeltä silloin kun 35 kalvo on kolmannessa asennossaan. 22 95172

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kalvo (32, 132, 178) on mainittu läpäisevä seinämä ja koko sen toisaalta painekam-mion (40, 164, B) sisään suuntautuva ja toisaalta renkaan 5 ilmakammioon (84) suuntautuva pinta on läpäisevä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että läpäisevä seinämä muodostuu painekammion läpäisemättömästä seinämästä (238), jossa on kanavaväline (236), ja läpäisevästä kansiosasta (240) 10 joka peittää kanavavälineen.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen järjestelmä, tunnettu siitä, että kalvo (32, 132, 178, 278) on muodostettu sähköä johtavasta materiaalista, jolloin ainakin yksi sähköinen kosketin (50, 58, 15 116, 118, 126, 128, 170, 280, 282) on sovitettu vierekkäin kalvon kanssa siten, että se on matkan päässä kalvosta, kun tämä on ensimmäisessä asennossaan ja kosketuksessa kalvon kanssa, kun tämä on toisessa (tai kolmannessa) asennossaan muodostaen sähköisen kytkinvälineen osan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että sähkökosketin on sähköä johtava levy (170, 280, 282).

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi 25 käsittää koteloon muodostetun toisen kammion (38, 138,

262, A), jolloin toisessa kammiossa on tulokanava (42, 142, 264), joka on yhteydessä renkaan ilmakammioon (84), jolloin toisen kammion paine voi muuttua nopeasti vastauksena nopealle painemuutokselle ilmakammiossa, jolloin 30 joustava kalvo (32, 132, 178, 278) erottaa painekammion toisesta kammiosta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että toisen kammion tulokanava (264) on sillä lailla rajattu, että se toimii vaimenti- 35 mena. il : im mu i i t n 95172 23

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää renkaan ilmakammion (84) ja ainakin yhden kalvoon (32, 132, 178, 278) rajoittuvan kammion väliin sovitetut suodatin- 5 välineet (198, 200, 248, 250).

10. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että painekammio (B) ja toinen kammio (A) on erotettu renkaan ilmakammiosta (84) ensimmäisillä ja vastaavasti toisilla joustavilla, palkeen 10 (252, 254) muotoisilla seinämillä.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää painekammioon (164) avautuvat kanavavälineet (188, 186), joiden kautta ilmaa voidaan johtaa renkaan 15 ilmakammiosta (84) painekammioon, sekä kanavavälineeseen sovitetun takaiskuventtiilin (190), joka on joustavasti suljettu avautuakseen vain tietyllä paine-erolla, jolloin ilmakammion paine on korkeampi kuin painekammion paine.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että kanavavälineessä (220, 194) on lisäksi takaiskuventtiili (196), joka on joustavasti suljettu avautuakseen ainoastaan vastakkaissuuntaiselle paine-erolle, jolloin painekammion paine on korkeampi kuin ilmakammion paine, jolloin paine-ero on suurempi kuin se 25 paine-ero, joka siirtää kalvon ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon.

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kanavaväline (186, 194) on sovitettu jakoseinämään (184), joka erottaa paine- 30 kammion (164) renkaan ilmakammiosta (84), jolloin kummassakin takaiskuventtiilissä (190, 196) on joustava hylsy, joka sopii jakoseinämän ulokkeeseen (186, 192), jonka läpi kanavaväline ulottuu avautuakseen kosketuksiin hylsyn kanssa, jonka aukon hylsy normaalisti sulkee. 35 24 9 5 1 72

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää venttiilin karan (202), jolla renkaaseen (86) pumpataan ilmaa ulkopuolelta ja välineet venttiilin karan 5 liittämiseksi rengasta pitävään pyörän vanteeseen (94), jolloin venttiilin kara (202) kannattaa koteloa (12, 162), kytkimiä (10) ja signaalinlähetinvälineitä (60, 64).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että venttiilin karassa (202) on 10 ensimmäinen renkaantäyttökanava (210), joka kulkee karan läpi takapäästä (204) etupäähän (214), jolloin karan taka-pää on asennettu koteloon (162) siten, että renkaantäyttökanava avautuu kotelon etukammion (206) ja toinen renkaantäyttökanava (222) avautuu etukammiosta renkaan ilmakam- 15 mioon.

16. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää vastaanotinvälineet (70), jotka vastaanottavat lähetinvälineeltä (60, 64) lähetettyjä signaaleja, jolloin 20 vastaanotinvälineet ovat yhteydessä hälytysvälineeseen saadakseen tämän tuottamaan hälytyssignaalin. 11 li i 1(1« I-1 f M as 95172