FI94917C - Menetelmä matkaviestimen lähetyksen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matkaviestinjärjestelmässä ja digitaalinen TDMA-matkaviestinjärjestelmä - Google Patents

Description

x 94917

Menetelmä matkaviestimen lähetyksen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matkaviestinjär jestelmässä ja digitaalinen TDMA-matkaviestinjär j es telinä 5 Keksintö koskee menetelmää matkaviestimen lähetyk sen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matkaviestinjär jestelmässä, joka käsittää ensimmäisen ja toisen tukiaseman, jossa menetelmässä, lähetetään purskemainen lähete matkaviestimeltä.

10 Radioverkoissa, joissa on useita tukiasemia ja joissa toistetaan samoja taajuuksia määrävälein, pystytään optimoimaan taajuuksien uudelleen käyttö erittäin tehokkaasti, jos käytettäviä kanavia eli radiotaajuuksia on riittävän paljon käytettävissä. Ongelmia alkaa esiintyä, 15 silloin, kun kanavia on käytettävissä liian vähän. Tällainen tilanne on usein PMR eli Private Mobile Radio- verkoissa. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on se, että kun käytetään vierekkäisillä tukiasemilla samaa taajuutta, ja synkronoidaan tukiasemat niin, että liikkuvat asemat pys-20 tyvät ymmärtämään molempien tukiasemien yhteistä signaalia. Tällaista menettelyä sanotaan kvasisynkronoitujen tukiasemien käytöksi.

Normaalissa käsipuhelimissa on pienempi teho ja huonompi antenni eli pienempi antennivahvistus kuin tuki-25 asemassa, joten käsipuhelin kuulee tukiaseman lähetettä ilman ongelmia, mutta koska käsipuhelimen tai muun radiopuhelimen teho on paljon pienempi, kuin tukiaseman teho, kuulee tukiasema matkaviestimen eli radiopuhelimen lähetettä huonommin tai huonoissa olosuhteissa hyvin huonosti, 30 tai ei ollenkaan. Tämän ongelman korjaamiseksi voidaan käyttää päätukiasemaan liitettyjä lisävastaanottimia maastossa. Nämä asetetaan niin, että käsipuhelimen, tai muun heikkotehoisen radiopuhelimen, lähete kantaa joillekin näistä lisävastaanottimista, vaikka se ei kannakaan enää 35 varsinaiselle tukiasemalla eli siis sille, jolla on sekä 2 94917 lähetin että vastaanotin. Tämä ilmiö ja ratkaisu siihen esiintyy nimenomaan silloin, kun radiojärjestelmän solut ovat suuria, kuten ne usein PMR-järjestelmissä ovat. Suu-risoluisessa järjestelmässä eli siis sellaisessa, jossa 5 tukiasemien kantama on suuri, välimatka radiopuhelimelta, matkaviestimeltä, tukiasemalle ja tukiasemien keskinäiset välimatkat ovat pitkiä ja niiden välisen matkan kulkemiseen radiosignaalilta menee merkittävän pitkä aika. Tämä tarkoittaa merkittävän pitkää aikaa suhteessa vaadittavaan 10 signaloinnin ajoitustarkkuuteen.

Analogisissa järjestelmissä kvasisynkronoitujen tukiasemien ja lisävastaanotinasemien käyttö voidaan helposti toteuttaa, koska vastaanottokehykset ovat pidempiä, jolloin ajoitukset eivät ole niin kriittisiä, että signaa-15 Iin kulkuaika radiotiellä täytyisi jotenkin huomioida.

Analogisten järjestelmien slotted-aloha aikavälit, joissa matkaviestin saa lähettää ovat niin pitkiä esimerkiksi 100 ms, että radiosignaalin kulkuaika n. 20 km:n matkalla on tähän nähden häviävän pieni.

20 Nykyaikaisissa digitaalisissa TDMA (Time Division

Multiple Access)- järjestelmissä pitää tämä signaalin kulkuaika ottaa huomioon, koska lähetysaikavälit ovat luokkaa muutama millisekunti. Tämän takia digitaalisissa radiojärjestelmissä, esimerkiksi GSM-, DAMPS- ja TETRA-järjestel-25 missä lähetetään tukiasemalta mobilelle ajoitustietoa (timing advance), jotta mobile osaa kompensoida kulkuajan jo lähetyshetkellä eli lähettää lähetteensä tukiasemalle sopivasti aikaisemmin tai myöhemmin, niin että lähete on perillä tukiasemassa oikealla hetkellä. Tällä tavalla var-30 mistetaan, että peräkkäisissä aikaväleissä tulevat signaalit eivät vastaanottavassa päässä, eli tukiasemassa mene päällekkäin ja sotke toisiaan.

Tällaista ajoitustiedon ohjauksen lähettämistä ei voida hyödyntää järjestelmissä, joissa on lisävastaanotti-35 mia tai kvasisynkronoitu ja tukiasemia. Tämän syy on seu- ?l · IB I UI! I i I ·* ' * i 3 94917 raava. Mikäli matkaviestimen, eli radiopuhelimen lähetys . synkronoidaan tekniikan tason mukaisesti toisen tukiase man, esimerkiksi päätukiaseman kanssa siten, että matkaviestin ohjataan lähettämään siten, että sen lähete osuu 5 päätukiaseman vastaanottoaikavälin keskelle, voi tuo sama lähete osua mahdollisen lisävastaanottimen tai kvasisyn-kronoidun tukiaseman vastaanottoaikavälin ulkopuolelle. Tällöin tuo halutun vastaanottoaikavälin ulkopuolelle osuva lähete häiritsee tuon lisävastaanottimen tai kvasisyn-10 kronoidun tukiaseman muita vastaanottoaikavälejä, jolloin noiden muiden vastaanottoaikavälien todelliset vastaanotettavat lähetteet saattavat tuhoutua.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa esitetyt tekniikan tason ongelmat, eli tarkoituksena on tarjota 15 menetelmä ja järjestelmä, jonka avulla voidaan mahdollistaa lisävastaanottimien tai kvasisynkronoitujen tukiasemien käyttö digitaalisissa TDMA-matkaviestinjärjestelmissä.

Tämä uudentyyppinen menetelmä matkaviestimen lähetyksen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matka-20 viestinjärjestelmässä saavutetaan keksinnönmukaisella menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että tahdistetaan tukiasemien vastaanottimet vastaanottamaan saman matkaviestimen lähete samanaikaisessa aikavälissä, määritetään kul-kuajat, jotka kuluvat lähetteen kulkemiseen matkaviesti-25 meitä ensimmäiselle ja toiselle tukiasemalle, jotka vastaanottavat mainitun lähetteen, säädetään matkaviestimen seuraavan lähetteen lähetysajankohtaa mainittujen kulkuai-kojen perusteella siten, että matkaviestimen lähete vastaanotetaan sekä ensimmäisessä että mahdollisuuksien mu-30 kaan toisessa tukiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä.

Keksintö koskee edelleen digitaalista TDMA-matka-viestinjärjestelmää käsittäen ensimmäisen ja toisen tukiaseman sekä matkaviestimen. Keksinnölliselle matkaviestin-35 järjestelmälle on tunnusmerkillistä se, että tukiasemien 4 94917 vastaanottimet on tahdistettu vastaanottamaan matkaviestimen lähetteitä samanaikaisissa aikaväleissä, järjestelmän edelleen käsittäessä: välineet matkaviestimen tukiasemille lähettämien lähetteiden kulkuaikojen määrittämiseksi, mai-5 nitulle kulkuaikojen määritysvälineelle vasteelliset välineet matkaviestimien lähetteen lähetystä ohjaavan sellaisen ajoitus s anoman muodostamiseksi, jolle ajoitussanomalle vasteellisesti matkaviestin säätää lähetteensä lähetys-ajankohdan siten, että matkaviestimen lähete vastaanote-10 taan sekä ensimmäisessä että mahdollisuuksien mukaan toisessa tukiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että matkaviestimen lähetyksen ajoitusta ohjataan käyttäen hyväksi toisen tukiaseman, eli lisävastaanottimen tai kvasisynk-15 ronoidun tukiaseman antamaa mittaustietoa siitä, miten suuri on lähetteen kulkuaika matkaviestimeltä toiselle tukiasemalle. Kun tätä verrataan lähetteen kulkuaikaan matkaviestimeltä ensimmäiselle, esimerkiksi päätukiasemal-le, voidaan ohjata matkaviestintä lähettämään lähetteensä 20 siten, että lähete osuu sopivaan aikaan ensimmäisen tai päätukiaseman vastaanottoaikaväliin, mutta siten, että se osuu mahdollisuuksien mukaan myös toisen tukiaseman tai lisävastaanottimen vastaanottoaikaväliin.

Tällaisen menetelmän matkaviestimen lähetyksen 25 ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matkaviestin- järjestelmässä ja digitaalisen TDMA-matkaviestinjärjestelmän etuna on se, että ne ratkaisevat tekniikan tason mukaisten ratkaisuiden ongelmat. Keksinnön mukainen menetelmä mahdollistaa lisävastaanottimien ja kvasisynkronoitujen 30 tukiasemien käytön digitaalisissa TDMA-matkaviestin järjes telmissä.

Siten keksinnön mukaisen järjestelmän käyttö mahdollistaa matkaviestinjärjestelmän toiminnan käyttäen kvasisynkronoitu ja tukiasemia. Tällöin järjestelmässä tarvi-35 taan vähemmän radiotaajuuksia kuin tekniikan tason mukai- s 94917 sissa digitaalisissa TDMA-matkaviestinjärjestelmissä.

Edelleen keksinnön mukainen ratkaisu mahdollistaes-saan lisätukiasemien käytön mahdollistaa myös heikompitehoisten matkaviestimien, eli esimerkiksi käsiradiopuheli-5 mien käytön sellaisissa matkaviestinjärjestelmissä, joiden solukoko on suuri.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuviot 1-4 esittävät matkaviestimen lähetteen 10 osumista ensimmäisen ja toisen tukiaseman vastaanottoaika-väleihin, kuvio 5 esittää periaatteellisen lohkokaavion keksinnön mukaisesta matkaviestinjärjestelmästä.

Keksinnön mukaisesti kvasisynkronoituja tukiasemia 15 tai lisävastaanottimia voidaan käyttää, jos matkaviestimelle lähetettävä ajoitustieto (timing advance) lasketaan matkaviestinjärjestelmän jossakin osassa, esimerkiksi pää-tukiasemassa eli siis siinä, jossa on lähetin ja vastaanotin, erityisen algoritmin avulla siten, että ajoitustieto 20 on niin optimaalinen kuin mahdollista käytettävän lisävas-taanottimen kannalta, mutta kuitenkin sellainen, että se ei päätukiasemassa mene vielä seuraavan aikavälin eli siis jonkun toisen mobilen lähetyksen päälle. Tätä ei luonnollisestikaan havaita aina päätukiasemassa, ja silloin tämä 25 ajoitus on luonnollisesti laskettava sen tukiaseman signaalin perusteella, joka on onnistunut signaalin vastaanottamaan.

Ajoitus-, eli timing advance- tietoa lähetetään esimerkiksi puhelun aikana sopivasti, käytännössä muutaman 30 sekunnin valein, niin, että päätukiaseman signaalia ei ainakaan pitkää aikaa tuhota sellaisella lähetyksellä, jossa on liian pitkä aikaviive, jolloin matkaviestimen lähettämä signaali, eli lähete menee seuraavan aikavälin päälle.

35 Keksinnöllinen algoritmi laskee ajoitustiedolle eli 6 94917 timing advancelle niin kauan optimaalisen arvon, kunnes se saa päätukiasemalla vastaanotettavan signaalin ajoittumaan aivan sallitun aikavälin reunaan asti. Jos optimaalinen aloitustieto eli timing advance yritetään valita sellai-5 seksi, että matkaviestimen lähetys menee päätukiaseman vastaanottoaikavälin reunasta yli, niin algoritmi pitää huolen siitä, että se rajoittaa ajoitustiedon sellaiseksi, että matkaviestimen lähetys pysyy aina päätukiaseman sallitussa aikavälissä kokonaisuudessaan.

10 Kuvio 1 esittää matkaviestimen MS lähetteen osumis ta ensimmäisen B1 ja toisen B2 tukiaseman vastaanottoaika-väleihin 110, 111, 120, 121. Kuviossa 1 on tukiasemien Bl, B2 vastaanottimet tahdistettu vastaanottamaan saman matkaviestimen lähete samanaikaisessa aikavälissä (110, 120).

15 Tämä tahdistaminen on suoritettu esimerkiksi siten, että tukiasemilta Bl ja B2 signaali lähetetään jonnekin keskitettyyn paikkaan, missä ajoitus määritetään. Tukiasemien Bl ja B2 etäisyys keskistetystä laskentapaikasta on tällöin ennalta määrätty ja pysyy vakiona, jolloin kulkuaika-20 viiveet pystytään luotettavasti ottamaan huomioon ja määräämään oikea tahdistus. Toinen mahdollisuus on käyttää erittäin tarkkoja kelloja tukiasemissa ja välittää niiden aikatieto keskitettyyn laskentapaikkaan, esimerkiksi keskukseen. Kuviossa 1 on tukiasemien Bl, B2 lisäksi ajoitus-25 ohjain 50, joka suorittaa keksinnön mukaisen matkaviestimen ajoituksen säädön lähettämällä ajoitussanomia matkaviestimelle MS. Kuviossa 1 matkaviestin lähettää lähet-teensä TR silloin, kun matkaviestimen MS etäisyys Dll ensimmäisestä tukiasemasta Bl on suunnilleen yhtä suuri, 30 kuin matkaviestimen MS etäisyys D12 toisesta tukiasemasta B2. Tällöin signaalin tai lähetteen TR kulkuaika matkaviestimestä MS kummallekin tukiasemalle on suunnilleen sama ja lähete TR saapuu kummallekin tukiasemalle niiden vastaanottoaikavälien 110, 120 keskellä 112, 122. Tällöin 35 vastaanottoaikaväliin jää vastaanotetun lähetteen kummal- 7 94917 lekin puolella suoja-ajat 150.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 tilanteesta poikkeavan tilanteen, jossa matkaviestin MS on lähempänä D21 tukiasemaa B1 kuin (D22) tukiasemaa B2, jolloin myös lähetteen kulku-5 aika matkaviestimeltä MS tukiasemalle B1 on pienempi, kuin lähetteen kulkuaika tukiasemalle B2. Tällöin matkaviestimen lähete vastaanotetaan tukiasemalla Bl vastaanottoaika-välin keskellä, varsinkin, jos matkaviestimen lähetys on tahdistettu tuon ensimmäisen tukiaseman Bl vastaanottoon.

10 Sen sijaan matkaviestimen MS lähete vastaanotetaan toisen tukiaseman B2 vastaanottoaikavälin 120 keskiosan 223 toisella puolella 221, koska lähetteen kulkuaika tukiasemalle B2 on pidempi, kuin tukiasemalle Bl.

Kuviossa 3 näkyy edellistä vastaava tilanne, mutta 15 siinä matkaviestin MS on vielä edellistäkin lähempänä D31 tukiasemaa Bl, ja entistä kauempana D32 toisesta tukiasemasta. Tällöin matkaviestimen MS lähete TR osuu ensimmäisen tukiaseman vastaanottoaikavälin 110 keskelle 310, mutta toisen tukiaseman B2 vastaanottoaikavälin 120 ulkopuo-20 lelle 321, siten, että vastaanotettu lähete peittää toiselle tukiasemalle B2 seuraavassa aikavälissä 322 tulevan jonkin muun lähetteen. Tällöin tuo toinen lähete tuhoutuu, ja siten on ilmeistä, että tekniikan tason mukaisessa järjestelmässä ei voi käyttää lisävastaanottimia tai kvasi-25 synkronoituja tukiasemia.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen tilanteen silloin, kun sovelletaan tämän keksinnön mukaista menetelmää. Tällöin matkaviestimen lähetystä TR tahdistetaan keksinnöllisesti siten, että se osuu ensimmäisen tukiaseman Bl 30 vastaanottoväliin 110, mutta ei välttämättä sen keskelle 223. Tämä tapahtuu siten, että ensin tahdistetaan tukiasemien bl ja b2 vastaanottamaan saman matkaviestimen MS lähete samanaikaisessa aikavälissä. Sitten määritettään lähetteiden kulkuajat, jotka kuluvat lähetteen kulkemiseen 35 matkaviestimeltä MS kummallekin tukiasemalle ja lasketaan . 94917 näistä kulkuajoista sellainen ajoitusennakko, jonka matkaviestimen tulee ottaa lähettäessään lähetteen tukiasemille, jotta tuo lähete vastaanotetaan kummassakin tukiasemassa sallitussa aikavälissä. Eräs tapa välittää sopiva 5 ajoitusennakko matkaviestimelle on lähettää se ajoitus-sanomassa matkaviestimelle. On huomattava, että hallitsevana, eli päätukiasemana voidaan pitää kumpaa tukiasemaa tahansa, ja tukiasemia voi olla myös useampia kuin kaksi.

On myös mahdollista että tukiasemien keskinäinen hallitse-10 vuus, eli se, kumpi niistä on päätukiasema määritetään lähetteen kulkuajan perusteella. Tällöin se tukiasema on päätukiasema, jolle lähetteen kulkuaika on pienempi, kuin toiselle. Matkaviestimen MS lähete TR saatetaan lähettää ajallisesti siten, että se otetaan vastaan tukiasemalla B1 15 hieman aikaisemmin, mutta kuitenkin sallitussa vastaanot-toaikavälissä 110. Koska lähete keksinnön mukaisesti nyt lähetetään hieman aikaisemmin, se saapuu myös toiselle tukiasemalle B2 aikaisemmin 421, ja osuu toisen tukiaseman lähetysaikavälin 120 sisään, tosin ei aivan keskelle 223, 20 vaan hieman aikavälin loppupäähän. Tällöin vältetään kuviossa 3 esitetty tilanne, jossa tukiasemalle tuleva lähete TR osuu seuraavan aikavälin 322 (kuviossa 4 aikavälin 422) päälle.

Kuvio 5 esittää periaatteellisen lohkokaavion kek-25 sinnön mukaisesta matkaviestinjärjestelmästä. Kuviossa on matkaviestin MS, joka lähettää järjestelmän ohjaamana haluttuna ajankohtana lähetteen TR kummallekin tukiasemalle Bl ja B2. Tukiasemiin liittyy ajoitusohjäin 50, joka voi olla jomman kumman tukiaseman yhteydessä tai matkaviestin-30 järjestelmän keskuksen yhteydessä. Ajoitusohjaimeen 50 kuuluvat välineet 51 matkaviestimen tukiasemille lähettämien lähetteiden kulkuaikojen määrittämiseksi. Kulkuajät voidaan määrittää useilla tavoilla.

Eräs tapa suorittaa kulkuaikojen määritys on lähet-35 tää tukiasemilta jokin lähete matkaviestimelle ja mitata ;i au i »m n » ai 9 94917 se aika, joka kuluu vasteen saamiseen matkaviestimeltä. Tällöin, tiedettäessä matkaviestimen reagointiaika voidaan mitata aika, joka kuluu vasteen saamiseen matkaviestimeltä ja vähentää siitä matkaviestimen reagointiaika ja muut 5 mahdolliset ajat, esimerkiksi aikavälisiirtymä, jonka jälkeen saadaan kaksinkertainen kulkuaika, jonka jakamalla saadaan kulkuaika matkaviestimeltä tukiasemalle.

Eräs toinen tapa määrittää kulkuaika matkaviestimeltä tukiasemalle on se, että matkaviestin tai tukiasema 10 lisää lähettämäänsä lähetteeseen aikatiedon, ja vastaanottaessaan lähetteen tukiasema tai vastaavasti matkaviestin vertaa sitä vastaanoton ajankohtaan ja saa aikojen erotuksesta kulkuajan.

Ajoitusohjaimessa 50 on lisäksi mainitulle kulkuai-15 kojen määritysvälineelle 51 vasteelliset välineet 52 matkaviestimien lähetteen lähetystä ohjaavan sellaisen ajoi-tussanoman muodostamiseksi, jolle ajoitussanomalle vas-teellisesti matkaviestin säätää lähetteensä lähetysajan-kohdan siten, että matkaviestimen lähete vastaanotetaan 20 sekä ensimmäisessä että mahdollisuuksien mukaan toisessa tukiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä.

Edellä on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty ajoituksen laskenta vain kahden tukiaseman tapauksessa. Luonnollisesti ajoitus lasketaan samalla periaatteella useam-25 man samalla taajuudella toimivan tukiaseman järjestelmässä. Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä matkaviestimen lähetyksen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa 30 TDMA-matkaviestinjärjestelmässä ja digitaalinen TDMA-mat- kaviestinjärjestelmä vaihdella patenttivaatimusten puitteissa. Vaikka keksintöä onkin edellä selitetty lähinnä PMR-radiopuhelinjärjestelmien yhteydessä, voidaan keksintöä käyttää muunkinlaisissa matkaviestinjärjestelmissä, 35 esimerkiksi GSM, DAMPS-järjestelmissä.

«

Claims (11)

1. Menetelmä matkaviestimen (MS) lähetyksen ajoituksen säätämiseksi digitaalisessa TDMA-matkaviestinjär- 5 jestelmässä, joka käsittää ensimmäisen (Bl) ja toisen (B2) tukiaseman, jossa menetelmässä, lähetetään (TR) purskemainen lähete matkaviestimeltä (MS), menetelmän ollessa tunnettu siitä, että 10 tahdistetaan tukiasemien (Bl, B2) vastaanottimet vastaanottamaan saman matkaviestimen lähete samanaikaisessa aikavälissä (110, 120), määritetään (51) kulkuajat, jotka kuluvat lähetteen (TR) kulkemiseen matkaviestimeltä (MS) ensimmäiselle (Bl) 15 ja toiselle (B2) tukiasemalle, jotka vastaanottavat mainitun lähetteen, säädetään matkaviestimen seuraavan lähetteen lähe-tysajankohtaa mainittujen kulkuaikojen perusteella siten, että matkaviestimen (MS) lähete (TR) vastaanotetaan sekä 20 ensimmäisessä (Bl) että mahdollisuuksien mukaan toisessa (B2) tukiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä (110, 120).

1„ 94917

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen (Bl) tukiasema 25 on päätukiasema ja mainittu toinen (B2) tukiasema on lisä-tukiasema, joka pystyy vastaanottamaan matkaviestimen (MS) lähetettä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu matkaviestimen lä- 30 hetteen ajankohdan säätäminen tapahtuu siten, että vali taan päätukiasemaksi se tukiasema (Bl), jolle matkaviestimen (MS) lähete tulee ensiksi ja orjatukiasemaksi se tukiasema (B2), jolle matkaviestimen lähete tulee toisena, tahdistetaan matkaviestimen lähetys päätukiasemaan 35 (Bl), η 94917 säädetään matkaviestimen (MS) lähetyksen (TR) ajoi-tusennakkoa siten, että matkaviestimen lähete vastaanotetaan sekä päätukiasemassa (Bl) että mahdollisuuksien mukaan orjatukiasemassa (B2) kokonaisuudessaan samassa aika-5 välissä (110, 120).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestimen (MS) lähetyksen ajoitusennakkoa säädetään siten, että matkaviestimen (MS) lähettämä lähete osuu päätukiasemassa (Bl) mahdollisimman 10 keskelle sallittua aikaväliä (110) siten, että se osuu orjatukiaseman (B2) sallitun aikavälin (120) sisään, mutta kuitenkin niin, että se osuu aina päätukiasemassa (Bl) aikavälin (110) sisään.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen mene- 15 telmä, tunnettu siitä, että mainittu matkaviesti men (MS) lähetteen ajankohdan säätäminen tapahtuu siten, että valitaan päätukiasemaksi (Bl) se tukiasema, jolle matkaviestimen lähete tulee ensiksi ja orjatukiasemaksi (B2) se tukiasema, jolle matkaviestimen lähete tulee toi- 20 sena, vähennetään matkaviestimeltä (MS) orjatukiasemalle kulkeneen lähetteen kulkuajasta matkaviestimeltä päätuki-asemalle kulkeneen lähetteen kulkuaika, jolloin saadaan tukiasemien välisen kulkuajan erotus, 25 vasteellisesti kulkuaikojen erotukselle muodoste taan matkaviestimen lähetyksen ajoitusennakon sisältävä ajoitussanoma, lähetetään mainittu ajoitussanoma mainitulle matkaviestimelle (MS), 30 mainittu matkaviestin (MS) säätää lähetteensä lähe tyksen ajoitusta vasteellisesti mainitulle ajoitussanomal-le siten, että matkaviestimen (MS) lähete vastaanotetaan sekä päätukiasemassa että mahdollisuuksien mukaan orjatu-kiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n- 12 94917 n e t t u siitä, että mainittu ajoitusennakon sisältävä ajoitussanoma lähetetään matkaviestimelle (MS) niin usein, että päätukiaseman (Bl) vastaanottamaa signaalia ei tuhota liian myöhäisellä tai aikaisella matkaviestimen (MS) lähe-5 tyksellä (TR).

7. Patenttivaatimuksen 1, 3, 4, 5 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut tukiasemat (Bl, B2) ovat kvasisynkronoituja tukiasemia.

8. Digitaalinen TDMA-matkaviestin järjestelmä käsit-10 täen ensimmäisen (Bl) ja toisen (B2) tukiaseman sekä matkaviestimen (MS), tunnettu siitä, että tukiasemien (Bl, B2) vastaanottimet on tahdistettu vastaanottamaan matkaviestimen (MS) lähetteitä samanaikaisissa aikaväleissä (110, 120), järjestelmän edelleen käsittäessä: 15 välineet (51) matkaviestimen (MS) tukiasemille (Bl, B2) lähettämien lähetteiden kulkuaikojen määrittämiseksi, mainitulle kulkuaikojen määritysvälineelle (51) vasteelliset välineet (52) matkaviestimien (MS) lähetteen (TR) lähetystä ohjaavan sellaisen ajoitussanoman muodosta-20 miseksi, jolle ajoitussanomalle vasteellisesti matkaviestin (MS) säätää lähetteensä (TR) lähetysajankohdan siten, että matkaviestimen lähete vastaanotetaan sekä ensimmäisessä (Bl) että mahdollisuuksien mukaan toisessa (B2) tukiasemassa kokonaisuudessaan samassa aikavälissä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen (Bl) tukiasema on päätukiasema ja mainittu toinen (B2) tukiasema on lisätukiasema, joka pystyy vastaanottamaan matkaviestimen (MS) lähetettä.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen järjestel mä, tunnettu siitä, että mainitut välineet (51) matkaviestimen (MS) tukiasemille lähettämien lähetteiden kulkuaikojen määrittämiseksi, sekä mainitulle kulkuaikojen määritysvälineille vasteelliset välineet (52) matkaviesti-35 mien lähetteen lähetystä ohjaavan ajoitussanoman muodosta- i3 94917 miseksi, sijaitsevat matkaviesti järjestelmän keskuksen yhteydessä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjes-' telmä, tunnettu siitä, että mainitut välineet 5 (51) matkaviestimen tukiasemille lähettämien lähetteiden kulkuaikojen määrittämiseksi, sekä mainitulle kulkuaikojen mittausvälineille vasteelliset välineet (52) matkaviestimien lähetteen lähetystä ohjaavan ajoitussanoman muodostamiseksi, sijaitsevat päätukiaseman (Bl) yhteydessä. i4 94917