FI94678B - Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi - Google Patents
Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI94678B FI94678B FI904845A FI904845A FI94678B FI 94678 B FI94678 B FI 94678B FI 904845 A FI904845 A FI 904845A FI 904845 A FI904845 A FI 904845A FI 94678 B FI94678 B FI 94678B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- imaging
- radiation
- detectors
- detector
- imaging method
- Prior art date
Links
Classifications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
- G01N21/84—Systems specially adapted for particular applications
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N23/00—Investigating or analysing materials by the use of wave or particle radiation, e.g. X-rays or neutrons, not covered by groups G01N3/00 – G01N17/00, G01N21/00 or G01N22/00
- G01N23/02—Investigating or analysing materials by the use of wave or particle radiation, e.g. X-rays or neutrons, not covered by groups G01N3/00 – G01N17/00, G01N21/00 or G01N22/00 by transmitting the radiation through the material
- G01N23/04—Investigating or analysing materials by the use of wave or particle radiation, e.g. X-rays or neutrons, not covered by groups G01N3/00 – G01N17/00, G01N21/00 or G01N22/00 by transmitting the radiation through the material and forming images of the material
- G01N23/046—Investigating or analysing materials by the use of wave or particle radiation, e.g. X-rays or neutrons, not covered by groups G01N3/00 – G01N17/00, G01N21/00 or G01N22/00 by transmitting the radiation through the material and forming images of the material using tomography, e.g. computed tomography [CT]
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N15/00—Investigating characteristics of particles; Investigating permeability, pore-volume, or surface-area of porous materials
- G01N15/02—Investigating particle size or size distribution
- G01N15/0205—Investigating particle size or size distribution by optical means, e.g. by light scattering, diffraction, holography or imaging
- G01N15/0227—Investigating particle size or size distribution by optical means, e.g. by light scattering, diffraction, holography or imaging using imaging, e.g. a projected image of suspension; using holography
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N21/00—Investigating or analysing materials by the use of optical means, i.e. using sub-millimetre waves, infrared, visible or ultraviolet light
- G01N21/17—Systems in which incident light is modified in accordance with the properties of the material investigated
- G01N2021/178—Methods for obtaining spatial resolution of the property being measured
- G01N2021/1785—Three dimensional
- G01N2021/1787—Tomographic, i.e. computerised reconstruction from projective measurements
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N2223/00—Investigating materials by wave or particle radiation
- G01N2223/40—Imaging
- G01N2223/419—Imaging computed tomograph
-
- G—PHYSICS
- G01—MEASURING; TESTING
- G01N—INVESTIGATING OR ANALYSING MATERIALS BY DETERMINING THEIR CHEMICAL OR PHYSICAL PROPERTIES
- G01N33/00—Investigating or analysing materials by specific methods not covered by groups G01N1/00 - G01N31/00
- G01N33/46—Wood
Description
94678
KUVAUSMENETELMÄ KAPPALEIDEN RAKENTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI
Keksinnön kohteena on kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi, jossa menetelmässä kuvauskohdetta ja aina-5 kin yhtä säteilylähdettä ja ainakin yhtä ilmaisinta liikutetaan toistensa suhteen siten, että kuvauskohde siirtyy säteilylähteestä tulevien säteiden läpi.
Noin sadan vuoden ajan on kappaleiden sisärakenteen selvitit) tämiseksi käytetty hyväksi ja kehitetty röntgentekniikkaa. Röntgenkuvauksessa näkyvät kuvauskohteen sisärakenteen yksityiskohdat päällekkäisinä röntgensäteilyn absorptioeroina.
Jos kohteessa on paljon lähes saman absorptiokertoimen omaavia eri elementtejä, kuten esim. ihmisen sisäelimet 15 vatsan kohdalla, tulee kuvasta vaikeasti tulkittava ja rakenteen selvittely vaatii tarkasteluun erikoistuneen henkilön. Röntgenkuvauksesta on kehitetty erilaisia kuvausmenetelmiä, kuten varjoainekuvaukset, joissa haluttu kohde näkyy jo paremmin. Nykyään kehittynein kuvausmenetelmä on 20 röntgentomograf ia. Tässä kuvauksessa saadaan kuvaus suunnasta poikkileikkauskuva, jossa eri kohteet ovat erillään ja suhteellisesti oikeissa paikoissa. Kun poikkileikkauskuvia otetaan pitkittäissuunnassa haluttu määrä, saadaan kuvaus-alueelta tarkka kolmiulotteinen kuva. Myös muita säteilyla-25 jeja on käytetty kolmiulotteisen kuvan muodostamiseksi kohteesta ja tunnetuin on tällä hetkellä ultraääni. Tulevaisuudessa tullaan luultavasti ottamaan kuvauksia myös käyttäen hyväksi infrapunasäteilyä. Nykyiset laitteet ovat monimutkaisia, kalliita ja hitaita. Esim. ihmiskehon kuvaukseen 30 tarvittavilla tomografeilla saadaan otetuksi muutamassa . sekunnissa yksi kuva.
Useisiin tarkoituksiin tarvitaan nykyisin kuvia kohteiden sisärakenteista automaattisesti ja nopeasti. Tällöin kuvauk-35 sissa ei tarvitse olla jopa alle yhden millimetrin erotuskykyä, kuten ihmiskehon kuvaukseen tarkoitetussa röntgentomo-graafissa on. Tällaisia kuvauskohteita ovat erilaisten esi- 2 94678 neiden, tavaroiden ja materiaalien kuvaaminen epätoivottavien esineiden, kappaleiden ja/tai materiaalien havaitsemiseksi sekä materiaalien ja kappaleiden sisärakenteen määrittämiseksi. Joissakin tapauksissa riittää kappaleiden kolmi-5 ulotteisen muodon määrääminen, eikä kohteista tarvitse ottaa kuvaa sisärakenteesta.
Keksinnön tarkoituksena on tuoda esille kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määräämiseksi, jonka menetelmän avulla 10 saadaan muodostetuksi eri sovelluksiin riittävän selviä kolmiulotteisia kuvia nopeasti ja käyttäen laitteita, jotka ovat huomattavsti yksinkertaisempia ja edullisempia kuin nykyisessä tomografiatekniikassa käytettävät laitteet.
15 Keksinnön tarkoitus saavutetaan menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksissa.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä ainakin yhdellä ilmaisimella mitataan ainakin kolmesta eri kulmasta kuvauskohtee-20 seen ainakin osittain absorboituvien säteiden intensiteettien muutokset kuvauskohteen liikkeen funktiona. Tällöin rakenteen kuvaamiseksi tarvittavat rakennepisteet tulevat määritetyiksi ainakin kolmesta suunnasta ja kun mittaushet-kellä tiedetään aina säteiden kulku kappaleessa ratkaistaan 25 kappaleen kolmiulotteinen rakenne. Keksinnön suurimpana ϊ* etuna on se, että esimerkiksi röntgentomografiässä röntgen- putken liikuttelu tai useat röntgenputket voidaan korvata yhdellä kiinteällä röntgenputkella ja useat sadat säteilyil-maisimet voidaan korvata jopa yhdellä ilmaisimella. Lait-3C teistot ovat yksinkertaisia ja edullisia valmistus- ja huoltokustannuksiltaan. Vastaavasti jos kuvauksissa tarvitaan vain ulkomuodon määrääminen, voidaan säteilylähteenä käyttää valoa emittoivaa diodia tai vastaavaa ja ilmaisimena valoherkkää transistoria, jolloin kuvauksessa tarvittava 35 lähetin/vastaanotinpari on hyvin yksinkertainen ja edulli nen.
Il 3 94678
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa ja käyttää erilaisten kappaleiden sisärakenteiden kuvaamiseen automaattisesti ja nopeasti. Tällaisia kuvauskohteita ovat kappaleiden sisällä olevien vahingollisten materiaalien havaitsemi-5 nen kuten esim. tukkien mukana kulkevat kivet ja muut esineet, kun puuta ruvetaan sahaamaan tai hakkaamaan hakkeeksi. Menetelmällä voidaan määrittää myös sahattavan puun vikojen ja oksien paikat sahauksen optimoimiseksi. Lisäksi menetelmää voidaan soveltaa useisiin muihin erilaisiin tarkoituk-10 siin. Kuvausnopeudet ovat keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä suuret, noin 100-500 kuvaa sekunnissa ja saavutettava erotuskyky on riittävä näihin tarkoituksiin. Edelleen menetelmää käytetään hyväksi kappaleiden kolmiulotteisen muodon määrittämiseen. Tästä ovat esimerkkinä josta-15 kin materiaalista hakattujen palojen koon ja muodon määrittäminen esimerkiksi selluteollisuudessa hakkeen ja kaivosteollisuudessa murskeen koon ja muodon määrittäminen.
Seuraavaksi keksintöä selvitetään tarkemmin viitaamalla 20 oheiseen piirustukseen, jossa kuva IA esittää erästä sovellusta keksinnön mukaisesta menetelmästä sivulta katsottuna, kuva IB esittää kuvan IA mukaista sovellusta sivulta katsottuna, 25 kuva 1C esittää kuvan IB mukaisessa sovelluksessa yhden • alkion eri suunnista tulleet kuvaukset, kuva 2A ja 2B esittävät erästä toista sovellusta keksinnön mukaisesta menetelmästä sivulta ja päältä katsottuna, kuva 3 esittää erästä kolmatta sovellusta keksinnön mukai-30 sesta menetelmästä sivulta katsottuna, ja . kuva 4A ja 4B esittävät erästä neljättä sovellusta keksinnön * mukaisesta menetelmästä sivulta ja päältä katsottuina.
Kuvissa IA, IB ja 1C on esitetty erään keksinnön mukaisen 35 kuvausmenetelmän periaate käyttäen esimerkkinä tukkipuun sisärakenteen kuvausta. Säteilylähteenä on röntgenputki, joka lähettää laajaan kuvauskulmaan röntgensäteilyä. Rönt- 4 94678 gensäteilykeilan läpi siirretään kuvattavaa tukkia. Säteily-mittaus tapahtuu rivi-ilmaisimilla 4, 5, 6, 7 ja 8. II- maisinrivit kulkevat poikittain tukina alitse. Rivi-ilmaisin voi koostua useista rinnakkain olevista (esim. 100-500 kpl) 5 erillisistä röntgenilmaisimista tai yhdestä pitkästä ilmaisimesta , joka on paikkaherkkä eli mittaa havainnon lisäksi sen paikan pituutensa suhteen. Kuvassa 1C nähdään yhden alkion eri suunnista tulleet kuvaukset kun röntgenputki on liikkunut kuvauksen aikana suhteellisesti puun yli, alhaalla 10 olevat numerot 4, 5, 6, 7, ja 8 viittaavat vastaaviin rivi-ilmaisimiin, joilla suunnat on kuvattu. Nämä alkiot voivat olla esimerkiksi 0,5 cm:n kokoisia halkaisijaltaan. Puunal-kioiden tiheydet ratkaistaan juuri sillä perusteella, että jokainen alkio on kuvattu eri suunnasta ja niiden summa-15 absorptiot saadaan aina rivi-ilmaisimien vastaavalta ilmaisimelta ajan mukana kun tukki kulkee kuvauksen läpi. Kuvaukseen tarvitaan periaatteessa aina vähintään 2 il-maisinriviä, näitä esimerkissä on 5 kpl. Ilmaisinrivien lukumäärä voi vaihdella eri sovelluksissa ja suuremmalla 20 detektorien rivimäärällä saadaan periaatteessa tarkempi kuva. Kuvat ratkaistaan kuten tavallisessakin tomografiassa poikkileikkauskuvina tietystä tasosta esim. poikkikuvista 1- 6. Kun kaikki poikkikuvat on ratkaistu, saadaan puun kolmiulotteinen tiheyskuva, josta voidaan päätellä oksat, 25 lahot, halkeamat ja usein myös korkeus jakautumat. Laitteessa ·’ voidaan käyttää lisäksi optiona profiililukijaa, joka määrittää puun ulkomuodon. Tätä käytetään laskutekniikassa avuksi, kun muodostetaan leikkauskuvia. Koska kuvaustekniikassa kuvataan kaikki puun alkiot usealta suunnalta voidaan 30 myös suoraan määrittää puusta sahattavan sahatavaran oksien paikat.
f
Kuvissa 2-4 esitetyissä sovelluksissa säteilylähde ja ilmaisin muodostavat parin, joista toinen on paikallaan ja toinen 35 kiertää ympyränmuotoista kehää, niin että säteilypinta jota mitataan muodostaa kartiopinnan. Tarkasteltu kohde kulkee tämän kartiopinnan läpi, jolloin saadaan kuva muodostettua li 5 94678 yleensä tietokonetta käyttäen. Käytännön ratkaisuissa voidaan käyttää joko useampaa ilmaisinta tai säteilylähdettä. Tietysti eri sovelluksia voidaan myös yhdistää; esimerkiksi kohtisuora kuvaus tehdään kiinteällä ilmaisinrivillä ja 5 molemminpuolin vinot kuvaukset pyörivällä levyllä.
Seuraavaksi käydään läpi yksityiskohtaisesti kolme esimerkkiä menetelmän käytöstä:
Esimerkki 1. Kuvassa 2 on esitetty tukkitoraografi, jonka 10 muodostaa säteilylähde 11 (röntgenkone) josta saadaan jatkuvaa röntgensäteilyä sekä pyörivä levy 17, johon on kiinnitetty säteilyilmaisin 12, joka mittaa kulloisenkin röntgensäteilyn määrän. Kuvauskohdetta, tukkia 13, kuljetetaan esimerkiksi kuljetushihnalla tasaisella nopeudella tomogra-15 fin läpi. Kun tukki tulee kuvaus kartioon mitataan siitä poikkileikkauksen absorptiokäyrä paikassa 15, jolloin saadaan poikittainen tiheysprofiili. Kun tukki kulkee kuvaus-kartion toisen pinnan 16 läpi, saadaan siitä sivuttaiset tiheysprofiilit. Näistä ristikkäisistä kuvauksista voidaan 20 määrittää tukin sisärakenteen tiheysjakaumat, joista edelleen voidaan päätellä oksien, halkeamien ja lahojen paikkojen sijainti puussa kuten yleiskuvauksessa on esitetty. Käytännössä kuvausnopeutena voi olla esimerkiksi 2 m/s ja otettaessa leikkeet 1 cm:n välein on kuvausnopeus 200 lei-25 kettä sekunnissa. Jos kehälle laitetaan kaksi röntgenil-maisinta (vaihe-ero 90*), on pyöritysnopeus 6000 kierrosta minuutissa, mikä saadaan aikaan aivan tavanomaista tekniikkaa käyttäen. Kuvassa 2 näkyvät suojat ovat sitä varten, ettei ilmaisin koko ajan näe säteilyä. Yhtä tai useampaa 30 ilmaisinta voidaan käyttää menetelmässä ja tiedot luetaan linjaa pitkin tietokoneelle 14, kun vain yksi ilmaisin on * aina säteilyssä. Laitteessa voidaan käyttää optiona esim. laserprof ilaattoria, joka määrää tukin poikkileikkausääriku-van ennen sisäosien määrittämistä. Tämä tieto nopeuttaa ja 35 tarkentaa poikkileikkauskuvan muodostusta.
Esimerkki 2. Kuvassa 3 on esitetty kivenpaljastin. Kiven 6 94678 paljastaminen esim. poltettavaksi menevästä turpeesta tai haketettavaksi menevästä puuvirrasta on tärkeää, mutta siihen ei aikaisemmin ole ollut olemassa hyvin soveltuvaa menetelmää. Koska tässä ei tarvita läheskään niin suurta 5 erottelukykyä kuin edellisessä tapauksessa, on säteilylähteenä 21 radioisotooppilähde (esim. 100 mCi Am-241). Ilmaisin 22 voidaan nyt asentaa kiinteäksi mittaamaan säteilyn intensiteettiä. Tiheyserot kuljetettavassa materiaalissa 23 määritetään suoralla kartiopinnalla 25 ja vinolla kartiopin-10 nalla 26 tapahtuvista absorptioista käyttäen apuna tietokonetta 24.
Esimerkki 3. Kuvassa 4 on esitetty hakelastujen koon määrittäminen. Eräs selluteollisuuden mielenkiintoinen mittauskoh-15 de on hakelastujen dimensiot; pituus, leveys ja kosteusjakautuminen. Kun ei tarvitse mitata sisärakennetta, riittää säteilylähteeksi tavallinen valo. Kuvan 4 mukaisessa mittausmenetelmässä käytetään lähteenä valoa lähettäviä diodeja 30 ja ilmaisimina kahta valomonistinputkea 31 ja 32. Valo-20 lähteet, joita voi olla jopa 20 kappaletta tai enemmän, on kiinnitetty pyöritettävälle levylle 36, jota pyöritetään tässä tapauksessa noin 10 000 kierrosta/minuutti. Läpinäkyvälle kuljetushihnalle 35 on siroteltu lastut 33 niin, etteivät ne ole päällekkäin. Hihnaa kuljetetaan esim. no-25 peudella 1 m/s, jolloin kukin valolähde peräkkäin menee ku-. vausaukon 37 yli läpinäkyvän kuljetushihnan 35 alitse. Jos valolähteitä on 20 kpl ja kierroksia 10 000 . minuutissa, tulee pyyhkäisy 1/3 mm:n välein. Kohtisuoraan yläpuolella olevan valomonistimen pimennysajasta saadaan lastun leveys 30 ko. pyyhkäisykohdalta. Reunan ilmestymisaikaerosta, mikä havaitaan vinosta suunnasta katsovalla valomonistinputkella • 32, saadaan lastun korkeus ko. pyyhkäisykohdalta. Näiden arvojen perusteella lasketaan lastun pituus, leveys ja korkeus tietokoneella.
Kuvausmenetelmässä voidaan käyttää myös muunlaisia variaatioita ja kuvauskohteiden nopeudet ja kuvausnopeudet voivat 35 li 7 94678 vaihdella eri sovelluksissa. Edellä olevissa sovelluksissa tutkittavia kappaleita on siirretty säteilylähteen ja ilmaisimen suhteen, mutta toisissa ratkaisuissa säteilylähdettä ja/tai ilmaisinta voidaan siirtää tutkittavan kappaleen 5 pysyessä paikallaan. Kiinteiden detektoririvien lisäksi voidaan käyttää yhtä tai useita pyöritettäviä levyjä tai alustoja. Eräässä sovelluksessa pyöritettävälle alustalle sijoitetaan eri säteen arvoille säteilynilmaisimia, jolloin saadaan useampia kuin kaksi vinoleikkausta mitatuksi.
10
Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä säteilynä voidaan käyttää näkyvää valoa, röntgensäteilyä, tutkasäteilyä, gammasäteilyä, neutronisäteilyä, infrapunasäteilyä, raikroaal-tosäteilyä, pulssimaista magneettikenttää tms. säteilyä tai 15 niiden yhdistelmiä, joka säteily tai säteilyt vuorovaikuttavat kappaleen kanssa. Eräs mielenkiintoinen tomografialaji on neutronitomografia, jossa suureen pyöritettävään levyyn asennetaan neutronilähde ja sen yläpuolelle neutroni-ilmaisin. Mikäli dimensiot ovat 3-5 metriä, voi tällä menetelmäl-20 lä kuvata ajoneuvoja, kontteja ja vastaavia etsittäessä mahdollisia orgaanisia aineita kuten esim. räjähteitä tai huuneita.
Keksintöä ei rajata edelläesitettyihin edullisiin sovelluk-25 s iin vaan se voi vaihdella patenttivaatimusten muodostaman • kesinnöllisen ajatuksen puitteissa.
Claims (9)
1. Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi, jossa menetelmässä kuvauskohdetta (3; 13; 23; 33) ja ainakin 5 yhtä säteilylähdettä (1; 11; 21; 30) ja ainakin yhtä ilmaisinta (4-8; 12; 22; 31, 32) liikutetaan toistensa suhteen siten, että kuvauskohde siirtyy säteilylähteestä tulevien säteiden läpi, tunnettu siitä, että yhdellä tai useammalla ilmaisimella mitataan ainakin kolmesta eri kul-10 masta kuvauskohteeseen ainakin osittain absorboituvien säteiden intensiteettien muutokset kuvauskohteen liikkeen funktiona, jolloin rakenteen kuvaamiseksi tarvittavat rakennepisteet tulevat määritetyiksi ainakin kolmesta suunnasta, ja kun mittaushetkenä tiedetään aina säteiden kulku kappa-15 leessa saadaan kappaleen kolmiulotteinen rakenne ratkaistuksi .
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvausmenetelmä, tunnettu siitä, että kuvauskohdetta (3) liikutetaan pai- 20 kallaan olevan röntgenputken (1) ja kuvauskohteen liikesuuntaan poikittain sijoitettujen röntgenilmaisimien (4-8) välistä, jotka röntgenilmaisimet havannoivat röntgenputken säteilyä ainakin kolmesta eri kulmasta.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvausmenetelmä, t u n- i n e t t u siitä, että kuvauskohdetta (13; 23? 33) liikutetaan ainakin yhden kartiokuvauspinnan (15, 16; 25, 26) läpi, jonka kuvauspinnan muodostavat ainakin yksi säteilylähde (11; 21; 30) ja ainakin yksi säteilynilraaisin (2? 22; 31, 30 32), joista ainakin toista liikutetaan ympyrän kehällä ja toinen on paikallaan.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kuvausmenetelmä, tunnettu siitä, että kuvauskohteesta, edullisesti puutu-3b kista (13), otetaan kolmiulotteinen tomografiakuva, jonka ratkaisemiseksi käytetään paikallaan olevasta röntgenputkes-ta (11) saatavan säteilyn intensiteettien lukemista vähin- li 9 94678 tään kahdesta eri suuntaisesta kuvauskohteen leikkeestä (15, 16. saatuja arvoja, jotka mitataan pyörivälle alustalle (17) sijoitetulla ainakin yhdellä ilmaisimella (12).
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kuvausmenetelmä, tun nettu siitä, että pyöritettävälle alustalle sijoitetaan ilmaisimet (12) kehälle siten, että muut ilmaisimet ovat säteilysuojien (18) alla suojassa toisten ilmaisimien mitatessa leikkeitä (15, 16).
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kuvausmenetelmä, tunnettu siitä, että materiaalivirrasta (23) tunnistetaan sen tiheydestä poikkeavat kappaleet siirtämällä materiaalivirtaa pyörivään levyyn (27) sijoitetun radioisotoopin 15 muodostaman säteilylähteen (21) ja paikallaanolevan sätei-lynilmaisimen (22) välistä, joka säteilynilmaisin mittaa säteilyn kartioleikkauksista (25, 26).
7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kuvausmenetelmä, t u n -20 n e t t u siitä, että kolmiulotteisten kappaleiden (33) muotoa määritetään käyttämällä säteilynä valoa, jota lähetetään pyöritettävään alustaan (36) kiinnitetyillä valoläheil-lä (30), kappaleen pinnan suuntainen projektio mitataan kohtisuoraan kuvausaukon (37) yläpuolella olevalla il-25 maisimella (31) ja korkeus mitataan tämän ilmaisimen ja >' vastaavaa lamppua vinosti katsovan ilmaisimen (32) pimeänä-oloaikaerosta, jolloin lopullisen kuvan kappaleiden leveydestä, pituudesta ja korkeudesta konstruoidaan näiden ilmaisimien (31, 32) ja läpinäkyvän hihnan (35) nopeustieto-3C jen perusteella.
8. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen kuvausmenetel mä, t u n n e tt u siitä, että pyöritettävälle alustalle sijoitetaan eri säteen arvoille säteilynilmasimia, jolloin 35 saadaan useampia kuin kolme vinoleikettä mitatuksi tomogra-fiakuvien ratkaisua varten. 10 94678
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvausmenetelmä, tunnettu siitä, että käytetään samanaikaisesti sekä kiinteitä riviin asennettuja ilmaisimia että pyöritettävää ilmaisinta tarvittavien leikkeiden mittaamiseksi. 5
Priority Applications (5)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI904845A FI94678C (fi) | 1990-10-02 | 1990-10-02 | Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi |
JP3515253A JPH06503877A (ja) | 1990-10-02 | 1991-10-02 | 物体の構造を規定するためのイメージング方法 |
PCT/FI1991/000304 WO1992006367A1 (en) | 1990-10-02 | 1991-10-02 | Imaging method for defining the structure of objects |
CA002093347A CA2093347A1 (en) | 1990-10-02 | 1991-10-02 | Imaging method for defining the structure of objects |
EP91916832A EP0551313A1 (en) | 1990-10-02 | 1991-10-02 | Imaging method for defining the structure of objects |
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
FI904845A FI94678C (fi) | 1990-10-02 | 1990-10-02 | Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi |
FI904845 | 1990-10-02 |
Publications (4)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI904845A0 FI904845A0 (fi) | 1990-10-02 |
FI904845A FI904845A (fi) | 1992-04-03 |
FI94678B true FI94678B (fi) | 1995-06-30 |
FI94678C FI94678C (fi) | 1995-10-10 |
Family
ID=8531157
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI904845A FI94678C (fi) | 1990-10-02 | 1990-10-02 | Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi |
Country Status (5)
Country | Link |
---|---|
EP (1) | EP0551313A1 (fi) |
JP (1) | JPH06503877A (fi) |
CA (1) | CA2093347A1 (fi) |
FI (1) | FI94678C (fi) |
WO (1) | WO1992006367A1 (fi) |
Families Citing this family (9)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US5940073A (en) | 1996-05-03 | 1999-08-17 | Starsight Telecast Inc. | Method and system for displaying other information in a TV program guide |
CN100582758C (zh) * | 2005-11-03 | 2010-01-20 | 清华大学 | 用快中子和连续能谱x射线进行材料识别的方法及其装置 |
US9113107B2 (en) | 2005-11-08 | 2015-08-18 | Rovi Guides, Inc. | Interactive advertising and program promotion in an interactive television system |
NO327576B1 (no) * | 2006-06-01 | 2009-08-17 | Ana Tec As | Framgangsmate og apparat for analyse av objekter |
US8832742B2 (en) | 2006-10-06 | 2014-09-09 | United Video Properties, Inc. | Systems and methods for acquiring, categorizing and delivering media in interactive media guidance applications |
TWI394490B (zh) * | 2008-09-10 | 2013-04-21 | Omron Tateisi Electronics Co | X射線檢查裝置及x射線檢查方法 |
US20110255660A1 (en) * | 2008-12-22 | 2011-10-20 | Omron Corporation | X-ray inspection method and x-ray inspection apparatus |
US9348055B2 (en) * | 2011-06-14 | 2016-05-24 | Analogic Corporation | Security scanner |
CN116773562B (zh) * | 2023-08-22 | 2023-11-10 | 中国工程物理研究院激光聚变研究中心 | 基于单束激光的双粒子高时空分辨背光照相方法和装置 |
Family Cites Families (2)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US4064440A (en) * | 1976-06-22 | 1977-12-20 | Roder Frederick L | X-ray or gamma-ray examination device for moving objects |
GB8623196D0 (en) * | 1986-09-26 | 1986-10-29 | Robinson M | Visual screening system |
-
1990
- 1990-10-02 FI FI904845A patent/FI94678C/fi not_active IP Right Cessation
-
1991
- 1991-10-02 WO PCT/FI1991/000304 patent/WO1992006367A1/en not_active Application Discontinuation
- 1991-10-02 EP EP91916832A patent/EP0551313A1/en not_active Ceased
- 1991-10-02 JP JP3515253A patent/JPH06503877A/ja active Pending
- 1991-10-02 CA CA002093347A patent/CA2093347A1/en not_active Abandoned
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
FI904845A0 (fi) | 1990-10-02 |
JPH06503877A (ja) | 1994-04-28 |
CA2093347A1 (en) | 1992-04-03 |
WO1992006367A1 (en) | 1992-04-16 |
EP0551313A1 (en) | 1993-07-21 |
FI904845A (fi) | 1992-04-03 |
FI94678C (fi) | 1995-10-10 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
KR20090046849A (ko) | 산란 감쇠 단층 촬영 방법 | |
US20050025280A1 (en) | Volumetric 3D x-ray imaging system for baggage inspection including the detection of explosives | |
CA1138576A (en) | Method and apparatus for testing materials such as disease in living trees | |
CA1047620A (en) | Optical detection apparatus | |
FI94678B (fi) | Kuvausmenetelmä kappaleiden rakenteen määrittämiseksi | |
US6621888B2 (en) | X-ray inspection by coherent-scattering from variably disposed scatterers identified as suspect objects | |
US4825454A (en) | Tomographic imaging with concentric conical collimator | |
US6380540B1 (en) | Radiation imaging using simultaneous emission and transmission | |
US20090067575A1 (en) | Radiation scanning units including a movable platform | |
KR20020092809A (ko) | X선 이물 검출 장치 및 x선 이물 검출 방법 | |
JP2010133977A (ja) | 一度に1つのみの供給源が放射線を発光することを確実にすることによって、複数の供給源を備える門形の後方散乱検査器におけるクロストークを排除すること | |
US6151379A (en) | Method and device for measuring density | |
WO2008018021A2 (en) | System and method for acquiring image data | |
Onoe et al. | Computed tomography for measuring the annual rings of a live tree | |
CN1138698A (zh) | 非破坏糖度测定装置 | |
US5677763A (en) | Optical device for measuring physical and optical characteristics of an object | |
CN106896121A (zh) | 检测系统和方法 | |
FI85769C (fi) | Roentgentomografiskt foerfarande foer observering av fel och kvistar i trae. | |
US6498646B1 (en) | Apparatus and process for determining the properties of a material web | |
US8218722B2 (en) | Method for scanning the internal quality of wooden elements having a main direction of extension, such as logs or planks | |
US20040149923A1 (en) | Method for obtaining a tomographic image, including apparatus | |
JP3658845B2 (ja) | 青果物の食味特性測定用トレイ | |
RU2073239C1 (ru) | Способ исследования структуры древесины | |
FI98098C (fi) | Laite ei-metallisten mittausesineiden tutkimista varten | |
FI61099B (fi) | Anordning och foerfarande foer maetning av saogvirke speciellt upptaeckande av vankant |
Legal Events
Date | Code | Title | Description |
---|---|---|---|
BB | Publication of examined application | ||
MM | Patent lapsed | ||
MM | Patent lapsed |
Owner name: FABRETTI HOLDINGS LIMITED |