FI94650C - Menetelmä ja laite mitattujen nestemäärien annostelemiseksi - Google Patents

Description

94650

Menetelmä ja laite mitattujen nestemäärien annostelemiseksi Tämä keksintö koskee menetelmiä ja laitetta mitattujen 5 nestemäärien annostelemiseksi.

EP-A1-0 306 568:ssa on kuvattu menetelmä ja laite nestemäisen aineen levittämiseksi raina- tai arkkimateriaalille, erityisesti kudotun tai tuftatun rainamateriaalin kuten 10 mattokankaan ja -laattojen kuvioimiseksi. Laitteeseen kuuluu rivi suihkuja, joista jokaista ohjataan sähkömekaanisella venttiilillä. Materiaali kuljetetaan suihkujen alapuolelta, jotka syöttävät erillisiä nestepisaroita suoraan materiaaliin, kun venttiilit avautuvat ja sulkeutu-15 vat tietokoneen ohjaamina. Useiden värien painamiseksi voidaan käyttää useita tällaisia rivejä.

Suihkut muodostuvat ontoista neuloista tai kapillaariput-kista, joiden reikähalkaisija on 0,2 mm - 2,0 mm, ja jotka 20 toimivat siten, että ne syöttävät nesteen 0,5 - 15 millisekunnin pulsseina, jolloin tätä kestoaikaa vaihdellaan muihin parametreihin sovittumiseksi, kuten nesteen paineeseen ja viskositeettiin, materiaalin kulkunopeuteen ja kullakin pulssilla peitettäväksi haluttuun pinta-alaan.

25

Samalla kun EP-A1-0 306 568:ssa kuvattu laite sopii erityi-*: sen hyvin mattoihin ja mattolaattoihin tarkoitettujen kuvi oiden painamiseen kohtuullisilla nopeuksilla verrattuna muihin, tavanomaisiin tapoihin tällaisten kohteiden kuvioi-30 miseksi, sitä ei helposti voida soveltaa tarkempien yksityiskohtien painamiseen, jollaisia käytetään kankaiden koristelussa ja eräissä kotitalouden kankaissa kuten verhoissa, sisustuskankaissa ja vastaavissa, eikä sellaisiin nopeuksiin, joita tavanomaisesti käytetään menetelmissä 35 tällaisten kankaiden värittämiseksi.

Tämän keksinnön tuloksena on aikaansaatu menetelmiä ja laite, joilla tällainen laite voidaan sovittaa edellä 2 94650 mainittuun tarkoitukseen.

Keksintö koskee menetelmää mitattujen nestemäärien annoste-lemiseksi, jolloin menetelmässä syötetään paineenalainen 5 neste venttiiliin, jonka kapillaarisessa poistoputkessa on venttiilipää ja annostelupää, ja ohjataan venttiilin avautumista ja sulkeutumista erillisten nestemäärien sarjan päästämiseksi venttiilipäähän, ja samanlaisen sarjan purkamiseksi annostelupäästä, jolloin venttiili avataan vain 10 aikaväliksi niiden aikavälien sisäisellä alueella, joilla kapillääriseen poistoputkeen päästetyn nesteen määrä ja siten siitä purettu määrä on aikavälistä lineaarisesti riippuvainen.

15 Keksintö koskee myös menetelmää mitattujen nestemäärien annostelemiseksi useista kapillaarisista _ poistoputkista, jotka voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia, jossa menetelmässä syötetään paineenalainen neste venttiileihin, joiden kussakin kapillaarisessa poistoputkessa on venttii-20 lipää ja annostelupää, ja ohjataan venttiilien avautumista ja sulkeutumista erillisten nestemäärien sarjojen päästämiseksi peräkkäin venttiilipäihin, ja samanlaisten sarjojen purkamiseksi annostelupäistä, jolloin venttiilit avataan vain aikaväleiksi, joilla kapillääriseen poistoputkeen 25 päästetyn nesteen määrä ja siten siitä purettu määrä on riippumaton kapillaristen poistoputkien ominaisuuksista.

Nämä erilliset määrät voivat olla tilavuudeltaan 0,01 -0,05 mikrolitraa.

30 , Keksintö koskee myös menetelmää nesteen, kuten väriaineen, levittämiseksi rainamateriaaliin, jossa menetelmässä nestemäärät annostellaan useiden kapillaaristen poistoputkien kautta edellä mainitulla tavalla. Nämä poistoputket voivat 35 olla välin päässä toisistaan siten, että neste voidaan kohdistaa rainaan linjavälein 30/cm. Poistoputket voidaan järjestää niiden suhteen liikkuvaan rainaan nähden porras- 3 94650 maisesti siten, että nesteen kohdistuslinjojen välit Tainaan nähden tulevat kapeammiksi kuin vierekkäisten poisto-putkien välit.

5 Keksintö koskee myös menetelmää nesteen, kuten väriaineen, levittämiseksi tekstiilirainaan, jossa menetelmässä väriaine kohdistetaan tilavuudeltaan 0,01 - 0,05 mikrolitran pisaroina selektiivisesti siten järjestetyistä ja ohjatuista poistoputkista, että pisarat on mahdollista kohdistaa 10 1.000.000 pisaran/neliömetri pakkaustiheydellä.

Peräkkäisten erillisten määrien nopeus voi olla 2500 - 4000 sekuntia kohti. Neste voi olla pieniviskoottista nestettä.

15 Keksintö koskee myös laitetta nesteen levittämiseksi rai-naan, jolloin laitteeseen kuuluu välineet paineenalaisen nesteen syöttämiseksi useisiin venttiileihin, joissa on kapillaariset poistoputket, jotka päättyvät riviin, ja välineet rainan ja poistoputkien rivin kuljettamiseksi 20 suhteellisesti, jolloin poistoputkien rivi on järjestetty kulmaan suhteellisen kulkutien suuntaan nähden siten, että neste tulee kohdistetuksi rainaan kapeammin välein kuin vierekkäisten poistoputkien keskinäinen väli on.

25 Keksintö koskee lisäksi laitetta nesteen levittämiseksi rainaan, johon laitteeseen kuuluu levy, jossa on kapillaa-risia poistoputkia, jotka on järjestetty pitkin sen yhtä reunaa ja yhdistetty tulokanavaan levyssä olevien venttiilien välityksellä. Tällaisella levyllä voi olla kerrosrakenne, 30 jolloin kapillaariset poistoputket muodostuvat kasvokkais-ten osien välisistä urista. Rakenne voi olla yleisesti symmetrinen keskitason suhteen siten, että sanotussa yhdessä reunassa on kaksi riviä poistoputkia. Venttiilit voivat olla sähkökäyttöisiä ja kiinnitetty painettuun piirilevyyn.

35 Venttiilit voivat muodostua männistä tai kalvoista.

Levy voi olla sovitettu helposti irrotettavaksi ja takaisin 4 94650 pantavaksi sille alustalle, joka on tarkoitettu sen asentamiseen suhteellisesti liikkuvan rainan viereen.

Levyssä voi olla nesteen tulokanavisto ja siihen voi olla 5 asennettu kanaviston ja poistoputkien väliset venttiilit. Venttiilit voivat olla järjestetty ryhmiin kanaviston haaroihin, ja ne voivat olla järjestetty neljän ryhmiin, jolloin kukin ryhmä on rakenteeltaan neliömäinen ja venttiilit on kiinnitetty levyyn päätykannella, joka peittää 10 ryhmän ja on kiinnitetty levyyn keskikiinnittimellä. Levy voi olla kaksipuolinen, jolloin tulokanavisto on sen keskellä ja venttiilit on sijoitettu vastakkaisille pinnoille.

Laitteeseen voi kuulua ohjausvälineet venttiilien toiminnan 15 ohjaamiseksi, ja niihin voi kuulua ohjain kullekin venttiilille, jossa on "0" ja "1" loogiset tilat, ja venttiilin valintavälineet, jotka määrittävät loogiset tilat ohjaimille, ja laukaisuvälineet, jotka lähettävät laukaisusignaalin levyn kaikille venttiileille samanaikaisesti, jolloin ne 20 venttiilit, joiden ohjaimet ovat loogisessa tilassa "1", laukeavat, ja ne venttiilit, joiden ohjain on loogisessa tilassa "0", eivät laukea signaalin vastaanottaessaan.

Venttiiliohjaimet voidaan yhdistää venttiilivalitsimeen 25 optoeristimillä.

Laitteeseen voi kuulua kutakin kapillaarista poistoputkea kohti levy, joka sisältää nämä poistoputkirivit ja venttiili- ja venttiilinohjainvälineet niitä varten, ja levylle 30 kuuluvan levyprosessoriyksikön, johon venttiilin valintavä- , lineet kuuluvat. Tämä prosessoriyksikkö voi käsittää trans puter in.

Järjestelyssä, joka tarvitaan peittämään normaalisti käyte-35 tyt leveydet, on useita tällaisia levyjä, ja siihen kuuluu ohjaustietokone, joka antaa kuviointi-ohjeet levyprosesso-riyksiköille.

5 94650

Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukaisten, mitattujen nestemäärien annostelemiseksi tarkoitettujen menetelmien ja laitteen suoritusmuotoja, viittaamalla samalla oheisiin piirustuksiin, joissa: 5

Kuva 1 on osittain leikattu sivukuvanto laitteen eräästä muodosta;

Kuva 2 on nuolen 2 suuntaan katsottu kuvanto kuvasta 1; 10

Kuva 3 on leikkauskuvanto III-III kuvasta 1 suuremmassa mittakaavassa;

Kuva 4 on kuvaa 3 vastaava leikkaus, jossa on esitetty 15 yksityiskohta vaihtoehtoisen tyyppisestä venttiilistä;

Kuva 5 on päätykuvanto kuvan 4 venttiilin kalvosta;

Kuva 6 on pohjakuvanto rainapainojärjestelyn osasta; 20

Kuva 7 kaaviokuva ohjausjärjestelystä; ja

Kuva 8 esittää levyn liitosjärjestelyä.

.25 Kuvissa 1-6 esitettyyn laitteeseen kuuluu välineet 11 ’ paineenalaisen nesteen syöttämiseksi useisiin venttiileihin 12, joissa on kapillaariset poistoputket 13, jotka päättyvät riviin, ja välineet 14 (kuva 6) rainan 15 kuljettamiseksi tämän poistoputkien 13 rivin ohi. Poistoputkien 13 30 rivi on järjestetty kulmaan rainan kulkusuunnan suhteen siten, että neste voidaan kohdistaa rainaan pienemmin välein kuin vierekkäisten poistoputkien 13 välinen etäisyys "S" (kts. kuva 1).

35 Poistoputket 13 on järjestetty pitkin levyn 17 yhtä reunaa 16. Venttiilit 12 on kiinnitetty levyyn 17, joka on kerros-rakenteinen, jolloin kapillaariset poistoputket 13 muodos- 6 94650 tuvat kasvokkaisten osien välissä olevista urista. Levyrakenne on symmetrinen keskitason 18 suhteen (kuvat 2-4), jolloin pitkin reunaa 16 on järjestetty kaksi riviä poisto-putkia 13.

5

Venttiilit 12 ovat sähkökäyttöisiä, ja ne on kiinnitetty painopiirilevyihin 19, jotka muodostavat kerrosrakenteen ulkokerrokset, ja joissa on painetut piirit, jotka liittävät venttiilit 12 liittimiin 21 levyn reunassa 22 reunaan 10 16 nähden vastakkaisella puolella.

Kuvien 1-3 suoritusmuodossa painopiirilevyt 19 on kiinnitetty synteettistä materiaalia olevia levyjä 23 vasten, joissa on syvennykset 23a venttiilien 12 kohdalla, jotka on kiin-15 nitetty tähän ruuveilla 24, jotka sijaitsevat kansien 25 keskellä, jolloin kukin kansi 24 peittää neljän venttiilin ryhmää. Levyn 17 kummallekin puolelle on järjestetty kuusi-kymmentäneljä venttiiliä 12. Liittimet 21 ovat 65-piikkisiä liittimiä, 64 ohjauslinjoille ja yhteinen paluu.

20

Venttiilien 12 istukkoina ovat sisäkkeet 26, esim. elasto-meerista kumia, joissa on vastaavasti tulo- ja lähtöaukot 27, 28, joista tuloaukko 27 on yhdistetty kanavaan 29, jonka muodostaa matala ura 31 levyssä 23, joka on kerrosra-25 kenteen keskellä olevaa alumiinilevyä 32 vasten. Kanava 29 on yhdistetty syöttövälineisiin 11 levyn 17 reunassa 22 olevan tulokanaviston 33 välityksellä.

Lähtöaukko 28, joka on keskellä sisäkettä 26, on normaalis-30 ti venttiilin 12 männän 34 sulkema, ja se avautuu kapillaa-riseen kanavaan 35, jonka ura 36 muodostaa keskilevyä 32 vastaan. Vaihdettava elastomeerinen venttiilin 12 sisäkeis-tukka 26 on sellainen, että se jättää rengastilan 37, joka silloin, kun mäntä on nostettu istukastaan lähtöaukossa 28, 35 yhdistää nämä kaksi aukkoa siten, että painenesteen syöttö yhdistyy kapillaariseen poistoputkeen.

94650 7

Kuvat 4 ja 5 esittävät erilaista rakennetta, jossa käytetään kalvoventtiiliä, jolloin kalvo nähdään päätykuvantona kuvassa 5 ja siihen kuuluu kiekko, jossa on rakoja 52, jotka jättävät keskiosuuden 53, joka liittyy ulkorengas-5 osuuteen 54 taipuisilla kielekkeillä 55. Keskiosuus 53 sulkee normaalisti lähtöaukon 28 alumiinilevyn 42 venttiilin vastaanottavassa syvennyksessä 41 ja on sitä vasten kuormitettuna siksi kunnes rautamäntä 43 nostaa sen siitä solenoidin 44 energisoimana. Alumiinilevyssä 42 on venttiili) lipuolen vastakkaisella puolella tasainen pinta, joka nojautuu kerrosrakenteen keskellä olevaa syövytettyä nikke-lilevyä 45 vastaan, johon on kanavilla 46 järjestetty kapillaariset poistoputkeät.

15 Kummankin tyyppiset kuvatut venttiilit voidaan saada toimimaan hyvin suurilla nopeuksilla esimerkiksi aina 6000

Hz:iin asti kestävyydellä, joka mahdollistaa biljoona jaksoa viikossa ja 2-3 vuoden käytön. Kalvon 51 keskiosan 53 kokonaisjoustoliike voi olla esimerkiksi 0,12 mm.

20

Kanavien 35 (kuva 3) ja 46 muodostamat kapillaariset poist-oputket ovat poikkileikkaukseltaan tyypillisesti noin 0,1 mm2 tai kaventuvat siihen, ja ne päättyvät onttoon sisä-poikkileikkaukseltaan olennaisesti pienempään neulasisäk- 25 keeseen, jolloin kuitenkin, jos kapillaarit kapenevat * poikkileikkaukseltaan pienemmiksi, neulasisäkkeet voidaan jättää pois. Tällaiset kapeat kulkutiet, erityisesti kun kyseessä ovat nesteet, joita tavallisesti käytetään teks-tiilipainatuksessa, ja jotka voivat muodostua pigmenttipas-30 toista ja olla huomattavan viskoottisia ja aikaansaada suuren kitkavaikutuksen kulkutien seinämien kanssa, aikaan-saavat olennaisen vastuksen nesteen virtaukselle. Rakenne tuo välttämättä mukanaan pituudeltaan erilaiset kulkutiet ja siitä syystä erilaiset virtausvastusasteet.

Jos, kahden jatkuvan viivan piirtämiseksi suhteellisesti liikkuvaan kankaaseen, kahteen kapillaariseen poistoputkeen 35 8 94650 syötettäisiin jatkuvasti nestettä siten, että niiden vastaavia venttiileitä pidettäisiin auki, ja jos toinen pois-toputkista olisi olennaisesti pitempi kuin toinen, tuloksena olisi se, että se piirtäisi heikomman viivan, koska 5 kasvanut vastus toisi mukanaan pienentyneen virtauksen.

Nyt on kuitenkin yllättäen havaittu, että tietyllä syöttö-paineella, tietyllä kapillaaristen poistoputkien rakenteella ja tietyillä nesteen ominaisuuksilla on olemassa 10 venttiilin avautumisen kestoaikojen alue, joka aikaansaa sen, että kapillaarisen poistoputken annostus on lineaarinen suhteessa avautumisen kestoaikaan tällä alueella, ja erityisesti sen, että se on riippumaton kapillaarisen poistoputken pituudesta.

15

Siten venttiilien käyttö lyhyinä pulsseina painenesteen päästämiseksi kapillaarisiin poistoputkiin vain näinä lyhyinä ajanjaksoina aikaansaa sen, että kukin poistoputki annostelee täsmälleen saman määrän nestettä pulssia kohden 20 riippumatta poistoputken pituudesta venttiilipäästä poisto-putken päähän.

Järjestelyllä päästään siten suurtaajuusventtiilien kanssa sekä suureen erotuskykyyn suhteellisesti liikkuvan rainan 25 sivu- ja pituussuunnassa, että myös nesteen annostelemiseen erittäin tasaisella tavalla riippumatta kapillaarisen poistoputken sijainnista suhteessa venttiiliin.

Edellyttäen että kunkin pulssin kestoaika on sen alueen 30 sisällä, jolla annostus on lineaarista kestoajan kanssa, on .. mahdollista vaikuttaa annostuksen ohjaukseen pulssin kesto aikaa muuttamalla. Ohjauksen kannalta on kuitenkin yksinkertaisempaa järjestää siten, että pulssit ovat kestoltaan yhtä pitkiä, ja ohjata annostusta ohjaamalla pulssinopeut-35 ta. On tärkeää, että pulssit olisivat ajallisesti niin lähellä toisiaan, että peräkkäiset pulssit eivät jätä minkäänlaista aukkoa nestepisaroiden välille, kun ne peit- 9 94650 tavat rainan pinnan tai, päinvastoin, että valitulla maksi-mipulssitaajuudella pisarat vaikuttavat rainaan toisiinsa rajoittuvilla alueilla.

5 Kuvatuilla järjestelyllä on mahdollista vastaavasti järjestää pisararaidat toistensa viereen siten, että vierekkäiset raidat eivät nesteen levityksessä jätä minkäänlaista väliä rainaan, ja koska porrasjärjestely mahdollistaa tehokkaan hieno jaotuksen yhdessä saavutettavan pulssinopeuden kanssa, 10 on helppoa emuloida 80-meshin silkkipainoverkkoa (sihtiä) saavutettavan painojäljen tarkkuudessa. Porrasjärjestely kasvattaa pisararaitojen jaotuksen tarkkuutta, koska kaikki rakennevirheet pienenevät huomattavassa määrin levyjen kulmituksesta johtuen, varsinkin suurella porrastusasteel-15 la, ts. hyvin terävillä kulmilla levyjen reunojen ja kulkusuunnan välillä.

Kaksipuolisella 269 mm pitkällä ja 40 mm leveällä (venttii-likansista laskettuna) levyllä on esim. mahdollista järjes-20 tää 128 kapillaariputkea kahteen riviin. Järjestämällä 75 tällaista levyä rinnakkain kukin 8”50' kulmassa rainan kulkusuuntaan nähden, kuten kuvassa 6 on esitetty, on mahdollista kattaa kolmen metrin kangasleveys 9600 poisto-putkella.

:25 • * * Tällainen järjestely vastaa yhtä silkkipainoverkkoa ja vie olennaisesti saman tilan kuin pyöröverkko, jolloin se voitaisiin sovittaa olemassa olevaan silkkipainokoneeseen verkon paikalle. Painokoneeseen voi kuulua yhtä monta 30 tällaista järjestelyä kuin on painettavia värejä.

• ·

Normaalissa toistuvassa mallikuviossa on 4-5 miljoonaa pistettä eri värien (2-24) kesken jaettuna, ja pisteenmuo-dostusnopeus on suurimmillaan 4000 pistettä sekunnissa. 35 Laitteessa käytetään ohjausjärjestelyä ohjeiden syöttämiseksi erittäin nopeasti rinnakkain venttiileihin.

10 94650

Kunkin levyn ohjausjärjestelyyn (kuva 7) kuuluu oma kes-kusprosessoriyksikkö (CPU) 71, transistori-transistorilo-giikka (TTL) -salpalevy 72 ja venttiilinohjainlevy 73.

5 CPU:hun 71 kuuluu transputerpohjäinen oma levytietokone 74, jossa on ROM ja RAM, osoiteväylä 76 osoitesalvalla 74a, dataväylä 78 ja otto/anto-ohjaussignaalitiet 74b, 74c.

Keskusprosessoriyksikön 71 tarkoituksena on ohjata yhden väritien venttiilien laukaisun ajastusta ja sekvenssiä.

10 Kuvio ladataan tavallisesta tietokoneesta yhdessä käynnistys-, pysäytys- ym. käskyjen kanssa. 80 meshin jaotuksen saamiseksi pituussuunnassa laukaisujen välinen aikaväli järjestetään riippumaan liikkuvan kankaan nopeudesta. Eräs menetelmä ajastuksen ohjaamiseksi on syöttää signaalit 15 takometrista (akseli-enkooderi), joka on kiinnitetty käyt-töhihnaan.

Kun kuvio on ladattu, se tallennetaan CPU:n RAM:iin ja tarpeen vaatiessa myös muistinlaajennuslevyille (ei esitet-20 ty).

Kussakin TTL-salpalevyssä 72 on oma osoitedekoodauspiiri 77 ja se on liitetty CPU:hun P.C.B takalevyllä 79 (kuva 8) ja takalevyn liittimillä 82 32 bitin osoiteväylään 76, 32 25 bitin dataväylään 78 ja ohjaussignaaliväylään 78a. Kukin salpalevy 72 on liitetty venttiilin ohjainlevyyn 73 viidellä 34-teisellä nauhakaapelilla, joista kussakin on 32-bitin data- ja kaksi teholinjaa.

30 Venttiilin ohjainlevyyn 73 kuuluu optoeristin 84, Darling- . ton-ohjain 85 ja venttiilikäämi 86 jokaista levyllä 17 olevaa venttiiliä varten.

Venttiili kytketään auki/kiinni tuomalla (TTL) tasosignaali 35 "avoinkollektorisen" Darlington transistoriohjaimen 85 kantaan, joka voi kytkeä 80V 0,3 ampeerilla venttiilikää-miin 86. Kahden metrin leveydellä 80 meshillä on 6300 11 94650 venttiiliä. Transputerin 74 dataväylän 78 leveys on 32 bittiä siten, että kun kaikki venttiilit laukaistaan samanaikaisesti, kunkin venttiilin laukaisutieto (1 bitti) multipleksoidaan kullekin venttiilille 32:n paketeissa 5 kerrallaan. Se pidetään (salvataan) käyttämättömänä, kunnes kaikkien venttiilien tiedot on salvattu ja oikea laukaisu-aika on saavutettu. Tällä ajanhetkellä annetaan päästösig-naali kaikille salvoille 75, ja jokainen Darlington-ohjain 85 joko kytkee päälle kääminsä 86 tai jää inaktiiviseksi 10 salvan 75 loogisesta tasosta riippuen.

Salvalla 75 ja edeltävällä piirillä, ja toisaalta Darling-ton-ohjaimella 85 on erilliset tehonsyötöt. Venttiilikäämit 86 voisivat kaikki samalla laukaistuna kuluttaa lähes 2000 15 ampeeria 80 voltilla yli 1,5 kHz :11a.

Siten käytetään erillistä salpapiiriä 75, jolla on anto optoeristinpiiriin 84, jolla puolestaan on anto Darlington-ohjaimeen 85. Kussakin salpalevyssä on kuusitoista oktaa-20 lista salpapiiriä, jotka syöttävät 128 ohjainta. Kukin venttiililevyohjain 73 sisältää 32 kvadin Darlington-oh-jainpiiriä 85 ja 32 kvadin optoeristinpiiriä 84.

Väriainekuvion levittämiseksi kankaalle 80 meshin jaotuk-.25 sella muutetaan venttiilien avautumista ja sulkeutumista • kankaan liikkuessa eteenpäin.

Tätä ohjataan pääohjaustietokoneella ja erillisillä kontrollereilla kutakin väritietä varten. Ohjaustietokoneen 30 tehtävänä on antaa käskyt ja ladata kuviot kunkin väritien , kontrollerille. Ohjaustietokoneessa ajettu ohjelmisto on a "human interface"-ohjelma ja kuvionmuunto-ohjelma. Human interface-ohjelma sallii käyttöhenkilöstön ladata kuviot, käynnistyksen, pysäytyksen, painatuksen keskeytyksen, jne.

35 Kuvion muunnosohjelma ottaa joko kokooma-arkistossa tai erillisissä väriarkistoissa olevat kuviomallit ja muuntaa ne bittikuvioarkistoksi kutakin väritietä varten. Muunnos- 12 94650 prosessin ensimmäinen osa erottelee kuvion spatiaaliseksi bittikuvioksi kutakin väriä varten. Toinen osa muuntaa tämän laukaisusekvenssikuvioksi sen huomioonottamiseksi, ettei venttiileitä ole järjestetty suoraviivaisesti kankaan 5 poikki. Mikäli protokolla on tunnettu, muunnosohjelmiston ensimmäisessä osassa voidaan käyttää mitä tahansa dataläh-dettä, esim. väriskannerilla voidaan skannata valokuva, maalaus, dokumentti, jne. Ohjaustietokonetta voidaan käyttää myös paikallistamaan virheet ja suorittamaan vikadiag-10 noosi. Kunkin värin erillisiä spatiaalisia bittikuvioita voidaan myös käyttää yksinkertaisessa kuva-analyysijärjestelmässä valmiin väritetyn kankaan vertailemiseksi alkuperäiseen kuvioon laaduntarkkailutoimenpiteenä ja myös mahdollisten viallisten venttiilien paikallistamiseksi.

15 Pääasiallisena etuna tavanomaiseen silkkipainosylinteri-painatukseen verrattuna on, että kuviot ja värit voidaan muuttaa muuttamalla ohjelmointia ilman että konetta tarvitsee pysähdyttää, ja että laitteiston tehokkuus kasvaa hyvin 20 olennaisessa määrin (konventionaalisten laitteiden 30-50%:n käyttöajasta keksinnön noin 95%:iin), ja myös valmius valmistaa lyhyitä sarjoja, esim. näytteitä varten häiritsemättä pitkiä tuotantosarjoja, kasvaa.

25 Koska järjestelmässä käytetty nestemäärä on hyvin pieni, värinmuutokset voidaan suorittaa helposti ja nopeasti käyttämällä vain vähän läpipesuvettä, jolloin jätteiden ja jäteveden määrä pienenee huomattavasti.

• <

Claims (27)

1. Menetelmä mitattujen nestemäärien annostelemiseksi, jossa menetelmässä syötetään paineenalainen neste venttiiliin, jonka kapillaarisessa poistoputkessa on venttiilipää 5 ja annostelupää, ja ohjataan venttiilin avautumista ja sulkeutumista erillisten nestemäärien sarjan päästämiseksi venttiilipäähän ja samanlaisen sarjan purkamiseksi annoste-lupäästä, tunnettu siitä, että venttiili avataan vain aikaväliksi niiden aikavälien sisäisellä alueella, joilla 10 kapillaariseen poistoputkeen päästetyn nesteen määrä ja siten siitä purettu määrä on aikavälistä lineaarisesti riippuvainen.

2. Menetelmä mitattujen nestemäärien annostelemiseksi 15 useista kapillaarisista poistoputkista, jotka voivat olla ominaisuuksiltaan erilaisia, jossa menetelmässä syötetään paineenalainen neste venttiileihin, joiden kussakin kapillaarisessa poistoputkessa on venttiilipää ja annostelupää, ja ohjataan venttiilien avautumista ja sulkeutumista eril-20 listen nestemäärien sarjojen päästämiseksi peräkkäin vent-tiilipäihin ja samanlaisten sarjojen purkamiseksi annoste-lupäistä, tunnettu siitä, että venttiilit avataan vain aikaväleiksi, joilla kapillaariseen poistoputkeen päästetyn nesteen määrä ja siten siitä purettu määrä on riippumaton 25 kapillaristen poistoputkien ominaisuuksista. •

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nämä erilliset määrät ovat tilavuudeltaan 0,01 - 0,05 mikrolitraa. 30

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä nes-teen, kuten väriaineen, levittämiseksi tekstiilirainamate-riaaliin, tunnettu siitä, että mitatut nestemäärät annostellaan useiden venttiilillisten kapillaaristen poistoput- 35 kien kautta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu 14 94650 siitä, että poistoputket ovat välin päässä toisistaan siten, että neste voidaan kohdistaa rainaan linjavälein 30/cm.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että poistoputket on järjestetty niiden suhteen liikkuvaan rainaan nähden porrasmaisesti siten, että nesteen kohdistuslinjojen välit rainaan nähden tulevat kapeammiksi kuin vierekkäisten poistoputkien välit. 10

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä nesteen, kuten väriaineen, levittämiseksi tekstiilirainaan, tunnettu siitä, että väriaine kohdistetaan tilavuudeltaan 0,01 - 0,05 mikrolitran pisaroina selektiivisesti siten järjeste- 15 tyistä ja ohjatuista poistoputkista, että pisarat on mahdollista kohdistaa 1.000.000 pisaran/neliömetri pakkaustiheydellä.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että peräkkäisten erillisten määrien nopeus on 2500 - 4000 sekuntia kohti.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neste on pieniviskoottista nestettä. 25

• 10. Laite nesteen levittämiseksi rainaan patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän mukaisesti, johon laitteeseen kuuluu välineet paineenalaisen nesteen syöttämiseksi useisiin venttiileihin, joissa on kapillaariset poisto- 30 putket, jotka päättyvät riviin, ja välineet rainan ja poistoputkien rivin kuljettamiseksi suhteellisesti, tunnet- * tu siitä, että poistoputkien rivi on järjestetty kulmaan suhteellisen kulkutien suuntaan nähden siten, että neste tulee kohdistetuksi rainaan kapeammin välein kuin vierek-35 käisten poistoputkien keskinäinen väli on.

11. Laite nesteen levittämiseksi rainaan patenttivaatimuk- 15 94650 sen 1 tai 2 mukaisen menetelmän mukaisesti, johon laitteeseen kuuluu levy, jossa on kapillaarisia poistoputkia, jotka on järjestetty pitkin sen yhtä reunaa ja yhdistetty tulokanavaan venttiilien välityksellä, tunnettu siitä, että 5 venttiilit ovat levyn kannattamat.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että levyllä on kerrosrakenne, jolloin kapillaariset pois-toputket muodostuvat kasvokkaisten osien välisistä urista. 10

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että rakenne on kokonaisuutena symmetrinen keskitason suhteen siten, että sanotussa yhdessä reunassa on kaksi riviä poistoputkia. 15

14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilit ovat sähkökäyttöisiä ja kiinnitetty painettuun piirilevyyn.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen laite, tun nettu siitä, että venttiilit muodostuvat männistä.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 10-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilit muodostuvat kalvoista. 25

* 17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen laite, tun nettu siitä, että kapillaariset poistoputket sisältävä levy on sovitettu helposti irrotettavaksi ja korvattavaksi siitä alustasta, joka on tarkoitettu sen asentamiseen 30 suhteellisesti liikkuvan rainan viereen.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 10-17 mukainen laite, tun nettu siitä, että laite käsittää levyn, jossa on nesteen tulokanavisto, sekä kanaviston ja poistoputkien väliset 35 venttiilit.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, 16 94650 että venttiilit on järjestetty ryhmiin kanaviston haaroihin.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että venttiilit on järjestetty neljän ryhmiin, jolloin kukin ryhmä on rakenteeltaan neliömäinen ja venttiilit on kiinnitetty levyyn päätykannella, joka peittää ryhmän ja on kiinnitetty levyyn keskikiinnittimellä.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 18-20 mukainen laite, tun nettu siitä, että levy on kaksipuolinen, jolloin tulokana-visto on sen keskellä ja venttiilit on sijoitettu vastakkaisille pinnoille.

22. Jonkin patenttivaatimuksen 10-21 mukainen laite, tun nettu siitä, että laitteeseen kuuluu ohjausvälineet venttiilien toiminnan ohjaamiseksi.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, 20 että laitteeseen kuuluu ohjain kullekin venttiilille, jossa on "0" ja "1" loogiset tilat, ja venttiilin valintaväli-neet, jotka määrittävät loogiset tilat ohjaimille, ja laukaisuvälineet, jotka lähettävät laukaisusignaalin levyn kaikille venttiileille samanaikaisesti, jolloin ne venttii-25 lit, joiden ohjaimet ovat loogisessa tilassa "1", laukea- ♦ vat, ja ne venttiilit, joiden ohjain on loogisessa tilassa ”0", eivät laukea laukaisusignaalin vastaanottaessaan.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen laite, tunnettu siitä, 30 että venttiiliohjaimet on yhdistetty venttiilin valintavä- lineisiin optoeristimillä. «

25. Jonkin patenttivaatimuksen 22-24 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kutakin kapillaarista 35 poistoputkiriviä kohti levy, joka sisältää nämä poistoput-kirivit ja venttiili- ja venttiiliohjainvälineet niitä varten, ja levylle kuuluvan levyprosessoriyksikön, johon 17 94650 venttiilin valintavälineet kuuluvat.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että prosessoriyksikkö käsittää transputerin. 5

27. Patenttivaatimuksen 25 tai 26 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on useita levyjä, ja siihen kuuluu ohjaustietokone, joka antaa kuviointi-ohjeet levyprosessori-yksiköille. 10