FI94379B - Elektroninen maksujärjestelmä - Google Patents

Description

94379

Elektroninen maksujärjestelmä - Elektroniskt betalningssystem

Esillä oleva keksintö koskee elektronista maksujärjestelmää, joka käsittää useita 5 siirrettäviä tietoa kantavia elektronisia laitteita, joista kukin käsittää ainakin yhden muistin tiedon tallentamiseksi, johon muistiin on tallennettu käytettävissä olevaa elektronista käteisvaraa, ja ainakin yhden tiedonsiirtolaitteen tietoa kantavan laitteen sisältämän elektronisen käteisvaran kuluttamiseksi ja siirtämiseksi.

10 Nykyiset tunnetut maksamismenetelmät ovat käteismaksuvälineenä käytettävät kolikot, setelit, shekit, pankkivekselit tai muut maksun saantiin oikeuttavat asiakirjat. Maksumenetelmänä tunnetaan monissa maissa myös pankki- tai postisiirto-järjestelmät sekä pankkikortti- ja luottokorttimenetelmät. Yleisesti tunnettuja ovat myös automaattisten rahastuslaitteiden arvokortit (prepaid cards). Maksuvälineenä 15 edistyksellisin ja joustavin on käteistä rahaa elektronisessa muodossa sisältävä kortti eli toimikortti (smart card, IC card), joka käsittää integroidun piirin, joka käsittää keskusyksikön (mikroprosessorin), ohjelmamuistin (ROM), työmuistin (RAM) sekä sovellusmuistin (esim. EEPROM). Yksinkertaisempia elektronisia kortteja, ns. muistikortteja (memory cards), joissa on pelkästään sovellusmuisti, 20 on myös käytössä.

Toimikortin tai vastaavan kuluttajan maksuvälineen sisältämän elektronisen rahakukkaron perusteella on muodostettu maksujärjestelmiä, ns. rahakukkarojärjes-telmiä. Rahakukkaro on standardoinnin kohteena (CEN TC 224, WG10 "Inter-25 sector Electronic Purse / Part 1: Concepts and Structures").

Rahakukkaron perusominaisuus on elektronisen käteisvaran vastaanottaminen (lataaminen), sen tallettaminen ja sillä maksaminen (käteisvaran luovuttaminen). Rahakukkaro voi esimerkiksi koostua kahdesta kokonaisuudesta: elektronisen kä-30 teisvaran talletusosuudesta ja kyseisen talletusosuuden perustiedoista.

Talletusosuus voidaan toimikortissa toteuttaa esimerkiksi laskuritiedostolla, joka sisältää laskurin, jonka arvo voidaan tyypillisesti lukea ja jota päivitetään lisäys-ja vähennyskomennoilla. Laskuritiedosto voi olla tiedosto, jolla on syklinen tie-35 tuerakenne ja laskurikomennot määritelty, kuten on esitetty esim. standardissa CEN prEN 726-2, 726-4, cyclic fixed length elementary file.

2 94379

Talletusosuuden perustieto-osuus voidaan toteuttaa toimikortissa kiinteän tai vaihtelevan mittaisia lineaarisia tietueita sisältävällä tiedostolla (linear fixed length elementary file, linear variable length elementary file) tai binäärisellä tiedostolla (binary elementary file), kuten edellä mainitussa standardissa on esitetty.

5 Perustietoja ovat esimerkiksi talletusosuuden sisältämän elektronisen käteisvaran yksikkö, yksikön arvo, valuutan nimi ja voimassaolopäivämäärä.

Rahakukkaro ei kerro, kuka on siinä olevan elektronisen käteisvaran haltija, vaan ideana on, että kyseisen fyysisen maksuvälineen, toimikortin tai vastaavan haltija 10 on samalla siihen sisältyvän elektronisen käteisvaran haltija - vastaavalla tavalla kuin tavanomaisen lompakon haltija omistaa lompakossa olevat setelit ja kolikot.

*

Toimikortteihin perustuvat maksujärjestelmät voidaan jakaa kahteen luokkaan, suljettuihin ja avoimiin. Suljettu elektronisen käteisvaran järjestelmä on järjes-15 telmä, jossa on rajoitettu määrä palveluntarjoajia (tyypillisesti yksi) ja rajoitettu määrä toimialoja (tyypillisesti yksi) ja jossa tyypillisesti yksi palveluntarjoajista on elektronisen käteisvaran liikkeellelaskija. Avoin elektroninen käteisvaran järjestelmä sen sijaan on yleiskäyttöinen, palveluntarjoajista ja palveluista riippumaton, jossa palveluntarjoajien ja toimialojen määrää ei ole rajattu ja jossa elektroni-20 sen käteisvaran liikkeellelaskija ei ole palveluntarjoaja.

Kuvassa 1 on esitetty kaaviokuva toiminnasta edellä mainitussa yhden palveluntarjoajan käsittävässä suljetussa elektronisen käteisvaran järjestelmässä. Kuvassa 1 ohuempi nuoli osoittaa rahan liikkumista ja liikkumissuuntaa ja paksumpi nuoli 25 osoittaa elektronisen käteisvaran liikkumista ja liikkumissuuntaa. Kuva 1 esittää • esimerkin suljetun järjestelmän periaatteista ja siten seuraavassa selostettavat vai heet voidaan suorittaa myös jossakin toisessa järjestyksessä kuin kuvassa on esitetty. Suljetussa elektronisen käteisvaran järjestelmässä palveluntarjoaja on samalla elektronisen käteisvaran operoija. Palveluntarjoaja toimittaa 1 jakeluverk-30 koon elektronista käteisvaraa esimerkiksi toimikorttien muodossa, jotka jakeluverkko myy 2 edelleen kuluttajille, jolloin kuluttaja maksaa 3 rahaa jakeluverkolle ostamastaan elektronisesta käteisvarasta. Tällöin jakeluverkko maksaa 4 vastaavasti palveluntarjoajalle myymistään toimikorteista. Kuluttaja saa rahojensa vastineeksi elektronista käteisvaraa, jolla hän voi maksaa 5 palveluntarjoajalle saamis-35 taan palveluista. Kuvassa 2 on vastaavasti esitetty kaaviokuva toiminnasta avoimessa elektronisen käteisvaran järjestelmässä, joka käsittää useita palveluntarjoajia. Kuvassa 2 ohut nuoli osoittaa rahan liikkumista ja liikkumissuuntaa, paksu nuoli osoittaa elektronisen käteisvaran liikkumista ja liikkumissuuntaa. Kuva 2

II

3 94379 esittää esimerkin avoimen järjestelmän periaatteista ja siten seuraavassa selostettavat vaiheet voidaan suorittaa myös jossakin toisessa järjestyksessä kuin kuvassa on esitetty. Avoimessa elektronisen käteisvaran järjestelmässä elektronisen käteisvaran operoija on erillään palveluntarjoajasta. Operoija toimittaa 10 jakeluverk-5 koon elektronista käteisvaraa esimerkiksi toimikorttien muodossa, jotka jakeluverkko myy 11 edelleen kuluttajille, jolloin kuluttaja maksaa 12 rahaa jakeluverkolle ostamastaan elektronisesta käteisvarasta. Tällöin jakeluverkko maksaa 13 vastaavasti operoijalle myymistään toimikorteista. Kuluttaja saa rahojensa vastineeksi elektronista käteisvaraa, jolla hän voi maksaa 14 palveluntarjoajalle saa-10 mistään palveluista. Kuluttajan elektronisella käteisvaralla suoritettujen maksujen perusteella palveluntarjoaja toimittaa 15 operoijalle saamansa elektronisen käteisvaran, jolloin palveluntarjoaja saa 16 vastaavasti operoijalta hyvityksen. * Tällaisia järjestelmiä on käytössä ja niissä käytettävien toimikorttien tekniikka on 15 olemassa. Toimikortteja käyttävistä suljetuista järjestelmistä on esimerkkinä voimakkaasti yleistyneet yleisöpuhelinjärjestelmät Ranskassa ja Saksassa jne. ja lisäksi toimikortteja käyttäviä avoimia järjestelmiä ovat esimerkiksi avoimet raha-kukkarojärjestelmät, joita on käytössä esim. Suomessa ja Tanskassa.

20 Avoimissa rahakukkarojärjestelmissä maksulaite on kyseisen palveluntarjoajan hallinnassa tavanomaisen kassakoneen tavoin. Kun kuluttaja suorittaa 14 elektronisella käteisvaralla saamaansa palvelua vastaavan maksun, vastaava summa elektronista käteisvaraa siirtyy palveluntarjoajan maksulaitteeseen. Maksulaitteen haltija omistaa nyt siis kyseisen summan. Tilittämällä 15 summan elektronisen 25 käteisvaran operoijalle, operoija hyvittää 16 palveluntarjoajaa, kuten kuvassa 2 on esitetty.

Erikoistilanteen aiheuttaa sellainen maksujärjestelmä, jossa maksulaitteet ja siihen maksettava käteisvara eivät olekaan maksun saajan hallinnassa, vaan maksulaitteet 30 ovat kuluttajilla. Avoimia rahakukkarojärjestelmiä ja kuluttajakohtaisia maksulaitteita ei tähän mennessä ole kyetty yhdistämään, vaan tekniikan tason mukaiset kuluttajakohtaisia maksulaitteita käyttävät järjestelmät ovat suljettuja. Ongelmana kuluttajakohtaisten maksulaitteiden käytössä avoimessa maksujärjestelmässä on se, että kuluttajakohtaiseen maksulaitteeseen maksettua käteisvaraa ei ole saatu ta-35 kaisin käteisvaran kiertoon operoijalle asti, joka hyvittäisi palveluntarjoajaa.

Esimerkkinä kuluttajakohtaisia maksulaitteita käyttävästä järjestelmästä käsitellään seuraavassa autokohtaisiin maksulaitteisiin perustuvia pysäköintijärjestelmiä.

4 94379 Käyttämällä autokohtaisia maksuvälineitä saavutetaan monia etuja perinteisiin py-säköintipaikkakohtaisiin ratkaisuihin verrattuna. Näitä ovat hyvin tunnetut pysä-köintiruutukohtaiset pysäköintimittarit eli ns. tolppamittarit ja pysäköintialuekoh-5 täiset mittarit eli ns. lippuautomaatit. Näiden haittoja ovat mm., että laitteisiin kohdistuu ilkivaltaa, katujen kunnossapito vaikeutuu, mittarien huollosta ja kunnostuksesta aiheutuu kuluja, maksullisen pysäköinnin laajentaminen on kallista ja uusien taksojen päivittäminen aiheuttaa kustannuksia.

10 Nämä haitat voidaan välttää käyttämällä autokohtaisia maksuvälineitä, jotka voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: elektronisiin laitteisiin ja maksulipukkeisiin.

Edellä mainituista elektroniikkalaite on yleensä joko ladattu ennalta tiettyyn arvoon tai laitteeseen tuodaan irrallisella välineellä, esimerkiksi muisti- tai toimikor-15 tiliä elektronista käteisvaraa. Ennakkoon ladattu laite toimii siten, että sen ollessa pysäköintiin viritettynä se vähentää automaattisesti siihen ladattua arvoa ja laitteeseen ladatun arvon loppuessa mittari on käyttökelvoton. Muisti- tai toimikorttia hyväksikäyttävissä laitteissa kortti tyypillisesti jätetään laitteeseen pysäköinnin ajaksi, jolloin laite vähentää kortilla olevaa elektronista käteisvaraa. Kortti voi olla 20 rajattomasti uudelleenladattavaa, muutamaan kertaan ladattavaa tai ei-ladattavaa tyyppiä.

Nykyisin käytössä oleviin autokohtaisiin elektronisiin maksulaitteisiin perustuviin järjestelmiin kuuluu esimerkiksi järjestelmä, joka perustuu elektroniseen ajoneu-25 vokohtaiseen maksulaitteeseen, mutta suljettuun elektronisen käteisvaran järjestelmään, jolloin suurella alueella, jossa on useita pysäköinnintarjoajia autoilija joutuu hankkimaan tällaisen järjestelmän jokaiselta pysäköinnintarjoajalta halutessaan pysäköidä mihin tahansa. Tällainen ratkaisu on luonnollisesti autoilijan kannalta sekä hankala että kallis.

30

Lisäksi tunnetaan maksulaite, joka ei käytä erillistä maksuvälinettä (toimikorttia * tai vastaavaa) ja joka ei ole uudelleen ladattavissa, vaan se kuluttaa vähitellen sii hen ennalta ladatut yksiköt, jotka oikeuttavat tietyn pituiseen pysäköintiin, ja kun laite tyhjenee, se on käyttökelvoton. Tällainen laite on kertakäyttöinen, koska se 35 ei ole uudelleen ladattavissa. Lisäksi tunnetaan laitteita, joissa ei ole erillistä maksuvälinettä mutta jotka ovat ladattavissa erityislaitteen avulla ja joissa olevaa mak-suvoimaa voidaan käyttää useamman palveluntarjoajan samantyyppiseen palveluun. Tällaisen maksulaitteen lataaminen vaatii sen palauttamisen myyjälle, joka <1 5 94379 antaa/myy uuden laitteen kuluttajalle. Vaikka käteisvaraa voidaan käyttää useammalle palveluntaijoajalle, sitä voidaan käyttää vain yhteen palveluun (esim. pysäköintiin, muttei sen lisäksi esim. laskujen maksamiseen). Vastaavasti tällaisen laitteen haittana on se, että jos se varastetaan, laitteen haltija menettää myös mak-5 samansa pysäköintiajan laitteen arvon lisäksi.

Edellä mainituista elektronisista autokohtaisista pysäköintimaksuvälineistä eroaa täysin autokohtainen pysäköintimaksulipukejäijestelmä. Tämä perustuu maksuli-pukkeisiin, jotka hinnasta riippuen oikeuttavat tietyn pituiseen pysäköintiin. Mak-10 sulipuke toimii siten, että esim. päivämäärä ja kellonaika raaputetaan esille lipukkeesta, jolloin se oikeuttaa tietyn pituiseen pysäköintiin esille raaputetusta ajankohdasta eteenpäin. Toimenpide on siten peruuttamaton ja sen eräs riski on selvästi se, että se on käyttökelvoton, mikäli vahingossa raaputtaa esille väärät tiedot. Lisäksi tunnetut maksulipukejäijestelmät ovat palveluntaijoajakohtaisia.

15

Monissa kaupungeissa kadunvieripysäköintipalveluja tarjoaa kaupungin lisäksi useampi yksityinen palveluntaijoaja tai kaupungin jokin muu instanssi tai tulosyksikkö. Tällaisia voivat olla esimerkiksi satamalaitos, keskussairaala, yksityiset pysäköintiyhtiöt ja kaupungin omistamat yhtiöt. Tällaista ympäristöä, kuten kau-20 punkia, jossa on useampia pysäköintipalvelun taijoajia, nimitetään tässä sisäiseksi monipalveluntarjoajaympäristöksi.

Sama koskee myös laajempia maantieteellisiä alueita, esimerkiksi lääniä, osavaltiota tai jopa koko maata tai maita. Kuluttaja joutuu myös eri kaupungeissa pysä-25 köidessään käyttäessään autokohtaisia mittareita varautumaan yhteensopimatto-: ' miin lipukkeisiin, elektronista käteisvaraa sisältäviin kortteihin tai jopa laitteisiin.

Tällaista ympäristöä, joka voi sisältää useita sisäisiä monipalveluntarjoajaympä-ristöjä, nimitetään tässä ulkoiseksi monipalveluntarjoajaympäristöksi.

30 Sisäiselle monipalveluntaijoajaympäristölle on tyypillistä ulkoiseen monipalve-. luntarjoajaympäristöön verrattuna se, että siinä on yksi kuluttajalle selkeästi iden tifioitava tunniste, kuten kaupunki. Kuluttajan on helppo mieltää olevansa tietyssä kaupungissa ja maksaa siellä pysäköinnistään, mutta vaikeampaa havaita, että pysäköintimaksun saajia voi kaupungin sisällä olla useita ja että häneltä edellytettäi-35 siin näiden tunnistamista. Ulkoisessa monipalveluntarjoajaympäristössä tällaisia selkeitä tunnisteita (kaupunkeja) on useampia.

6 94379 Tällaisessa monipalveluntarjoajaympäristössä edellä kuvatuilla järjestelmillä on yhteinen heikkous. Kukin perustuu pysäköinnin etukäteismaksamiseen siten, että jäijestelmästä riippuen joko pysäköintimaksulipuke, arvoon ladattu maksulaite tai laitteeseen syötettävä maksukortti ovat palveluntaijoajakohtaisia. Ostettua elekt-5 ronista käteisvaraa voidaan käyttää vain yhdelle palveluntaijoajalle maksamiseen. Kuluttajan kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että hänen täytyisi kaupungissa pysä-köidäkseen etukäteen hankkia joko erilaisia yhteensopimattomia lipukkeita, kortteja tai jopa laitteita voidakseen pysäköidä missä tahansa kaupungissa sijaitsevassa pysäköintipaikassa. Kuluttaja joutuu sitomaan rahaa kullekin palveluntar-10 joajalle erikseen. Kuluttajat luonnollisesti vastustavat tämän kaltaista ratkaisua. Tämä rajoittaa mainittujen jäijestelmien käytön alueisiin, joissa on yhden palveluntarjoajan pysäköintimonopoli.

Eräs mahdollisuus toteuttaa kuluttajakohtaisia maksulaitteita käyttävä avoin mak-15 sujärjestelmä on käyttää maksulaitetta, joka rekisteröi suoritetut maksutapahtumat ja saada kuluttaja jollakin keinolla tuomaan maksulaitteensa järjestelmän operoijalle, joka lukee laitteeseen talletetut maksutapahtumat. Tällainen ratkaisu, jossa kuluttajakohtainen maksulaite pitäisi tuoda operoijalle luettavaksi, jotta operoija voisi lukea laitteesta suoritetut maksutapahtumat ja hyvittää eri palveluntaijoajia, 20 on keinotekoinen, sillä kuluttajaa on vaikea käytännössä pakottaa tuomaan laitettaan tällaiseen luentapisteeseen. Vain sellainen ratkaisu avoimen rahakukkarojär-jestelmän toteuttamiseksi kuluttajakohtaisilla maksulaitteilla on tyydyttävä, jossa kuluttajakohtaisesta maksulaitteesta saadaan käytetty elektroninen käteisvara rekisteröityä järjestelmään takaisin aina operoijalle asti (joka tämän rekisteröinnin 25 perusteella hyvittää palveluntaijoajia) niin, että kuluttaja toimii normaalisti ilman erityisvelvoitteita ja toimii näin oman etunsa takia.

Avoimessa rahakukkarojäijestelmässä käytettävän elektronisen käteisvaran käytön mahdollistaminen kuluttajakohtaisissa maksulaitteissa automaattisena taustatoi-30 mintona ratkaisee edellä esitetyt kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin perustuvien maksujäijestelmien ongelmat. Keksinnön esittämillä menettelyillä tämä on mahdollista tehdä.

Keksinnön tarkoituksena on esittää järjestelmä, jolla kuluttaja voi esimerkiksi 35 käyttää ostamaansa elektronista käteisvaraa useiden kaupunkien kaikissa pysäköintipaikoissa palveluntarjoajasta riippumatta autokohtaisella maksulaitteella mahdollisesti edes tietämättä, kuka pysäköintimaksun saaja on. Kuluttajan ei tarvitse viedä maksulaitettaan esim. laitteeseen tallennettujen maksutapahtumatieto- 7 94379 jen luentaan varattuihin paikkoihin, vaan keksinnön mukainen järjestelmä on toteutettu siten, että kunkin palveluntarjoajan palveluista maksetut summat palaavat kuluttajakohtaisesta maksulaitteesta takaisin järjestelmään kuluttajan käyttäessä järjestelmää normaaliin tapaan. Keksinnön tärkeimpänä etuna on sen mahdollis-5 tama avoimen, yleiskäyttöisen elektronisen käteisvaran käyttö kuluttajakohtaisessa maksulaitteessa kuvatuissa monipalveluntarjoajaympäristöissä. Keksinnöllä kuluttaja välttyy hankkimasta useita yhteensopimattomia etukäteismaksuvälineitä tai vastaavia, vaan voi käyttää samaa välinettä edellä mainitussa sisäisessä ja/tai ulkoisessa monipalveluntarjoajaympäristössä.

10 Tämän keksinnön kohteena on kuluttajakohtaiseen maksulaitteeseen perustuvan maksujärjestelmän menetelmä, jolla usean palveluntarjojan ympäristössä kuluttaja voi suorittaa maksamisen avoimella elektronisella käteisvaralla kuluttajakohtaiseen maksulaitteeseensa niin, että kukin palveluntarjoaja saa palvelujen käytön 15 mukaisen osuutensa suoritetuista maksuista. Keksintöä voidaan käyttää myös suoritettujen maksujen keräämiseen sellaisista maksulaitteista, jotka eivät ole ku-luttajakohtaisia, mutta joilla ei ole kommunikaatiokanavaa elektronisen käteisvaran operoijaan. Tällaisesta voidaan esimerkkinä mainita julkisten kulkuneuvojen maksujäijestelmä, joissa maksulaite on kulkuneuvossa, esim. linja-autossa, ja 20 matka maksetaan esim. työntämällä maksuväline linja-autossa olevaan maksulaitteeseen, josta ei ole suoraa yhteyttä operoijaan.

Keksinnön mukainen järjestelmä voidaan toteuttaa, kuten nyt on oivallettu, järjestämällä järjestelmään ainakin yksi, edullisesti useampi kuin yksi, elektroninen 25 kukkaro, jota tässä kutsutaan palautuskukkaroksi, joka, kuten rahakukkaro, käsittää elektronisen käteisvaran tallennusosuuden ja kyseisen tallennusosuuden perustiedot, mutta se sisältää lisäksi tietoa palautuskukkaron sisällön omistajasta, ja maksettaessa järjestelmässä elektronisella käteisvaralla maksu siirtyy järjestelmän sellaiseen palautuskukkaroon, jonka omistajana on maksun saaja. Edullisesti pa-30 lautuskukkaro on järjestetty järjestelmän siirrettävään maksuvälineeseen. Tässä keksinnön mukaisesta elektronisesta kukkarosta käytetään nimitystä palautuskuk-karo ilmaisemaan, että sen avulla kulutettu elektroninen käteisvara palautuu järjestelmän operoijalle. Kukkarosta käytetään myös nimitystä kulutuskukkaro ilmaisemaan, että sen sisältö on kulutettua elektronista käteisvaraa.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että tietoa kantavassa laitteessa on muisti kulutetun elektronisen käteisvaran tallentamiseksi sen omistajaan viittaavine tietoineen sen mukaan, kenelle maksu kuuluu.

35 8 94379

Keksintöä voidaan soveltaa esimerkiksi autokohtaisessa pysäköintimaksujärjestelmässä, jota jatkossa myös käytetään keksinnön sovellusesimerkkinä.

5 Keksinnön periaatteita voidaan soveltaa sekä sisäiseen että ulkoiseen monipalve-luntaijoajaympäristöön. Keksintö mahdollistaa myös järjestelmän, jota käytetään sekä sisäisessä että ulkoisessa monipalveluntarjoajaympäristössä samanaikaisesti. Keksinnön ansiosta on siten mahdollista luoda järjestelmä, jossa ulkoisen moni-palvelujärjestelmän (esim. maan kaupungit) piiriin kuuluu näiden sisällä useita si-10 säisiä monipalveluntarjoajan ympäristöjä (esim. satamalaitokset, keskussairaalat, yksityiset pysäköintipalvelujen tarjoajat).

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuva 1 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran ja rahan kulkua suljetussa maksujärjestelmässä, kuva 2 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran ja rahan kulkua avoimessa 20 maksujärjestelmässä, jossa maksulaite on maksun saajan hallinnassa, kuva 3 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran ja rahan kulkua avoimessa maksujärjestelmässä, jossa maksulaite on kuluttajan hallinnassa, 25 kuva 4 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran siirtoa elektroniseen kulutus-kukkaroon keksinnön mukaisessa järjestelmässä, kuva 5 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran palautumista keksinnön mukaisen järjestelmän elektronisen käteisvaran operoijalle, 30 kuva 6 esittää kaaviollisesti toista sovellusta elektronisen käteisvaran siirtymisestä keksinnön mukaisessa järjestelmässä, kuva 7 esittää kaaviollisesti elektronisen käteisvaran siirtymistä elektroniseen ku-35 lutuskukkaroon kuvan 6 mukaisessa toisessa sovelluksessa keksinnön mukaisessa järjestelmässä, li 9 94379 kuva 8 esittää kaavallisesti elektronisen käteisvaran siirtymistä elektronisiin kulu-tuskukkaroihin palveluntarjoajakohtaisesti kuvien 6 ja 7 mukaisessa toisessa sovelluksessa keksinnön mukaisessa järjestelmässä, 5 kuva 9 esittää omistaja- ja laskuritiedoston erästä toteutusta, kuva 10 esittää vuokaaviona käytetyn elektronisen käteisvaran siirtymisen tietoa kantavan laitteen elektroniseen kulutuskukkaroon keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytettäessä kuluttajakohtaisia maksulaitteita, 10 kuva 11 esittää omistaja-ja laskuritiedoston toteutusta keksinnön toisessa sovelluksessa, ja kuva 12 esittää keksinnön mukaisen jäijestelmän laskuritiedostoille yhteisen 15 omistajatiedoston käyttöä.

Keksintö koskee erityisesti sellaista elektronista käteismaksumenetelmää ja järjestelmää, jossa maksuvälineenä käytetään omalla logiikalla varustettua elektronista korttia tai vastaavaa. Yleensä näitä kortteja on kutsuttu älykorteiksi tai toimikor-20 teiksi. Englanninkielisiä nimityksiä ovat Smart Card, IC Card ja Chip Card. Korttia voidaan käyttää käteismaksuvälineenä, koska se sisältää haltijan ajan tasalla olevan käteisvaratiedon, jota voidaan ylläpitää maksu- tai suorituksen vastaanottotilanteessa.

25 Keksintö perustuu oivallukseen järjestää elektroniseen maksujärjestelmään väli-: neet käytetyn elektronisen käteisvaran tallentamiseksi palveluntaqoajakohtaisesti erotettavasta Näitä välineitä kutsutaan tässä palautuskukkaroiksi ja niitä voi olla lukematon määrä keksinnön mukaisessa elektronisessa maksujärjestelmässä, edullisesti palautus- tai kulutuskukkarot on jäljestetty järjestelmän maksuvälinei-30 siin eli toimikortteihin, ja lisäksi niitä voi olla tiedonsiirtolaitteissa, esim. maksu-laitteissa. Jokainen palautuskukkaro on palveluntarjoajakohtainen eli kuhunkin palautuskukkaroon tallennetaan ainoastaan määrätylle palveluntarjoajalle kuuluva elektroninen käteisvara tai tieto siitä.

35 Elektroniseen maksujärjestelmään, esimerkiksi kuluttajakohtaiseen maksuvälineeseen, järjestetty palautuskukkaro on rahakukkarosta edelleen kehitetty elektronisen käteisvaran tallennusväline, jonka avulla ja jota soveltamalla voidaan edellisissä kappaleissa esiintyvät kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin liittyvät ongelmat 10 94379 ratkaista. Palautuskukkaron eroja tekniikan tasosta tunnettuun ja standardoinnin kohteena olevaan rahakukkaroon on lueteltu seuraavassa.

a) Kuluttajakohtaisen maksuvälineen palautuskukkarossa oleva elektroninen kä-5 teisvara on "käytettyä" rahaa, ts. ko. summan kuluttaja on käyttänyt saamansa palvelun tms. maksamiseen kyseiselle palveluntaijoajalle.

b) Kuluttajakohtaisen maksuvälineen palautuskukkarossa olevan elektronisen käteisvaran omistaja on eksplisiittisesti määritelty. Omistaja ei tyypillisesti ole sama kuin fyysisen tallennusvälineen haltija. Kyseisen elektronisen käteisvaran omista- 10 ja on kuluttajan maksaman palvelun tarjoaja.

c) Kuluttajakohtaisen maksuvälineen palautuskukkarossa oleva elektroninen käteisvara ei ole kuluttajan käytettävissä eikä välttämättä edes nähtävissä. Kuluttaja-kohtaista maksuvälinettä käytetään hänen kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin suorittamiensa maksujen palautuskanavana elektronisen käteisvaran operoijalle.

15

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä palveluntarjoajille kuuluvat, kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin maksetut summat pitää vielä saada elektronisen käteisvaran operoijalle asti tämän suorittamaa clearingia varten. Palautuskukkaron ollessa järjestetty elektroniseen maksuvälineeseen tämä käteisvaran siirto operoijalle saa-20 daan luontevasti aikaan kuluttajan käyttäessä elektronista maksuvälinettään sellaisessa maksuvälineen lataus- tai maksulaitteessa, joka kommunikoi operoijan laitteiston kanssa riittävän usein. Tällaisessa käyttötilanteessa, jossa elektronista käteisvaraa ladataan maksuvälineeseen tai elektronisella maksuvälineellä maksetaan operoijaan kommunikoivaan maksulaitteeseen, kuluttajan maksuvälineeltä voi-. 25 daan tällaisen latauksen tai maksun yhteydessä suorittaa automaattisena tausta- toimintona maksuvälineessä olevien palautuskukkaroiden sisältämien summien tai näiden summatietojen siirtäminen kyseiseen lataus- tai maksulaitteeseen edelleen palveluntarjoajakohtaisesti eriteltynä. Kommunikoimalla operoijan laitteiston kanssa lataus- tai maksulaite siirtää yhden tai useamman palautuskukkaron sum-30 mat tai summatiedot edelleen operoijalle. Operoija pystyy tällä tavoin keräämi-ensä palautussummien tai -tietojen perusteella hyvittämään kutakin palveluntarjoajaa näiden palvelujen käytöstä. Elektronisen käteisvaran ja rahan siirtyminen keksinnön mukaisessa järjestelmässä on esitetty kuvassa 3. Kuvassa 3 ohut nuoli osoittaa rahan liikkumista ja liikkumissuuntaa, keskipaksu nuoli osoittaa elektro-35 nisen käteisvaran liikkumista ja liikkumissuuntaa, ja paksuin nuoli osoittaa kulutetun elektronisen käteisvaran liikkumista ja liikkumissuuntaa. Kuva 3 esittää esimerkin avoimen järjestelmän periaatteista, jossa käytetään kuluttajakohtaisia maksulaitteita, ja siten seuraavassa selostettavat vaiheet voidaan suorittaa myös jos- 11 94379 sakin toisessa jäijestyksessä kuin kuvassa on esitetty. Avoimessa elektronisen käteisvaran järjestelmässä, jossa käytetään kuluttajakohtaisia maksulaitteita, elektronisen käteisvaran operoija on erillään palveluntarjoajasta. Operoija toimittaa 20 jakeluverkkoon elektronista käteisvaraa esimerkiksi toimikorttien muodossa, jotka 5 jakeluverkko myy 21 edelleen kuluttajille, jolloin kuluttaja maksaa 22 rahaa jakeluverkolle ostamastaan elektronisesta käteisvarasta. Tällöin jakeluverkko maksaa 23 vastaavasti operoijalle myymistään toimikorteista ja elektronisesta käteisvarasta. Kuluttaja saa rahojensa vastineeksi elektronista käteisvaraa, jolla hän voi maksaa 24 palveluntarjoajalle saamistaan palveluista. Keksinnön mukaisesti kulo luttajan palveluntarjoajalta saamistaan palveluista suoritetut maksut eli käytetyt elektroniset käteisvarat siirretään järjestelmässä palveluntarjoajan "omistamaan" palautuskukkaroon, jotka kuvan 3 tapauksessa siirtyvät 25 kuluttajan maksuvälineeseen, esim. toimikorttiin. Kun kuluttaja seuraavan kerran käyttää maksuvälinettään jakeluverkossa, palautuskukkarossa oleva käytetty elektroninen käteisvara 15 siirtyy 26 jakeluverkon vastaavaan palautuskukkaroon tai muuhun vastaavaan paikkaan palveluntarjoajakohtaisesti. Jakeluverkosta käytetty elektroninen käteisvara tai tieto siitä siirtyy 27 palveluntarjoajakohtaisesti elektronisen käteisvaran operoijalle, joka hyvittää 28 kutakin palveluntarjoajaa jakeluverkon kautta tulleen käytetyn elektronisen käteisvaran perusteella.

20

Kuluttajan maksuvälineen on hyvä olla sellainen, että kuluttajan on luontevaa käyttää sitä myös muualla kuin kuluttajakohtaisissa maksulaitteissa. Eräs tällainen maksuväline on esimerkiksi uudelleenladattava toimikortti, jota kuluttaja käyttää lompakon tavoin eli lataa kortilleen lisää elektronista käteisvaraa kun aiemmin la-.25 dattu alkaa olla lopuillaan tai on loppunut.

Palautuskukkaro voidaan toteuttaa esimerkiksi kahdesta eri tiedostosta, joita tässä kutsutaan omistajatiedostoksi, johon tallennetaan tieto palautuskukkaron omistajasta, ja laskuritiedostoksi, johon tallennetaan tieto mainitulle omistajalle kuulu-30 vista varoista.

Laskuritiedosto sisältää saadusta palvelusta maksetun, "käytetyn" elektronisen käteisvaran. Laskuritiedosto on rakenteeltaan tekniikan tason mukaisen rahakukkaron talletusosuuden kaltainen, esim. syklisen tietuerakenteen omaava tiedosto, 35 jonka sisältöä voidaan muuttaa LISÄÄ LASKURIA- tai VÄHENNÄ LASKURIA -tyyppisillä komennoilla.

12 94379

Omistajatiedosto sisältää laskuritiedoston "omistajan" yksikäsitteiseen identifiointiin tarvittavia tietoja, esimerkiksi LY-numeron tai vastaavan sekä vastaavan palautuslaskuritiedoston tunnistetiedon, esim tiedostotunnisteen.

5 Keksinnön mukaisessa järjestelmässä elektronisella kortilla voi edullisesti olla useita palautuskukkaroita. Tällöin palautuskukkarot voidaan toteuttaa joko usealla laskuritiedosto/omistajatiedosto -parilla tai muistikapasiteetin ja käytettävyyden kannalta tehokkaammin usealla laskuritiedostolla ja näille yhteisellä omistajatie-dostolla, jossa on tietue, jossa on kaksi kenttää, toisessa on palautuskukkaron 10 omistajatiedot eli palveluntarjoajatunniste ja toisessa kentässä on laskuritiedoston tunniste, jonka perusteella laskuritiedosto yhdistetään omistajatietoihin. Tätä on havainnollistettu kuvassa 12, jossa viitenumero 40 viittaa omistajatiedoston tietueeseen, numero 40a viittaa tietueen yhteen kenttään, joka sisältää palveluntaijo-ajatunnisteen, numero 40b viittaa tietueen toiseen kenttään, joka sisältää laskuri-15 tiedostotunnisteen ja numero 42 viittaa palautuslaskuritiedostotietueisiin, joissa on aikaisemmin määritellyt laskuritiedoston tiedot.

Keksinnön mukaisella palautuskukkaroita sisältävällä maksuvälineellä on tyypillisesti normaali rahakukkaro, jonka sisältämää elektronista käteisvaraa kuluttaja voi 20 käyttää maksamiseen paitsi tavanomaisiin myös kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin. Tavalliseen maksulaitteeseen maksettaessa palautuskukkaroita ei välttämättä käytetä. Sen sijaan maksettaessa kuluttajakohtaisiin maksulaitteisiin rahakukkarossa olevaa elektronista käteisvaraa siirretään suoritettavan maksun verran kyseisen palveluntaijoajan "omistamaan" palautuskukkaroon. Palautuskukkaroa voi-.25 daan soveltaa eri tavoilla, joista joitakin käsitellään seuraavassa.

Eräs käyttötapa on esitetty kuvissa 4 ja 5. Tässä käyttötavassa kuluttajakohtainen maksulaite 30 siirtää maksettavan summan kuluttajan maksuvälineen 31 rahakukkarosta 32 kuluttajan maksuvälineellä sijaitsevaan palveluntaijoajan omistamaan 30 palautuskukkaroon 33, kuten kuvassa 4 on esitetty, jossa ohut nuoli esittää elektronisen käteisvaran siirtymistä maksuvälineen rahakukkarosta 32 kuluttajakohtai-seen maksulaitteeseen 30 ja paksu nuoli esittää vastaavan elektronisen käteisvaran siirtymisen (viite 25 kuvassa 3) käytettynä maksulaitteesta palveluntarjoajan palautuskukkaroon 33, joka kuvassa 4 sijaitsee kuluttajan maksuvälineessä 31. Tieto 35 siitä, kenelle maksettu summa kuuluu, ts. kenen palveluntaijoajan palautuskukkaroon kuluttajan maksuvälineellä siirto tapahtuu, voi olla joko kiinteästi asetettuna kuluttajakohtaiseen maksulaitteeseen tai sen valinta voi tapahtua kuluttajan maksulaitteeseen syöttämien tietojen perusteella.

943 79 13

Kuluttajan käyttäessä maksuvälinettään lataus- tai operoijan kanssa kommunikoivassa maksulaitteessa maksuvälineessä 31 olevien palautuskukkaroiden 33 sisältö tai tieto siitä siirretään (viite 26 kuvassa 3) kyseiseen laitteeseen 34 (vastaaviin 5 palautuskukkaroihin 35), josta niiden sisältö tai tiedot niistä siirretään (viite 27 kuvassa 3) elektronisen käteisvaran operoijalle edelleen palveluntaijoajakohtai-sesti eriteltyinä vastaavasti kuin ne ovat eriteltyjä maksuvälineessäkin, kuten kuvassa 5 on havainnollistettu. Tämä voidaan toteuttaa järjestämällä tällaiseen lataus- tai operoijan kanssa kommunikoivaan maksulaitteeseen vastaavanlaiset palveli) luntaijoajakohtaiset palautuskukkarot 35 tai muut vastaavaat palveluntarjoajakoh-taiset välineet, joihin tuodaan ja/tai tallennetaan vastaava tieto kuin mainituissa palautuskukkaroissa oli. Tämän tiedon perusteella operoija voi hyvittää palveluntarjoajia (viite 28 kuvassa 3) käytettyjen palvelujen mukaisesti.

15 Eräs toinen vaihtoehtoinen käyttötapa on esitetty kuvien 6-8 ja kuvan 5 avulla. Tässä käyttötavassa kuluttajakohtaiseen maksulaitteeseen siirretään kuluttajan arviota vastaava arviosumma elektronista käteisvaraa kuluttajan maksuvälineen rahakukkarosta 32 kuluttajakohtaisen maksulaitteen rahakukkaroon 36, kun kuluttaja käyttää palveluntarjoajan palveluja. Tällöin kuluttaja syöttää maksulaitteeseen-20 sa tiedot käyttämistään palveluista ja laite ottaa palveluja vastaavan summan elektronista käteisvaraa kuluttajan maksuvälineen rahakukkarosta 32 ja siirtää tämän elektronisen käteisvaran laitteen omaan rahakukkaroon 36. Tätä tilannetta on havainnollistettu kuvassa 6. Tämän jälkeen kuluttajakohtainen maksulaite 30 siirtää saatavaa tai käytettyä palvelua vastaavan osasumman elektronista käteisva-25 raa rahakukkarostaan 36 kyseistä palvelua tarjoavan palveluntarjoajan palautus-‘ kukkaroon 37, kuten kuvassa 7 on havainnollistettu. Tämä voi tapahtua esimer kiksi määrävälein. Jos kuluttajan valitsema arviosumma osoittautuu saatua tai käytettyä palvelua vastaavaa käteisvarasummaa pienemmäksi, kuluttaja voi omilla toimenpiteillään lopettaa kyseisestä palvelusta maksamisen, jolloin elektronisen 30 käteisvaran siirtäminen rahakukkarosta 36 kyseiseen palautuskukkaroon 37 loppuu. Tällöin maksulaitteen 30 rahakukkaroon 36 jää arviomaksun ja todellista * kulutusta vastaavan elektronisen käteisvaran erotuksen verran käyttämätöntä elektronista käteisvaraa ja kyseisen palautuskukkaron 37 saldo on kasvanut todellisen kulutuksen mukaisella määrällä elektronista käteisvaraa. Jos kuluttajan 35 arviosumma vastaa todellista kulutusta tai on sitä pienempi, laitteen rahakukkaroon 36 ei jää elektronista käteisvaraa ja koko palvelusta maksettu arviosumma on siirtynyt kyseisen palveluntarjoajan palautuskukkaroon 37.

14 94379

Seuraavan kerran kuluttajan käyttäessä kuluttajakohtaisessa maksulaitteessa 30 maksuvälinettään 31 maksulaite siirtää (viite 25 kuvassa 3) kyseiseen palautus-kukkaroon 37 maksetun summan kuluttajan maksuvälineen vastaavan palveluntarjoajan palautuskukkaroon 33, kuten kuvassa 8 on havainnollistettu. Tämän jälkeen 5 tieto palautuu operoijalle vastaavasti kuin ensimmäisenä esitetyn käyttötavan yhteydessä, kuten kuvassa 5 on esitettyjä kuten edellä siinä yhteydessä selostettiin.

Edellä selostetun toisen käyttötavan etuna on, että kuluttaja maksaa käyttämästään palvelusta todellisen kulutuksen mukaisesti, vaikka alkuperäinen maksusuoritus 10 perustuukin arvioon.

Esimerkki tällaisesta arvioperustaisesta maksutavasta on pysäköinti, jossa kuluttaja arvioi tarvitsemansa pysäköintiajan, maksaa sen maksuvälineellään moottori-ajoneuvokohtaiseen maksulaitteeseen, ottaa maksuvälineen mukaansa ja jättää 15 maksulaitteen ajoneuvoon näyttämään jäljellä olevaa pysäköintiaikaa. Palatessaan ajoneuvoonsa kuluttaja voi pysäyttää moottoriajoneuvokohtaisen maksulaitteensa, jolloin laitteen rahakukkarosta on siirtynyt todellista pysäköintiaikaa vastaava summa palveluntarjoajan (esim. kaupunki) palautuskukkaroon ja rahakukkaroon on jäänyt arvion ja todellisen kulutuksen erotuksen verran elektronista käteisva-20 raa, joka on käytettävissä seuraavaan pysäköintiin minkä tahansa palveluntarjoajan pysäköintialueella.

Vaihtoehtoisesti tämä käyttötapa voidaan toteuttaa siten, että kuluttajakohtainen maksulaite siirtää elektronisen käteisvaran suoraan palveluntarjoajan palautuskuk-25 karoon siirtämättä sitä ensin omaan rahakukkaroonsa. Tällöin ei maksulaitteessa • tarvita välttämättä rahakukkaroa lainkaan. Tällaisessa toteutuksessa joudutaan maksuväline jättämään maksulaitteeseen, jolloin laite siirtää määräajoin elektronista käteisvaraa maksuvälineen rahakukkarosta maksulaitteen palautuskukkaroon, tai mikäli maksuvälinettä ei ole pakko jättää palvelun ajaksi maksulaitteeseen, ot- 30 taa maksulaite palveluntarjoajan palautuskukkaroon palvelua vastaavan arvio-summan elektronista käteisvaraa maksuvälineen rahakukkarosta, jolloin haittana • on, että koko arviosumma, eikä todellista kulutusta vastaava summa, kuluu.

Keksinnön mukaisia palautuskukkaroita voidaan käyttää myös järjestelmässä, joka 35 käsittää sellaisia maksulaitteita, jotka eivät välttämättä ole kuluttajakohtaisia mutta joista ei ole muuta tarvittavaa kommunikaatiokanavaa elektronisen käteisvaran siirtämiseen operoijalle kuin liityntä järjestelmän käyttämään maksuvälineeseen (esimerkiksi erilaiset automaatit), sekä sellaisessa ympäristössä, jossa tällaisten 15 94379 maksulaitteiden elektronisen käteisvaran kerääminen on uskottu sellaiselle taholle, joka operoi useamman palveluntaijoajan kuvatun kaltaisia maksulaitteita. Tällöin voidaan jäljestää palautuskukkaroita ainakin elektroniseen maksuvälineeseen ja vaihtoehtoisesti lisäksi maksulaitteeseen vastaavasti, kuten edellä on selostettu eri 5 käyttötavoista.

Jotta avointa elektronista käteisvaraa voitaisiin hyödyntää tällaisissa laitteissa, ainoa tapa saada käytetty elektroninen käteisvara takaisin elektronisen käteisvaran operoijalle on käyttää kuluttajakohtaisen maksuvälineen kaltaista välinettä, johon 10 laite siirtää siihen maksetun elektronisen käteisvaran. Jos tällaisten maksulaitteiden elektronisen käteisvaran kerääminen tapahtuu palveluntarjoajakohtaisesti, palautuskukkaron käyttö ei ole tarpeellista.

Käyttämällä tällaisessa järjestelmässä palautuskukkaroita voidaan kuitenkin hallita 15 tilanne, jossa ulkopuolinen taho kerää usean palveluntarjoajan kuvatun kaltaisista maksulaitteista niihin maksettua elektronista käteisvaraa. Tällöin yhdellä kuluttajan maksuvälineen kaltaisella rahastusvälineellä voi olla usean palveluntarjoajan palautuskukkaroita. Toisin sanoen yhdellä rahastusvälineellä voidaan kerätä usean eri palveluntarjoajan maksulaitteisiin maksettu elektroninen käteisvara palvelun-20 tarjoajakohtaisesti eriteltynä. Keräilystä vastaavan tahon ei näin ollen tarvitse välttämättä edes tietää, kuka minkäkin maksulaitteen palveluntarjoaja on.

Autokohtaiseen maksulaitteeseen perustuvassa pysäköinnissä edellä esitettyä toista vaihtoehtoista käyttötapaa voidaan soveltaa seuraavasti ulkoisessa monipalve-25 luntarjoajaympäristössä: Tällaisessa pysäköintimaksujärjestelmässä voivat monet sisäiset monipalveluntar-joajaympäristöt, esim. kaupungit, käyttää samaa, edellä kuvatun kaltaista elektronista maksuvälinettä lisäämällä tietoja palveluntarjoajista palautuskukkaroita var-30 ten. Elektronisessa maksuvälineessä eli toimikortissa tarvittavat tiedot voivat olla tällöin esimerkiksi - elektroninen rahakukkaro, joka voi koostua kahdesta tiedostosta, jotka ovat elektronisen käteisvaran tallennustiedosto ja elektronisen käteisvaran ominaisuus-tiedosto, 35 - tallennustiedosto pysäköinnin parametreja varten, ja - palautuskukkarot, jotka voivat koostua palautuslaskurien omistajatiedostosta ja tarvittavasta määrästä palautuslaskuritiedostoja.

16 94379

Vastaavasti saman järjestelmän autokohtaisessa maksulaitteessa tarvittavat tiedot voivat tällöin olla esimerkiksi seuraavat: - elektroninen rahakukkaro, joka voi koostua kahdesta tiedostosta, jotka ovat elektronisen käteisvaran tallennustiedosto ja elektronisen käteisvaran ominaisuus- 5 tiedosto, ja - palautuskukkarot, jotka voivat koostua palautuslaskurien omistajatiedostosta ja tarvittavasta määrästä palautuslaskuritiedostoja.

Sekä toimikortin että ajoneuvokohtaisen maksulaitteen elektroninen rahakukkaro 10 voi olla tekniikan tason mukainen. Edellä mainittu pysäköinnin parametrien tallennustiedosto sisältää usean kaupungin pysäköintiparametritiedot kaupunkikoh-taisesti eroteltuina. Yhden kaupungin tietoihin kuuluvat mm. kaupungin kunkin pysäköintimaksuvyöhykkeen taksatiedot. Palautuslaskurien omistajatiedosto sekä toimikortilla että ajoneuvokohtaisessa maksulaitteessa koostuu palveluntaijoaja-15 kohtaisista tietueista. Yksi tietue koostuu kahdesta kentästä, joista toisessa on pal veluntarjoajan yksikäsitteisesti identifioiva tunniste ja toisessa kentässä kyseisen palveluntarjoajan omistaman palautuslaskuritiedoston tunniste, joka toimikortin/-maksulaitteen sisällä identifoi kyseisen tiedoston yksikäsitteisesti. Palveluntarjo-ajatunniste voi esim. koostua joko kokonaan tai osittain kolmikiijaimisesta, yksi-20 käsitteisestä kaupunkitunnuksesta. Palautuslaskuritiedoston tunniste voi olla tiedoston tunnistenumero File ID.

Edellä selostettuja tietoja voidaan soveltaa ajoneuvokohtaisessa pysäköintimaksujärjestelmässä siten, että aluksi, kun autoilija on ladannut elektroniselle maksuvä-25 lineelleen (edullisesti toimikortilleen) elektronista käteisvaraa, hän maksaa pysä-köidessään arviosumman, joka siirretään toimikortin elektronisesta rahakukkarosta kuluttajakohtaisen eli ajoneuvokohtaisen maksulaitteen elektroniseen rahakukkaroon, kuten kuvassa 6 on esitetty. Arviosumma perustuu autoilijan arvioimaan tarvittavaan pysäköintiaikaan ja pysäköinnin aikasidonnaiseen taksaan (esimer-30 kiksimk/h). Arviosumma saadaan siis kertomalla kyseinen taksa valitulla ajalla. Käytettävä taksa määräytyy autoilijan valitseman kaupunkitunnuksen ja pysäköintimaksuvyöhykkeen perusteella. Pysäköintimaksuvyöhyke on ilmaistu autoilijalle esimerkiksi liikennemerkin pysäköintimaksuvyöhykenumerolla. Autoilijan valitsema kaupunkitunnus identifioi palveluntaijoajan (tässä kaupungin), jonka 35 "omistama" palautuskukkaro määräytyy ajoneuvokohtaisen maksulaitteen palautuslaskurien omistajatiedoston perusteella seuraavasti. Maksulaitteen palautuslaskurien omistajatiedostosta etsitään se tietue 40, jonka palveluntarjoajatunniste vastaa kuluttajan valitsemaa kaupunkitunnusta 41. Tämän tietueen 40 toisessa 17 94379 kentässä 40b on ilmaistu tämän palveluntarjoajan omistama palautuslaskuritiedos-ton tunniste, jonka perusteella saadaan osoitettua tunnistetta vastaava palautuslas-kuritiedosto 42. Tätä esimerkkiä on havainnollistettu kuvassa 9.

5 Näin menettelemällä ajoneuvokohtainen maksulaite pystyy siirtämään ajan kuluessa pysäköinnin taksan mukaisen elektronisen käteisvaran maksun maksulaitteen rahakukkarosta kyseisen palveluntarjoajan palautuskukkaroon kuvassa 7 esitetyllä tavalla. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kerran minuutissa, jolloin alkuperäinen mk/h-yksikössä ilmaistu taksa muunnetaan mk/min- tai esim. p/min-muotoon. Py-10 säköinti voi loppuajoko arvioidun pysäköintiajan loppumiseen tai siihen, että autoilija palaa kulkuneuvolleen ja lopettaa pysäköinnin. Seuraavan kerran autoilijan syöttäessä toimikorttinsa ajoneuvokohtaiseen maksulaitteeseen laite automaattisesti siirtää käytettyä pysäköintiaikaa vastaavan summan laitteen palveluntaijoa-jakohtaisista palautuskukkaroista toimikortin vastaaviin palveluntaijoajakohtaisiin 15 palautuskukkaroihin kaaviokuvassa 8 esitetyllä tavalla.

Ajoneuvokohtaisen maksulaitteen ja kuluttajakohtaisen toimikortin vastaavat pa-lautuskukkarot löydetään seuraavasti. Maksulaite lukee 52 maksulaitteen palau-tuslaskurien omistajatiedoston ensimmäisen tietueen palveluntaijoajatunnisteen P 20 ja vastaavan palautuslaskuritiedostotunnisteen F^· Seuraavaksi maksulaite etsii 53 toimikortin palautuslaskurien omistajatiedostosta sen tietueen, jossa on sama palveluntaijoajatunniste ja lukee 55 sen palautuslaskuritiedostotunnisteen Fj.

Nyt maksulaite siirtää 56 maksulaitteen palautuslaskuritiedoston F^ sisältämän "käytetyn" elektronisen käteisvaran toimikortin palautuslaskuritiedostoon Fj.

25 Tämän tehtyään maksulaite siirtyy 58, 51 maksulaitteen palautuslaskurien omistajatiedoston seuraavaan tietueeseen ja käsittelee siihen liittyvän "käytetyn", palve-luntarjoajakohtaisen elektronisen käteisvaran edellä kuvatulla tavalla. Näin toimitaan kunnes maksulaitteen palautuslaskurien omistajatiedoston kaikki tietueet on käsitelty. Jos toimikortilta ei löydy jonkin maksulaitteessa palautuskukkaron 30 omistavan palveluntaijoajan palautuskukkaroa, siirtoa ei suoriteta ja maksulaitteen kyseinen palautuskukkaro ja siinä oleva "käytetty" elektroninen käteisvara säilyy entisellään. Edellä selostettu on esitetty kuvassa 10.

Käytettäessä elektronista maksuvälinettä (toimikorttia) joko maksamiseen tavalli-35 sessa maksulaitteessa tai ladattaessa maksuvälineeseen (kortille) elektronista käteisvaraa latauslaitteessa kyseinen laite voi siirtää pysäköintiin käytetyn elektronisen käteisvaran palveluntarjoajakohtaisesti omaan tallennusvälineeseensä. Tästä laitteesta pysäköinnistä maksettu käteisvara siirretään edelleen elektronisen kä- 18 94379 teisvaran operoijalle, joka näin pystyy hyvittämään kyseistä sisäistä monipalve-luntarjoajaympäristöä (esim. kaupunkia) pysäköintiin todella käytetyn elektronisen käteisvaran mukaisesti.

5 Tällä tavalla autoilija voi yhdellä maksuvälineellä ja yhdellä elektronisella käteisvaralla pysäköidä kaikissa järjestelmää hyödyntävissä sisäisissä monipalveluntar-joajaympäristöissä (kaupungeissa) ja maksaa vain käyttämästään pysäköintiajasta.

Autokohtaiseen maksulaitteeseen perustuvassa pysäköinnissä tässä aikaisemmin 10 selostettua keksinnön toista vaihtoehtoista käyttötapaa voidaan soveltaa myös sisäisessä monipalveluntarjoajaympäristössä.

Tällaisessa pysäköintimaksujäijestelmässä voi kaupungin sisällä olla monta pysä-köintipalvelujen tarjoajaa, jotka käyttävät edellä kuvatun kaltaista elektronista 15 käteisvaraa. Ero edellä kuvattuun ulkoisen monipalveluntaijoaympäristön tapaukseen on se, että autoilija ei eksplisiittisesti itse valitse palveluntarjoajaa (kau-punkitunnusta), jolle hänen suorittamansa maksun elektroninen käteisvara hyvitetään. Sen sijaan hänen syöttämistään tiedoista / tekemistään valinnoista maksulaite päättelee pysäköinnin parametritietojen ja palautuskukkaroiden perusteella oikean 20 palveluntarjoajan.

Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että autoilijan valitseman kaupungin py-säköintiparametreihin kuuluvat kaupungissa käytössä olevien pysäköintimaksu-vyöhykkeiden parametrit. Näihin vyöhykekohtaisiin parametreihin kuuluvat, ku-. . 25 ten edellä, kyseisen vyöhykkeen taksatiedot mutta myös kyseisen vyöhykkeen palveluntarjoaja. Tällainen sisäinen palveluntarjoaja voi olla yksityinen pysäköin-tiyritys, keskussairaala, satamalaitos jne. Kullakin vyöhykkeellä voi siis olla eri "omistaja". Jos vyöhykkeellä ei ole erikseen aktivoitu omistajatunnistetta, kyseisen vyöhykkeen palveluntarjoaja on kyseinen kaupunki itse. Autoilijan valitsema 30 vyöhyketieto 41 siis identifioi palveluntarjoajan, jonka "omistama" palautuskuk-karo määräytyy ajoneuvokohtaisen maksulaitteen palautuslaskurien omistajatie-doston perusteella seuraavasti. Maksulaitteen palautuslaskurien omistajatiedostos-ta etsitään se tietue 40, jonka palveluntarjoajatunniste vastaa kuluttajan valitseman kaupunkitunnuksen 41 ja valitun pysäköintimaksuvyöhykkeen omistajatunnisteen 35 43 yhdistelmää 44. Tämän tietueen 40 toisessa kentässä 40b on ilmaistu tämän palveluntarjoajan omistama palautuslaskuritiedosto. Tätä havainnollistaa kaavio-kuva 11.

19 94379

Muilta osin toisen vaihtoehtoisen käyttötavan ensimmäinen sovellutus vastaa ensimmäistä sovellusta.

Tällä tavalla autoilija voi pysäköidä sisäisen monipalveluntaijoajaympäristön 5 (kaupungin) kaikilla järjestelmää hyödyntävillä pysäköintipaikoilla samalla maksuvälineellä ja samalla elektronisella käteisvaralla tarvitsematta edes eksplisiittisesti tietää, kuka palveluntarjoaja kulloinkin on kyseessä.

Edellä kuvatut keksinnön toisen vaihtoehtoisen käyttötavan sovellutukset voivat 10 toimia myös yhtäaikaa, rinnakkaisesti. Tällainen tapaus on esimerkiksi pysäköintimaksujärjestelmä, jota hyödyntää useampi sisäinen monipalvelutarjoajanympä-ristö (kaupunki), joissa kaikissa tai vain jo(i)ssakin niistä on kaupungin sisällä yksi tai useampi palveluntarjoaja. Tällöin autoilija voi pysäköidä usean kaupungin kaikilla järjestelmää hyödyntävillä pysäköintipaikoilla samalla elektronisella kä-15 teisvaralla ja maksuvälineellä.

Tässä aikaisemmin kuvattua keksinnön kolmatta vaihtoehtoista käyttötapaa voidaan soveltaa esimerkiksi siten, että useita eri palveluntarjoajien hallitsemia automaatteja operoi yksi yritys. Yrityksen operoijalla on hallussaan ns. rahastusväline 20 (esim. rahastuskortti). Rahastusväline on esimerkiksi toimikortti, jossa ei ole maksamiseen soveltuvaa elektronista rahakukkaroa tai joka muuten on erotettavissa tavallisesta kuluttajan maksuvälineestä. Rahastusvälineessä on kutakin automaatti-palvelujentaijoajaa kohti oma palautuskukkaro, joka koostuu edellä kuvatulla tavalla omistajatiedostosta ja palautuslaskureista. Automaatissa on elektronisen kä-25 teisvaran vastaanottamista varten palautuskukkaro, jonka omistaa kyseisen auto- ' maatin omistava palveluntarjoaja. Syötettäessä rahastusväline automaattiin auto maatti tunnistaa sen olevan rahastusvälinetyyppinen, jolloin se etsii rahastusväli-neestä sisältämäänsä palautuskukkaroa vastaavan palautuskukkaron ja siirtää oman palautuskukkaronsa sisältämän käytetyn elektronisen käteisvaran rahastus-30 kortin vastaavaan palautuskukkaroon. Muilta osin menetellään vastaavasti, kuten keksinnön toisen vaihtoehtoisen käyttötavan yhteydessä.

Siirrettävissä elektronisissa tietoa kantavissa välineissä, kuten toimikorteissa tai vastaavissa, pääosa käytettävästä datasta on tallennettu integroidun piirin sovel-35 lusmuistiin. Ennen toimikortin käyttöön ottoa se on alustettava, jolloin siihen ladataan (tallennetaan) käyttöjärjestelmän ohjelmakoodi, salausalgoritmi, avaimet ja käyttöjärjestelmän parametrit. Lisäksi toimikortti yksilöidään, jolloin siihen luodaan sovellukset ja voidaan syöttää käyttäjätiedot. Keksinnön mukainen elektro- 20 94379 ninen kulutuskukkaro luodaan toimikorttiin näissä kahdessa viimeksi mainitussa vaiheessa, vaikka tätä ennen tällaisen kukkaron muodostaminen on mahdollistettu ottamalla se huomioon mm. sovellusmuistin laajuudessa integroitua piiriä valmistettaessa. Samalla kulutuskukkaroon voidaan määritellä omistajatiedot tai omista-5 jatietoja voidaan syöttää, lisätä tai muuttaa myöhemmässä vaiheessa, esim. jakeluverkossa, kun korttia käytetään jakelupisteissä tai verkkoon yhteydessä olevassa maksulaitteessa, jolloin korttiin voidaan automaattitoiminteena päivittää omistaja-tiedot. Tällöin jäqestelmään on helppo tuoda lisää palveluntaqoajia myöhemmässä vaiheessa, jolloin uusi palveluntaijoaja saa jo käytössä olleisiin kortteihin 10 oman palautus- eli kulutuskukkaronsa, kun korttia käytetään jakelupisteessä tai verkkoon yhteydessä olevassa maksulaitteessa.

*

Claims (14)

94379

1. Elektroninen maksujärjestelmä, joka käsittää useita siirrettäviä tietoa kantavia elektronisia laitteita (31), joista kukin käsittää ainakin yhden muistin tiedon tallentamiseksi, johon muistiin on tallennettu käytettävissä olevaa elektronista kä- 5 teisvaraa, ja ainakin yhden tiedonsiirtolaitteen (30) tietoa kantavan laitteen (31) sisältämän elektronisen käteisvaran kuluttamiseksi ja siirtämiseksi, tunnettu siitä, että tietoa kantavassa laitteessa (31) on muisti kulutetun elektronisen käteisvaran tallentamiseksi sen omistajaan viittavine tietoineen sen mukaan, kenelle maksu kuuluu. 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtolaitteessa (30) on muisti tietoa kantavaan laitteeseen (31) tallennetun kulutetun elektronisen käteisvaran tallentamiseksi sen omistajaan viittavine tietoineen tiedonsiirtolaitteeseen (30). 15

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietoa kantavaan laitteeseen (31) on järjestetty elektroninen rahakukkaro (32) käytettävissä olevan elektronisen käteisvaran tallentamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tie donsiirtolaitteeseen (30) on jäljestetty elektroninen rahakukkaro (36) käytettävissä olevan elektronisen käteisvaran tallentamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietoa 25 kantavaan laitteeseen (31) on jäljestetty elektroninen kulutuskukkaro (33) kulute-•v tun elektronisen käteisvaran ja sen omistajatietojen tallentamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtolaitteeseen (30) on järjestetty elektroninen kulutuskukkaro (37) kulutetun 30 elektronisen käteisvaran ja sen omistajatietojen tallentamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestelmä, tunnettu siitä, että tiedonsiirtolaite (30) on siirrettävä.

8. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tie donsiirtolaite (30) on tietoa kantavan laitteen (31) haltijan hallinnassa. 94379

9. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittuja elektronisia kulutuskukkaroita on useita ja elektronisia kulutuskukka-roita (33, 37) varten on järjestetty laskuritiedosto (42) kulutetun elektronisen käteisvaran määrän tallentamiseksi ja omistajatiedosto mainitun laskuritiedoston si- 5 säilön omistajan identifiointiin tarvittavien tietojen tallentamiseksi sekä mainitun laskuritiedoston tunnisteen tallentamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin elektroninen kulutuskukkaro (33,37) käsittää mainitun laskuritiedoston (42). 10

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kukin elektroninen kulutuskukkaro (33, 37) käsittää mainitun omistajatiedoston.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, 15 että kukin omistajatiedosto käsittää kentän (40) jokaista omistajaa kohden, jossa kentässä (40) on tietue (40a) laskuritiedoston sisällön omistajan identifiointiin tarvittavien tietojen tallentamiseksi ja tietue laskuritiedoston tunnisteen tallentamiseksi.

13. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi siirrettäviä tietoa kantavia elektronisia laitteita, joissa on elektroninen kulutuskukkaro tiedonsiirtolaitteen elektronisen kulutuskukkaron sisällön tallentamiseksi sen mukaan, kenelle kulutettu elektroninen käteisvara kuuluu.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi elektronisia latauslaitteita (34) elektronisen käteisvaran ja tietojen lataamiseksi siirrettäviin tietoa kantaviin elektronisiin laitteisiin (31) ja mainituissa elektronisissa latauslaitteissa (34) on elektroniset kulutuskukkarot tietoa kantavien elektronisten laitteiden (31) elektronisen kulutuskukkaron sisällön 30 tallentamiseksi sen mukaan, kenelle kulutettu elektroninen käteisvara kuuluu. I: 94379