FI93974C - Menetelmä sulfidisten, vaikeasti sulatettavien nikkelirikasteiden tai vastaavien seosten hyödyntämiseksi - Google Patents

Description

1 93974

MENETELMÄ SULFIDISTEN, VAIKEASTI SULATETTAVIEN NIKKELI-RIKASTEIDEN TAI VASTAAVIEN SEOSTEN HYÖDYNTÄMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä sulfiäisten, vaikeasti sulatettavien nikkelirikasteiden tai vastaavien seosten hyödyntämiseksi kokonaisuudessaan yhdistämällä sekä pyro-että hydrometallurgisten prosessien käyttö siten, että muodostetaan kaksi rikastetta, joista toinen soveltuu pyrometallurgiseen ja toinen hydrometallurgiseen käsittelyyn.

Rikastettavuudeltaan ja prosessimetallurgiselta, erityisesti pyrometallurgiselta käsiteltävyydeltään helposti hyödynnettävien nikkelimineralisaatioiden määrä on vähenemässä kaikkialla maailmassa. Tämän johdosta joudutaan entistä laajemmassa määrin ottamaan käyttöön kyseisiltä ominaisuuksiltaan huonompilaatuisia mineralisaatioita. Useat mineralisaatiot sijaitsevat lisäksi alueilla, missä joko ei ole vettä tai vesi on suolapitoista ja sisältää runsaasti halogenideja.

Rikastusteknillisesti vaikeiden sivukivimineraalien aiheuttamat ongelmat rikasteiden laadun suhteen liittyvät mineraalien ominaisuuksiin. Sivukivimineraalit sisältävät usein esimerkiksi prosessimetallurgisesti vaikeasti käsiteltäviä silikaatteja. Sivukivimineraalien rakenteiden geometrisesti monimutkaiset rakenteet koostuvat hyvin monista faaseista, jotka sisältävät paitsi Si02:ta, hyvin suuren määrän erilaisia rauta-, alumiini-, mangaani- ja magnesiumyhdisteitä, joihin taas liittyy suuri joukko • * emäksisiä hydroksideja, karbonaatteja ja sulfaatteja sekä usein myös magnetiittia Ρθ304. Erityisen vaikeaksi prosessimetallurgian kannalta ovat osoittautuneet erilaiset magnesiumsilikaatit.

2 93974

Mineraalit ovat usein hyvin pehmeitä, sähköisesti voimakkaasti varautuneita ja erityisen helposti arvo-mineraalien mukaan rikastuvia johtuen rakenteellisista seikoista ja sekarakeisuudesta arvomineraalien kanssa. Tällaisille raaka-aineille ei ole löydetty olosuhteita, joissa saataisiin kunnollisia rikasteita pyrometal-lurgista prosessointia varten, vaikka saantikin olisi onnistuttu saamaan korkeaksi. Voimakkaat flokkulaatio- ja adsorptioilmiöt arvomineraalien kanssa ovat niille ominaisia sekä kuivana että märkänä prosessoitaessa. Lisäksi tämänkaltaisilla sivukivillä on huomattavan korkeat ominaispinta-alat ja usein myös hyvin suuri liukoisuus.

Vaikeasti rikastettavista mineralisaatioista tulee metallurgisiin jatkoprosessointeihin runsaasti laadultaan epätyydyttäviä rikasteita. Rikasteet sisältävät liian korkeita magnesiumoksidipitoisuuksia johtuen erityisesti sivukiven korkeista magnesiumoksidipitoisuuksista, korkeita halogenidipitoisuuksia tai liian alhaisia rauta-pitoisuuksia. Erityisesti rauta/magnesiumoksidi-suhde on usein matala, koska rikasteissa on hyvin vähän rauta-sulfideja kuten esimerkiksi pyrrotiittia FeS. Tämän kaltaiset mineralisaatiot sisältävät usein magnetiittia, . joskus runsaastikin. Rikastusvaiheessa rikasteeseen saadaan arvometalli-magnetiitti sekarakeita, joiden magnetiitista rikasteen rautasisältö merkittävissä osin koostuu. Tämä aiheuttaa vaikeuksia pyrometallurgisessa käsittelyssä, sillä jos sulatuksessa syntyvän kuonan MgO-pitoisuus on yli 11%, kuonan viskositetti nousee niin korkeaksi, että se vaikeuttaa kuonan poistamista uunista.

Suolavesi, mitä usein vedettömillä alueilla on käytettävä märkärikastuksen yhteydessä, sisältää runsaasti erilaisia halogenideja erityisesti klooria ja fluoria. Näiden pitoisuutta rikasteessa pyritään alentamaan suorittamalla

II

3 93974 rikasteille useita peräkkäisiä kertaus- ja pesuvaiheita. Halogenideista aiheutuu merkittäviä korroosiohaittoja erityisesti uunien jälkeisille laitteistoille.

Malmien rikastaminen suoritetaan yleisesti tunnetuilla rikastusmenetelmillä joko kuiva- tai märkämenetelmiä käyttäen. Normaalisti näin menettelemällä, kun kysymyksessä ovat korkeapitoiset tai mineralogisesti selväpiirteiset malmit, saadaan rikastamalla riittävän monien kertausten avulla rikasteita, jotka ovat sulatoissa hyvin sulatettavaksi kelpaavia. Korkeapitoisilla tai mineralogisesti selväpiirteisillä malmeilla tarkoitetaan tässä malmeja, jotka eivät oleellisesti sisällä tai sisältävät vain vähän vaikeita sivukivimineraaleja, erityisesti magnesiumsilikaatteja tai halogenideja. Näillä rikasteilla rauta/magnesiumoksidi-suhde ei tuota ongelmia.

Kun malmiesiintymässä olevat arvomineraalit esiintyvät hienopirotteisina ja sekarakeisina, on usein erittäin vaikea saavuttaa hyvää rikasteen laatua (pitoisuutta) taloudellisesti riittävän hyvällä saannilla. Puhtausasteeltaan hyvän (korkeapitoisen) rikasteen saaminen vaatii korkeaa puhtaaksijauhatusastetta eli usein jauhamista hyvin hienoksi. Kuitenkin rikaste on ·. tavallisesti sulatuskelpoista, mikäli malmiesiintymässä esiintyy muita sulfidimineraaleja, jotka sisältävät rautaa, kuten esimerkiksi magneettikiisua, ja myös nämä muut sulfidimineraalit saadaan rikasteeseen. Malmiesiintymässä olevat silikaatit voivat myös olla luonteeltaan sellaisia, että ne eivät tule helposti • « « • rikasteeseen tai ovat siitä kertausvaiheissa (puhdistus- vaiheissa) poistettavissa.

Kun malmiesiintymä sisältää helposti rikasteen mukana rikastuvia silikaatteja ja erityisesti magnesium-silikaatteja, kuten talkkia ja serpentiniittimineraaleja, * 93974 on usein erittäin vaikea saada pyrometallurgisen käsittelyn kannalta riittävän puhtaita rikasteita eli rikasteita, joiden MgO-pitoisuus on riittävän matala. Samanlaisia ongelmia esiintyy, joskin osittain myös erilaisten silikaattien vaikutuksesta, vulkaniittisten (Kambalda, Australia) malmien osalta.

Keksinnön mukainen menetelmä kohdistuu tapaan hyödyntää taloudellisesti ja teknillisesti muutoin sulatettavaksi soveltumaton tai huonosti soveltuva rikaste kokonaisuudessaan jakamalla se tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä kahteen erilliseen rikasteeseen. Rikasteen jakaminen voidaan suorittaa joko märkä- tai kuiva-rikastuksen avulla.

Märkärikastusmenetelmänä voidaan käyttää esim. pitkälle vietyä selektiivistä vaahdotusta, mikä sisältää useita välituotejauhatuksia ja -luokituksia sekä kertaus-vaiheita. Kuivamenetelmänä esim. voidaan käyttää erilaisia jauhatus- ja luokitusmenetelmiä ja niihin usein liittyviä magneettierotuksia, sekä erilaisia ominaispainoon perustuvia menetelmiä että elektrostaattisia menetelmiä. Jauhatusmenetelminä voidaan käyttää jauhatusta kuulamyllyssä, tärymyllyssä tai suihkujauhatusta. Yllätyksellisyyteen kyseisten monimutkaisten materiaalien käsittelyssä liittyy se, että on löydetty aiemmasta tekniikan tasosta poiketen kapea raekokoalue ja olosuhteet, jotka voidaan hyödyntää prosessoinnin mahdollistamiseksi. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista patenttivaatimuksista.

Ensinnäkin muodostetaan rikaste, jossa haitallisten sivukivimineraalien ja erityisesti haitallisten magne-siumsilikaattien määrä on niin alhainen, että rikaste soveltuu käytettäväksi pyrometallurgiseen käsittelyyn. Muodostetun rikasteen tai -seoksen rauta/magnesiumoksidi- s 93974 suhde on tällöin korkeampi kuin 2,6 ja sen arvomineraalipitoisuus on selvästi korkeampi kuin toisen menetelmässä syntyvän rikasteen. Mainittu Fe/MgO-suhteen raja on pyrometallurgisesti käsiteltävän rikasteen alaraja, ja käsiteltävyyden kannalta on tietysti parempi mitä korkeampi suhde on.

Rikasteen rauta/magnesiumoksidisuhde voidaan määritellä myös siten, että pyrometallurgisessa käsittelyssä syntyvän kuonan MgO-pitoisuus tulee olla alle 11%. Jos kuonan MgO-pitoisuus on korkeampi, on myös kuonan viskositeetti niin korkea, että kuonan poistaminen uunista tuottaa vaikeuksia siinä lämpötilassa, missä nikkelin pyrometallurginen käsittely muuten normaalisti tapahtuu. Lämpötilan nostaminen parantaa kuonan juoksevuutta, mutta se taas ei ole taloudellisesti edullista. Menetelmän mukaisesti syntyvää nikkelirikastetta käsitellään edullisesti liekkisulatusuunissa.

Toinen muodostettava rikaste on arvomineraalipitoisuu-deltaan edellämainittua alhaisempi ja sisältää enemmän sivukivimineraaleja sekä sulatuksen kannalta erityisen haitallisia silikaatteja kuten magnesiumsilikaattia. On osoittautunut, että näin saatu arvometallipitoisuudeltaan ^ köyhempi rikaste voidaan käsitellä hydrometallurgisesti ja saada aikaan taloudellisesti kannattava prosessi.

Rikastamalla alkuperäisessä yhteisrikasteessa oleva hienojakoinen silikaattiaines merkittäväsä määrin hydro-metallurgiseen käsittelyyn menevään rikasteeseen on i mahdollista saada aikaan pyrometallurgiseen sulatukseen soveltuva, arvometallisisällöltään korkeapitoisempi ja rikasteen sulatuksen kannalta haitallisia magnesium-silikaatteja merkittävästi vähemmän sisältävä rikaste.

« 93974

Hydrometallurgiseen prosessointiin menevä rikaste on hienojakoisista silikaattisista epäpuhtauksista johtuen huomattavasti hienompaa raekooltaan kuin karkemmaksi jäävä pyrometallurginen rikaste. Hienojakoisuus on kuitenkin etu hydrometallurgista liuotusta ajatellen. Myös halogenideista merkittävä osa menee hydrometal-lurgisesti käsiteltävään rikasteeseen, mikä on edullista pyrometallurgista prosessointia ajatellen.

Hydrometallurgiseen käsittelyyn valmistettu, korkean MgO-pitoisuuden omaava rikaste johdetaan ensin paineliuo-tukseen, joka tapahtuu hapen avulla. Liuotuksessa arvometallit nikkeli, koboltti ja kupari liukenevat sulfaattimuotoon ja rauta saostuu. Sulfaattiliuos puhdistetaan esim. sopivien uuttovaiheiden avulla. Kun liuoksesta on poistettu nikkeliä lukuunottamatta muut arvometallit, nikkelin talteenotto liuoksesta voidaan suorittaa joko elektrolyyttisesti tai pelkistämällä.

Keksintöä kuvataan vielä oheisten esimerkkien avulla, joista ensimmäinen kuvaa kuivarikastusta ja toinen märkä-rikastusta.

Esimerkki 1.

. Suoritetuissa kokeissa käsiteltiin erittäin vaikeasti rikastettavia, pehmeitä, ominaispinta-alaltaan suuria ja varautuneita serpentiniitti- ja pyroauriittityyppisiä nikkelirikasteita, jotka sisälsivät magnesiumsilikaat-teja. Tarkoituksena oli saada keksinnön mukaisesti kaksi erillistä rikastetta, joista toinen soveltuu pyro- ja : : toinen hydrometallurgiseen käsittelyyn.

Nikkelimalmin alkukäsittely on suoritettu tavanomaisesti käyttämällä pitkälle vietyä selektiivistä vaahdotusta, jolloin esivaahdotuksen lisäksi suoritetaan useita kertausvaahdotuksia, joissa käytetään painavia kemikaa-

II

7 93974 le ja. Tarkoituksena on ollut tavanomaisia menetelmiä käyttäen vähentää rikasteeseen helposti vaahdottuvien magnesiumsilikaattien ja halogenidien määrä niin pieneksi kuin mahdollista. Näin saadun rikasteen analyysi on esitetty oheisessa taulukossa 1. Rikasteen laadun parantamiseksi on sille suoritettu pesu ja suodatus. Taulukossa näkyy komponenttien määrä myös pesun jälkeen.

Taulukko 1 Rikasteanalyysi

Komponentti Määrä ennen pesua Määrä pesun jälkeen paino-% paino-%

Ni 18,2 15,8

Fe 30,5 28,5

MgO 8,9 7,1

Fe/MgO 3,43 4,01 S 29,3 26,5

Si02 6,7 6,5 F 11,3 20,4

Cl 0,56 0,12

Rikasteen laatua kuvaavasta analyysistä nähdään, että pesun ja suodatuksen aikana arvometallipitoisuus laski samoin kuin rautapitoisuus ja MgO-pitoisuus. Fe/MgO-suhde nousi, joten pesun jälkee rikasteen pyrometallurginen käsiteltävyys parani. Halogeeneista kloori peseytyi selvästi rikasteesta, mikä on edullista pyrometallurgisen käsittelyn kannalta.

Pestyä ja suodatettua rikastetta käsiteltiin edelleen jakamalla se kahdeksi rikasteeksi. Jakaminen suoritettiin jauhamalla ja luokittamalla Alpine-suihkujauhimella. Tuotteiksi saatiin selvästi karkeampijakoinen tuote (PY) , joka soveltuu pyrometallurgiseen käsittelyyn, koska sen Fe/MgO-suhde on riittävän korkea ja koska sen arvometallipitoisuus on korkeampi kuin toisessa, hienojakoisessa rikasteessa (HY). Taulukosta 2 nähdään, että karkea- » 93974 jakoinen tuote on kaikin puolin pyrometallurgiseen rikas-tukseen soveltuvampi rikaste kuin alkuperäinen, taulukossa 1 esitetty rikaste. Pitoisuudet on esitetty painoprosentteina. Taulukoista 3 nähdään samojen tuotteiden hienous.

Taulukoista nähdään, että molemmat, alkuperäisestä rikasteesta saadut tuotteet (rikasteet) voidaan hyödyntää teknillisesti ja taloudellisesti mielekkäällä tavalla. Lisäksi taulukosta 2 nähdään (määrä-%), että karkeajakoisen (PY) ja hienojakoisen (HY) tuotteen osuuksia voidaan helposti muuttaa kulloinkin esim. pyrome-tallurgisen käsittelyn vaatimien edellytysten mukaan. Näin saadaan myös alkuperäisestä rikasteesta saatavien uusien tuotteiden määräjako halutuksi.

Silikaattien määrän väheneminen laskettuna Si02- pitoisuutena on tuotteen pyrometallurgisen prosessoinnin kannalta epäedullista, mutta silikaattien lisääminen pyrometallurgiseen prosessiin on helppoa, koska se voidaan suorittaa hiekkalisäyksen avulla. Toisaalta voidaan todeta, että silikaattien määrän vähetessä pyrometallurgisessa tuotteessa myös pehmeiden magnesium-silikaattien määrä, ja erityisesti magnesiumin määrä tuotteessa vähenee.

« . 93974

Taulukko 2

Koe 1 2 3 4 5 6

HY PY HY PY HY PY HY PY HY PY HY PY

Määrä-% 59,6 40,4 45,4 54,6 34,7 65,3 31,9 68,1 20,3 79,7 12,8 87.2

Ni

Pit-% 14,6 15,0 14,5 15,3 13,8 15.5 13,8 15,3 12,9 15,4 11.6 15.4

Saanti-% 58,9 41,1 44,0 56,0 32,1 67,9 29,7 70,3 17,6 82.4 10,0 90.0

MgO

Pit-% 6,8 6,3 7,1 6.1 7,3 6,1 7,5 6.0 8,3 5,9 8.7 6,2

Saanti-% 61,4 38.6 49,2 50,8 38,9 61,1 36.9 63.1 26.4 73,6 17.1 82.9

Fe

Pit-% 24,0 25,9 24,2 27,0 23,1 26,9 23,0 27.3 20.5 26,7 19.3 26,3

Saanti-% 57,7 42,3 42,7 57,3 31,4 68,6 28,3 71.7 16.4 83,6 9,8 90,2

Fe/MgO 3,53 4,11 3,41 4,43 3,16 4.41 3.06 4,55 2,47 4,53 2,22 4.24

Si02

Pit-% 6,2 5,7 6,3 5,5 6,6 5.7 6.6 5,6 6,9 5,8 7.2 5.7

Saanti-% 61,6 38,4 48,8 51,2 38,1 61.9 35,5 64,5 23.3 76,7 15,7 84.3

S

Pit-% 22,0 24,8 22,2 25,2 22,2 25,7 21,1 25.2 19,5 26.1 18.6 25.3

Saanti-% 56,7 43,3 42,3 57,7 31,5 68,5 28,1 71,9 16,0 84.0 9.8 90.2

CI

Pit-% 0,083 0,083 0,1 0,082 0,11 0,083 0,13 0.083 0.14 0.084 0.16 0,086

Saanti-% 59,6 40,4 50,3 49,7 41,4 58.6 42,3 57,7 29,8 70,2 21.5 78,5

F

Pit-ppm 30,5 30,0 27,0 23,0 22,0 22,0 21,5 27.0 21.5 20.5 34,5 36,5

Saanti-% 60,0 40,0 49,4 50,6 34,7 65,3 27.1 72.7 21.1 78.9 12.4 87.6

Ominais- 1,50 0,97 1,44 0,96 1.73 0,93 1,70 1.04 1.82 0.88 2.08 0,99 pinta-ala m2/g HY = Hydrometallurgiseen käsittelyyn menevä tuote PY = Pyrometallurgiscen käsittelyyn menevä tuote 10 93974

Taulukko 3 Tulokset hienouksien osalta

Koe 1 2 3 4 5 6

Hienous

(^m) HY PY HY PY HY PY HY PY HY PY HY PY

dlO 2,52 5,03 1,85 5,20 1,28 6,38 1,22 7,15 0,97 6,86 0,87 6,11 d50 14,02 20,21 10,94 21,44 7,83 22,25 7,09 21,56 4,54 20,40 3,48 19,21 d90 33,00 38,59 28,89 38,18 21,42 41,70 21,75 40,90 11,75 39,25 10,34 38.38 dx = x ^um) hienouden läpäisyprosentti ( % ) dlO = 10 % partikkeleista omaa halkaisijan alle esitetyn jtm-luvun d50 = 50 % partikkeleista omaa halkaisijan alle esitetyn pm-Iuvun d90 = 90 % partikkeleista omaa halkaisijan alle esitetyn jim-luvun 11 93974

Taulukosta voidaan selvästi havaita, että hienon, hydrometallurgiseen käsittelyyn menevän tuotteen määräosuuden pienetessä sen arvometallipitoisuus (Ni) pienenee samoin kuin rauta- ja rikkipitoisuus. Samoin nähdään, että magnesiumoksidi- (MgO-), piihappo- ja klooripitoi-suus kasvavat ja rikkipitoisuus alenee. Taulukosta nähdään edelleen, että ominaispinta-ala kasvaa sekä hienous pienenee. Hienouden pieneneminen johtuu materiaalin määräosuuksien muutoksista hydro- ja pyrometallur-gisen tuotteen välillä. Luokituksessa pyrometallurgiseen käsittelyyn menevän tuotteen määrä kasvaa ja samalla myös hienoa materiaalia siirtyy siihen osaan.

Karkea, pyrometallurgiseen käsittelyyn menevä tuote käyttäytyy päinvastoin. Pyrometallurgisen käsittelyn kannalta oleellisen tärkeä rauta/magnesiumoksidisuhde (Fe/MgO) pienenee hydrometallurgisesti käsiteltävän hienomman tuotteen osalta ja kasvaa pyrometallurgisesti käsiteltävän karkemman tuotteen osalta johdonmukaisesti. Näin prosessimetallurgisen käsittelytavan valinta on rikasteelle on yksinkertaista riippuen kulloisenkin metallurgisen käsittelyn asettamista vaatimuksista.

Esimerkki 2.

Esimerkki kuvaa rikasteen jakamista pyro- ja hydrometallurgista käsittelyä varten märkärikastuksen avulla.

Pestyä ja suodatettua rikastetta (taulukko 1) käsiteltiin edelleen jakamalla se kahdeksi rikasteeksi. Jakaminen suoritettiin vahvamagneettista Carpco-erotusta käyttäen. Rikaste lietettiin veteen ja dispergoitiin natrium-silikaattia (Na2Si03) eli vesilasia käyttäen 2,2 kg/t.

Matriisina oli Jones-matriisi 1,5 mm raolla. Virran-voimakkuudet olivat 0,6 A, 1,2 A, 3,5 A ja 5,6 A.

; Tulokset on esitetty taulukossa 4.

12 93974

Taulukko 4

Fraktio Ml M2 M3 M4 EM

Viiran voimakkuus 0,6 A 1,2 A 3,5 A 5,6 A

Määrä-% 35,9 12,3 13,3 5,8 32,8

Kumulatiivinen määrä-% - 48,2 61,5 67,3 100

Ni

Pit-% 13,4 17,7 20,2 21,5 14,4

Kumulatiivinen pit-% - 14,5 15,7 16,2 15,6

Saanti-% 30,8 14,0 17,2 8,0 30,1

Kumulatiivinen saanti-% - 44,7 61.9 69,9 100

MgO

Pit-% 4,6 5,2 6,2 8,8 8.8

Kumulatiivinen pit-% - 4,7 4,9 5,0 6,2

Saanti-% 26,5 10,2 11,5 5,7 46,0

Kumulatiivinen saanti-% - 36,7 48,3 54,0 100

Fe

Pit-% 37,3 30,8 29,7 27.9 26,9

Kumulatiivinen pit-% - 35,6 34,4 33,8 31.5

Saanti-% 42,4 12,0 12,5 5,1 27,8

Kumulatiivinen saanti-% - 54,5 67,0 72,1 100

Fe/MgO

Fe/MgO 8,11 5,92 4,79 3,17 3.06

Fe/MgO, kumulatiivinen - 7,57 7,02 6,76 5,08

Fe304

Pit-% 17.3 2.8 1,6 1.4 1.3

Kumulatiivinen pit-% - 13,6 11,0 10,2 7,2

Saanti-% 85.4 4.7 2,9 1.1 5,8

Kumulatiivinen saanti-% - 90,1 93,0 94.2 100 M1...M4 = magneettiset fraktiot EM = ci-magneettincn fraktio 13 93974

Fe304-pitoisuus (magnetiitti) kuvaa näytteen ferromagneettisen aineen määrää, mikä on määritetty Satmagan-analysaattorilla (Saturation Magnetization Analyser).

Virranvoimakkuuden kasvaessa magneettisen materiaalin osuus kasvaa, arvometallipitoisuus (Ni) ja sen saanti magneettisiin fraktioihin kasvavat myös kumulatiivisesti. Magnesiumoksidipitoisuus (MgO) kasvaa lievästi magneettikentän voimakkuuden kasvaessa, mutta jää selvästi alle ei-magneettisen fraktion pitoisuuden. Rauta kumuloituu voimakkaasti magneettisiin fraktioihin. Rauta/magne-siumoksidi-suhde pienenee luonnollisesti magneettisesti erotetun materiaalimäärän kasvaessa, mutta ero ei-magneettiseen fraktioon on selvä. Kumulatiivinen suhteen arvo on 6,76, mitä ei-magneettisella fraktiolla vastaa 3,06. Magnetiittipitoisuus (Fe304) osoittaa selvästi lähes kaiken ferromagneettisen materiaalin siirtyneen magneettisiin fraktioihin.

ί

Claims (3)

1. Menetelmä sulfidisten, vaikeasti sulatettavien, korkean silikaatti- ja/tai halogenidipitoisuuden omaavien nik-kelirikasteiden tai vastaavien seosten hyödyntämiseksi kokonaisuudessaan, tunnettu siitä, että nikkelirikasteesta muodostetaan märkä- tai kuivarikastuk-sen avulla kaksi rikastetta, jolloin pyrometallurgisesti käsiteltävän, arvomineraalipitoisuudeltaan korkeamman rikasteen Fe/MgO-suhde säädetään vähintään arvoon 2,6, ja arvomineraalipitoisuudeltaan heikomman, mutta korkean MgO-pitoisuuden omaava rikaste käsitellään hydrometal-lurgisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että halogenidit rikastetaan hydrometallur-gisesti käsiteltävään rikasteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että pyrometallurgiseen käsittelyyn menevästä rikasteesta muodostuvan kuonan MgO-pitoisuus on korkeintaan 11%. t 15 93974