FI93577B - Sähkömagneettisia harhauttimia muodostavien metallisten tai metallisoitujen lastujen säiliö-dispergointilaite - Google Patents

Description

93577 Sähkömagneettisia harhauttimia muodostavien metallisten tai metallisoitujen lastujen säiliö-dispergointilaite Tämä keksintö koskee sähkömagneettisia harhautti- 5 mia.

Tarkemmin sanottuna tämä keksintö koskee metallisten tai metallisoitujen lastujen, jotka muodostavat heijastimen sähkömagneettisille aalloille ja jotka muodostavat harhauttimia aktiivisella sähkömagneettisella il-10 maisimella varustetulla ohjauksella varustettujen asejär jestelmien harhauttamiseksi, säiliö-dispergointilaitetta.

Termi "lastut" tulee ymmärtää laajassa merkityksessä: se kattaa metalliset tai metalloidut naulat, ja/tai partikkelit, erityisesti valitun pituiset metalloidut la-15 sikuidut, joita alan ammattilaiset usein kutsuvat "sil puksi" ja joita yleensä käytetään aseohjausjärjestelmien houkuttelemiseksi ja harhauttamiseksi.

Liitteenä olevassa kuviossa la, joka on osiinsa ha-joitettu kuva, ja liitteenä olevassa kuviossa Ib, joka on 20 koottu kuva, on esitetty erään klassisen lastusäiliön rakenne .

Liitteenä olevissa kuvioissa esitetty klassinen säiliö 10 käsittää pohjan 20 ja kaksi irrotettavaa kokil-lia 30, 40, jotka muodostavat yhdessä sylinterin muotoisen 25 suljetun kotelon, johon voidaan sijoittaa sylinterimäinen lastublokki 50. Blokki 50 on esitetty kaavamaisesti katkoviivoin kuviossa la. Pohjan 20 muodostaa kiekko. Kummassakin kokillissa 30, 40 on puolisylinterin muotoinen seinä-osa 32, 42, joka on koaksiaalinen kiekon 20 kanssa, ja 30 puoliympyrän muotoinen seinäosa 34, 44, joka on kiinni tetty seinäosaan 32, 42 ja joka on samansuuntainen pohjan 20 kanssa.

Säiliö 10 sovitetaan yleensä panoksen hoikkiin. Kokillit 30, 40 ovat erillään pohjasta 20 lastublokin 50 35 vapauttamiseksi, kun säiliö lentää ulos hoikista.

2 93577

Julkaisu ΕΡ-Α-0 029 078 koskee sähkömagneettisille harhauttimille tarkoitettua säiliö-dispergointilaitetta, jossa on kotelo ja kaksi täydentävää kokilliosaa. Kotelo käsittää kiekkomaisen ja tasomaisen seinämän, joka molem-5 miltä puoliltaan on varustettu diametraalisesti vastakkai silla, puolisylinterimäisillä seinämillä. Kukin kokilli käsittää puolisylinterimäisen seinämän ja kansiosan, joka on tasomaisen ja kiekkomaisen seinämän muodossa.

Julkaisu DE-A-3 327 043 koskee sähkömagneettisille 10 harhauttimille tarkoitettua säiliö-dispergointilaitetta, joka käsittää keskeisen väliosan yhdistämät päätyosat. Harhauttimien hallittua jakautumista varten päätyosien alapinnat on päällystetty synteettisellä materiaalilla harhauttimien päiden kiinnipitämiseksi.

15 Vaikka tunnetut säiliöt ovat olleet erittäin käyt tökelpoisia, hakija on kuitenkin todennut, että tällaisissa säiliöissä on usein haittana se, että ne vapauttavat toisiinsa tarttuneita lastupinkkoja, jotka ovat täysin tehottomia harhauttamaan aseohjausjärjestelmiä, sen sijaan 20 että ne dispergoisivat lastut ympäriinsä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda parannusta tähän haittaan.

Tätä tarkoitusta varten esillä oleva keksintö koskee säiliö-dispergointilaitetta metallisia tai metallisoi-25 tuja lastuja varten, jotka lastut muodostavat heijastimen sähkömagneettisille aalloille sekä muodostavat harhautti-mia, joka laite käsittää rungon, joka muodostuu kahdesta oleellisesti samansuuntaisesta levystä, jotka on liitetty jäykästi toisiinsa ainakin yhdellä väliosalla, jolle lait-30 teelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että ainakin yksi levyistä käsittää ainakin yhden kehäaukon, ja säiliö käsittää ainakin yhden irrotettavan kokillin siten, että vä-liosat ja kokilli(t) yhdessä muodostavat yhtenäisen kotelon kahden levyn väliin, jolloin kokilli(t) käsittää/kä-35 sittävät seinäosan, joka on aukon komplementtiosa siten, 3 93577 että väliosat pidättävät lastuja, ainakin osan niistä pitämiseksi väliaikaisesti paikallaan, kun säiliö heitetään ulos hoikista, ja lastujen dispergoitumisen säätämiseksi asteittaiseksi.

5 Tämän keksinnön muita tunnusmerkkejä, tavoitteita ja etuja selviää seuraavasta yksityiskohtaisesta selityksestä, jossa viitataan liitteenä oleviin piirustuksiin, jotka esitetään keksintöä rajoittamattomina esimerkkeinä ja joissa kuviot la ja Ib esittävät jo kuvattua tekniikan 10 tasoa: kuvio 2 on kaavamainen perspektiivikuva, jossa ko-killit ovat erillään tämän keksinnön säiliöstä, kuvio 3 on kaavamainen perspektiivikuva samasta säiliöstä koottuna, 15 kuvio 4 on osittainen kaavamainen osiinsa hajotettu perspektiivikuva samasta säiliöstä ja se kuvaa erityisesti sen rungon rakennetta, ja kuvio 5 on pitkittäissuuntainen leikkauskuva samasta säiliöstä kuvion 4 viivan V - V kohdalta.

20 Kuvioissa 2-5 esitetty säiliö 100 käsittää run gon 120 ja kaksi kokillia 160, 180.

Runko 120 ja kokillit 160, 180 muodostavat yhdessä akselille 102 keskitetyn suljetun sylinterimäisen kotelon. Akseli muodostaa säiliön symmetria-akselin.

25 Runko 100 käsittää kaksi samansuuntaista levyä 130, 140, joita yhdistää toisiinsa kaksi väliosaa 150, 155.

Ensimmäisen levyn 130 muodostaa kiekko, joka on poikittainen ja keskitetty akseliin 102 nähden.

Toisen levyn 140 muodostaa peiteosa, joka sekin on 30 poikittainen ja keskitetty akseliin 102 nähden. Peiteosaa rajaa kiekon muotoinen kotelo, joka on varustettu kahdella aukolla 141, 144. Levyn 140 ulkosäde on yhtä suuri kuin levyn 130 ulkosäde. Aukot 141, 144 avautuvat levyn 140 kehälle. Ne ovat diametraalisesti vastakkaiset akseliin 102 35 nähden. Muodoltaan ne ovat ympyrän sektoreita ja keskite- 4 93577 tyt akseliin 102 nähden. Aukkoa 141 rajoittavat säteet 142, 143, joiden avautumiskulma on a. Toista aukkoa 144 rajaavat säteet 145, 146, joiden avautumiskulma on mieluiten sama a. Säteillä 142, 143 ja 145, 146 ja siis aukoilla 5 141, 144, on symmetriataso, joka kulkee akselin 102 kautta ja on kohtisuora kuvion 5 leikkaustasoa vastaan.

Avautumiskulma a on mieluiten noin 90°.

Aukot 141, 144 eivät kuitenkaan ulotu akseliin 102 saakka, jotteivät ne jaa levyä 140 kahteen erilliseen 10 osaan, vaan pitävät levyn 140 yhtenäisenä.

Aukkojen 141, 144 säteen suunnassa sisintä aluetta rajaavat siis emäviivat 147, 148, jotka ovat poikittaiset aukkojen edellä mainittuun symmetriatasoon nähden.

Väliosat 150, 155 ovat diametraalisesti vastakkai-15 set akseliin 102 nähden. Ne muodostuvat akseliin 102 keskitetyistä sylinterinosista. Väliosien 150, 155 kaarevuus-säde on sama kuin levyjen 130, 140 ulkosäde. Väliosien 150, 155 avautumiskulma β on aukkojen 141, 144 avautumis-kulman komplementtikulma. Toisin sanoen väliosan 155 avau-20 tumiskulma β on sama kuin kulma, jonka säteet 143, 146 rajaavat. Toisen väliosan 150 avautumiskulma β on sama kuin kulma, jonka säteet 142, 145 rajaavat. Väliosat 150, 155 ovat levyn 130 ja levyn 140 välissä. Ne ulottuvat kuitenkin levyn 140 toiselle puolelle akseliin 102 nähden 25 keskitettyinä renkaan muotoisina listoina, jotka on merkitty viitenumeroilla 151, 156.

Kokillit 160, 180 muodostuvat kumpikin seinäosasta 161, 181 ja seinäosasta 162, 182. Seinäosat 161, 181 muodostuvat kumpikin akseliin 102 nähden keskitetyistä sylin-30 terinosista, joilla on sama säde ja sama pituus kuin väli-osilla 150, 155. Seinäosien 161, 181 avautumiskulma on väliosien 150, 155 avautumiskulman komplementtikulma eli se on yhtä suuri kuin kulma a. Seinäosia 162, 182 rajaavat yleensä tasaiset ympyrän sektorit, joilla on sama 35 avautumiskulma a; seinäosien 162, 182 ääriviivat ovat auk- II; 5 93577 kojen 141, 144 komplementtiviivoja. Seinäosat 162, 182 ovat poikittaiset akseliin 102 nähden. Seinäosat 161, 181 liittyvät seinäosien 162, 182 kehään. Ne ulottuvat kui tenkin seinäosien 162, 182 toiselle puolelle akseliin 102 5 nähden keskitettyinä listoina, jotka on merkitty viitenumeroilla 163, 183.

Koottuna listat 151, 156, 163, 183 muodostavat yhtenäisen, akseliin 102 nähden keskitetyn renkaan.

Runko 100 muodostuu mieluiten kahdesta osasta 103, 10 104, kuten kuviossa 4 on esitetty.

Osan 103 muodostaa levy 130 ja pylväs 132, joka on kiinnitetty levyn 130 sisäpintaan 135 ja keskitetty akseliin 102 nähden. Pylväs 132 on varustettu keskikanavalla 134.

15 Toisen osan 104 muodostaa levy 140, kaksi väliosaa 150, 155 ja akseliin 102 nähden keskitetty sylinterimäinen tappi 157, joka on kiinnitetty levyn 140 sisäpintaan kahden väliosan 150, 155 väliin. Tappi 157 on sovitettu vastaanottamaan pylvään 132.

20 Levy 130 on mieluiten varustettu sisäpinnastaan ja kehältään renkaan muotoisella akseliin 102 nähden keskitetyllä uralla 136. Tämän uran sisäpuolinen kaarevuussäde on sama kuin väliosien 150, 155 ja seinäosien 161, 181 sisäpuolinen kaarevuussäde, niin että se voi vastaanottaa 25 levyyn 140 ja seinäosiin 162, 182 nähden vastakkaisen pään.

Tarkemmin sanottuna tätä uraa 136 rajaa edullisesti pinta 137, joka on poikittainen levyn 130 sisäpintaan 135 nähden ja joka ei ole samansuuntainen akselin 102 kanssa, 30 vaan muodostaa akselin 102 ympärille tätä akselia 102 kohti suppenevan katkaistun kartion muotoisen pinnan loitoten pinnasta 135. Lisäksi kokillit 160, 180 on varustettu seinäosien 161, 181 sisäpinnasta seinäosiin 162, 182 nähden vastakkaiselta puolelta listoilla 184, jotka sopivat mai- 6 93577 nittuun uraan 136. Kun ura 136 ja listat 184 asettuvat näin sisäkkäin, kokillit 160, 180 pääsevät siirtymään akselin suunnassa runkoon 120 nähden vasta kun säiliö-dis-pergointilaite lentää ulos panoksen hoikista.

5 Rungon 100 kokoamiseksi riittää, että pylväs 132 pannaan tappiin 157. Kun kokillit 160, 180 asetetaan runkoon 100, kuten kuviossa 3 on esitetty, ne muodostavat sen kanssa suljetun sylinterin muotoisen kotelon, joka voi sisältää lastupinkan. Ne sijoitetaan mieluiten akselin 102 10 suuntaisesti.

Tarpeen vaatiessa lastupinkkaan voidaan tehdä useita leikkauksia poikkisuuntaan akseliin 102 nähden rungon 100 ja/tai kokillien 160, 180 läpi eri pituisten lastujen aikaansaamiseksi. Jotta lastujen pituus saataisiin erilai-15 seksi, levyt 130, 140 ovat mieluiten katkaistun kartion muotoisia. Näitä sovituksia on jo kuvattu hakijan nimissä jätetyssä FR-patenttihakemuksessa A 2 521 716 ja niitä ei sen vuoksi kuvata seuraavassa yksityiskohtaisemmin. Huomattakoon kuitenkin, että silloin kun käytetään lastuja, 20 jotka kattavat väliosien 150, 155 koko pituuden, pisimmät leikkaamattomat lastut sijoitetaan mieluiten kokillien 160, 180 kohdalle, jotta ne sinkoutuvat ulos ensimmäisinä, kun kokillit 160, 180 erkanevat toisistaan.

Liitteenä olevissa kuvioissa 2 ja 3 esitetty säiliö 25 voidaan sijoittaa harhautuspanoksen, jollainen on määritelty FR-patenttihakemuksissa A 2 521 716 ja A 2 436 363, tai vastaavanlaisen panoksen hoikkiin.

Kun säiliö sinkoutuu ulos hoikista, kokilleihin 160, 180 tehdyt listat 163, 183 tarjoavat tartuntakohdan 30 tuulelle, mikä helpottaa niiden erottumista toisistaan.

Kokillien 160, 180 kohdalle sijoitetut lastut dis-pergoituvat ensimmäisinä. Väliosien 150, 155 kodalle si joitetut lastut dispergoituvat myöhemmin säiliön lentoradalla.

tl 7 93577

Levy 130 voi sisältää jonkin pyroteknisen tyhjen-nyspanoksen, kun taas pylväs 132 ja tappi 157 voivat sisältää pyroteknisiä releitä ja viivästysosia, kuten julkaisuissa FR-A 2 521 716 ja FR-A 2 436 363 on selitetty, 5 useiden harhautuspanosten, jotka on sijoitettu vastaavien yhteiseen panokseen pinottujen säiliöiden sisään, diffu-soimiseksi peräjälkeen.

On selvää, että tämä keksintö ei rajoitu tässä kuvattuihin ratkaisumuotoihin, vaan kattaa kaikki sen hengen 10 mukaiset muunnelmat.

Claims (10)

1. Säiliö-dispergointilaite metallisia tai metal-lisoituja lastuja varten, jotka lastut muodostavat heijas- 5 timen sähkömagneettisille aalloille sekä muodostavat har-hauttimia, joka laite käsittää rungon, joka muodostuu kahdesta oleellisesti samansuuntaisesta levystä (130, 140), jotka on liitetty jäykästi toisiinsa ainakin yhdellä vä-liosalla, tunnettu siitä, että 10 - ainakin yksi levyistä käsittää ainakin yhden ke- häaukon (141, 144), ja - säiliö käsittää ainakin yhden irrotettavan kokil- lin (160, 180) siten, että väliosat (150, 155) ja kokil-li(t) (160, 180) yhdessä muodostavat yhtenäisen kotelon 15 kahden levyn (130, 140) väliin, jolloin - kokilli(t) (160, 180) käsittää/käsittävät seinä-osan (162, 182), joka on aukon komplementtiosa siten, että väliosat pidättävät lastuja, ainakin osan niistä pitämiseksi väliaikaisesti paikallaan, kun säiliö heitetään ulos 20 hoikista, ja lastujen dispergoitumisen säätämiseksi asteittaiseksi .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säiliö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi vastakkain olevaa irrotettavaa kokillia (160, 180).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen säiliö-dis pergointilaite, tunnettu siitä, että kahta levyä (130, 140) rajaavat oleellisesti ympyrän muotoiset ja ko-aksiaaliset kehät, ja että väliosat (150, 155) rajaavat yhdessä kokillien (160, 180) kanssa sylinterin muotoisen 30 kotelon, jolla on sama säde kuin molemmilla levyillä (130, 140) ja joka on koaksiaalinen niiden kanssa.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen säiliö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että se käsittää toisaalta rungon (100), joka muodostuu kahdesta 35 oleellisesti samansuuntaisesta levystä (130, 140), joista li 9 93577 ensimmäinen levy (130) on yleismuodoltaan kiekkomainen, toisen levyn (140) muodostuessa peiteosasta, jonka muodostaa kiekon muotoinen seinäosa, joka on varustettu kahdella diametraalisesti vastakkaisella aukolla (141, 144), jotka 5 ovat muodoltaan ympyrän sektoreita ja avautuvat toisen levyn kehälle, ja kahdesta sylinterin osan muotoisesta diametraalisesti vastakkaisesta, molemmat levyt yhdistävästä väliosasta ja toisaalta kaksi irrotettavaa kokillia, joista kumpikin muodostuu sylinterin osan muotoisesta sei- 10 nästä, joka on väliosien komplementtiosa, ja mainittua seinää vastaan kohtisuorasta seinäosasta, joka on muodoltaan ympyrän sektori, joka on aukkojen komplementtiosa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen säi-liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että kumpi- 15 kin kokilli (160, 180) kattaa noin 90° kulman.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen säi-liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että kokil-lien (160, 180) sivuseinä (161, 181) jatkuu siihen nähden poikittaisen seinäosan (162, 182) toiselle puolelle.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen säi- liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että levyt (130, 140) ovat oleellisesti katkaistun kartion muotoi set .

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen säi- 25 liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että se sisältää samansuuntaisia levyihin (130, 140) nähden poi kittain olevia lastuja.

8 93577

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen säi-liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että lastu- 30 pinkkaan tehdään yleensä levyjen (130, 140) kanssa samansuuntaisia leikkauksia.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen säi- liö-dispergointilaite, tunnettu siitä, että levyjä (130, 140; 230, 240) liittää toisiinsa ontto keskitappi 35 (157), joka on sovitettu vastaanottamaan jonkin pyrotekni- sen osan. 93577 10