FI92420B

FI92420B - Paperiradan stabilointilaite paperikoneen kuivatusosan sylinteriryhmässä

Info

Publication number: FI92420B
Application number: FI921629A
Authority: FI
Inventors: Vesa Vuorinen; Raimo Virta; Vesa Koiranen
Original assignee: Valmet Paper Machinery Inc
Priority date: 1992-04-10
Filing date: 1992-04-10
Publication date: 1994-07-29
Also published as: EP0566552A1; JPH06257091A; FI921629A0; FI921629A; FI92420C; KR930021883A; ATE138990T1; CA2093674C; US5509215A; EP0566552B1; DE69302957T2; CA2093674A1; DE69302957D1; KR970002495B1; JP2736217B2

Description

92420

Paperiradan stabilointilaite paperikoneen kuivatusosan sylinteriryhmässä

Stabiliseringsanordning för en pappersbana i en cylindergrupp som finns i torkningspartiet av en pappersmaskin 5

Keksinnön kohteena on paperiradan stabilointilaite paperikoneen kuivatusosan sylinteri-ryhmässä, joka sylinteriryhmä käsittää rivin kuivatussylinterejä ja niiden kanssa 10 lomittain olevan vastaavan rivin kääntöteloja tai vastaavia, joka sylinteriryhmä on varustettu yksiviiraviennillä siten, että ryhmän kuumennetut kuivatussylinterit ovat kuivatusviirasilmukkansa ulkopuolella ja ryhmän kääntötelat ovat kuivatusviirasilmukan sisäpuolella ja jonka sylinteri ryhmän vierekkäisten kuivatussylinterien ja niiden välissä lomittain sijaitsevan kääntötelan tai vastaavan väliselle alueelle on jäljestetty stabilointi-15 laite, josta on suunnattavissa paperiradan kulkusuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan suuntautuva ilmavirtaus, ja jonka stabilointilaitteen suutinaukko on muotoiltu siten, että mainittu ilmavirtaus seuraa stabilointilaitteen pintaa ejektoiden samalla ympäröivää ilmaa mukaansa.

20 Paperikoneen ennestään tunnetut kuivatusosat käsittävät joukon kuivatussylinterejä, jotka ovat yleensä höyryllä kuumennettuja. Kuivattava paperiraina painetaan kuivatussylinterejä vasten kuivatusviiralla välittömään kuivatuskontaktiin. Ennestään tunnetusti kuivatusosissa käytetään sekä kaksiviiravientiä että yksiviiravientiä. Viimeaikoina yksiviiravienti on yleistynyt, koska se antaa kuivattavalle rainalle jatkuvan tuen ja 25 suljetun viennin ilman vapaita rainan vetoja läpi koko kuivatusosan.

Yleensä käytössä ovat sellaiset yksiviiraviennillä varustetut kuivatusosat, joissa ylärivin sylinterit ovat kuumennettuja sylinterejä sijaiten kuivatusviirasilmukan ulkopuolella ja alarivin sylinterit ovat kääntösylinterejä tai -teloja, jotka on varustettu imu-30 rei’illä rainan ja viiran tukikontaktin edistämiseksi. Edellä mainittuja yksiviiravientiryh-miä, joissa kuivatussylinterit ovat ylärivissä, useita peräkkäin käytettäessä on epäkohtana se, että raina kuivuu toispuoleisesti eli nopeammin siltä puolelta, joka on 2

9 i*. 4 ? O

suoraan kuumennettua kuivatussylinteripintaa vasten. Epäsymmetrinen rainan kuivatus aiheuttaa useita epäkohtia, minkä vuoksi viime aikoina ovat yleistyneet sellaiset yksi-viiraviennillä varustetut monisylinterikuivattimet, joissa käytetään ns. käännettyjä sylinteriryhmiä, joissa kuivatussylinterit ovat alarivissä ja kääntösylinterit tai -telat 5 ylärivissä.

Epäkohdaksi näissä käännetyissä ryhmissä on kuitenkin muodostunut viirojen aiheuttamat ilmapumppaukset, jotka aikaansaavat haitallisia ylipaineita viiran tulopuolen vapaalle osalle sekä sulkeutuviin viiranippeihin. Kiilatiloihin, jotka muodostavat rainan 10 ja viiran tulopuolen nipin, pyrkii indusoitumaan ylipainetta. Vastaavat avautuvat nipit aikaansaavat haitallisia alipaineita, koska niihin imeytyy kuivatusosan sivuilta korvaavaa ilmaa. Mainittu sisään virtaava ilma pyrkii tunkeutumaan viiran ja paperin väliin irrottaen paperin reunaa viirasta, mikä aiheuttaa epäkohtia, kuten rainakatkoja. Mainittujen lähtönippien alipaineisuutta lisää vielä käännetyssä ryhmässä ns. savupiippuvaikutus 15 eli mainituista tiloista ylöspäin esteettömästi painovoimaisesti kohoamaan pääsevät ilmavirtaukset.

Ennestään tunnettua on myös sijoittaa yksiviiraviennillä varustetuissa monisylinteri-kuivattimissa kuivatussylinterit ja kääntötelat hyvin lähelle toisiaan niin, että saadaan 20 aikaan entistä kompaktimpi ja vähemmän tilaa ottava yksiviiravientiä soveltava paperikoneen kuivatusosa, joka on mahdollista tehdä sekä tunnettuja lyhyemmäksi konesuunnassa että matalammaksi korkeussuunnassa. Tällä säästetään myös paperi-konesalin kustannuksia. Tällaisissa geometrialtaan tiiviissä paperikoneen kuivatusosan ryhmissä ongelmia aiheuttaa paperin kiertyminen sylinterin ja telojen päälle. Tästä 25 seuraa, että kuivatussylinterin ja kääntötelan välisen etäisyyden pitää olla riittävä irtopaperin ja erityisesti paperimällien läpimenoa varten. Tällainen turvaetäisyys on yleisesti noin 50-100 mm. Myös kuivatusosassa käytettävien puhalluslaatikoiden stabilointiputkien ja vastaavien, jotka on tarkoitettu estämään rainan ja kuivatusviiran keskinäistä tukikontaktia haittaavia ilmiöitä ja kuivatussylinterin/kääntötelan välisen 30 etäisyyden tulee edellä mainitusta syystä olla riittävä. Rainan ja kuivatusviiran tukikontaktia haittaavat ilmiöt johtuvat mm. siitä, että rajakerrosvirtaukset aiheuttavat

924/Q

3 paine-eroja kuivatusviiran eri puolille. Näitä ongelmia ja niihin liittyviä ratkaisuja on käsitelty mm. hakijan FI-patenttijulkaisuissa 65 460 ja 69 332.

Keksinnön päämääränä on esittää sellainen paperikoneen kuivatusosassa käytettävä 5 stabilointilaite / -putki, joka soveltuu käytettäväksi yksiviiraviennin yhteydessä ja erityisesti geometrialtaan tiiviissä kuivatusosan ryhmissä. Keksinnön lisätarkoituksena on esittää sellainen stabilointiputki, joka soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi nk. käännetyssä ryhmässä.

10 Edellä esitettyjen ja myöhemmin esille tulevien päämäärien saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle stabilointilaitteelle pääasiassa tunnusomaista se, että stabilointi-laitteen pinta on olennaisesti sileä ja olennaisesti yhdensuuntainen kuivatusviiran kanssa, että kuivatussylinterin ja stabilointilaitteen olennaisesti sileän pinnan väliin on muodostettu sola, jossa ilmavirtaus on sovitettu kulkevaksi, ja että sylinteriryhmä on muodos-15 tettu geometrialtaan tiiviiksi siten, että sylinteriryhmän kahden vierekkäisen kuivatus-sylinterin välinen pienin etäisyys on 100-600 mm, että kuivatussylinterin ja kääntötelan tai vastaavan välinen pienin etäisyys on 50-600 mm ja että kääntötelan tai vastaavan halkaisijan suhde kuivatussylinterin halkaisijaan on 1:6 - 4:5.

20 Keksintö perustuu siihen, että kuivatusviiran pumppauksen aiheuttama ylipaine nipissä saadaan sellaiselle tasolle, ettei paperirata irtoa kuivatusviirasta. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa edellä mainittu painetason muutos aikaansaadaan siten, että se on vaikutukseltaan riittävä myös turvaetäisyyden päässä. Ts. kuivatussylinterin ja kääntötelan välinen etäisyys sekä stabilointiputken etäisyys edellä mainituista voidaan pitää 25 riittävänä irtopaperin ja erityisesti paperimällien läpimenoa varten.

Tyypillisesti keksinnön mukaisen laitteen muodostaa puhallussuutin ja tasomainen pinta, joka useimmiten noudattaa kuivatussylinterin muotoa. Puhallussuuttimen puhallussuunta on viiran kulkusuunnan vastainen ja suutin on muotoiltu siten, että puhallettava ilma 30 lähtee seuraamaan tasomaista pintaa ejektoiden samalla ympäröivää ilmaa mukaansa. Kuivatussylinterin ja stabilointiputken sileän pinnan muodostama sola edelleen parantaa 924: o 4 tulosta. Tämä sola tehdään mahdollisimman pitkäksi, jotta stabilointivaikutus saadaan ulotettua riittävälle matkalle. Myös stabilointiputken vastakkaisella puolella voi olla samanlainen sola. Koska vastakkaisella puolella viira kulkee telanipistä poispäin, suorittaa viiran synnyttämä pumppaus solaan riittävän alipaineen, jota puhallussuutti-5 men puhallus edelleen parantaa.

Keksinnön mukainen laite voidaan myös asentaa lähemmäksi viiraa, jolloin laite toimii kuten edellä, mutta suutinpuhallus sijoitetaan lähemmäksi viiraa.

10 Stabilointiputken ja kääntötelan, joka usein on imutela, välinen tiivistys on mahdollista suorittaa esim. ilmasuuttimella tai mekaanisella tiivisteellä. Jos edellä mainittuja tapoja ei voida käyttää, on mahdollista jarruttaa vuotoilmaa erilaisilla ns. labyrinttitiivisteillä samalla säilyttäen putken ja telan välinen etäisyys normaalina. Ideana on saada ilma seuraamaan kiinteää kaarevaa pintaa ja törmäämään sen jälkeen esteeseen. Mitä 15 useampi este on käytettävissä, sitä parempi tulos saavutetaan, ottaen huomioon kuitenkin yhden esteparin optimipituus. Tällä tavalla tiivistettynä saadaan tehoa (alipainetta) lisää noin 15 %.

Asennettaessa laite lähelle kuivatusviiraa, on laite mahdollista rakentaa myös siten, että 20 koko kuivatussylinterin ja telan välinen alue suljetaan ja viiran vastainen puhallus aikaansaadaan kuten edellä kuvattu joko käyttäen hyväksi solavaikutusta tai ilman sitä. Suljetun tilan alipainetta on mahdollista lisätä vastapuolen laitteen ja viiran välissä olevalla viiran kulkusuunnan mukaisella puhallussuuttimella tai yleisemmin käyttämällä viiran omaa pumppausvaikutusta.

25

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole kuitenkaan tarkoitus mitenkään i ahtaasti rajoittaa.

30 Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti sivukuva paperikoneen kuivatusosan sylinteriryh-mästä, jossa sovelletaan keksinnön mukaista stabilointilaitetta.

924? Q

5

Kuviossa IA on esitetty kaaviollinen pysty leikkauskuvan to, jossa näkyvät keksinnön mukaisen stabilointiaineen yhteydessä käytettävät reunalevyt.

Kuviossa 2 on esitetty kaaviollisena konesuuntaisena pystyleikkauksena eräs keksinnön 5 mukaisen stabilointilaitteen sovellusesimerkki.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 2 vastaavalla tavalla eräs toinen keksinnön sovellusesimerkki.

10 Kuviossa 4 on esitetty kuviota 2 ja 3 vastaavalla tavalla eräs muu keksinnön sovellusesimerkki.

Kuviossa 5 on esitetty kuviota 2-3 vastaavalla tavalla eräs muu keksinnön sovellusesimerkki.

15

Kuvio 1 esittää paperikoneen erään kuivatusosan erästä käännettyä sylinteriryhmää Rjj, jossa kuivatussylinterit 10, joita vasten kuivattava raina W tulee välittömään kontaktiin, ovat alarivissä ja kääntötelat tai -sylinterit 12 ovat ylärivissä. Käännetyissä ryhmissä Rn käytetään yksiviiravientiä niin, että kuivatusviira 11, joka on johtotelojen 20 14 ohjaama, vie kuivattavaa rainaa W polveillen kuivatussylinterien 10 ja kääntötelojen 12 yli. Raina W tuodaan ryhmään R„ edelliseltä yksiviiraviennillä varustetulta ryhmältä Rn.j, jossa kuivatussylinterit 30 ovat ylärivissä ja kääntötelat 32 alarivissä ja siirretään viiralta 31 johtotelan 33 kautta viiralle 11 johtotelan 13 kautta. Käännetyn ryhmän Rjj jälkeen raina W siirretään johtotelan 13 jälkeen seuraavalle yksiviiravien-25 nillä varustetulle ei-käännetylle ryhmälle R„+i sen kuivatusviiralle 31.

Kuivatusosan sylinterit 10;30 ovat esim. höyryllä kuumennettuja, sileällä pinnalla varustettuja kuivatussylinterejä, joita vasten kuivattava raina W tulee välittömään kontaktiin kuivatusviiran 11;31 painamana. Kääntötelat 12;32 ovat esim. sinänsä 30 tunnettuja revitetyllä vaipalla, jossa on uritettu ulkopinta, varustettuja imusylintereitä. Kääntötelan 12;32 urapinnassa vaikuttavan alipaineen avulla raina W pidetään luotetta- « 6 94o vasti kuivatusviiran 11 ;31 pinnalla sen kulkiessa kääntötelan 12;32 yli ulkokaarteen puolella yli 180°:n sektorissa. Kääntötelat 12;32 voivat myös olla sileitä, uritettuja tai reikäteloja.

5 Kuviossa 1 esitetyt stabilointiputket 20;(40;50) sulkevat kääntötelan 12;32 ja kuivatus-sylinterien 10 välisiä rainan W kulkusuunnassa sulkeutuvia tulonippejä ja ejektoivat näistä nipeistä ilmaa niin, että kyseisiin nippeihin ei muodostu rainan W ja kuivatusviiran 11 tukikontaktia häiritsevää ylipainetta.

10 Kuviossa 1 on esitetty sellainen paperikoneen kuivatusosan ryhmä, jossa sovelletaan nk. tiivistä geometriaa, jossa kuivatussylinterin 10 halkaisija D10 1200-2500 mm, sopivim-min 1500-2500 mm ja kääntötelan 12 halkaisija on 200-2000 mm, sopivimmin 500-1500 mm. Kääntötelan 12 halkaisijan Dp suhde kuivaussylinterin 10 halkaisijaan D10 on näin ollen 1:6 - 4:5, sopivimmin 1:3 - 3:5. Kääntötelan 12 ja kuivatussylinterin 15 10 välinen pienin etäisyys Sj on 50-600 mm, sopivimmin 75-300 mm ja kuivatussylin- tereiden 10 pienin etäisyys S2 toisistaan on 100-600 mm, sopivimmin 150-500 mm. Stabilointiputken 20 pienin etäisyys kääntötelasta 12 on S3 0-50 mm, sopivimmin 10-30 mm ja stabilointiputken 20 etäisyys S4 tulopuolen kuivatussylinteristä 10 on 10-100 mm, sopivimmin 15-75 mm ja etäisyys S5 poistu m ispuolen kuivatussylinteristä 20 S5 10-100 mm, sopivimmin 20-80 mm.

Kuviossa IA on kaavallisesti esitetty pystyleikkauskuvanto, jossa näkyvät keksinnön mukaisen stabilointilaitteen 20 yhteydessä käytettävät reunalevyt 27. Viiran 11 molemmilta reunoilta tapahtuvaa vuotovirtausta voidaan vähentää tai estää siten, että 25 kääntötelan 12 ja sen viereisten kuivatussylintereiden 10 sekä viiran 11 väliin jäävä tila suljetaan reunalevyillä 27, jotka ovat esim. sopivaa muovia, joka ei vahingoita viiraa 11 eikä rainaa W, vaikka kontaktia tapahtuisi. Lisäksi reunalevyt 27 ovat tarvittaessa hieman pyöristetyt reunoiltaan viiran 11 ja rainan W mahdollisten kosketusten haitallisten vaikutusten estämiseksi. Reunalevyjä 27 käytetään seuraavassa esitettyjen kaikkien 30 keksinnön sovellusesimerkkien yhteydessä paperiradan W leveyssuunnassa sylinterien 10 sekä kääntötelan 12 rajoittaman tilan sulkemiseksi, jolloin stabilointilaitteen / 924 70 7 -putken 20, kuivatussylintereiden 10, kääntötelan 12 ja kuivatusviiran 11 kautta paperi-rata (raina) W muodostavat suljetun tilan, johon suutinpuhalluksella / kuivatusviiran pumppauksella saadaan haluttu painetaso. Kuviossa IA on sulkeutuvaa viiranippiä merkitty viitemerkinnällä A ja vastaavaa avautuvaa nippiä viitemerkinnällä B.

5

Kuvioiden 1 ja IA mukaisesti on kääntötelojen ja viereisten kuivatussylintereiden 10 väliseen tilaan jäljestetty keksinnön mukaiset stabilointiputket 20;(40;50), joiden rakennetta ja toimintaa selostetaan tarkemmin seuraavassa kuvioiden 2-5 toteu-tusesimerkkeihin viitaten.

10

Kuviossa 2 on esitetty "normaalissa" kuivatusosan ryhmässä Rn.,,Rn + 1 toteutettu sovellusesimerkki ja kuviossa 3 on esitetty kuivatusosan käännetyssä ryhmässä Rj, toteutettu sovellusesimerkki. Kuvioissa 2 ja 3 on kääntötelan 12;32 pyörimissuuntaa merkitty nuolella P12, vastaavasti P32, ja kuivatussylintereiden 10;30 pyörimissuuntaa 15 nuolella P10, vastaavasti P30. Kuivatusviiran 11 ;31 ja siten myös rainan W etenemis-suuntaa on merkitty nuolella Pjj, vastaavasti P3]. Stabilointiputki 20 on kotelorakentei-nen ja ulottuu poikkisuunnassa paperirainan W koko leveydelle. Poikkileikkausmuodol-taan stabilointiputki 20 on kolmiomainen mukaellen kuivatussylintereiden 10 ja kääntö-telan 12 väliin jäävän alueen T muotoa. Stabilointiputki 20 on yhdistetty ilmaputkeen 20 (ei esitetty), jonka kautta stabilointiputkeen 20 tuodaan sopivan lämpötilan omaavaa kuivaa ilmaa, joka puhalletaan stabilointiputken 20 aukosta 21 ilmavirtauksena F kulkevan rainan W etenemissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Suutinaukko 21, jonka halkaisija on 0,5-5 mm, sopivimmin 1-3 mm, on muotoiltu siten, että ilmavirtaus F lähtee seuraamaan stabilointiputken 20 sileätä pintaa 22 ejektoiden samalla ympä-25 röivää ilmaa mukaansa. Stabilointiputken 20 sileä pinta 22 seuraa muodollaan viereisen kuivatussylinterin 10 ja kuivatusviiran 11 muotoa, ts. kaarevuutta ollen olennaisesti niiden kanssa yhdensuuntainen. Stabilointiputken 20 sileän pinnan 22 ja viereisen kuivatussylinterin 10 ja kuivatusviiran 11 väliin muodostuu näin sola 25. Kuivatussylinterin 10;30 ja stabilointiputken 20 sileän pinnan 22 muodostama sola 25 parantaa 30 tulosta. Solan 25 leveys B25 on 10-100 mm, sopivimmin 20-80 mm. Parhaan stabiloinnin aikaansaamiseksi muodostetaan sola 25 mahdollisimman pitkäksi ja sen pituus L5 on 8

9 /4?O

100-600 mm, sopivimmin 200-500 mm. Myös stabilointiputken 20 vastakkaisella puolella voi olla vastaavan tyyppinen sola 26, jonka pituus Lon 50-600 mm, sopivimmin 100-500 mm ja leveys B26 5-100 mm, sopivimmin 20-80 mm. Tällä vastakkaisella puolella kuivatusviira 11 ;31 ja raina W kulkevat telanipistä poispäin, jolloin kuivatusvii-5 ran 11 ;31 synnyttämä pumppaus aikaansaa solaan 26 alipaineen. Ilmavirtaus F parantaa myös vastakkaisen aukeavan nipin ts. poistumisnipin alipainetta.

Stabilointiputken 20 ja kääntötelan 12;32 välinen tiivistys on mahdollista suorittaa esim. ilmasuuttimella tai mekaanisella tiivisteellä (ei esitetty kuviossa). Vuotoilmaa on 10 myös mahdollista jarruttaa ns. labyrinttitiivisteellä, jolloin stabilointiputken 20 ja kääntötelan 12 välinen etäisyys on säilytettävissä tavanomaisena, noin 15-20 mm. Labyrinttitiivisterakenteen 27 ideana on saada ilmavirta FL seuraamaan kiinteää kaarevaa pintaa ja törmäämään tämän jälkeen esteeseen 28;29. Mitä useampi este 28;29 voidaan tehdä, sen parempi tulos saavutetaan. On kuitenkin otettava huomioon 15 yhden esteparin 28;29 optimipituus L^-y, joka on 50-300 mm, sopivimmin 100-200 mm. Näin tiivistys paranee noin 15 % verrattuna ratkaisuun, jossa ei käytetä labyrinttitiivis-terakennetta 27.

Kuvion 4 mukainen keksinnön toteutusesimerkki toimii periaatteessa edellä kuvioissa 2 20 ja 3 esitetyllä tavalla, ja vastaavista osista on käytetty samoja viitenumerolta. Kotelora-kenteinen stabilointilaite 40, joka reunoiltaan ulottuu olennaisesti rainan W koko leveydelle, on asennettu lähelle kuivatusviiraa 11. Stabilointiputken/-laitteen 40 suu-tinaukosta tuleva ilmavirtaus F lähtee seuraamaan stabilointilaitteen 40 sileätä pintaa 42. Viiran 11 ja stabilointilaitteen 40 välinen etäisyys B45 solassa 45 suutinaukon 41 25 kohdalla on 10-50 mm, sopivimmin 15-25 mm ja solassa 46 etäisyys B46 on 5-50 mm, sopivimmin 10-30 mm. Solan 45 pituus L45 on 50-300 mm, sopivimmin 100-200 mm. Kuvion 4 mukaisesti kuivatussylinterien 10 välinen alue on suljettu stabilointiputkella 40 ja paperiradan W leveyssuunnassa sylinterien 10 sekä kääntötelan 12 rajoittama tila suljetaan päistä reunalevyillä 47. Stabilointiputki 40, kuivatussylinterit 10, kääntötela 30 12 ja kuivatusviira 11 / paperirata (raina) W muodostavat suljetun tilan, johon suutinpu- halluksella / viiran pumppauksella saadaan haluttu painetaso. Kuviossa 4 on esitetty n 9 , ! , Λ ‘ Π > l. *+ 4 ^ yhtenäisellä viivalla sovellusesimerkki, jossa kuivatussylinterin 10 ja stabilointiputken 40 suutinaukon 41 puolelle ei ole muodostettu solaa, ja katkoviivalla sovellusesimerkki, jossa on sola 45. Stabilointilaitteen/-putken 40 toisen puolen ja viereisen kuivatussylinterin 10 kuivatusviiran 11 väliin muodostuvaa solaa on merkitty viitenumerolla 46.

5

Kuviossa 5 esitetyssä keksinnön sovellusesimerkissä, joka pääperiaatteiltaan vastaa kuvioissa 2-4 esitettyä ja vastaavista osista on käytetty samoja viitenumerolta, stabiloin-tiputki 50 on myös sijoitettu lähelle viiraa 11 ja stabilointiputken 50 suutinaukon 51 ja kuivatusviiran välinen etäisyys S55 on noin 10-50 mm. Stabilointilaite 50 toimii kuten 10 edellä kuvioiden 2-4 yhteydessä on selostettu, mutta suutinpuhallus ja ilmavirtaus F on siis sovitettu lähemmäksi viiraa 11. Stabilointilaite 50 on kotelorakenteinen ja ulottuu rainan W koko leveydelle. Solan 55 pituus L55 on 50-500 mm, sopivimmin 150-400 mm ja leveys B55 on 30-100 mm, sopivimmin 50-75 mm.

15 Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

Claims

10 9ί'4?0 Paten tti vaati mukset

1. Paperiradan stabilointilaite (20,40,50) paperikoneen kuivatusosan sylinteriryhmässä (Rn.j, Rn, Rn+1), joka sylinteriryhmä (Rn_!, Rn, R^j) käsittää rivin kuivatussylinte- 5 rejä (10,30) ja niiden kanssa lomittain olevan vastaavan rivin kääntöteloja (12,32) tai vastaavia, joka sylinteriryhmä (Rn_i, Rn, Rn+i) on varustettu yksiviiraviennillä (11,31) siten, että ryhmän kuumennetut kuivatussylinterit (10,30) ovat kuivatusviirasilmukkansa (11.31) ulkopuolella ja ryhmän kääntötelat (12,32) ovat kuivatusviirasilmukan (11,31) sisäpuolella, ja jonka sylinteriryhmän vierekkäisten kuivatussylinterien (10,30) ja niiden 10 välissä lomittain sijaitsevan kääntötelan (12,32) tai vastaavan väliselle alueelle (T) on järjestetty stabilointilaite (20,40,50), josta on suunnattavissa paperiradan (W) kulkusuuntaan (Pn,P3i) nähden vastakkaiseen suuntaan suuntautuva ilmavirtaus (F), ja jonka stabilointilaitteen (20,40,50) suutinaukko (21,41,51) on muotoiltu siten, että mainittu ilmavirtaus (F) seuraa stabilointilaitteen (20,40,50) pintaa (22,42,52) ejektoiden samalla 15 ympäröivää ilmaa mukaansa, tunnettu siitä, että stabilointilaitteen (20,40,50) pinta (22,42,52) on olennaisesti sileä ja olennaisesti yhdensuuntainen kuivatusviiran (11.31) kanssa, että kuivatussylinterin (10,30) ja stabilointilaitteen (20,40,50) olennaisesti sileän pinnan (22,42,52) väliin on muodostettu sola (25,45,55), jossa ilmavirtaus (F) on sovitettu kulkevaksi, ja että sylinteriryhmä (Rn.j, Rn, Rn+1) on muodostettu 20 geometrialtaan tiiviiksi siten, että sylinteriryhmän (Rn.(, Rn, Rn + 1) kahden vierekkäisen kuivatussylinterin (10,30) välinen pienin etäisyys (S2) on 100-600 mm, että kuivatussylinterin (10,30) ja kääntötelan (12,32) tai vastaavan välinen pienin etäisyys (S^ on 50-600 mm ja että kääntötelan (12,32) tai vastaavan halkaisijan (D12) suhde kuivatussylinterin (10,30) halkaisijaan (D10) on 1:6 - 4:5. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sylinteriryhmän (Rn.l5 Rn, Rn+i) kahden vierekkäisen kuivatussylinterin (10,30) välinen pienin etäisyys (S2) on 150-500 mm ja että kuivatussylinterin (10,30) ja kääntötelan (12,32) tai vastaavan välinen pienin etäisyys (Sj) on 75-300 mm. 30 II 11 9. ä·; p

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntötelan (12,32) tai vastaavan halkaisijan (D^) suhde kuivatussylinterin (10,30) halkaisijan (D10) on 1:3 - 3:5.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että solan (25,45,55) pituus (L25, l45 ,L55) on 50-500 mm, sopivimmin 100-400 mm, ja että solan (25,45,55) leveys (B?5,B45,B55) on 10-100 mm, sopivimmin 15-75 mm.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että stabilointi-10 laitteen (20) ja kääntötelan (12) väli on tiivistetty (27).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että stabilointi-laitteen (20) ja kääntötelan (12) väli on tiivistetty labyrinttitiivisteellä (27), joka käsittää ainakin yhden esteparin (28,29). 15

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että labyrinttitii-visteen (27) esteparin (28;29) pituus (L·^) on 50-300 mm, sopivimmin 100-200 mm.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että stabilointi-20 laitteen (20,40) poikkileikkausmuoto mukailee kuivatussylintereiden (10,30) ja kääntötelan (12,32) välisen alueen muotoa siten, että kullekin reunalle jää turvaetäisyys. 12 92420 Paten tkrav