FI92356B - Menetelmä transversaalikorjaimen kertoimien määrittämiseksi sekä transversaalikorjain - Google Patents

Description

5 92356

Menetelmä transversaalikor jaimen kertoimien määrittämiseksi sekä transversaalikorjäin

Keksinnön kohteena on menetelmä transversaalikor-jaimen kertoimien määrittämiseksi sekä transversaalikor-jain. Menetelmässä (i) lähetetään ennalta määrätty opetus-signaali siirtokanavan läpi, (ii) muodostetaan korjaimessa 10 summasignaalinäyte summaamalla korjaimen väliulosotoista saatavat vastaanotetut signaalinäytteet, joista kukin on painotettu omalla tappikertoimellaan, ja (iii) muodostetaan virhettä edustava virhesignaali mainitun summasig-naalinäytteen ja opetussignaalinäytteen erotuksena. Kek-15 sinnön mukaiset transversaalikorjaimet ovat puolestaan oheisten patenttivaatimusten 10 ja 11 johdanto-osan mukaisia.

Keksinnön mukainen menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti HDTV-vastaanotossa, mutta sitä 20 voidaan soveltaa myös ainakin tavallisen D-MAC- tai D2-MAC-signaalin vastaanotossa. Muita mahdollisia sovellusalueita ovat kiinteän tai siirtyvän radioliikenteen kor-jaimet, ja yleensäkin datasiirto.

Synkronisissa tiedonsiirtojärjestelmissä on siirret-25 tävä data bittisekvenssin muodossa. Lähettimessä bitit muunnetaan signalointisymboleiksi, jotka lähetetään tiedonsiirtokanavaan tietyllä signalointinopeudella 1/T, missä T on symboliväli. Vastaanottimessa vastaanotetut symbolit ilmaistaan ja muunnetaan takaisin bittisekvens-30 siksi. Tiedonsiirtokanavassa lähetetty signaali huononee erilaisten häiriöiden vaikutuksesta. Näihin sisältyy mm. amplitudi- ja viivevääristymät, jotka aiheuttavat symbolien välistä keskinäisvaikutusta, sekä kohina. Näiden ongelmien vähentämiseksi tiedonsiirtojärjestelmän vastaan-35 otin on usein varustettu korjaimella, joka on suunniteltu 92356 2 minimoimaan keskinäisvaikutuksen aiheuttama häiriö, keskimääräinen neliövirhe tms. ennen vastaanotettavan datan ilmaisua. Eräs yleisesti käytetty korjain on ns. transver-saalikorjäin, jonka tappikertoimet säädetään siten, että 5 haluttu optimointikriteeri saavutetaan. Säädössä käytetään yleensä hyväksi ns. opetussignaalia, joka on siirtokanavaan lähetettyä dataa edeltävä, ennalta määrätty syklinen symbolisekvenssi, jonka avulla tappikertoimien alkuarvot pyritään säätämään mahdollisimman lähelle optimiarvoja.

10 Korjäimien tappikertoimien edellä viitattuja opti- mointikriteereitä on monentyyppisiä. Kaksi yleisesti käytettyä kriteeriä on pienimmän neliövirheen menetelmä (LMS, Least Mean Square tai LMSE, Least Mean Square Error) sekä nollapakotusmenetelmä (ZF, Zero Forcing). Edellinen mene-15 telmä pyrkii minimoimaan keskimääräisen neliövirheen, ja jälkimmäinen pyrkii puolestaan säätämään keskinäisvaiku-tuksen nollaksi annetuissa pisteissä. Molempia säätömenetelmiä on kuvattu tarkemmin esim. viitteessä [1] (viite-luettelo on selitysosan lopussa).

20 Tunnetut ratkaisut nimenomaan videosignaalin korjaa miseen perustuvat nekin (kantataajuisten lineaaristen) korjaimien käyttöön. Viitteessä [2] on kuvattu HDTV-siir-toketju, joka käyttää transversaalikorjainta, jossa säätö-kriteerinä käytetään pienimmän neliövirheen menetelmää. 25 Pienimmän neliövirheen menetelmän haittana on se, • että halutun signaalinäytteen ulkopuoliset näytearvot saavat kaikki saman painon virhettä laskettaessa. Kuitenkin halutusta näytehetkestä kaukana sijaitseva näytearvo (esim. heijastuksesta johtuva) on subjektiivisesti häi-30 ritsevämpi kuin ajallisesti lähellä oleva samansuuruinen näytearvo (viite [3]).

Nollapakotusmenetelmällä voidaan keskinäisvaikutus-termit saattaa nolliksi rajallisessa määrässä näytepistei-tä. Määrä riippuu käytettävän transversaalikorjaimen sää-35 dettävien tappien lukumäärästä. Tyypillistä menetelmälle li 92356 3 on se, että säädettäessä annetut näytearvot nolliksi tulevatkin välin ulkopuoliset näytearvot merkittävän suuriksi. Tätä ei nollapakotusmenetelmä kykene huomaamaan.

Erityisesti videosignaalin vastaanotossa on siten 5 ongelmana se, kuinka korjauksessa pystyttäisiin huomioimaan myös virheen todellinen näkyvyys kuvaruudulla. Keksinnön tarkoituksena onkin saada aikaan menetelmä, jonka avulla tämä virheen subjektiivinen häiritsevyys voidaan huomioida ja välttää edellä kuvatut epäkohdat. Tämä saavu-10 tetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä kuvataan oheisten patenttivaatimusten 1 ja 8 tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön perusajatuksena on säätää transversaali-korjaimen tappikertoimia siten, että signaalisisällöstä 15 aiheutuva systemaattinen virhe (keskinäisvaikutus) ja satunnainen virhe (esim. kohina) minimoidaan samanaikaisesti, mutta kuitenkin siten, että näiden keskinäinen painoarvo on valittavissa. Tällaisen ratkaisun ansiosta voidaan säätövoimaa käyttää kulloinkin subjektiivisesti pahi-20 ten häiritseviä tilanteita vastaan.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla voidaan myös välttää nollapakotusmenetelmän suuret "ulkopuoliset" näytearvot, koska ratkaisu sisältää myös neliövirheeseen perustuvan kontrollin.

25 Keksinnön mukainen menetelmä sopii erityisesti i kaapelikanavakäyttöön heijastusten eliminoimiseksi, tai yleensäkin tilanteisiin, joissa tiedetään odotettavissa olevien heijastuskomponenttien likimääräinen sijainti pääkomponenttiin verrattuna. Mikäli merkittäviä heijastuk-30 siä ei kuitenkaan esiinny, antaa menetelmä silti, sisältämänsä neliövirhekontrollin ansiosta, hyvän säädön satunnaisia häiriöitä vastaan.

Menetelmän toimintaa voidaan luonnehtia sanomalla, että se muuttaa häiritsevän yksittäisen näkyvän komponen-35 tin (esim. heijastus) hieman kohonneeksi satunnaishäiri- 4 92356 oksi, joka jakautuu usealle näytepisteelle. Tällaisen häiriön näkyvyys kuvassa on pienempi kuin terävän ja korkean yksittäisen häiriönäytteen. Keksinnön mukaisella menetelmällä häiritsevä yksittäinen näyte tavallaan muu-5 tetaan matalaksi kohinaksi, joka levitetään laajemmalle alueelle.

Seuraavassa keksintöä ja sen edullisia suoritusmuotoja selitetään tarkemmin viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, joissa 10 kuvio 1 esittää tranversaalikorjaimen yleistä pe riaatetta, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen korjaimen ensimmäistä suoritusmuotoa, ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen korjaimen toista 15 suoritusmuotoa.

Tranversaalikorjaimen yleinen periaate on esitetty kuviossa 1. Kuvion 1 mukaisessa korjaimessa 10 tulevat siirtokanavasta vastaanotetusta signaalista otetut signaa-linäytteet rk vasemmalta peräkkäisten viive-elementtien 11 20 (viiveen suuruus T) muodostamaan siirtorekisteriin, jossa on väliulosotot 12 viive-elementtien välein. Signaalinäyt-teet painotetaan kertoimilla C3, jolloin summasignaalinäyte yk on tiettynä ajanhetkenä 25 = (1) missä k on ajankohtaisen näytteen indeksi (indeksi k vastaa kunakin ajanhetkenä haluttua signaalinäytettä) , ja -Mlijs+M2, kun M1+M2+1 on kertoimien (tappien) kokonaislu-30 kumäärä. Korjaimen jälkeisestä signaalista yk vähennetään summausyksikössä 13 lähetetty opetussignaali sk, joka on siis vastaanottimen tiedossa, ja joka generoidaan vas-taanottimessa. Saatu erotussignaali ek edustaa virhettä. Tämä virhe voidaan esittää (katkaistuna) sarjakehitelmänä, 35 jossa on signaalista riippuva osa sekä signaalista riip- li 5 92356 pumaton osa pk eli ek = ^ al8k-l + Pk ( 2 ) 5 missä kertoimet a* ovat myöhemmin (kaava(5)) määäritettä-vät sarjan kertoimet, ja -Nsi^+N, N on käytännön sanelema kokonaisluku, johon sarjakehitelmä katkaistaan (täydellisessä sarjakehitelmässä i olisi luonnollisestikin välillä -oo<i<+oc) .

10 Oletetaan, että opetussignaalin sk symbolit ovat korreloimattomat ja keskiarvoltaan nollia (käytännössä opetussignaali on pitkähkö valesatunnaisjono, jonka korrelaatio on noin nolla) eli ~s^l = 0, jos k * 1 ja ~iTk = 0. (3) 15

Kaavassa (3) (samoin kuin jäljempänä seuraavissa kaavoissa) merkitsee yläviiva statistista odotusarvoa. Suoritetaan kertoimien a± valinta pienimmän neliösumman mielessä, jolloin derivoidaan lauseketta 20 _ ^ aisjc-i)2 (4) kertoimien a± suhteen. Ratkaisuksi saadaan : 25 --=f=- (5) • 3k-l Tämä valinta kertomiksi ax antaa siis parhaan sovituksen, kun virhe halutaan esittää opetussignaaliarvojen sk funktiona. Tämä valinta johtaa tunnetusti siihen, että 30 riippumaton osa pk on ortogonaalinen opetussignaalinäyt-teiden suhteen eli ρλ sJt_i = 0 kaikilla k ja i. (6)

Tehty kehitelmä (kaava 2) voidaan tulkita virheen 6 92356 esittämiseksi symbolinäytteiden välisestä interferenssistä riippuvan osan ja satunnaisen (esim. kohinasta johtuvan) osan summana.

Seuraavaksi etsitään säätöohje kertoimille Cj ottaen 5 huomioon, että videosignaalissa symbolinäytteiden välisen interferenssin (esimerkiksi siirtotien kaiun) näkyvyys ja häiritsevyys on yleensä sitä suurempi, mitä kauempana se esiintyy haluttuun signaalinäytteeseen nähden. Tätä tarkoitusta varten kehitellään virhettä esittävä kaava (2) 10 uuteen muotoon. Virheen neliöllinen odotusarvo on «7 = al3k-i + Pk)2 (?) 15 - sTi + P* / (8) jolloin jälkimmäiseen muotoon siirryttäessä on käytetty hyväksi symbolien sk keskinäistä korreloimattomuutta ja pk:n ortogonaalisuutta (kaavat (3) ja (6)).

20 Kaavassa (8) edustaa summalauseke signaalista riippuvaa keskimääräistä häiriötä ja jälkimmäinen termi satunnaista keskimääräistä virhettä.

Jos oletetaan, että systemaattisen (signaalista riippuvan) virheen subjektiivinen häiritsevyys on pahempi 25 kuin satunnaisen osan, on edullista painottaa näitä osate-: kijöitä edellä esitetystä poikkeavasti. Tällöin määritel lään uusi tavoitefunktio minimointia varten. Tavoitefunktion minimointi tehdään korjaimen kertoimia Cj säätämällä. Uusi tavoitefunktio olkoon 30 e7 = ^ *\ sTi + ”p Pk / (9) jossa painokertoimet Wi ja wp voidaan valita vastaamaan subjektiivista häiritsevyyttä. Tyypillisesti wA on pieni, 35 kun i on lähellä nollaa ja suurempi suurilla indeksin i li 92356 7 itseisarvoilla (mitä kauempana halutusta signaalinäyttees-tä ollaan, sitä suurempi on i).

Kertoimet C^ voidaan nyt johtaa derivoimalla tavoitefunktiota (9) kunkin kertoimen Ci suhteen ja merkitsemäl-5 lä tulos nollaksi: = ? Wi ^ + 2 Ρ*Τ£, =0 (10) Käytännössä kertoimia C3 ei kuitenkaan kannata ratio kaista yhtälöstä (10). Sen sijaan saatuja osittaisderi-vaattatuloksia voidaan käyttää toteuttamaan esimerkiksi sinänsä tunnettu gradienttialgoritmi. (Gradienttialgoritmi on tappikertoimien säädössä yleisesti käytetty laskenta-algoritmi, jota kuvataan tarkemmin esim. viitteessä [1].) 15 Kaava (10) saadaan, merkityt laskutoimitukset suo rittamalla sekä ottamalla huomioon referenssisignaalin symbolien korreloimattomuus sekä käyttäen edellä esitettyjä riippuvuuksia, muotoon 20 ^ (vi“vp) zk-j sk-i *k sk-i + 2 tk zk.j wp. (H) 1 Ski

Mikäli kertoimien muodostamisessa käytetään gra-dienttialgoritmia, voidaan uusi kerroin laskea vanhasta korjaamalla sitä gradientin vastakkaissuuntaan (vrt. esim.

25 viite [1] s. 140). Tällöin saadaan uusi arvo C3(k+1) seu- 1. raavas ti: C](k+1) (ir) ^wi~^rk-j sk-i «1^1 + »(12)

Sk7 30 jossa μ on askelkokoparametri. Tämä yhtälö antaa jo mahdollisuuden käytännön laitetoteutuksiin, joskin odotusarvojen laskenta vaatii sekä muistia että laskentatehoa. Laiterakenteen mutkikkuuden takia ei kaava (12) siten anna parasta mahdollista käytännön ratkaisua.

35 Kaavan (12) tulosta voidaan kuitenkin yksinkertais- 8 92356 taa toteuttamaan asetettu tavoitefunktion minimointi liki-määrin. Tällöin laskentaan otetaan mukaan vain ne termit, joilla on suurin vaikutus lopputulokseen. Yksinkertaisimmillaan otetaan ne termit, joissa i=j, sillä tavanomaises-5 sa kohtuullisen hyvässä siirtokanavassa nämä termit dominoivat ylivoimaisesti. Kaava (12) saadaan tällöin muotoon ^(*+1)=<^{*)-μ[^ {wrwp) sk_j tk + tk rk_j wp] .(13) sk 10 Tässä vaiheessa voidaan todeta, että kaava (13) on yhdistelmä neliöllistä virhettä minimoivasta säädöstä (MSE) sekä nollapakotussäädöstä (ZF). Jos kaikki punnitus-kertoimet w ovat yhtäsuuria, saadaan normaali neliövir-hettä minimoiva säätö, kuten pitääkin.

15 Kullekin säädettävälle tappikertoimelle saadaan siten uusi arvo korjaamalla vanhaa arvoa kyseisen tappi-kertoimen väliulosottoa vastaavien vastaanotettujen sig-naalinäytteiden ja haluttua näytettä vastaavien virhesig-naalinäytteiden ensimmäisen korrelaation sekä kyseisen 20 kertoimen väliulosottoa vastaavien opetussignaalinäyttei- den ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäyttei-den toisen korrelaation painotetun yhdistelmän avulla. (Viitattaessa termiin s^ puhutaan tässä yhteydessä (a-nalogisesti termin rk-j kanssa) säädettävän kertoimen väliu-25 losottoa vastaavasta opetussignaalinäytteestä, vaikkei - opetussignaalinäytteitä saadakaan samoista väliulosotoista kuin vastaanotettuja signaalinäytteitä, eikä edes välttämättä samankaltaisesta siirtorekisteristä kuin signaalinäytteitä. ) 30 Yleisyyden kärsimättä voidaan punnituskerroin wp valita ykköseksi, kun taas kertoimet w3 voivat poiketa suuntaan tai toiseen ykkösestä. Lisäksi voidaan todeta, että termi r^s*.., on saman suuruinen jsstä riippumatta. Tällöin korjaimen kertoimien laskenta-algoritmi saa muo-35 don: » 92356 9

Cjik+l) = Cjik) - μ [g{wj-l) tk + tk rH] , (14) jossa hakasulkulausekkeen sisällä oleva ensimmäinen termi edustaa nollapakotustyyppistä säätöä ja jälkimmäinen ne-5 liövirhesäätöä. Yhdistämällä kertoimia saadaan uusi muoto, joka on käytännön toteutuksen kannalta edullisempi:

Cjik+1) = Cj(k) - Gj tk - G0 ek rk.j] , (15) jossa Gjin arvo voi vaihdella riippuen siitä, mitä ker-10 rointa Cj säädetään. Toinen kerroin G0 on sama kaikille kertoimille C.,. Käytännössä määritetään punnituskertoimet Gj ja G0 (tai niiden suhde) kokeellisesti sen mukaan, mikä on häiriön näkyvyys kuvaruudulla.

Yhtälön (15) toteuttavan korjaimen periaate on esi-15 tetty kuviossa 2. Kuvioon on selvyyden vuoksi piirretty vain yhden kertoimen Cj muodostus, mutta on huomattava, että muut kertoimet muodostetaan samalla periaatteella. Korjain käsittää tässä tapauksessa ensinnäkin edellä kuvatun perusosan 21, josta saadaan vastaanotettua signaalia 20 edustava näyte rk-j ja virhesignaalinäyte ek. Nämä signaali-näytteet kerrotaan keskenään kerroinyksikössä 22. Opetus-signaalinäyte sk_., saadaan siirtorekisteriltä 23 omasta väliulosotostaan, ja se kerrotaan virhesignaalinäytteen kanssa kerroinyksikössä 24. Kumpikin kerroinyksikkö on ;25 kytketty omalle korrelaattoriyksikölleen 25a ja vastaavasti 25b, joissa lasketaan kaavan (15) mukaiset statistiset odotusarvot edellä mainituista tuloista. Nämä korrelaatiot punnitaan omilla punnituskertoimillaan G0 ja vastaavasti Gj kerroinyksiköissä 26a ja vast. 26b, minkä jäl-30 keen punnitut korrelaatiot summataan summausyksikössä 27 ja saatu summa invertoidaan invertointiyksikössä 28. Saatu tulos summataan tappikertoimen vanhaan arvoon C.j(k) summausyksikössä 29 ja saatu uusi arvo annetaan kyseiselle tap-pikertoimelle Cj.

92356 10 Käytännön ratkaisua varten voidaan kuvion 2 mukaista ratkaisua yksinkertaistaa edelleen. Lähtemällä kaavasta (14) ja tekemällä sinänsä tunnettu yksinkertaistus korvaamalla statistinen keskiarvo hetkellisellä arvolla 5 (jolloin Cj:n muodostus alipäästösuodattamalla tai keskiar-voistamalla hoitaa myös ko. keskiarvoistukset) saadaan

Cj (k+1) = Cj (k) - μ (aj tk s^ + tk rk.j), (16) jossa a3 on kerroin g(Wj-l), joka voi vaihdella eri j:n arvoilla käytetystä painotuksesta riippuen. Tämä ratkaisu on 10 esitetty kuviossa 3, jossa, samoin kuin edellä kuviossa 2, on esitetty vain yhden tappikertoimen Cj muodostuminen. Muut tappikertoimet muodostuvat jälleen samalla periaatteella. Tässä ratkaisussa summataan summausyksikössä 31 vastaanotettua signaalia edustava näyte rk_j ja punnitusker-15 toimella aj kerroinyksikössä 32 kerrottu opetussignaalinäy-te sk_j, joka saadaan jälleen omasta väliulosotostaan siir-torekisteriltä 33. Näin saatu summa kytketään kerroinyksi-kölle 34, jossa se kerrotaan virhesignaalinäytteellä ek. Saatu tulos kytketään kerroinyksikölle 35, jossa se skaa-20 lataan negatiivisella askelkokoparametrilla -μ. Saatu tulos summataan tappikertoimen Cj vanhaan arvoon Cj(k) summausyksikössä 36, ja saatu uusi arvo annetaan säädettävälle tappikertoimelle Cj.

Edellä esitettyä keksinnöllistä ajatusta voidaan 25 soveltaa useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Eräs erityisen edullinen toteutus saadaan valitsemalla Wj (kaava (14)) ykköseksi pienillä |j|:n arvoilla. Tällöin on vastaava Gj (kaava (15)) ja vastaava aj (kaava (16)) nolla, jolloin siis toteutus näiden tappikertoimien osalta on yksinker-30 täinen vastaten tavallista neliövirhesäätöä. Muille tap-pikertoimille valitaan Wj>l. Nämä muut Wj?t voivat olla keskenään samansuuruiset tai eri suuret, riippuen virheen häiritsevyydestä kuvaruudulla, ja sen seurauksena valitusta punnitusvaikutuksesta.

11 9'/ό 56

Jos häiriö koostuu pääasiassa viivästyneistä heijastuksista, kuten on asianlaita esim. kaapelijakelussa, saattaa olla edullista valita WjSt ykkösestä eroaviksi vain j:n positiivisilla arvoilla, tai esim. niin, että a}:t ovat 5 nollia, kun jsJ, jossa J on pieni positiivinen indeksi, muuten a3:t ovat yhtä suuria positiivisia lukuja. Yleisempi punnitussääntö voisi tässä tapauksessa olla sellainen, että a3st kasvavat j:n kasvaessa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että punnituskerroin kasvaa vastaavan signaalinäyt-10 teen mennessä kauemmaksi kulloinkin halutusta näytteestä.

Eräs tavanomainen toteutusvaihtoehto tämäntyyppisten korjaimien yhteydessä on myös jonkun tai joidenkin signaalien kvantisointi laskentatyön yksinkertaistamiseksi. Keksinnön mukaisen ratkaisun tapauksessa voitaisiin ensim-15 mäisenä yksinkertaistuksena kvantisoida virhesignaali ε* kaksitasoiseksi, jolloin siis otetaan huomioon vain virheen etumerkki. Tämä menettely hidastaa tunnetusti jonkin verran säädön nopeutta, mutta säästää sen sijaan piiri-mutkikkuudessa .

20 Vaikka keksintöä on edellä selostettu viitaten oheisen piirustuksen mukaiseen esimerkkiin, on selvää, ettei keksintö ole rajoittunut siihen, vaan sitä voidaan muunnella monin tavoin edellä ja oheisissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

25 Esim. se tapa, jolla opetussignaali generoidaan vastaan-ottimessa, voi vaihdella monin tavoin.

Viiteluettelo: 30 [1]· John G. Proakis: Advances in Equalization for

Intersymbol Interference, Advances in Communication Systems, ss. 124-144, Academic Press Inc., New York, San Francisco, London 1975.

[2]. G.Duvic, J.Palicot, J.Veillard, M.Veillards 35 Operational Implementation of a D2-HDMAC/Packet Chain, 12 92356

International Broadcasting Convention, Brighton September 1990, Conference Publication Number 327.

[3.] R.J.J. Bartelink: Noise, reflection and group delay analysis of an HDMAC signal distributed by the Dutch 5 cable television network. Publication PHNL-AMV-91-8, Philips Nederland B.V., July 1991.

li

Claims (11)

92356 13

1. Menetelmä transversaalikorjaimen tappikertoimien (Cj) määrittämiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä, joka kä-5 sittää siirtokanavan, jonka kautta datasignaali siirretään, jossa menetelmässä - lähetetään ennalta määrätty opetussignaali (sk) siirtokanavan läpi, - muodostetaan korjaimessa summasignaalinäyte (yk) 10 summaamalla korjaimen väliulosotoista saatavat vastaanotetut signaalinäytteet (rk+M1... r,^), joista kukin on painotettu omalla tappikertoimellaan (C_M1.. .C+K2), ja - muodostetaan virhettä edustava virhesignaali (ek) mainitun summasignaalinäytteen (yk) ja opetussignaali- 15 näytteen (sk) erotuksena, tunnettu siitä, että ainakin osalle tappikertoimista (C3) määritetään uusi arvo (Cjfk+l)) korjaeunalla vanhaa arvoa (C^k)) kyseisen tappi-kertoimen (C3) väliulosottoa vastaavien vastaanotettujen signaalinäytteiden (rk.j) ja haluttua näytettä vastaavien 20 virhesignaalinäytteiden (ek) ensimmäisen korrelaation (r^e7) sekä kyseisen kertoimen väliulosottoa vastaavien opetussignaalinäytteiden (sk_.j) ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) toisen korrelaation (sk_jEk) painotetun yhdistelmän avulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, i tunnettu siitä, että korjaimen jokaiselle tappi- kertoimelle (Cj) muodostetaan uusi arvo edellä mainitulla tavalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että mainitun toisen korrelaation punnituskerrointa (G.,) muutetaan sen mukaan, mitä tappiker-rointa (C3) määritetään.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen osalle tappiker- 35 toimia (Cj) määritetään uusi arvo (C.,(k+1)) korjaamalla 14 92356 vanhaa arvoa (C.j(k)) kyseisen tappikertoimen (C.,) väliulos-ottoa vastaavien vastaanotettujen signaalinäytteiden (rte_3) ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) ensimmäisen korrelaation (rk_}ek) sekä kyseisen kertoi-5 men väliulosottoa vastaavien opetussignaalinäytteiden (sk-j) ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) toisen korrelaation (sk_j8k) painotetun yhdistelmän avulla, ja että toista osaa tappikertoimista (C.,) säädetään sinänsä tunnetun neliövirhesäädön avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osa muodostetaan niistä tappikertoimista (Cj), joita vastaavat signaalinäytteet ovat kauimpana kulloinkin halutusta sig-naalinäytteestä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osa muodostetaan niistä tappikertoimista (Cj), joita vastaavat signaalinäytteet ovat viivästyneitä kulloinkin haluttuun signaalinäytteeseen nähden.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun toisen korrelaation punnituskerrointa (G.,, wit a3) kasvatetaan vastaavan näytteen mennessä kauemmaksi kulloinkin halutusta signaali-näytteestä.

8. Menetelmä transversaalikorjaimen tappikertoimien ‘ (C5) määrittämiseksi tiedonsiirtojärjestelmässä, joka kä sittää siirtokanavan, jonka kautta datasignaali siirretään, jossa menetelmässä - lähetetään ennalta määrätty opetussignaali (sk) 30 siirtokanavan läpi, - muodostetaan korjaimessa summasignaalinäyte (yk) summaamalla korjaimen väliulosotoista saatavat vastaanotetut signaalinäytteet (rk+M1...r^^), joista kukin on painotettu omalla tappikertoimellaan (C_M1.. .C+M2), ja 35. muodostetaan virhettä edustava virhesignaali (ek) II 92356 15 mainitun summasignaalinäytteen (yk) ja opetussignaali-näytteen (sk) erotuksena, tunnettu siitä, että ainakin osalle tappikertoimista (Cj) määritetään uusi arvo (C3(k+1)) korjaamalla vanhaa arvoa (Cj(k)) kyseisen tappi-5 kertoimen (C-j) väliulosottoa vastaavien vastaanotettujen signaalinäytteiden (rk_j) ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) ensimmäisen tulon (r^ej sekä kyseisen kertoimen väliulosottoa vastaavien opetussignaa-linäytteiden (sk_j) ja haluttua näytettä vastaavien virhe-10 signaalinäytteiden (ek) toisen tulon (sk_jEk) painotetun yhdistelmän avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun toisen tulon punni-tuskerrointa (aj) muutetaan sen mukaan, mitä tappikerrointa 15 (Cj) määritetään.

10. Tranversaalikorjäin käytettäväksi tiedonsiirtojärjestelmässä, joka käsittää siirtokanavan, jonka kautta datasignaali siirretään, ja jossa järjestelmässä lähetetään ennalta määrätty opetussignaali (sk) siirtoka- 20 navan läpi, joka transversaalikorjäin käsittää - useita peräkkäisiä viive-elementtejä (11) toisiinsa nähden viivästyneiden signaalinäytteiden (rk+M1... rk-M2) aikaansaamiseksi viive-elementteihin liittyviin väliulo-sottoihin (12), 25. elimet kunkin signaalinäytteen painottamiseksi :* omalla tappikertoimellaan (C_M1.. .C+M2), - elimet painotettujen signaalinäytteiden summaamiseksi summasignaalinäytteen (yk) muodostamiseksi, ja - elimet (13) virhettä edustavan virhesignaalin (ek) 30 muodostamiseksi mainitun summasignaalinäytteen (yk) ja ope- tussignaalinäytteen (sk) erotuksena, tunnettu siitä, että ainakin osa painotuselimistä käsittää elimet (22, 24-27) kyseisen tappikertoimen (Cj) väliulosottoa vastaavien vastaanotettujen signaalinäytteiden (rk_j) ja halut- 35 tua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) ensim- 16 92356 maisen korrelaation (r^e*) sekä kyseisen kertoimen väliu-losottoa vastaavien opetussignaalinäytteiden (sk_.j) ja haluttua näytettä vastaavien virhesignaalinäytteiden (ek) toisen korrelaation (sk_.,Ek) painotetun yhdistelmän laskemi-5 seksi, sekä elimet (28, 29) kyseisen tappikertoimen (Cj) arvon korjäämiseksi mainitun painotetun yhdistelmän avulla.

11. Tranversaalikorjäin käytettäväksi tiedonsiirtojärjestelmässä, joka käsittää siirtokanavan, jonka 10 kautta datasignaali siirretään, ja jossa järjestelmässä lähetetään ennalta määrätty opetussignaali (sk) siirtokanavan läpi, joka transversaalikorjäin käsittää - useita peräkkäisiä viive-elementtejä (11) toisiinsa nähden viivästyneiden signaalinäytteiden (rk+ltl... r*.^) 15 aikaansaamiseksi viive-elementteihin liittyviin väliulo- sottoihin, - elimet kunkin signaalinäytteen painottamiseksi omalla tappikertoimellaan (C_M1.. .C+M2), - elimet painotettujen signaalinäytteiden summaa- 20 miseksi summasignaalinäytteen (yk) muodostamiseksi, ja - elimet (13) virhettä edustavan virhesignaalin (ek) muodostamiseksi mainitun summasignaalinäytteen (yk) ja ope-tussignaalinäytteen (sk) erotuksena, tunnettu siitä, että ainakin osa painotuselimistä käsittää elimet 25 (31-34) kyseisen tappikertoimen (Cs) väliulosottoa vas taavan vastaanotetun signaalinäytteen (rk_.j) ja haluttua näytettä vastaavan virhesignaalinäytteiden (ek) ensimmäisen tulon (rk_.,Ek) sekä kyseisen kertoimen väliulosottoa vastaavan opetussignaalinäytteen (sk_j) ja haluttua näytettä vas-30 taavan virhesignaalinäytteen (ek) toisen tulon (sk_jEk) painotetun yhdistelmän laskemiseksi, sekä elimet (36) kyseisen tappikertoimen arvon korjaamiseksi mainitun painotetun yhdistelmän avulla. Il 92356 17