FI92224B - Eräprosessi kraftmassan valmistamiseksi - Google Patents

Description

t 92224

Eräprosessi kraftmassan valmistamiseksi Tämä keksintö koskee prosesseja kraftmassan valmistamiseksi, 5 joissa selluloosamateriaalia käsitellään uudelleen kierrätetyillä raassanvalmistusnesteillä ja tuoreella valkolipeällä siinä olevan ligniinin liuottamiseksi. Tämä keksintö koskee erityisesti käytetyn keittolipeän uudelleen kierrätystä eräkraftkeitosta ja edullista siinä olevien aktiivisten 10 kuivien kiintoaineiden ja lämmön talteenottoa saattaen haitallisen saippuan eroamaan siitä.

Kraftkeittoprosessissa selluloosamateriaali, mukavimmin lastujen muodossa, käsitellään korotetussa lämpötilassa 15 alkalisella keittolipeällä, mikä sisältää natriumhydroksidia ja natriumvetysulfidia. Tuoretta epäorgaanista keittolipeää kutsutaan valkolipeäksi ja käytettyä lipeää, mikä sisältää liuenneen puumateriaalin, kutsutaan mustalipeäksi.

20 Kraftkeiton alusta nykypäivään on eräs tärkeimmistä kehityksistä ollut pyrkimys alentaa energiankulutusta, mikä ’ tarvitaan lastujen ja kemikaalien kuumentamiseen. Yleinen ratkaisu on ottaa talteen lämpöenergiaa keiton lopussa käytettäväksi prosessin alussa, kun lastut ja kemikaalit 25 tuodaan yhteen. Jatkuvassa keitossa tämä tapahtuu kuumentamalla lastumateriaali sekundäärisellä höyryllä, mikä saadaan kuuman mustalipeän kuumentamisella. Keskeytyvässä eräkeitossa kuitenkin on kaikkein hyödyllisin tekniikka käyttää talteen otettua kuumaa mustalipeää 1) sellaisenaan kuumennusväliainee-30 na pumpattavaksi keittimeen ja 2) kuumentaa valkolipeää lämmönvaihtimen avulla.

Jälkimmäisessä alhaisen energian eräkeittotavassa on ehdotettu useita menetelmiä energian talteenottamiseksi. Niistä on 35 ollut tuloksena joitakin kehittelyjä teollisen mittakaavan suoritusmuodoissa. Ehkä eräs kaikkein käyttökelpoisin tekniikan tason menetelmä on toistaiseksi kuvattu B.K. Fagerlundin US-patentissa 4 578 149. Tämä patentti koskee keksintöä, jonka mukaan kuumaa mustalipeää syrjäytetään 92224 2 eräkeittoastian huipulta erityiseen kuuman mustalipeän akkuun pumppaamalla pesusuodosta astian pohjalle. Syrjäyttämistä jatketaan tähän akkuun, kunnes lämmönsiirto osoittaa selvää lämpötilan laskua, minkä jälkeen suoritetaan lipeän vaihto 5 erityiseen tankkiin alhaisen lämpötilan mustalipeää varten. Lämmön talteenotto suoritetaan ensin pumppaamalla alemman lämpötilan mustalipeää seuraavaan erään ja sen jälkeen pumppaamalla kuumaa mustalipeää kuuman mustalipeän akusta ja kuumaa valkolipeää, mikä on lämmitetty osalla kuumasta 10 mustalipeästä lämmönvaihtimella. Tällä tavalla keittoastia saatetaan lämpötilaan, mikä on suunnilleen 20°C alempi kuin lopullinen keittolämpötila, mikä kattaa täten pääosan siitä kuumennusenergiasta, mitä vaaditaan tuoreen höyryn muodossa tavanomaisessa eräkeitossa. Yleisesti tämä teknologia voidaan 15 luokitella "kahden tankin" käsitteeksi, yksi mustalipeäakku "kuumaa" lipeää ja toinen "alemman lämpötilan" lipeää varten.

Ominaista eräkeittoteknologian kehitykselle on täten ollut parannus energiansäästöpuolella. Hyvin vähän huomiota on 20 osoitettu toisille tärkeille keittoteknologia-asioille, kuten talteen otettujen mustalipeiden ominaisuuksien vaikutukselle ja vaihtelevuudelle, yhteneväisille keitto-olosuhteille, yhteneväiselle massan laadulle ja häiriöherkkyydelle toiminnassa. Esimerkiksi sellaista kriittistä toiminnan 25 välttämättömyyttä kuin mustalipeistä erottuvan saippuan poistoa ei ole edes mainittu tekniikan tason alhaisen energian eräkeitosta kertovassa kirjallisuudessa. Nämä vähemmän keskustellut asiat ovat suurelta osin vastuussa eräiden alhaisen energian eräkeittolaitosten paljon työtä vaativista 30 ja harmeja sisältävistä käynnistyksistä ja toiminnasta ei-optimaalisissa olosuhteissa, mistä on tuloksena häiriöitä, tuotantohäviöitä ja vaihteluita keittoasteessä ja massan laadussa.

35 Äskettäinen prosessikemiallinen parannus kraftkeitossa, kontrolloitu puulastujen esikäsittely mustalipeän aktiivisilla kemikaaleilla ennen tuoreiden keittokemikaalien lisäämistä, FI-patenttihakemus 900663 ja US-patenttihakemus 563 438, on esimerkki edullisesta mustalipeän uudelleenkäytöstä.

3 92224

Kuitenkin sen suoritusmuoto alhaisen energian mustalipeän talteenottoprosesseissa näyttää olevan hyvin vaikeaa johtuen talteen otetun mustalipeän vaihtelevista kuivien kiintoaineiden ja jäännösalkalin pitoisuuksista tekniikan tason 5 teknologiassa.

Tämän keksinnön mukaisesti voitetaan tekniikan tason alhaisen energian eräkraftkeiton heikkoudet prosessilla kraftmassojen valmistamiseksi, mikä käsittää kolme tankkia, jotka on 10 omistettu erityisille mustalipeille, uuden lipeän takaisin-kierrätysjärjestyksen ja saippuan poistamisen prosessin optimipaikassa.

15 Svriävtvs krafteräkeittimessä Tämän keksinnön kunnolliseksi ymmärtämiseksi ja vertaamiseksi tekniikan tasoon on ratkaisevaa ymmärtää yksityiskohtaisesti, mitä tapahtuu krafteräkeittimen loppusyrjäyttämisessä huipulta 20 käyttäen pesusuodosta, mikä pumpataan keittimen pohjalle.

Kuvio 1 esittää syrjäytetyn mustalipeän, mikä lähtee keittimestä, lämpötilan ja kuivien kiintoaineiden pitoisuuden kehittymisen. On erityisen tärkeää määrittää erilaiset 25 ominaiset tilavuusprosentit, mitkä kuvaavat erilaisia keitintä täyttäviä lipeätilavuuksia: - Keittimen kokonaistilavuus, Vtot, merkitsee tyhjän keittoastian kokonaistilavuutta - Keittimen vapaa tai tyhjä tilavuus, Vvoid, merkitsee 30 tilavuutta, mitä lastut eivät täytä v = v - v void tot lastutilavuus - Keittimen nestekapasiteetti, Vliq, merkitsee keittimen tyhjän nestetilavuuden ja lastumateriaalissa olevan nesteen tilavuuden summaa 35 vliq = vtot - vki1ntofaas1

Kuviossa 1 on keittimen kokonaistilavuus, Vtot, merkitty 100 %:ksi.

4 92224

Kuviossa 1 keittimen nestekapasiteetti on VtQt vähennettynä kiintofaasin tilavuudella, kuitumateriaalilla, tyypillisesti 90 %.

5 (90 % nestekapasiteettiarvo, s.o. kaikki neste keittimessä, saadaan siitä tosiasiasta, että lopullinen massakonsistenssi hydraulisesti täydessä eräkeittimessä on noin 10 %, täten 90 % on nestettä).

10 Kuviossa 1 keittimen tyhjä (vapaa) tilavuus, Vvo1d, on se tila, mitä lastut eivät täytä, Vtot miinus lastutilavuus, tyypillisesti 60 %.

(60 % vapaa nestetilavuus saadaan niistä tosiasioista, että 15 havupuulastu, mikä täyttää eräkeittimen, täyttää tyypillisesti noin 160 kg absoluuttisen kuivaa puukiintoainesta keittimen kuutiometriä kohti. Edelleen havupuun ominaistiheys on noin 0,4 kg puumateriaalin litraa kohti antaen täten puun täyttämän tilan, mikä on noin 0,4 m3 keittimen m3:ä kohti; 0,6 m3 jää 20 vapaalle nesteelle. Tietysti tämä luku vaihtelee jonkin verran lastujen pakkausasteen ja puun ominaistiheyden mukaan).

Pumpattaessa kylmempää pesusuodosta, olennaisesti alle kiehumispisteen olevassa, n. 85-90°C lämpötilassa ja sisältäen 25 12 % kiintoaineita, keittimen pohjalle, huipulta lähtevällä mustalipeällä on eri ominaisuudet pumpatun suodostilavuuden mukaan.

Sen jälkeen, kun on pumpattu noin 60 % Vtot:sta, on keittimen 30 tyhjä tilavuus suunnilleen kokonaan korvattu pesusuodoksella, mikä sen jälkeen alkaa virrata ulos. Tämä piste (siirtymäpiste 1) nähdään kuivien kiintoaineiden svriävtvskävrässä (DS), mikä nopeasti kääntyy alaspäin muodostaen hännän kohti pesusuodoksen kuivien kiintoaineiden pitoisuutta, koska 35 kuivien kiintoaineiden diffuusio lastujen sisätilavuudesta tyhjään nesteeseen on hidas prosessi. Pesusuodoksen pitoisuustaso saavutetaan ensin pidentyneen siirtymätilavuuden jälkeen, 130-140 % kohdalla keittimen kokonaistilavuudesta. Kuitenkin siirtymäpisteessä 1 on keittimen jättävän lipeän 5 92224 lämpötila yhä lähellä kiehumislämpötilaa johtuen nopeasta lämmön siirtymisestä lastujen sisäisestä, melkein liikkumattomasta nestetilavuudesta tyhjän tilan liikkuvaan lipeään.

5 Sen jälkeen, kun on pumpattu noin 90 % Vtot:sta, on siirretty tilavuus suunnilleen 100 % keittimen nestekapasiteetista ja lastujen sisäinen lämpösisältö on suunnilleen täysin johdettu sen jälkeen kuumennettuun pesusuodokseen. Tämä piste (siirtymäpiste 2) nähdään lämpösvriävtvskävrällä (TEMP), 10 mikä kääntyy nopeasti laskuun muodostaen hännän kohti pesusuodoksen lämpötilaa.

Kuvio 2 esittää saippuapitoisuuden käytöstä krafteräkeittimen loppusyrjäytyksen aikana pumpatun pesusuodostilavuuden 15 funktiona prosentteina keittimen Vtot:sta. On tärkeää huomata saippuapitoisuuden vastakkainen kehitys: johtuen siitä tosiasiasta, että pesusuodoksessa on korkeampi saippuapitoi-suus, noin 8 g/1, kuin mustalipeässä keiton lopussa, noin 2 g/1, alkaa lähtevän lipeän saippuapitoisuus lisääntyä 20 siirtymäpisteessä 1, kun pesusuodos alkaa tulla läpi. Pesusuodoksen lisääntyvän osan mukaan syrjäytymisen edetessä lähestyy pitoisuus pesusuodoksen pitoisuutta.

Tekniikan tason mukaan, kuten esimerkiksi niinkuin on kuvattu 25 US-patentissa 4 578 149, otetaan syrjäytetty lipeä talteen kuuman mustalipeän akkuun lämpösvriäytyrnisen mukaisesti: Raja-arvo alemman lämpötilan akkuun määritetään siirtymäpis-teen 2 mukaisesti. Tämä menettely ottaa ilmeisesti tehokkaasti talteen lämpöä, mutta se ei ylläpidä vakioista mustalipeän 30 laatua. Kun syrjäytys etenee yli 60 % Vtot:sta, kuivien kiintoaineiden käyrä putoaa terävästi. Kun lähestytään 90 % syrjäytetystä tilavuudesta, on kuivien kiintoaineiden pitoisuus alentunut lähelle pesusuodoksen pitoisuutta. Sen seurauksena käyttökelpoisten keittokemikaalien pitoisuus, 35 erityisesti jäännösalkali ja rikki, on hyvin alhainen kuuman mustalipeän talteenoton lopussa. Tämä laimentunut lipeä menee kuitenkin kuuman mustalipeän akkuun ja kuuman mustalipeän käytön ja sen seuraaviin keittoihin ajoituksen mukaan panostetaan mustalipeätä, jonka kemiallinen koostumus 92224 6 vaihtelee. Niinpä keitto-olosuhteet vaihtelevat aiheuttaen keittoasteessä ja massan laadussa vaihtelevuutta, mitä ei voida välttää. Talteen otetaan myös samanaikaisesti paljon saippuaa, mitä ei haluta, kuuman mustalipeän akkuun.

5

Kuvio 3 kuvaa jäännösalkalipitoisuuksien lukemia mitattuna mustalipeäpanoksista, mitkä tulevat teolliseen krafteräkeitti-meen keittolaitoksessa, mikä toimii US-patentissa 4 578 149 kuvatun prosessin mukaisesti. On ilmeistä, että jäännösalkali-10 pitoisuus vaihtelee sattumanvaraisesti 10 ja 17 gramman välillä tehokasta alkalia litraa kohti, täsmälleen kuten kuvio 1 antaa odottaa: Kuivien kiintoaineiden pitoisuus voi vaihdella välillä 12,5 - 21 %.

15 Tämän keksinnön tankit ja lipeänsiirtojärjestys on kuvattu kuviossa 4. Keksinnön mukaisesti krafteräkeiton lopussa jatketaan ensin keittolipeäpitoisuuden loppusyrjäytystä pumppaamalla pesusuodosta E keittimen pohjalle ensimmäiseen siirtymäpisteeseen (Fig. 1) asti poistaen olennaisesti kaiken 20 rikkaasta käytetystä lipeästä keittolämpötilassa ja paineessa vapaasta nestetilavuudesta. Vastaava lipeä B1 johdetaan mustalipeätankkiin 1 pisteessä B ja talteenotettavaa tarkkaa tilavuutta kontrolloidaan sopivimmin tarkkailemalla kuivien kiintoaineiden pitoisuutta keittimen huippuseuloilta 25 lähtevässä lipeässä tavanomaisilla kuivien kiintoaineiden analysaattoreilla. Kun havaitaan selvä pudotus kuivien kiintoaineiden pitoisuudessa, kytketään syrjäytys menemään mustalipeätankkiin 2, kunnes saavutetaan lämpötila, joka on lähellä ilmakehän paineista kiehumispistettä. Lipeä Dl 30 otetaan talteen. Tämä loppupiste on selvästi edempänä kuin siirtymäpiste 2 (Fig. 1), mikä osoittaa syrjäytystilavuutta, jossa nestekapasiteetin tilavuuden lämpösisältö otetaan talteen syrjäyttävässä pesusuodoksessa, mikä merkitsee, että · täydellinen lämmön talteenotto on tapahtunut. Massan 35 pesemiseksi lisää voidaan pesusuodoksen pumppaamista jatkaa ja vastaava syrjäytetty lipeä AI johdetaan ilmanpaineiseen mustalipeätankkiin 3, piste AB.

On huomaamisen arvoista, että kun edetään tällä tavalla, 7 92224 ensimmäinen mustalipeäosa B1 on sekä 1) olennaisen kiehumislämpötilassa ja 2) keiton kuivien kiintoaineiden pitoisuudessa. Mikään tekniikan tason teknologia ei kykene täyttämään näitä kahta tärkeää vaatimusta puhtauden suhteen 5 yhdessä lipeässä, mikä sijaitsee tarkoitukseen varatussa tankissa. Toisaalta toinen talteen otettu mustalipeä Dl sisältää laimentavaa pesusuodosta, mikä alkaa purkautua läpi siirtymäpisteessä 1. On tärkeää huomata, että tämä mustalipeä Dl on laadultaan vaihtelevaa mustalipeää ja se myös sisältää 10 suurimman osan saippuasta, koska saippuapitoisuus, Fig. 2, lisääntyy vasta kun suodos purkautuu läpi mustalipeään siirtymäpisteen 1 jälkeen. Mikään tekniikan tason teknologia ei kykene ottamaan talteen yhtä ainoaa mustalipeää omaan tankkiinsa, sisältäen kaiken vaihtelevuuden kuivien 15 kiintoaineiden pitoisuudessa ja lämpötilassa ja selektiivisesti korkeamman saippuapitoisuuden. Sekalipeää mustalipeätan-kissa 2 käytetään yksinomaan valkolipeän kuumentamiseen ja veden lämmittämiseen lämmönvaihtimissa ja tässä tarkoituksessa mustalipeätankissa 3, osasto S, käytettäväksi edelleen 20 kyllästävänä mustalipeänä AA.

' Mustalipeätankilla 3 ja sen osastolla S on merkittävä uusi osa kraftkeitossa. Nimittäin vastaanottavan osaston S toiminta on poistaa erottuva saippua jäähtyneestä ja paineesta 25 päästetystä mustalipeästä, mikä tulee mustalipeätankista 2 ja eristää saippuapitoisuudeltaan alhainen mustalipeä kyllästystarkoituksiin. Osasto S yhdistetään mustalipeätankin 3 pääsäiliöön putkella läheltä pohjaa estääkseen saippuaa menemästä toiselle puolelle. Mikään tekniikan tason teknologia 30 ei kykene erottamaan saippuaa talteen otetusta mustalipeästä ja syöttämään selektiivisesti saippuapitoisuudeltaan alhaista mustalipeää takaisin prosessiin. Käytännön kokeilut teollisessa prosessissa ovat osoittaneet, että saippuan poistaminen tässä mustalipeän siirtosarjan kohdassa on 35 tärkeydeltään suuri. Teknologia, kuten se mitä on kuvattu US-patentissa 4 579 149, ei ole tietoinen saippuaongelmasta, eikä sillä ole mitään ratkaisua siitä selviytymiseen. Lisäksi sen kaltainen kahden tankin lämmön talteenottoperiaate täytyy toimintaperiaatteensa mukaisesti paineistaa, mikä hyvin 92224 8 tehokkaasti estää kaiken suunnittelun erottuneen saippuan poistamiseksi. Sen seurauksena tekniikan tason teknologiaa vaivaavat toistuvat toiminnan ongelmat, kun mustalipeätankkei-hin hitaasti kertynyt saippua siirtyy keittimeen aiheuttaen 5 vakavia vaikeuksia keittimen kierron ylläpitämisessä ja estäen tehokkaat nesteen syrjäytystoiminnot.

Tämän keksinnön mukaisesti aloitetaan krafteräkeitto täyttämällä keitin lastuilla, täyttämällä keitin ja 10 kastelemalla lastut alhaisen saippuapitoisuuden mustalipeällä AA mustalipeätankin 3 vastaanotto-osastosta S lastumateriaalin kyllästämiseksi täysin mustalipeällä. Pidetään parempana ylivuotoa A2 takaisin mustalipeätankkiin 3, piste AB, ilman ja ensimmäisen laimennetun osan poistamiseksi. Kyllästämisessä 15 pidetään parhaana melko alhaista lämpötilaa kiehumispisteen alapuolella, koska korkeampi kyllästyslämpötila kuluttaa jäännösalkalin liian nopeasti aiheuttaen kyllästämisen mustalipeällä, jossa ei ole alkalia, mistä on tuloksena korkeampi hylkäysaste ja epätasainen keitto. Tämä on toinen 20 edullinen piirre tässä keksinnössä: Mustalipeä AA on vääjäämättä oikeassa lämpötilassa vastakohtana tekniikan tason teknologioille, mitkä syöttävät kyllästysmustalipeää lämpötiloissa, mitkä ovat hyvinkin kiehumispisteen yläpuolella.

25

Mustalipeällä kyllästäisi s vaihe päätetään paineistamalla keitin roiskumisen välttämiseksi seuraavissa vaiheissa, joissa tuodaan korkeamman lämpötilan lipeitä. Tämän keksinnön mukaisesti jatkuu kraftkeittoprosessi sitten pumppaamalla 30 sisään kuumaa mustalipeää B mustalipeätankista 1. Vastakohtana tekniikan tasolle on mustalipeä tankista 1 vakiossa lämpötilassa ja kuivien kiintoaineiden pitoisuudessa, mikä tekee helpoksi toistaa täsmälleen sama kuuman mustalipeän panostus keitosta keittoon. Tämä on hyvin tärkeää, koska 35 kuuman mustalipeän vaiheella on suuri kemiallinen vaikutus puuhun ja se ohjaa selektiivisyyttä ja keittokinetiikkaa valkolipeällä pääkeittovaiheessa. Tekniikan tasossa on kuuman mustalipeän vaikutus jätetty huomiotta ja paljon reaktioasteen ja massan laadun vaihteluista voi liittyä kontrolloimattomiin 9 92224 mustalipeän laatuominaisuuksiin.

Siksi on, alhaisen energian syrjäytyskrafteräkeiton tapauksessa, erityisen edullista yhdistää tämä keksintö uuteen 5 kraftkeittomenetelmään, US-patenttihakemus 563 438 ja FI-patenttihakemus 90 0663, hyödyntäen hyvin kontrolloitua mustalipeäkäsittelyä tehokkaampaan keittoon ja parantuneeseen massan laatuun.

10 Kuumalla mustalipeällä syrjäytetty viileämpi mustalipeä A3 johdetaan mustalipeätankkiin 3, piste AB, poistettavaksi haihdutuslaitokseen ja keittokemikaalien talteenottoon.

Keittojärjestystä jatketaan pumppaamalla sisään kuumaa 15 valkolipeää kuuman valkolipeän varastotankista C ja pienempi määrä kuumaa mustalipeää B, 1) samanaikaisesti kuuman valkolipeän kanssa niin suuren määrän lämpöä ottamiseksi talteen kuin mahdollista ja laimentamaan hyvin korkeaa alkalipitoisuutta tuoreessa valkolipeässä ja 2) valkoli-20 peäpanoksen jälkeen keittimeen menevien johtojen huuhtelemiseksi. Järjestelmässä kulutettu kuuman mustalipeän B

» kokonaistilavuus vastaa edellisestä erästä talteen otetun kuuman mustalipeän B1 tilavuutta. Yllä korvattu lipeä D2, joka on suunnilleen ilmakehän paineisessa kiehumispisteessä, 25 johdetaan kuuman mustalipeän tankkiin 2.

Ylläkuvatun täyttömenettelyn jälkeen on keittimen lämpötila suhteellisen lähellä lopullista keittolämpötilaa. Loppukuumen-nus suoritetaan tavanomaisesti käyttäen suoraa tai epäsuoraa 30 kuumennusta. Sen jälkeen, kun keittoreaktiot ovat edenneet haluttuun reaktioasteeseen, on erä valmis korvattavaksi pesusuodoksella E, kuten kuvattiin tämän selityksen alussa. Sekvenssi toistaa itseään.

Claims (10)

10 92224 1.Menetelmä kraftmassan tuottamiseksi eräkeittoprosessissa, käsittäen sen, että panostetaan lignoselluloosamateriaalia 5 keittimeen, syötetään lipeitä, jotka sisältävät käytettyä keittolipeää ja tuoretta alkalista lipeää kyllästämistä varten, esikäsitellään ja kuumennetaan mainittua materiaalia, kuumennetaan lisää mainittua materiaalia ja lopulta poistetaan käytetty keittolipeä ja keitetty materiaali, jolloin 10 lopullinen käytetyn keittolipeän poisto suoritetaan syrjäyttämällä niin, että syötetään ensimmäinen osa pesunestettä keittimeen syrjäyttäen ensimmäisen osan käytetystä keittoli-peästä ensimmäiseen mustalipeätankkiin olennaisesti keitto-lämpötilassa ja -paineessa ja syötetään toinen osa mainitusta 15 pesunesteestä syrjäyttämään lipeää keittimestä toiseen musta lipeätankkiin ja ottaen talteen lämpöä, mikä sisältyy lipeään toisesta mustalipeätankista, tunnettu siitä, että a) syötetään ensimmäinen osa pesunestettä keittimeen olennaisesti kunnes keittimen jättävän lipeän kuivien kiintoaineiden 20 pitoisuus alkaa pudota, täten syrjäyttäen ensimmäisen osan käytetystä keittolipeästä ensimmäiseen mustalipeätankkiin (l) olennaisesti keittolämpötilassa, -paineessa ja keittopään kuivien kiintoaineiden pitoisuudessa ja b) syötetään toinen osa mainitusta pesunesteestä syrjäyttä- 25 mään lipeää keittimestä toiseen mustalipeätankkiin (2), kunnes keittimen jättävän lipeän lämpötila on pudonnut lämpötilaan, joka vastaa lipeän kiehumislämpötilaa ilmakehän paineessa, käyttäen lipeää ensimmäisestä mustalipeätankista (1) esikäsittely- ja kuumennuslipeänä sitä seuraavassa kei-30 tossa ja ottaen talteen lämpöä, mikä sisältyy lipeään toises ta mustalipeätankista (2) , mainitun lipeän siirron aikana kolmanteen mustalipeätankkiin (3) , missä vallitsee ilmakehän paine.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotetaan ja poistetaan saippua lipeästä kolmannessa mustalipeätankissa (3). Il 92224

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirretään lipeä toisesta mustalipeätankista (2) kolmannessa mustalipeätankissa (3) olevaan sisäosastoon, mikä on yhdistetty hydraulisesti mainitun kolmannen mustalipeätankin 5 (3) päätilavuuteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotetaan ja poistetaan saippua lipeästä kolmannen mustalipeätankin (3) sisäosastossa. 10

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään lipeää kolmannesta mustalipeätankista (3) kyllästyslipeänä myöhemmässä keitossa.

6. Patenttivaatimuksen 1 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään kolmannen mustalipeätankin (3) sisä-osaston lipeää ensimmäisenä kyllästyslipeänä myöhemmässä keitossa.

7. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään lämpöä, mikä on otettu talteen toisen mustalipeätankin (2) lipeästä, tuoreen alkalisen keittolipeän, joka syötetään keittimeen, esilämmi-tykseen. 25

8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen ·' menetelmä, tunnettu siitä, että syötetään kolmas osa mainit tua pesunestettä keiton jälkeen nesteen syrjäyttämiseksi lisää keittimestä kolmanteen mustalipeätankkiin (3) lämpöti- 30 lassa, mikä on alempi kuin se lämpötila, mikä vastaa lipeän kiehumispistettä ilmakehän paineessa.

9. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuneste on suodos myöhem- 35 mästä kraftmassan pesulaitoksesta. 92224