FI91787C - Menetelmä mekaanisen ja kemimekaanisen paperimassan valmistamiseksi - Google Patents

Description

91787

Menetelmå mekaanisen ja kemimekaanisen paperimassan val-mistamiseksi 5 Esillå oleva keksinto koskee menetelmåå mekaanisen ja kemimekaanisen paperimassan valmistamiseksi hienonnuksella ja jauhatuksella ainakin kahdessa vaiheessa.

Keksinndn eråånå tarkoituksena on hienonnuksen ja jauha-10 tuksen toteuttaminen siten, ettå kokonaisenergian kulutus oleellisesti pienenee, kuten alla tarkemmin selitetåån.

Selluloosapitoisen materiaalin jauhatus alhaisella massa-våkevyydellå on jo kauan kåytetty menetelmå kuitujen pape-15 rinmuodostusominaisuuksien parantamiseksi. Tåmå koskee kuitenkin vain kuituja, jotka ovat vailla tai pååasiassa vailla ligniiniå, kuten kuituja, jotka valmistetaan sul-faatti- tai sulfiittimenetelmållå. Mekaanisesti valmistet-tujen massojen osalta, kuten kuumahierteen (TMP) tai kemi-20 mekaanisen massan (CTMP) osalta ei ole katsottu voitavan kåyttåå pienellå våkevyydellå jauhatusta muutoin kuin ta-pana massojen valonsirontaomainaisuuden parantamiseksi sekå kuitujen lyhentåmiseksi jonkin verran ja siten for-maation parantamiseksi paperinvalmistuksessa.

25 ? Aikaisemmin on tehty tutkimuksia suurella sakeudella val- mistetun TMP:n jålkijauhamiseksi pienemmillå sakeuksilla. Siten julkaisussa Scan Forsk Rapport 409/1984 selostetaan tåitå, jotka koskevat energiankulutusta jålkijauhatuksessa 30 pienellå sakeudella verrattuna jauhatukseen suurella sakeudella. Tåmån tutkimuksen tulokset osoittavat, ettå TMP:n freeness voidaan alentaa 10 - 30 ml:11a lujuusomi-naisuuksia oleellisesti heikentåmåttå, ja ettå voitiin saavuttaa energian sååstå 50 - 150 kWh/tonni. Kokonais-35 energian kulutus oli kuitenkin huomattava ja suuruusluok-kaa 1600 - 2300 kWh/tonni.

« « 2 91787

Julkaisussa Pulp and Paper Magazine of Canada, Vol.81, No 6, June 1980, s. 72 - 80 (N. Hartler) selostetaan kokeita energian kulutuksen pienentåmiseksi hakkeen jauhatuksessa. Eråånå ehdotuksena tåsså on kuitujen kemiallisen ympåris-5 ton muuttaminen lisååmållå kemikaaleja. Lisååmållå nat-riumhydroksidia on energian kulutusta voitu våhentåå 30 %, mut ta kokonaiskulutus on kuitenkin n. 1300 kWh/tonni. Nåisså kokeissa saanto kuitenkin huononi jonkin verran ja vaaleus oleellisesti.

10

Julkaisussa Svensk Papperstidning, 1982, s. R 132 - 139 (P. Axelson ja R. Simonson) kåsitellåån hakkeen sulfiitti-kyllåstyksen vaikutusta jahatustapahtumaan, mm. energian kulutukseen. Mååråtyn sulfiittimåårån imeytymisen kohdalla 15 energian kulutuskåyrållå oli minimi. Kokonaisuutena katsoen energian kulutus oli kuitenkin korkealla tasolla 2000 kWh/tonni.

Aikaisemmin on tehty kokeita kuumahierteen kåsittelemisek-20 si kuitua muuntavilla kemikaaleilla. Tålldin on osoittau-tunut, ettå kåsittelemållå jauhettua massaa otsonilla en-nen jauhatusta kaksivaihemenetelmåsså, energian kulutusta on voitu våhentåå jopa 30 %. Tåmå on kuitenkin voinut ta-pahtua vain saannon kustannuksella.

25

Esillå olevan keksinnon mukaisesti on osoittautunut mah-dolliseksi valmistaa mekaanista paperimassaa oleellisesti pienentyneellå energian kåytollå.

30 Keksinnon mukaisesti tåmå tapahtuu siten, ettå puumateri-aali ensimmåisesså vaiheessa karkeahienonnetaan sakeuden ollessa yli 20 %. Energian kulutuksen on tålloin oltava korkeintaan 800 kWh puumateriaalitonnia kohti. Puumateri-aaliin sisåltyvåt happamat ryhmåt on sitten kokonaan tai 35 osittain neutraloitava, ja materiaali laimennetaan vedel-lå, jonka låmpotila vastaa ligniinin pehemenemislåmpoti-laa. Laimennusveden ionivåkevyyden on oltava korkeintaan ! 0,05 moolia/litra. Karkeahienonnettu materiaali on sitten 3 91787 jauhettava våkevyyden ollessa 1 - 10 % ja energian kulu-tuksen ollessa yhteenså korkeintaan 500 kWh materiaaliton-nia kohti.

5 Esillå olevan keksinnon taustalla oleva ajatus perustuu siihen, ettå on olemassa yhteys puumateriaalin kuiduiksi hajoamisen ja sen menetelmån vålilå, jolla energiapulssit johdetaan materiaaliin, ts. johdetaanko energiapulssit nestefaasiin vai hdyryfaasiin. Lisåksi on otettava huomi-10 oon misså termisesså ja fysikaalisessa tilassa puumateri-aali on, kun energiapulssit siirretåån.

Aikaisemmin ei ole onnistuttu alhaisella sakeudella jauha-malla kuiduttamaan puupaketteja energian kulutuksen pie-15 nentåmiseksi mekaanisia massoja valmistettaessa. Syynå tåhån on se, ettei ole tiedetty miten voitaisiin vålttåå kuitujen katkeaminen ja siten liian alhainen veto- ja re-påisyindeksi tuloksena olevassa mekaanisessa massassa, ja samalla aikaansaada paremmat massan sitoutumisominaisuu-20 det.

Tåmån aikaansaamiseksi jauhatuksen yhteydesså kuitususpen-sion låmpotilan ja kemiallisen ympåriston tarkka sååto on tårkeå.

25

Alhaisen kokonaisenergian kulutuksen saamiseksi energian kåyton on oltava pieni ensimmåisesså karkeakuidutusvai-heessa. Ensimmåinen suuren sakeuden vaihe voi olla ilman-paineen alainen tai paineistettu, ja se voidaan suorittaa 30 hajotuksella (shredding), kuitupuristuksella, tulpparuu-vauksella (tyyppiå Impressafiner tai PREX) tai kuidutta-malla jauhimessa.

Loppujauhatus tapahtuu sitten yhdesså tai useammassa vai-35 heessa pienellå massasakeudella, ts. sakeuden ollessa 1 -10 %. Tåsså jauhatuksessa on otettava huomioon, ettå omi-nainen reunakuormitus on riittåvån pieni, ja ettå kui-' tususpension låmpotila ja kemiallinen ympåristd on sovi- 4 91787 tettu puupolymeerien pehmenemis- ja turpoamistilaan. Tåmå tarkoittaa keksinnon mukaisesti sitå, ettå jauhatuksen låmpotilan on oltava ainakin yhtå korkea kuin jåykimmån amorf isen puupolymeerin pehmenemislåmpdtila, ettå puupoly-5 meerien happamat ryhmåt ovat pååosin ionisoituja ja ettå prosessiveden ionivåkevyys on riittåvån pieni.

Keksintoå selitetåån seuraavassa muutamien suori-tusesimerkkien avulla sekå oheisiin piirustuksiin viita-10 ten, joissa kuvio 1 esittåå keksinnon mukaisen menetelmån eråån suori-tusmuodon vuokaavion, kuviot 2-4 ovat kuvion 1 mukaisesti valmistetun massan 15 ominaisuuksien ja energian kulutuksen kåyriå, kuvio 5 on keksinnon mukaisen menetelmån toisen suoritus-muodon vuokaavio, ja kuviot 6-8 esittåvåt menetelmån tåmån suoritusmuodon mukaisen energian kulutuksen ja ominaisuudet.

20

Esimerkki 1

Kuvion 1 mukainen vuokaavio esittåå kuumahierteen valmis-tuksen sanomalehtipaperia vårten.

25 : Kuusihaketta hdyrytettiin ensimmåisesså vaiheessa ja esi- låmmitettiin. Esilåmmitetty hake hienonnettiin sit ten pai-neistetussa jauhimessa energian kulutuksen ollessa 700 kWh/ton. Tåsså karkeassa kuidutuksessa lisåttiin 3 kg NaOH 30 jauhimen jauhatusvyohykkeeseen puumateriaaliin sisåltyvien happamien ryhmien neutraloimiseksi. Kuidutettuun materiaa-liin lisåttiin laimennusvettå, jonka låmpotila oli 80°C ja ionivåkevyys 2,0 mmol/1 massasakeuden 3 % saamiseksi.

35 Tåsså sakeudessa massa sitten jauhettiin viidesså peråk-kåisesså vaiheessa ominaisen reunakuormituksen ollessa 0,3 - 0,5 Ws/m ja kokonaisenergian kulutuksen ollessa 150 kWh massatonnia kohti, joka vastasi bruttoenergian kulu- 5 91787 tusta 250 kWh massatonnia kohti, freeness-lukuun 150 ml CSF ja keskikuitupituuteen (PML) 1,8 mm saakka, ts. liki-main samoin kuin tavanomaiseen tapaan valmistetulla TMP-massalla, jolla energian kulutus on 1750 kWh massaton-5 nia kohti.

Keksinnon mukaisella menetelmållå on siten kokonaisenergi-an kulutus laskenut arvosta 1750 kWh arvoon 950 kWh massatonnia kohti.

10

Saanto oli noin 97 %.

Taulukossa 1 on esitetty vertailu tavanomaisella tavalla valmistetun TMP-massan ja keksinndn mukaisesti valmistetun 15 massan vålillå.

Tåsså yhteydesså on mainittava, ettå tavanomaisena TMP-me-netelmånå kåytettiin våhiten såhkoenergiaa vaativaa jauha-tusjårjestelmåå, joka tåhån saakka tunnetaan, ts. paineis-20 tettua kaksoilevyjauhinta, johon on yhdistetty lyhyt vii-pymisaika paineistetussa esilåmmityksesså.

Kåytettåesså kaksivaihemenetelmiå yksilevyjauhatuksen kanssa vaaditaan usein yli 2000 kWh/ton 150 ml CSF massan 25 saamiseksi.

6 91787

Taulukko 1

TMP

Tavanomainen Keksinto 5 Energian kulutus, kWh/ton 1750 950

Freeness, ml CSF 150 150 *) PML , mm 1,9 1,9

Tikkupitoisuus,

Sommerville % 1,3 0,5 10 Vetoindeksi, kNm/kg 32,0 32,0

Kimmoindeksi 3,4 3,4

Murtovenymå, % 2,0 1,9 2

Repåisyindeksi, Nm /kg 6,5 5,5 3

Kiintotiheys, kg/m 380 380 15 S, m2/kg 58,0 58,0

Vaaleus, %IS0 60 60 *) PML = Hiukkasten keskipituus mitattuna STFI:n massamit-tausj årj estelmållå 20

Keksinnon mukaista TMP-valmistusta verrataan kuvioissa 2, 3 ja 4 tavanomaisesti yksivaiheisessa jauhatuksessa kak-soilevyjauhimessa valmistettuun TMP-massaan, joka on nyky-tekniikalla våhiten energiaa kuluttava TMP-prosessi.

25 ; Kuvio 2 esittåå vetoindeksin såhkoenergian kulutuksen funktiona. Kuviosta nåhdåån selvåsti, ettå mååråtyllå såh-kåenergian kulutuksella on vetoindeksin lisåys merkittå-våsti suurempi keksinnon mukaisesti valmistetulla TMPrllå.

30

Kuvio 3 esittåå repåisyindeksin vetoindeksin funktiona keksinnon mukaisella TMP:llå ja tavanomaisella TMP:llå. Tåstå nåkyy, ettå repåisyindeksin muutokset kulloisellakin TMP:llå ovat likimain samat, ts. keksinnon mukaisella pie-35 nen sakeuden jauhatuksen optimoinnilla våltetåån låhes kokonaan sellainen kuitujen katkeaminen ja siten repåisyindeksin vakava pieneneminen, joka on tavallinen mekaanis-ten massojen tavanomaisessa pienen sakeuden jauhatuksessa.

ί 7 91787

Kuvio 4 esittåå miten valonsirontakerroin (s) vaihtelee tavanomaisella TMP:llå ja keksinnån mukaan valmistetulla TMP:llå. Tåstå nåhdåån, ettå s-vaihtelu vaatii yhtå våhån energiaa kuin vetoindeksin vaihtelu, ts. såhkoenergian 5 sååsto mååråttyå s-arvoa vårten on yhtå suuri kuin mååråt-tyå vetoindeksiarvoa vårten.

Esimerkki 2 10 Esillå oleva esimerkki koskee kemimekaanisen massan (CTMP tai CMP) valmistamista kuviossa 5 esitetyn vuokaavion mu-kaisesti.

Kyllåståmiskemikaalien avulla tapahtuva kåsittely, jotka 15 voivat olla sulfiitteja, peroksidia, happikaasua, otsonia ja/tai lipeåå, voi tapahtua ennen ensimmåistå kuidutusvai-hetta, tåmån vaiheen jålkeen mutta ennen loppujauhatusta, loppujauhatuksen jålkeen tai nåiden yhdistelminå.

20 Ensimmåinen kuidutusvaihe suurella sakeudella suoritetaan samalla tavalla kuin esimerkisså 1.

Kemimekaanista massaa valmistettaessa on pesuvaihe erit-tåin oleellinen, jotta keksinnon mukaisesti jauhatus voi 25 tapahtua pienellå ionivåkevyydellå. Tåmån johdosta pesu tapahtuu ennen loppujauhatusta. Niisså tapauksissa, joissa kemikaalikåsittely suoritetaan viimeisenå prosessivaihee-na, pesu suoritetaan myos tåmån vaiheen jålkeen.

30 Loppujauhatus tapahtuu samalla tavalla kuin esimerkin 1 mukaan, mutta prosessin låmpotila ja kemiallinen ympåristo on sovitettava niihin erityisiin ominaisuuksiin, jotka puupolymeereille on muodostunut kyllåståmiskemikaaleilla tapahtuneen kåsittelyn aikana. Oleellista on mahdollisen 35 sulfiittikåsittelyn johdosta lisåttyjen sulfonihapporyhmi-en måårån huomioonottaminen. Koska sulfonihapporyhmien kasvava måårå alentaa ligniinin pehmenemislåmpotilaa, pro-sessiveden låmpotila voi olla alempi kuin TMP-massaa esi- 8 91787 merkin 1 mukaisesti valmistettaessa. Riittåvån korkea låm-potila CTMP-valmistuksen yhteydesså on 40°C. Mahdollisim-man alhaisen låmpotilan kåyttåminen on eduilista vaaleuden kannalta. Natriumsulfiittikåsittelyn avulla sekå sul-5 fonihapporyhmåt ettå karbonihapporyhmåt ovat ionisoituja alusta alkaen.

Jos CTMP-valmistuksen yhteydesså valitaan veden modifioi-minen peroksidin, hapen tai otsonin avulla, ei kyllåkåån 10 saada sulfonihapporyhmiå, mutta puumateriaalin, etupååsså ligniinin karbonihapporyhmåsisålto kasvaa oleellisesti, joka aiheuttaa ligniinin pehmenemislåmpotilan alenemisen.

Kuvion 5 mukaisessa esimerkisså kuusihaketta hoyrytettiin 15 ja kyllåstettiin natriumsulfiittiliuoksella, joka vastasi 2-prosenttista panostusta, jonka jålkeen sitå esilåmmitet-tiin 130°C:n låmpotilassa kolme minuuttia. Materiaali kar-keahienonnettiin sitten paineistetussa hakejauhimessa suu-rella sakeudella (n. 35 %) energian kulutuksen ollessa 20 noin 600 kWh tonnia kohti. Saavutettu saanto oli noin 96 %. Aikaansaatu karkeakuidutettu materiaali laimennet-tiin noin 3-prosenttiseksi ja latenssi-kåsiteltiin 80°C:ssa 20 - 30 minuuttia. Massa puristettiin sakeuteen 45 - 50 % ja laimennettiin uudestaan 3-prosenttiseksi låm-25 potilassa 70°C. Tållå sakeudella massa sitten jauhettiin ominaisella reunakuormituksella 0,3 - 0,5 Ws/m viidesså peråkkåisesså vaiheessa nettoenergian kulutuksen ollessa 150 kWh tonnia kohti, joka vastasi bruttoenergian kulutus-ta 250 kWh tonnia kohti, massan muodostamiseksi, jonka 30 freeness-luku oli 250 ml CSF ja keskikuitupituus (PML) 1,7 mm, ts. kuten tavanomaiseen tapaan yhdesså vaiheessa val-mistetulla CTMP-massalla, jossa energian kulutus on 1750 kWh tonnia kohti.

35 Keksinnon mukaisella menetelmållå on siten kokonaisenergi-an kulutus laskettu tavanomaisesta arvosta 1750 kWh arvoon 850 kWh tonnia kohti.

i, 9 91787

Aikaansaadun CTMP-massan ominaisuuksia tavanomaiseen CTMP-massaan verrattuna on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2 5 Tavanomainen Keksinn6n mukainen

Energian kulutus, kWh/ton 1750 850 CSF ml 250 250 PML, mm - 1,7 10 Vetoindeksi, kNm/kg 40 40

Kimmoindeksi - 4,6

Murtovenymå, % 1,9 1,6 2

Repåisyindeksi, Nm /kg 6,7 5,5 3

Kiintotiheys, kg/m 420 450 15 S, m2/kg 43 45

Vaaleus, %IS0 60 60

Keksinn6n mukaista CTMP-valmistusta verrataan kuvioissa 6, 7 ja 8 tavanomaisen tekniikan mukaiseen valmistukseen.

20

Kuviossa 6 esitetåån vetoindeksi energian kulutuksen funk-tiona CTMP-massalla, joka on valmistettu keksinnon mukai-sesti, ja tavanomaisesti valmistetulla massalla. Run ver-taillaan mååråtyn vetoindeksin kohdalla, esim. 40 kNm/kg, 25 tavanomainen jauhatus kuluttaa 1750 kWh massatonnia kohti, . kun taas keksinnon mukaisella menetelmållå kuluu vain noin 850 kWh tonnia kohti.

Verrattaessa keksinnon mukaista menetelmåå tavanomaiseen 30 menetelmåån repåisyindeksillå vetoindeksin funktiona, kåy ilmi, ettå yhteydet ovat samantapaisia, ts. våltetåån al-haisen sakeuden jauhatuksessa tavallinen kuitujen kat-keaminen, joka aiheuttaa voimakkaasti pienentyneen re-påisyindeksin. Tåmå ilmenee kuvion 7 kåyråstostå.

35

Keksinnån mukaisesti valmistetun CTMP-massan valonsironta-kerroin energian kulutuksen funktiona on esitetty kuvion 8 kåyråstosså, verrattuna tavanomaisella tavalla valmis- 10 91767 tettuun massaan. Tåstå nåhdåån, ettå keksinnon mukaisesti saadaan oleellisesti pienempi energian kulutus mååråtyllå valonsirontakertoimella.

5 Esimerkki 3

Esillå oleva esimerkki koskee voimakkaasti sulfonoidun CTMP tai CMP-massan valmistamista, ts. sellaista massaa joka sisåltåå enemmån kuin 4 g sitoutunutta rikkiå puuma-10 teriaalin kiloa kohti.

Kuusihaketta kyllåstettiin natriumsulfiittiliuoksella, jonka sisåltonå oli noin 120 g natriumsulfiittia litraa kohti, måårånå joka vastaa noin 12-prosenttista panostus-15 ta. Hake esilåmmitettiin 140°C:n låmpotilassa 10 minuut-tia, jonka jålkeen se karkeahienonnettiin energian kulu-tuksen ollessa noin 400 kWh puutonnia kohti. Jauhatus suo-ritettiin paineistetussa hakejauhimessa, ja tållåin saatu saanto oli 93 - 94 %. 20-30 minuutin latenssi-kåsitte- 20 lyn jålkeen 60°C:ssa massasakeudella 3 %, massa jauhettiin kolmessa vaiheessa reunakuormituksen ollessa 0,3 - 0,5

Ws/m ja nettoenergian kulutuksen ollessa 100 kWh tonnia kohti, vastaten bruttoenergian kulutusta 160 kWh tonnia kohti.

25

Saadun massan ominaisuudet mååritettiin, ja alla olevassa taulukossa 3 saadut arvot on esitetty tavanomaiseen tapaan yksivaihemenetelmållå valmistettuun CTMP-massaan verrattu-na. jossa energian kåytto oli 1500 kWh tonnia kohti.

30 * l· 11 91787

Taulukko 3

Tavanomainen Keksinnon mukainen

Energian kulutus, kWh/ton 1500 560 5 CSF ml 400 400 PML, mm 1,9 1,9

Vetoindeksi, kNm/kg 65 65

Murtovenymå, % 2,0 1,8 2

Repåisyindeksi, Nm /kg 8,0 8,0 3 10 Kiintotiheys, kg/m 440 450 S, m2/kg 34 36

Vaaleus, %IS0 59 59

Esimerkki 4 15 Tåmå suoritusmuoto muodostaa esimerkin siitå, miten ensim-måisesså vaiheessa voidaan kåyttåå ruiskupuristinta puuma-teriaalin karkeahienonnusta vårten. Esimerkin mukaan kåy-tettiin tyyppiå Bivis olevaa ruiskupuristinta.

20 Kuusihaketta hoyrytettiin tavalliseen tapaan 10 minuuttia låmpotilassa 100°C, jonka jålkeen se syotettiin Bivis-ko- neeseen. Koneessa tapahtuvan kuidutuksen yhteydesså panos- tettiin 2 - 3 % natriumsulfiittiliuosta, niin ettå materi- aalin sulfonointiaste oli 1,5 g rikkiå puukiloa kohti.

25 Såhkoenergian kulutus oli noin 400 kWh puutonnia kohti, . kun materiaali kulki kaksoiskierukan neljån puristus- vyohykkeen låpi. Ulossyottåmisen jålkeen kuitumateriaali laimennettiin noin 5 prosentin massasakeuteen noin 70°C:ssa, jonka jålkeen suspensio pumpattiin jauhettavaksi 30 seitsemåsså vaiheessa alhaisen sakeuden jauhimeen. Viiden- nen jauhamisvaiheen jålkeen massan freeness oli n. 250 ml : 2 CSF, vetoindeksi 55 kNm/kg ja repåisyindeksi 6 Nm /kg net- toenergian kulutuksen ollessa 150 kWh tonnia kohti, ja bruttoenergian kulutus 250 kWh tonnia kohti.

35

Kemimekaanisen massan (CTMP) valmistuksen energian koko-naiskulutus freeness-arvoon 250 ml CSF keksinnon mukaisel- * la menetelmållå on siis 650 kWh tonnia kohti, jota on ver- 91787 12 rattava arvoon 1750 kWh tonnia kohti valmistettaessa par-haan tavanomaisen tekniikan mukaisesti samaan freeness-ar-voon.

5 Jauhamalla seitsemåsså alhaisen sakeuden vaiheessa keksin-ηδη mukaisesti voidaan saavuttaa freeness-arvo 50 ml CSF ja tålloin saadaan CTMP-massa, joka soveltuu kåytettåvåksi aikakauslehti- ja LWC-paperissa. Energian kokonaiskulutus voidaan kuitenkin pitåå alle 850 kWh tonnia kohti. Viimek-10 simainittua tyyppiå olevaa massaa ei voida valmistaa ta-vanomaisella tekniikalla, koska tåll5in ei voida saavuttaa riittåvån hyvåå pintatasaisuutta.

Keksint6 ei rajoitu selitettyihin suoritusmuotoihin, vaan 15 sitå voidaan muunnella keksinnollisen ajatuksen puitteis-sa.

> ·

Claims (4)

91787

1. Menetelmå mekaanisen ja kemimekaanisen paperimassan valmistamiseksi hienonnuksella ja jauhatuksella ainakin kahdessa vaiheessa, tunnettu siitå, ettå materiaali ensim- 5 måisesså vaiheessa karkeahienonnetaan sakeuden ollessa yli 20 % ja energian kulutuksen ollessa korkeintaan 800 kWh puumateriaalitonnia kohti, ettå puumateriaaliin sisåltyvåt happamat ryhmåt kokonaan tai osittain neutraloidaan lisåå-mållå NaOH måårånå enintåån 9 kg tonnia kohti, ettå mate-10 riaali laimennetaan vedellå, jonka låmpdtila vastaa lig-niinin pehmenemislåmpotilaa, ts. 40 - 95°C, ja jonka ioni-våkevyys on enintåån 0,05 moolia/litra, ja ettå materiaali sitten jauhetaan sakeuden ollessa 1 - 10 % ja energian kulutuksen ollessa yhteenså korkeintaan 500 kWh materiaa-15 litonnia kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå ainakin 25 % energian kokonaiskulutuksesta syotetåån jauhatuksen yhteydesså. 20

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå karkeahienonnettu materiaali ensimmåisen vai-heen jålkeen peståån ionivåkevyyden alentamiseksi.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen mene· , telmå, tunnettu siitå, ettå energian kåytto jokaisessa jauhamisvaiheessa on 50 - 150 kWh massatonnia kohti. 91787