FI91737B - Parannuksia annostelijoissa tai niihin liittyen - Google Patents

Description

! 91737

Parannuksia annostelijoissa tai niihin liittyen Tämä keksintö koskee annostelijoita ja erityisemmin juoksevien 5 materiaalien annostelua kaasulla paineistetuista säiliöistä.

Alalla on hyvin tunnettua annostella juoksevia materiaaleja säiliöstä, jossa on juoksevaa materiaalia ja ponnekaasua, jolloin kaasu muodostaa ylätilan nesteen yläpuolella. 10 Juoksevan materiaalin annostelemiseksi säiliö asetetaan asemaan, missä venttiiliaukon lähtö on materiaali/kaasupinnan alapuolella, jolloin kun venttiili avataan, ponnekaasu työntää juoksevan materiaalin venttiilin kautta poistoaukkoon.

15 Kun säiliötä tulee käyttää pystyssä, sijaitsee venttiili mukavasti säiliön yläalueilla ja nousuputki säiliön sisällä ulottuu venttiilistä säiliön ala-alueille niin, että kun säiliö on pystyssä, nousuputken lähtö on materiasii/kaasurajän alapuolella, kunnes olennaisesti kaikki säiliön materiaa-20 lisisältö on annosteltu.

Yhdessä hyvin tunnetussa ja laajasti käytetyssä annostelulaitteessa venttiili avataan painamalla käyttölaitetta ja venttiiliportti avautuu kammioon käyttölaitteen sisällä, 25 mistä materiaali annostellaan käyttölaitteessa olevan lähtöaukon kautta.

Sellaiseen materiaalin annostelulaitteeseen viitataan tästä eteenpäin "määritellyn tyyppisenä annostelulaitteena".

30

Tulisi panna merkille, että määritellyn tyyppisessä annostelulaitteessa materiaali, mikä virtaa nousuputken läpi, kulkee ensimmäisen rajoituksen läpi, minkä määrittää venttiiliportti ja sitten toisen rajoituksen läpi, minkä 35 määrittää käyttölaitteen lähtöaukko. Muitakin rajoituksia voivat aiheuttaa venttiilikotelo, takakappale ja nousuputki.

Joissakin määritellyn tyyppisissä annostelulaiterakenteissa : venttiili voi sisältää useamman kuin yhden venttiiliportin 91737 2 ja/tai käyttölaitteessa voi olla useampia kuin yksi lähtöaukko. Läpi koko tämän selityksen termi "venttiiliportin poikkileikkausala" merkitsee venttiiliportin poikkileik-kausalaa yhden venttiiliportin laitteessa ja monen 5 venttiiliportin laitteen kaikkien venttiiliporttien poikkileikkausalojen summaa ja termi "käyttölaitteen lähdön poikkileikkausala" merkitsee käyttölaitteen lähdön poikkileik-kausalaa yhden käyttölaitteen lähdön laitteessa ja monen lähdön laitteen kaikkien käyttölaitteiden lähtöjen poikkileik-10 kausalojen summaa.

Yksi määritellyn tyyppisiin annostelulaitteisiin liittyvä ongelma on sellaisen paineenalaisen kaasun varaaminen, mikä kykenee ylläpitämään riittävän paineen säiliön eliniän ajan 15 työntääkseen ainakin suuremman osan materiaalisisällöstä säiliöstä.

Ylläoleva ongelma näytettiin voitetun käyttämällä nk. "nesteytettyjä kaasuja", s.o. kaasuja normaalissa lämpötilassa 20 ja paineissa, mitkä kondensoituvat suhteellisen alhaisissa, yli ilmakehän paineissa, yleensä yhden ja kahdentoista ilmakehän välillä. Tämä alenee usein kolmen ilmakehän suuruusluokkaan muiden komponenttien läsnäololla koostumuksessa .

25

Kun sellaisia nesteytettyjä kaasuja käytetään määritellyn tyyppisissä annostelulaitteissa, nestemäisen kaasun höyrystyminen luo kaasutilaan paineen, mikä on riittävä työntämään materiaalisisällön ulos säiliöstä ja kun 30 materiaalisisältö on poistettu ja kaasutilan tilavuus lisääntyy, nesteytetty kaasu höyrystyy säiliön sisällä ylläpitääkseen täten olennaisen yhtäläisen materiaalia työntävän kaasunpaineen yläosassa, kunnes olennaisesti kaikki materiaalisisältö on poistettu.

35

Nesteytetty kaasu, mikä on helposti käyttökelpoinen laajan tuotealueen kanssa salliessaan tulla poistetuksi materiaalisisällön kanssa usein 70 % ylimäärin säiliön tilavuudesta ja salliessaan suhteellisen halvan alhaisen paineen säiliön 91737 3 käytön laajalla materiaalialueella, on olennaisesti hallinnut annosteluteollisuutta menneitten 40 vuoden ajan.

Vakavia haittoja nesteytettyjen kaasujen kaupallisessa 5 käytössä syntyy erityisistä laitoksista, varusteista ja laitteista, mitkä ovat tarpeen sellaisten kaasujen turvallista kuljetusta, varastointia ja käsittelyä varten ja niihin käytettävien erityisten varotoimenpiteiden ja säännösten käytäntöön sovellutuksessa ja valvonnassa.

10

Edelleen nesteytetyt kaasut ja erityisesti kloorifluorihiilivedyt (CFC;t) on nyt tunnustettu haitallisiksi ympäristölle tai niillä on muita ominaisuuksia, joita ei toivota ja annostelulaiteteollisuus on pakotettu etsimään vaihtoehtoisia 15 järjestelmiä, olennaisesti käyttäen kokoonpuristettuja kaasuja, joista käytännöllisesti katsoen kaikki jäävät kaasufaasiin kaikilla annostelulaitteen toimintaparametreillä ja mihin kaasuihin tämän jälkeen viitataan "ei-nesteytettyinä kaasuina".

20

Kaasut tottelevat kaasulakeja, muuttumattomassa lämpötilassa paine alenee verrannollisesti tilavuuden lisääntymiseen ja ei-nesteytetyillä kaasuilla lähtökaasusisällön täytyy olla riittävä pitämään paine riittävänä työntääkseen annostelulait-2 5 teen materiaalisisällön hyväksyttävän tilavuuden nousuputkeen ja venttiililaitteen läpi.

Koska kaasun paine riippuu annostelulaitteessa olevan materiaalisisällön tilavuudesta, täytyy annostelulaite 30 venttiileineen ja käyttölaitteineen suunnitella kestämään turvallisesti korkea lähtökaasunpaine, mikä esiintyy kun annostelulaite ladataan ennaltamäärätyllä materiaalisisällöl-lä.

35 Uskotaan kuitenkin, että annostelulaitteen huolellisella suunnittelulla ja ennaltamäärätyn materiaalipitoisuuden panoksen alentamisella alle 70 %:iin ja mieluummin alle 65 %:iin annostelulaitteen tilavuudesta voidaan suunnitella . annostelulaite, mikä vastaa ylläolevia ponneainevaatimuksia, « 4 91737 joiden mukaan lähtökaasunpaine on hiukan enemmän kuin 0,703 kg/cm2 (100 psi) .

Kuitenkin nesteytetyt kaasut käytettynä tiettyjen materiaa-5 1isisältöjen, materiaali sisältöjen liuottimien tai lisäaineiden kanssa tarjoavat lisäedun siinä, että mainitut nesteytetyt kaasut voidaan annostella annostelulaitteessa olevan materiaalisisällön läpi. Kun materiaalisisältö kulkee käyttölaitteen lähdön läpi, siinä oleva nesteytetty kaasu 10 höyrystyy, hajottaen poistuvan materiaalin erillisiksi partikkeleiksi ja puhaltaen partikkelit erilleen muodostaakseen suhteellisen vakion ruiskutuskuvion. Tämä on erityisen edullista, kun materiaalisisältö on neste, jolloin nesteytetyn kaasun, joka lähtee käyttölaitteen lähdöstä, höyrystyminen 15 rikkoo nestemateriaalisisällön hienoiksi pisaroiksi, erityisen edullista moniin käyttöihin, kuten hiussuihkeisiin, ilmanraikastimiin ja nestemäisiin hyönteismyrkkyihin. Lisähajoamista voidaan saada aikaan vuodattamalla ponnekaasua nestevirtaan kaasutaasista.

20

Nyt arvostetaan sitä, että vaikka, kuten esitettiin yllä, on mahdollista suunnitella määritellyn tyyppinen annostelulaite sallimaan, että ei-nesteytetyt kaasut työntävät hyväksyttävän osan materiaalisisällöstä ulos, sellainen suunnittelu 25 ei voi, nykyisellä tekniikan tasolla, antaa hyväksyttäviä materiaalisisällön, joka työnnetään käyttölaitteen lähdön läpi, poistokuvion ominaisuuksia.

Syyt tähän ovat, kuten tulee ilmeiseksi edelläolevasta 30 kuvauksesta, että ei-nesteytetyn kaasuponneaineen paine alenee jatkuvasti, kun materiaalisisältö poistuu annostelulaitteesta ja ilman annosteltavaan materiaaliin sisältyvää nesteytettyä kaasua ei voi olla mitään annosteltavan materiaalin ‘ "puhaltumista erilleen”. Paineen alentuminen annostelulaitteen 35 sisällä käytön myötä alentaa myös annosteltavan materiaalin virtausnopeutta.

Tämä keksintö pyrkii antamaan määritellyn tyyppisen annostelulaitteen, mikä kykenee antamaan olennaisen vakiot « s 91737 poisto-ominaisuudet annosteltavalle materiaalille suuremmaksi osaksi annostelulaitteen ikää.

Tämän keksinnön mukaisesti aikaansaadaan määritellyn tyyppinen 5 annostelulaite käytettäväksi ei-nesteytettyjen kaasujen kanssa, ja laite on tunnettu siitä, että venttiiliportin poikkileikkausala on suurempi kuin kaksi kertaa käyttölaitteen poistoaukon poikkileikkausala.

10 Venttiiliportin poikkileikkausala on vielä mieluummin suurempi kuin viisi kertaa käyttölaitteen lähtöaukon poikkileikkausala ja kaikkein mieluiten venttiiliportin mainittu poikkileikkausala on suurempi kuin kymmenen kertaa käyttölaitteen lähtöaukon poikkileikkausala.

15 Käyttölaitteen lähtöaukon poikkileikkausala on mieluummin 0,02 - 0, 126 mm2 ja vielä mieluummin 0,04 - 0,071 mm2.

Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa käyttölaitteessa on yksi 20 lähtö, jonka halkaisija on 0,25 mm.

Venttiiliportin poikkileikkausala on mieluummin 0,196 - 1,57 mm2 ja vielä mieluummin 0,2 - 0,8 mm2.

25 Parhaana pidetyssä suoritusmuodossa venttiilissä on enemmän kuin yksi portti ja vielä parempana pidetyssä suoritusmuodossa mainitussa venttiilissä on neljä porttia.

Kun venttiilissä on enemmän kuin yksi portti, mainitut 30 venttiiliportit ovat mieluummin halkaisijaltaan yhtä suuria ja kaikkein mieluiten venttiiliporttien halkaisijat ovat 0,5 mm:n suuruusalueella.

Keksintö ottaa myös huomioon määritellyn tyyppisiä 35 annostelulaitteita, joissa on keksinnön mukainen käyttölait-. teen lähdön/venttiiliportin suhde, jotka laitteet on panostettu ei-nesteytetyllä kaasulla.

• Mainittu ei-nesteytetty kaasu käsittää mieluummin ilmaa, « 91737 typpeä tai hiilidioksidia.

Keksintöä kuvataan nyt edelleen esimerkin vuoksi viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5

Kuvio 1 esittää pystyleikkausta tämän keksinnön mukaista annostelulaitetta varten olevan venttiilijärjestelmän läpi,

Kuvio 2 esittää venttiiliporttijärjestelyä suurennetussa 10 mittakaavassa kuvion 1 suhteen venttiiliportti avoinna,

Kuvio 3 esittää graafisesti, kuinka lähtönopeudet kiinteän venttiiliportin läpi eroavat eri käyttölaitteen lähtöaukoilla nestemateriaalilla, jonka viskositeetti on 510 cps (mPa s) 15 käyttäen typpeä ei-nesteytettynä kaasuna.

Kuvio 4 esittää graafisesti kuviossa 3 kuvatun kokeen kanssa identtisen kokeen tulokset, mutta käyttäen ilmaa ei-nesteytettynä kaasuna, ja 20

Kuvio 5 esittää graafisesti tulokset kokeesta, joka on identtinen kuviossa 4 esitetyn kanssa, nestemateriaalille, jonka viskositeetti on 20 cps (mPa s).

25 Viitaten kuvioihin 1 ja 2, annostelulaite käsittää yleensä venttiilijärjestelmän, jota tuetaan tavanomaisella kupilla 11 tarkoitettuna sulkemaan aukko säiliössä C, joka yleisesti käsittää rungon 12, joka on jäykästi poimutettu kuppiin 11 säiliön C sisällä, käyttölaitteen/venttiilikokoonpanon ollessa 30 rungon 12 tukema ja aksiaalisesti sen suhteen siirrettävissä.

Runko 12 on pyörähdyskappale, mikä määrittää suuren porauksen 13, jossa on pieni läpiporaus 14, aksiaalisesti kohdakkain * porauksen 13 kanssa ja avautuen siihen.

35

Nousuputki T on kiinnitetty seinän, mikä määrittää porauksen 14, ulompaan lieriömäiseen pintaan ja ulottuu säiliöön C avautuakseen mainitun säiliön C ala-alueilla.

7 91737

Runko 12 sisältää rengasmaisen laipan 15 siinä säteensuuntai-sessa päässä, johon poraus 13 avautuu ja rengasmaisen, taipuisan, joustavan tiivisteen 16 säteensuuntaiset uloimmat osat on puristettu laipan 15 ja kupin 11 väliin.

5

Venttiilirunko 17, jossa on piiloporaus 17a» ulottuu kupissa 11 olevan vapaan reiän läpi, tiivisteessä 16 olevan reiän läpi ja päättyy samaa kappaletta olevaan rengasmaiseen kappaleeseen 17£ porauksen 13 sisällä, jolla on halkaisija, 10 mikä on suurempi kuin tiivisteessä 16 olevan porauksen halkaisija. Kierrepuristusjousi 18 vaikuttaa kappaleeseen 17£ ja pakottaa kappaleen 17& jatkuvasti tiivistettä 16 vasten. Venttiilirungossa 17 on käyttölaitteen nuppi 19 siihen kiinnitettynä.

15

Venttiilirunko on kitkakiinnitetty tiivisteen 16 poraukseen ja sisältää venttiiliportin, minkä määrittää säteensuuntainen aukko 17a venttiilirungon 17 seinässä avautuen poraukseen 17a- Venttiiliportti 17a sijaitsee niin kappaleesta 17&, 20 että mainittu venttiiliportti 17£ on suljettu tiivisteellä 16, kun tiiviste on taivuttamaton (kuten esitetään kuviossa 1) ja on avoin poraukseen 13, kun käyttölaitteen nuppia 19 painetaan pakottaen täten venttiilirungon 17 runkoon 12 ja taivuttaen tiivistettä 16 säiliön sisään päin, kuten esitetään 25 kuviossa 2.

Käyttölaitteen nuppiin 19 tulevassa päässään venttiilirungon 17 poraus 17a. avautuu kammioon 20, mikä voi sisältää tavanomaisen pyörrekararaion 21 ja lähtökanava 19a kammiosta 30 20 on tiivistyslevyn 22 sulkema käyttölaitteessa, jossa levyssä on aukko 22a lävitseen määrittäen käyttölaitteen lähtöaukon.

Tähän asti kuvattu venttiililaite on rakenteeltaan 35 tavanomainen, kun käyttölaitteen nuppi 19 vapautetaan, jousi 18 pakottaa venttiilikappaleen 17£. ja -rungon 17 ylöspäin kuviossa 1 esitettyyn asentoon, missä tiiviste 16 sulkee venttiiliportin 17a.

• » 8 91737

Kun käyttölaitteen nuppia 19 painetaan, kappale 17& siirtyy alaspäin pois tiivisteestä 16, tiiviste 16 taipuu poraukseen 13 paljastaen venttiiliportin 17£ ja säiliössä C olevan ponnekaasun paineen vaikutuksesta työnnetään säiliön sisältöä 5 nousuputkea T pitkin poraukseen 13 ja siitä venttiiliportin 17£ läpi piiloporaukseen 17a. kammioon 20 ja siitä pitkin kanavaa 19fi. ja käyttölaitteen lähdön 22a kautta poistoon.

Tavanomaisessa laitteessa ei-nesteytetyille kaasuille olisi 10 venttiiliportin 17a poikkileikkausala sama kuin käyttölaitteen lähdön 22a poikkileikkausala, mutta materiaalin annostelulaitteelle, joka on tyyppiä, mikä on määritelty tämän keksinnön mukaisesti, tämä suhde on jätetty huomioimatta ja käyttölaitteen lähtö on poikkileikkaukseltaan hyvin paljon pienempi 15 kuin venttiiliportti.

Täten kuvatulla esimerkillä, jossa käytetään ei-nesteytettyä kaasua, kuten typpeä, nestemäisen materiaalin sisältöä, mikä vie 50-60 % säiliön tilavuudesta ja kaasutilaa, mikä on 20 panostettu alunperin 7,03 kg/cmz paineeseen (100 psi), voi käyttölaitteen lähdön 22a halkaisija olla sopivasti 0,25 mm, mikä antaa poikkileikkausalan 0,049087 mm2 (0,049 mm2) ja venttiiliporteista kukin, sopivasti neljä porttia 17£ yhteisessä tasossa suorissa kulmissa rungon 17 akselin 25 suhteen, voi olla 0,5 mm halkaisijaltaan, mikä antaa poikkileikkausalan 0,7854 mm2 (0,79 mm2).

Kuten tulee ilmeiseksi tämän jälkeen, sellaiset suhteet on esitetty käytännössä sallimaan olennaisen tasaisen 30 poistonopeuden olennaisesti läpi koko säiliön elinajan, jolloin saadaan suhteellisen hieno pisarakoko ja laajalle leviävä jakelusuihkukuvio, mikä on yhteensopiva sen kanssa, mikä saadaan nesteytyvän kaasun annostelulaitteella.

35 KOE I

Kutakin koetta varten käytettiin kuutta annostelulaitetta, kukin säiliön panostettiin 55 %:iin tilavuudestaan huonekalujen kiillotteella, jonka viskositeetti oli 510 cps i 9 91737 (mPa s) ja jäljelle jäävä tilavuus kussakin säiliössä panostettiin typellä 7,03 kg/cm2 (100 psi) paineeseen. Kaikissa kuudessa annostelulaitteessa oli venttiiliporttilai-te, jossa oli neljä 0,5 nutun porttia, mikä tekee poikkileik-5 kausalaksi 0,79 mm2.

Annostelulaitteet erosivat vain niiden vastaavien käyttölaitteiden lähtöjen poikkileikkausalojen suhteen ja taulukko II esittää eri käyttölaitteen lähdön koot kuudelle 10 annostelulaitteelle.

Taulukko II

Annostelu Lähtöjen Lähdön Lähdön Lähdön ala: 15 lait? lyfant halkaisija poikkiala v.portin ala mm mm2 A 1 0,6 0,283 0,36 B 1 0,5 0,196 0,25 C 1 0,45 0,159 0,2025 20 D 1 0,4 0,126 0,16 E 1 0,3 0,071 0,09 F 1 0,25 0,049 0,0625

Kukin annostelulaite tyhjennettiin 10 sekunnin suihkeiden 25 sarjana ja kussakin suihkeessa poistunut materiaali mitattiin ja merkittiin ylös.

Keskimäärin säiliöt tyhjensivät noin 94 % niiden kiillo-tesisällöstä.

30

Koe toistettiin ja kuvio 3 kuvaa graafisesti keskiarvoja, jotka saatiin eri käyttölaitteen lähtöaukoilla kokeen aikana, poistuman grammoina ollessa piirretty pystysuuntaan ja 10 sekunnin suihkeiden lukumäärän vaakasuuntaan.

35

Kuvio 3 esittää selvästi, että kun käyttölaitteen lähtöä pienennettiin, tuli jakelunopeus tasaisemmaksi ja vastakohtana sille, mitä voisi odottaa jatkuvasti alentuvan ponnekaasun paineen takia, kuvatut annostelulaitteet E ja F poistivat 10 91 737 olennaisen tasaisella poistonopeudella enemmän kuin 90 % materiaalisisällöstä.

ΕΩΕ II

5

Toistettiin ylläkuvattu koe I korvaamalla yksinkertaisesti typpi ilmalla ponnekaasuna ja kuvio 4 esittää graafisesti ilmakokeiden tulokset, Kuviossa 4 eri käyttölaitteen lähdön poikkileikkausalat on annettu taulukossa II.

10

TAULUKKO II

Käyttölaitteen lähdön Graafinen poikkileikkausala kuvaaja 15 mm2 0,283 a 0,196 h 0,159 c 0,126 d 20 0,071 e 0,049 f

Kuvioissa 3 ja 4 kuvattujen tulosten vertailu osoittaa selvästi, että typen korvaamisella ilmalla oli vähän 25 vaikutusta, jos ollenkaan, saatuihin tuloksiin ja sellaiset pienet vaihtelut, joita tapahtui, johtuvat eri annostelulaitteiden poistumaominaisuuksien pienistä eroista venttiilirun-gossa, loppukappaleessa ja nousuputkessa, kuten määriteltiin edellä.

30

Havaittiin myös, että venttiiliportin poikkileikkausala lisääntyi suhteessa käyttölaitteen lähdön poikkileikkausalaan sitä mukaa, mitä yhdessäpysyvämmäksi suihkekuvion peittämä ala tuli annostelulaitteen iän aikana.

35

KOE III

Kuuteen olennaisen identtiseen annostelulaitteeseen, joista kussakin oli käyttölaitteen lähdön poikkileikkausala 0,049 „ 91737 mm2, pantiin huonekalujen kiillotetta 55 %:iin niiden tilavuudesta ja sitten niihin pantiin typpeä 7,03 kg/cm2 paineeseen asti.

5 Säiliöissä oli eroa vain niiden vastaavien venttiiliporttien poikkileikkauksien suhteen, kuten esitetään kuviossa III;

TAULUKKO III

10 Annostelulaite Venttilliportin poikkileikkausala (mm2) a 0,071 b 0,159 c 0,196 15 d 0,283 e 0,392 f 0,783

Annostelulaitteille tehtiin sen jälkeen peräkkäin standardi 20 koe, missä kukin testattava annostelulaite pidettiin vaakasuuntaisen kohdetason yläpuolella sen akselin ollessa 40° kulmassa vaakatason suhteen (käyttölaitteen olleessa ylimpänä) ja annostelulaitteen keskustan ollessa 200 mm kohdetason yläpuolella. Säiliötä käytettiin sitten 4 sekunnin 25 ajan ja kohdetason annostellulla aineella peitetty alue mitattiin ja merkittiin muistiin.

Sitten kukin annostelulaitteista tyhjennettiin 1/4 täydeksi ja niille tehtiin taas ylläoleva koe ja annostellun aineen 30 peittämä kohdetason ala mitattiin taas ja merkittiin muistiin.

Taulukko IV esittää yhden sellaisen kokeen tulokset.

12 91737

TAUt<UKKQ_I_V

Venttiili- TäYdep .1/-4.-£3ΥΑ&Β 1/4-tävden portin ala säiliön säiliön säiliön 5 suihkeala sulhkeala ala. % täyden säiliön alasta mm2 cm2 cm2 0,071 422 110 26 0,159 638 220 34 10 0,196 540 300 56 0,283 651 460 72 0,392 596 410 70 0,983 798 580 73 15 Taulukosta IV havaitaan, että neljäsosan täynnä olevan säiliön peittämän suihkekuvion prosenttimäärä täyden säiliön alasta lisääntyi, kun ero lisääntyi venttiiliportin ja käyttölaitteen lähdön poikkileikkauksien välillä. Koska peitetty ala voidaan ottaa merkkinä suihkeen jakaantumisesta, ovat tulokset, jotka 20 saatiin käyttäen venttiiliporttialoja, jotka ovat monta kertaa suurempia kuin käyttölaitteen lähdön ala, tarkasti vertailukelpoisia tuloksien kanssa, jotka saatiin nesteytetyn kaasun annostelijoilla.

25 Kaikissa ylläkuvatuissa kokeissa annostelulaitteiden sisältönä oli huonekalujen kiillote, jonka viskositeetti oli 510 cps (mPa s) ja koe IV suoritettiin sen varmistamiseksi, mitä 1 vaikutuksia, vaiko ollenkaan, viskositeetilla voi olla tämän keksinnön ehdottamaan annostelulaitteeseen.

30

KOE IV

Kutakin koetta varten käytettiin kuutta annostelulaitetta, kukin säiliön panostettiin 55 %:iin tilavuudestaan 35 pyykkisuihkemateriaalilla, jonka viskositeetti oli 20 cps (mPa s) ja jäljelle jäävä tilavuus kussakin säiliössä panostettiin ilmalla 100 psi:n (7,03 kg/cm2) paineeseen.

Kaikissa kuudessa annostelulaitteessa oli venttiiliporttilai- is 91737 te, jossa oli neljä 0,5 mra:n porttia, mikä tekee poikkileik-kausalaksi 0,79 mm2.

Annostelulaitteet erosivat vain niiden vastaavien käyttölait-5 teiden lähtöjen poikkileikkausalojen suhteen ja taulukko IV esittää eri käyttölaitteen lähdön koot kuudelle annostelulaitteelle.

Taulukko V

10

Annostelu Lähtöjen Lähdön Lähdön Lähdön ala: laite lukum. halkaisija poikkiala v.portin ala mm mm2 A’ 1 0,6 0,283 0,36 15 B’ 1 0,5 0,196 0,25 C 1 0,45 0,159 0,2025 D’ 1 0,4 0,126 0,16 E’ 1 0,3 0,071 0,09 F’ 1 0,25 0,049 0,0625 20

Kukin annostelulaite tyhjennettiin 10 sekunnin suihkeiden sarjana ja kussakin suihkeessa poistunut materiaali mitattiin ja merkittiin ylös.

25 Tämän kokeen tulokset on kuvattu graafisesti kuviossa 5, poistuman grammoina ollessa piirretty pystysuuntaan ja 10 sekunnin suihkeiden lukumäärän vaakasuuntaan.

Saatujen ja kuvioissa 4 ja 5 kuvattujen tulosten vertailu, 30 missä kokeissa ainoat erot olivat tuotetyypissä, annostellun materiaalin viskositeetissa ja sellaisissa pienissä vaihteluissa annostelulaitteiden virtausominaisuuksissa, joita on kuvattu yllä, osoittaa selvästi, että tuotetyypin ja viskositeetin eroilla oli vähän vaikutusta tämän keksinnön 35 ehdottaman annostelulaitteen annosteluominaisuuksiin ja siksi tämän keksinnön ehdottama annostelulaite näyttää olevan kykenevä annostelemaan käytännöllisesti katsoen kaikkia materiaaleja, joita voidaan annostella nesteytetyn kaasun annostelulaitteilla.

Claims (11)

14 91 737

1. Annostelulaite virtaavien materiaalien annostelemiseksi säiliöstä, mikä on panostettu mainitulla virtaavalla 5 materiaalilla ja paineistetulla ei-nesteytetyllä kaasulla, laitteen sisältäessä venttiiliportin (17c), mikä on avoin salliakseen virtaavan materiaalin virtaamisen lävitseen, kun käyttölaite (19 - 22) siirretään annosteluasentoon ja käyttölaitteen lähtöaukon (22a) alavirtaan venttiiliportista, 10 tunnettu siitä, että venttiiliportin (17c) poikkileikkausala on suurempi kuin kaksi kertaa käyttölaitteen lähdön (22a) poikkileikkausala.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annostelulaite, tunnettu 15 siitä, että venttiiliportin (17c) poikkileikkausala on ainakin viisi kertaa suurempi kuin käyttölaitteen lähdön (22a.) poikkileikkausala.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen annostelulaite, 20 tunnettu siitä, että venttiiliportin (17c) poikkileikkausala on ainakin kymmenen kertaa suurempi kuin käyttölaitteen lähdön (22a) poikkileikkausala.

4. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 annostelulaite, tunnettu siitä, että käyttölaitteen lähdön (22a) poikkileikkausala on 0,02 - 0,126 mm2.

5. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että käyttölaitteessa (19 - 30 22) on yksi lähtö (22a), jonka halkaisija on 0,25 mm.

6. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että venttiiliportin (17c) poikkileikkausala on 0,196 - 1,57 mm2. 35

7. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että laite sisältää neljä venttiiliporttia (17c), joista kunkin halkaisija on 0,5 mm. I; is 91737

8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että se on panostettu ei-nesteytetyllä kaasulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että kaasu on typpeä.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että kaasu on hiilidioksidia. 1 0

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen annostelulaite, tunnettu siitä, että kaasu on ilmaa. 16 91737