FI91473C - DATV-koodaus- ja dekoodausmenetelmä ja -laite - Google Patents

Description

91473 DATV-koodaus- ja dekoodausmenetelmå ja -laite

Keksintd koskee menetelmåå televisiosignaalin koodaamiseksi useiden operaatioiden mukaisesti, joista 5 jokainen tuottaa toisen jakauman temporaalisesta ja/tai spatiaalisesta jakaumasta, ja ainakin yksi mainituista operaatioista sisåltåå ensimmåisten kehysten liikevekto-rien arvioinnin televisiokehysten pareista ja/tai toisten kehysten liikevektoreiden osoittimien arvioinnin maini-10 tuista televisiokehysten pareista, ja mainittu menetelmå edelleen sisåltåå digitaalisen apusignaalin koodauksen binåårisiksi koodisanoiksi, jotka sisåltåvåt informaatiot mainituista liikevektoreista, mainituista osoittimista ja/tai siitå, minkå useista operaatioista mukaan televi-15 siosignaali on koodattu.

Keksintd koskee myds menetelmaa, jolla koodataan televisiosignaali useiden operaatioiden mukaisesti, joista jokainen tuottaa toisen temporaalisen ja/tai spatiaalisen jakauman jakauman, ja ainakin yksi mainituista operaa-20 tioista sisåltaa liikekompensoidun interpoloinnin, jossa kaytetSSn televisiokehysparien ensimmåisille kehyksille liikevektoreita ja/tai kåytetåån osoittimia mainittujen televisiokehysparien toisten kehysten liikevektoreihin, ja mainittu menetelmå edelleen sisåltåå digitaalisen apusig-25 naalin dekoodauksen, jossa on binåårisiå koodisanoja, jotka sisåltavåt informaatioita mainituista liikevektoreista, mainituista osoittimista ja/tai siitå, minkå useista koo-dausoperaatioista mukaan televisiosignaali on koodattu.

KeksintO edelleen koskee laitetta, jolla koodataan 30 televisiosignaali, joka sisåltåå useita laitteita operaa- tioille, joista jokainen tuottaa toisen temporaalisen ja/ tai spatiaalisen jakauman jakauman, ja ainakin yksi mainituista laitteista sisåltåå laitteen, jolla arvioidaan televisiokehysparien ensimmåisten kehysten liikevektoreita 35 ja/tai arvioidaan mainittujen televisiokehysparien toisten 2 91473 kehysten liikevektorien osoittimia, ja mainittu laite edelleen sisåltåå laitteen, jolla koodataan digitaalinen apusignaali binååriksiksi koodisanoiksi, jotka sisåltåvåt informaatioita mainituista liikevektoreista, mainituista 5 osoittimista ja/tai siitå, minka mainituista useista ope-raatioista mukaan televisiosignaali on koodattu.

KeksintiJ viela edelleen koskee laitetta, jolla de-koodataan televisiosignaali, joka sisaltaa useita lait-teita, joilla operoidaan mainittua televisiosignaalia, 10 joista jokainen tuottaa toisen jakauman temporaalisesta ja/tai spatiaalisesta jakaumasta, ja ainakin yksi mainituista operoinitilaitteista sisaitaa liikekompensoidun interpolointilaitteen, jossa kaytetaan liikevektoreita televisiokehysparien ensimmaiselle kehyksille ja/tai kåy-15 tetåån osoittimia mainittujen televisiokehysparien tois-ten kehysten liikevektoreihin, mainitun laitteen edelleen sisåltåesså laitteen, jolla dekoodataan digitaalinen apusignaali, joka muodostuu binåårisistå koodisanoista, jotka sisaitavat informaatioita mainituista liikevektoreista, 20 mainituista osoittimista ja/tai siita, minka mainituista useista operaatioista mukaan televisiosignaali on koodattu.

Keksintd koskee lopulta koodaus- ja dekoodauslai-tetta kåytettåvåksi mainitussa koodaus- ja dekoodausjår-25 jestelmåsså.

Sellaisia menetelmia ja laitteita on kuvattu aiem-min ei-julkisessa FR-patenttihakemuksessa 88.08301 (PHF

88-556), arkistoitu 21.06.88. Tuossa hakemuksessa ei ole vielå kuvattu, kuinka koodata digitaalinen apusignaali 30 binaarisiksi koodisanoiksi.

Keksinndn tarkoituksena on antaa vikasietoiset ja tehokkaat menetelmåt ja laitteet.

Keksinndn mukaisesti alkuosassa kuvatun kaltai-selle koodausmenetelmålle on sen vuoksi ominaista, ettå 35 Hamming-etåisyys ensimmåisen koodisanan, joka ilmaisee 3 91473 opereation, Jolla saadaan maksimi spatiaalinen erottelu.

Ja toisen koodisanan, joka ilmaisee operaation jolla saadaan maksimaalinen temporaalinen erottelu, vålillå on ai-nakin puolet jokaisen koodisanan bittien mååråstå.

5 Keksinndn mukaisesti alkuosassa kuvatun kaltai- selle dekoodausmenetelmålle on sen vuoksi ominaista, ettå Hamming-etåisyys ensimmåisen koodisanan, joka ilmaisee operaation, jolla saadaan maksimi spatiaalinen erottelu, ja toisen koodisanan, joka ilmaisee operaation jolla saa-10 daan maksimaalinen temporaalinen erottelu, vålillå on ai-nakin puolet jokaisen koodisanan bittien mååråstå.

Keksinndn mukaisesti alkuosassa kuvatun kaltai-selle koodauslaitteelle on sen vuoksi ominaista, ettå Hamming-etaisyys ensimmåisen koodisanan, joka ilmaisee 15 operaation, jolla saadaan maksimi spatiaalinen erottelu, ja toisen koodisanan, joka ilmaisee operaation jolla saadaan maksimaalinen temporaalinen erottelu, vålillå on ai-nakin puolet jokaisen koodisanan bittien mååråstå.

KeksinnOn mukaisesti alkuosassa kuvatun kaltai-20 selle dekoodauslaitteelle on sen vuoksi ominaista, ettå Hamming-etåisyys ensimmåisen koodisanan, joka ilmaisee operaation, jolla saadaan maksimi spatiaalinen erottelu, ja toisen koodisanan, joka ilmaisee operaation jolla saadaan maksimaalinen temporaalinen erottelu, vålillå on ai-25 nakin puolet jokaisen koodisanan bittien mååråstS.

Kuten yleisesti tiedetåån, Hamming-etåisyys (tai dH) kahden koodisanan vålillå on molemmin puolin eroavien bittien måårå.

KeksintO perustuu havaintoon, ettå HD-MAC-televi-30 siosiirtojårjestelmån suuren tarkkuuden dekooderissa tele- . visiosignaalit, jotka toisaalta antavat maksimaalisen spa- • · tiaalisen erottelun, ja televisiosignaalit, jotka antavat maksimaalisen temporaalisen erottelun toisaalta, ovat koo-datut tåysin eri tavoin. On sen vuoksi tårkeåå, ettå kana-35 vavirheet, jotka tulevat esiintymåån siirron aikana, nau- 4 91473 hoituksessa, jne. vaikuttavat mahdollisimman vShSn. Kek-sinnOn mukaisesti ainakin puolet ensimmaisen (toisen) koo-disanan bittien maarasta tulisi tunnistaa virheellisesti, jotta toinen (ensimmainen) koodisana dekoodataan.

5 Lisatoimenpiteena taman tavoitteen saavuttamiseksi mainittu ensimmainen koodisana voi olla mainitun toisen koodisanan inversio. Vieia yhtenS lisatoimenpiteena taman tavoitteen saavuttamiseksi kaikki koodisanat, joiden Hamming-etaisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmai-10 sen tai toisen koodisanan vaiilia, ja ovat yksi, voidaan jattaa kayttamatta; dekoodauspuolella ne voidaan dekoodata kuten mainittu ensimmainen tai toinen koodisana vastaavas-ti, siten etta kayttamattOmien koodisanojen puskurit luo-daan mainitun ensimmaisen ja toisen koodisanan valiin toi-15 saalta, ja koodisanojen valiin, jotka osoittavat toisia operaatioita toisaalta.

Koodisanat, joiden Hamming-etaisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmaisen tai mainitun toisen koodisanan vaiilia, joka on kaksi, voidaan lisaksi jattaa kåyt-20 tamatta; dekoodauspuolella ne voidaan dekoodata, kuten koodisanat, jotka ilmaisevat operaation, joka tuottaa kes-kiverron spatiaalisen erottelun, tai kuten koodisanat, jotka ilmaisevat operaation joka tuottaa keskiverron spatiaalisen erottelun yhdessS kahdesta perakkåisesta televi-25 siokehyksestS ja heikon spatiaalisen erottelun toisessa televisiokehyksessa vastaavasti. Tama ratkaisu perustuu havaintoon, etta kanavavirheiden tapauksessa ensimmainen koodisana, joka ilmaisee operaation joka tuottaa keskiverron spatiaalisen erottelun, ja painvastoin, ja etta toinen 30 koodisana, joka ilmaisee mainitun operaation joka tuottaa , maksimaalisen temporaalisen erottelun (joka tarkoittaa heikkoa spatiaalista erottelua), voidaan parhaiten dekoodata kuten koodisana, joka ilmaisee mainitun operaation joka tuottaa keskiverron spatiaalisen erottelun yhdessa 35 kahdesta perattaisesta televisiokehyksestS, ja heikon spa- 5 91473 tiaalisen erottelun toisessa televisiokehyksessS, ja påin-vastoin. Edullisesti mainitut dekoodatut koodisanat ilmai-sevat operaatioita, joilla ei ole ollenkaan tai on nolla liikevektori.

5 Koodisanat, jotka ilmaisevat operaation, joka si saitaa liikevektorien ja liikevektorien osoittimien arvi-oinnin, voidaan jarjestaa ensimmaiselsi usean bitin jou-koksi ja toiseksi usean bitin joukoksi, ja mainitut ensim-mSiset bitit osoittavat mainitut liikevektorit ja mainitut 10 toiset bitit osoittavat mainittuja osoittimia siten, etta kanavavirheet ensimmåisessa (toisessa) usean bitin joukos-sa eivat vaikuta haitallisesti informaatioon, joka sisål-tyy toiseen (ensimmaiseen) usean bitin joukkoon. Edullisesti jSljelle jSSvå osoitin, jota ei ole koodattu mainit-15 tuun toiseen usean bitin joukkoon, on poikittainen osoitin, joka perustuu havaintoon, etta poikittaiset liikevektorit ovat suhteellisen harvinaisia.

Liikevektoreilla, joilla on oleellisesti sama suu-ruus ja suunta, voi olla koodisanat joilla on pieni kes-20 kinainen Hamming-etaisyys siten, etta kanavavirheiden ta-pauksessa dekoodataan liikevektori, joka on lahelia koo-dattua liikevektoria.

Koodausvaiine kaytettavaksi koodauslaitteessa voi sisaitaa muistin, kuten (ohjelmoitava) lukumuisti, johon 25 ohjelmoidaan taulukko, joka sisaitaa operaation, liikevek-torin ja/tai osoittimen liikevektoriin jokaiselle koodisa-nalle.

Kuvaus joka seuraa, viitaten mukana seuraaviin piirroksiin jotka kuvaavat ei-rajoittavia havainnollista- 30 via toteutuksia, antaa hyvan kasityksen siita, kuinka kek- , sintO voidaan toteuttaa.

»·

Kuvio 1 esittaa liikevektorin mååritelman muotoa.

Kuvio 2 on lohkokaavio siirtojarjestelman koodaus-piirien kokoonpanosta.

6 91473

Kuvio 3 esittaa useiden kuvioiden maaritelman, joka mainittiin keksinnOn kuvauksessa.

Kuviossa 4 esitetaan kahden perattaisen eri kuvan kuvaosat.

5 Kuvio 5 on yksityiskohtainen lohkokaavio piiriele- menteista, jotka toimivat osana keksinnOn toteutusta.

Kuvio 6 on yksityiskohtainen lohkokaavio piiriele-menteista keksinnOn toisen osan toteutuksena.

Kuvio 7 on yksityiskohtainen kaavio kuvion 6 osas- 10 ta 24.

Kuviossa 8 esitetaan algoritmi liikevektorin maa-rittamiseksi.

Tassa esimerkkina kuvatun jarjestelmån tarkoitus on lahettaa kuvia, jotka saavat alkunsa generaattoreista ja 15 joissa on 1 152 kåyttOkelpoista juovaa, jokaisessa 1 440 pikselia, kayttamaiia vain yhta videopaastokaistaa, joka on samanlainen kuin 625 juovan standardissa (576 kåyttOkelpoista 720 pikselin juovaa).

Jotta sallittaisiin puuttuvan videoinformaation 20 osittainen rekonstruointi, videodataan liitetaan digitaa- lista dataa.

Videosignaalien låhettamiseksi kaytetaan kolmea erilaista moodia.

"80 ms" -moodissa, kayttåen apuna sopivaa digitaa-25 lista suodatusta, siirto tapahtuu esimerkiksi ensi sijassa 20 ms jakson aikana parittomien juovien parittomista pik-seleista, seuraavan 20 ms aikana parillisten juovien parittomista pikseleista, seuraavan 20 ms aikana parittomien juovien parillisista pikseleista ja sitten lopulta paril-30 listen juovien parillisista pikseleista, kuvan siirtoon kokonaisuudessaan kaytetyn ajan ollessa sen vuoksi 80 ms.

· ·

Siita huolimatta jokaisen 20 ms jakson aikana kuvataan kuvan koko pinta; tama sallii yhteensopivuuden vanhan 625 juovan standardien kanssa. Sopivalla tavalla uudelleen 35 yhdistamålia pikselit, jotka on kuvattu neljan peråttåisen 7 91473 jakson, kukin 20 ms, aikana on mahdollista luoda uudelleen suuren tarkkuuden kuva. Taman tekemiseksi on tarpeen, etta låhdekuva ei kSytannOllisesti katsoen ole vaihdellut 80 ms aikana. Tama moodi soveltuu sen vuoksi kiinteisiin tai 5 puolikiinteisiin kuviin.

"40 ms" -moodissa, edelleen sopivan digitaalisen suodatuksen jalkeen, siirto tapahtuu esimerkiksi parillis-ten juovien osalta, joiden kaikki pikselit lahetetaan kah-dessa erassa. 20 ms jakson aikana tapahtuu parittomien 10 pikselien siirto, ja sitten seuraavan jakson aikana paril-listen pikselien siirto (olisi myds mahdollista miettia vain yhden pikselin siirtoa kahdesta, mutta jokaisesta juovasta. Nain olien puolet tarkkuudesta on kadotettu, mutta kuva kuvataan 40 ms:ssa, eli kaksi kertaa niin no-15 peasti kuin "80 ms" -moodissa; tåma sallii tiettyja liik-keitå.

Tassa "40 ms" -moodissa liikevektori on edelleen saatavissa jokaiselle kuvan osalle. Kuvio 1 esittaå liike-vektoria, joka edustaa kohteen siirtymåa kuvassa ajan ku-20 luessa, ja jolla on tassa tapuksessa koordinaatit x = +4, y = +3 esitettyna pikseleina/40 ms. Jos asetetaan vaati-mus, etta ei prosessoida suurempia koordinaatteja kuin ± 5 pikselia, jokainen mahdollinen liikevektori vastaa etai-syytta vektorin lahtOkohdassa olevan keskimmåisen pikselin 25 ja yhden pikseleista, joista jokainen on esitetty yhdelia ruudukkaan 13 x 13 kuvion ruudulla kuten on kuvattu ku-viossa 1, vålilia; tama edustaa 169 mahdollista vektoria.

Liikevektori sallii valikuvan luomisen vastaanot-timessa ja sen temporaalisen asetuksen kahden lahetetyn 30 kuvan valiin. valikuvan luomiseksi aloituskohta tehdaån lahetetysta kuvasta ja liikkuvat osat siirretaan siihen sopivaa liikevektoria pitkin, jonka låhetin osoittaa. On myOs mahdollista hyddyntaa kahta kuvaa, joiden valiin li-sakuva tullaan asettamaan. Tarkempien yksityiskohtien 35 osalta tavasta, jolla uudelleen luodaan tama kuva, on mah- 8 91473 dollista viitata julkaisuun, joka mainittiin alkuosassa. Etuna siten lisåtystå kuvasta saadaan edelleen kaksinker-taistettua kuvan temporaalinen tarkkuus; tåma sallii tamån moodin kaytOn vaikka kuvassa on suuria liikkeita. Kuiten-5 kin vSlikuva on oikein vain jos liikkeet ovat stabiileja tai puolistabiileja. Vastakkaisessa tapauksessa, kun esiintyy suuria kiihtyvyyksiå, hyOdynnetaan kolmatta "20 ms" -moodia.

"20 ms" -moodissa siirto tapahtuu vain 20 ms jakson 10 aikana esimerkiksi parittomien juovien parittomien pikse-lien osalta, ja seuraavan 20 ms kuluessa siirto tapahtuu samalla tavoin uuden kuvan osalta. Siten temporaalinen tarkkuus on erinomainen ottaen huomioon seikan, etta kuvan toistotaajuus on 50 Hz; tama sallii kaikkien liikkeiden 15 siirron ilman suttaavia ilmittita tai liikkeen nykimisil-miOita. Toisaalta spatiaalinen tarkkuus on heikko (vain joka neljas pikseli on lahetetty) ja vastaa 625 juovan standardia. Tama ei ole kovin ongelmallista, koska silma on vahemman herkka spatiaalisen tarkkuuden puuttumiselle 20 kun havaitut kohteet liikkuvat nopeasti.

Kuva on jaettu osiin, esimerkiksi tassa tapauksessa 16 x 16 pikselin neliOihin, ja jokaiselle naista osista tai "lohkoista" voidaan kayttåa erilaista moodia. Edelleen tapauksessa jossa on liikkuvia kohteita taustamaiseman : 25 edessa, jaikimmainen voidaan kuvata kaikkine yksityiskoh- tineen "80 ms" -moodissa, kun taas monikulmioissa jotka muodostuvat 16 x 16 pikselin nelibista ja jotka ympåroivåt liikkuvia kohteita kaikkein lahimpaa, kaytetaan paikalli-sesti "40 ms"- tai "20 ms" -moodia.

30 Edelleen datan prosessoinnin yksinkertaistamiseksi on sopivaa prosessoida kuvien sekvenssit runkona muuttu-mattomat 80 ms -ajanjaksot, eikå jakaa naitå 80 ms enem-påån kuin kahteen eri vaiheeseen. Jokainen 80 ms -jakso prosessoidaan itsenåisenå kokonaisuutena, eli riippumatto-35 mana l&heisista ajanjaksoista.

9 91473

Kuviossa 2 esitetSSn koodausosan lohkokaavio låhe-tyksessS keksinnOn asiayhteyden kuin rnyOs sen substantii-visen tilanteen måarittamiseksi.

Kuvat saapuvat sekventiaalisesti, juovapyyhkåisyn 5 mukaisesti, liitannassa 34. Ne prosessoldaan samanaikai-sesti kolmella kanavalla, vastaavasti (9, 26), (10, 27), (11, 28).

"80 ms" -kanava sisaitaa sarjassa esiprosessointi-elementin 9, ja naytteenottopiirin 26 joka suorittaa "ali-10 naytteenoton", eli naytteenoton neljasosalla taajuudesta, joka vastaa piksellen koko tarkkuutta. Tama haara kuvaa koko kuvan 80 ms:ssa.

"20 ms" -haara sisaitaa sarjassa esiprosessointi-elementin 10 ja alinaytteenottopiirin 27, ottaen naytteet 15 koko kuvasta 20 ms:ssa. Tamå kanava kuvaa koko kuvan hei-kolla tarkkuudella 20 ms:ssa.

"40 ms" -kanava sisaitaa esiprosessointielementin 11 ja alinaytteenottopiirin 28. Se lahettaa yhden kuvan joka 40 ms.

20 Tulosignaali 43 viedaan my5s piiriin 25 liikevek- torien arvioimiseksi, joka piiri laskee liikkeen joka vastaa jokaista kuvan osaa, kuten ylia maariteltiin. Tamå piiri 25 tuottaa liitoksessa 21 liikevektorien arvon.

Valinnanohjauspiiri 31 vastaanottaa samaan aikaan 25 kuvauvauksen alkuperaisesta kuvasta liitannan 34 kautta, kuvauksen nopeusvektoreista liitannan 21 kautta, ja ku-vauksen joka lahtee kustakin kolmesta kanavasta tulojensa Slf S2, S3 kautta. Tama mutkikas piiri suorittaa jokaisel-le 16 x 16 pikselin neliOlle jokaisen kolmen kanavan pe-30 rusteella dekoodauksen, joka simuloi sita mihin ryhdyttai-siin vastaanotossa, erityisesti liikevektorin avulla "40 ms" -kanavan tapauksessa, ja vertaa alkuperåiseen kuvaan 34 kuvia, jotka on dekoodattu kunkin kolmen kanavan poh-jalta. Kanava, jossa dekoodattu kuva on lahinna alkupe-35 raista kuvaa, valitaan, tehden siten måaråtty valinta kol- 10 91473 men moodin vaiilia jokaisen neliOn tapauksessa. Tama oh-jauspiiri 31 tuottaa samanaikaisesti liitannOissa 22, 23, vastaavastl, kaksl paatdsta kosklen kahta seuraavaa kuvaa.

Viite 35 osoittaa lohkoa, joka sisaitaa erityises-5 ti laitteen, jolla lahetetaan mukana olevalla digitaali-sella kanavalla dataa, joka maaraa moodin joka valittiin kullekin osalle ja osien kaikki liikevektorit, joille on valittu ensimmainen moodi. Se voi myOs sisaitaa elementte-ja paatOsten, jotka tulevat valinnanohjauspiirilta 31, 10 korjaamiseksi. Liikevektorit tuodaan siihen liitånnan 21 kautta, ja alkuperaiset paatOkset liitantOjen 22, 23 kaut-ta. Korjatut paatOkset tuotetaan liitantOihin 16, 17 ja digitaaliset lahetettavat elementit liitantaan 18.

Riippuen paatOksista 16, 17 ja signaalien 41, 42, 15 43 perusteella, jotka kolme kanavaa tuottavat, multiplek- seri 32 lahettaa valitun kanavan analogiseen lahtOOn 33, jolla on kompressoitu paastOkaista.

Poikkeuksena DATV-kooderi 35, kaikki nama osat muodostavat osan alalia aiemmin tunnettua, ja yksityiskoh-20 taisempi kuvaus erityisesti esiprosessoinnin ja naytteeno-ton suhteen on esitetty dokumentissa, joka mainittiin al-kuosassa ja myOs dokumentissa "An HD-MAC coding system", jonka on kirjoittanut F.W.P Vreeswijk et al, julkaistu Aquila konferenssissa, 29 helmikuuta - 3 maaliskuuta 1988, : 25 ja FR-patenttihakemuksessa 88-05,010 (PHF 88-522), joka on kirjattu aiemmin, jotka esitetaan tassa viitteena.

Keksintoa voidaan soveltaa liikkeen arvioijaan 25, jonka toiminta perustuu lohkovertailualgoritmiin ("BMA").

Kuviossa 3 nakyy viisi ruudukasta kuviota, joissa 30 on 36 neliOtS, jotka jokainen symbolisoivat viiden tempo-raalisesti toisiaan seuraavan alkuperaisen kuvan 50 - 54 . · · samoja 36 pikselia. Nama kuvat on esitetty symbolisesti perakkain perspektiivisesti, mutta todellisuudessa on ole-massa vain yksi visuaalinen nayttOpinta; kuva 50 on se 35 joka saadaan annetulla hetkelia ja kuva 54 on se joka saa- t 11 91473 daan 80 ms mydhemmin. Esitetyt kuvat ovat niitå, jotka kaikki esiintyv&t ylia mainitun 80 ms alkajakson rungon sisalla.

Kuvat 50 ja 54 ovat samaan aikaan jakson viimeinen 5 kuva ja toisen jakson ensimmainen kuva; ne esilntyvSt jo-kaisessa jaksossa, jonka rajalla ne ovat. Liikkeen arvi-olntiin ryhdytaan ensimmåisen 40 ms jakson osalta kolmen kuvan 50, 51, 52 tapauksessa ja sitten toisen 40 ms jakson osalta kolmen kuvan 52, 53, 54 tapauksessa. Parillisesti 10 numeroidut kuvat sen vuoksi "palvelevat" kahdessa tilan-teessa.

Tehokkaasti lahetyt kuvat on osoitettu nuolilla 44. Alkuperaiset kuvat 51 ja 53, jotka ovat saatavissa kameran låhdossa, jatetaan lahettamatta ja tulee muodostaa uudel-15 leen vastaanotossa liikevektorin perusteella. Esimerkiksi liikevektori, jolla on vaakasuuntainen amplitudi x joka on 2 pikselia per 40 ms ja pystysuuntainen amplitudi y joka on 4 pikselia per 40 ms, vastaa siirtymaa, joka on osoitettu nuolilla 45 tai 46.

20 Minka tyyppista tahansa liikkeen arvioijaa voidaan kayttaa kuvaparille 50 - 52. Seuraavalle pariile 52 - 54 arvioijan tulee olla BMA-tyyppia. Yksinkertaistamisen vuoksi tassa oletetaan, etta BMA-tyyppista arvioijaa kay-tetaan kaikissa tapauksissa.

25 Liikevektorin etsinta sitten sisåltåa, ensimmaisen ja toisen perattaisen kuvan 50 - 52 esiintyessa, yhden kuvan osa-alueen tutkimisen, esimerkiksi 52, vertailtaessa sita vuorostaan sarjaan toisen kuvan osia, esimerkiksi 50, nama kuvat jotka sijaitsevat sarjassa positioita siten, 30 etta jos ne naytettåisiin kukin pitkin yhta mahdollista liikevektoria, ne sattuisivat yhteen tutkitun osan kanssa. Sellaisen vertailujen sarjan jalkeen valittu liikevektori on tietysti se joka vastaa sita tarkasteltavan sarjan osaa, joka antaa suurimman vastaavuuden kuvan 52 tutkit- « 12 91473 tuun osaan. Eslmerkkl funktiosta, joka ilmaisee sellaisen samanlaisuuden, on annettu alla.

A priori esittamaiia rajoitus liikkeisiin, jotka ovat ±6 pikselia/40 ras, mahdollisia vektoreita ovat ne, 5 jotka on esitetty kuviossa 1: on olemassa 169 tailaista. KSytannOssa ei suoriteta 169 vertailua, kayttamaiia kol-meportaista prosessia joka on esitetty kuviossa 8, ja joka sisaitaa ensi sijassa sarjan kohtia, jotka on esitetty ym-pyroilia kuviossa. Sitten, olettaraalla etta kohta jota 10 osoittaa musta ympyra on antanut parhaan tuloksen, tahdil-la merkityt kohdat tutkitaan, ja lopulta kolmioilla merki-tyt kohdat tutkitaan tahden ymparilta joka on antanut parhaan tuloksen. Siten vertailujen maara maksimiliikkeen ±6 pikselia/40 ms tapauksessa olisi 25.

15 KaytannOssa tarkastelua ei suoriteta vain kuville 50 ja 52 vaan myds kuvalle 51, minimointifunktio joka ilmaisee samanlaisuuden kahden neliOn vaiilia, ja joka tuot-taa pikselien voimakkuuden erojen puolisummaan kuvan 51 ja kuvan 50 vaiilia toisaalta, ja kuvan 51 ja kuvan 52 vaiil-20 la toisaalta. Siten tehdaan yhden liikevektorin maaritys pariile kuvia 50, 52, ja maariteliaan sitten toinen liike-vektori kuvaparille 52, 54. KeksintO on tehokas taman pariile 52, 54 soveltuvan toisen liikevektorin rnaaraami- sessa.

25 Uuden kuvaparin 52, 54 esiintyessa, joka seuraa paria 50, 52, etenemistapa on erilainen. Tassa parissa ensimmainen kuva 52 on myOs edeltavan parin toinen kuva osille, joiden liikkeet on jo måaratty suhteessa ensimmai-seen kuvaan 50.

30 Kuviossa 4 esitetaan osa R tutkittaessa kuvaa 53.

Tahan osaan R liittyy ryhma 5 muodostuen useista edellisen kuvan 51 osista. Tama ryhma sisaitaa osan E, joka sijait-see kuvassa samassa kohdassa kuin tutkittu osa R, ja sa-raalla tavoin kahdeksan viereista osaa, jotka ymparcSivat 35 osaa E.

4 c 13 91473

Nyt, sen sijaan ettå tarkasteltaisiin, kuten mah-dollista, elementin R kaikkia liikevektoreita, joiden amp-litudi on vahemman tai yhta suuri kuin ±6 pikselia, tama tarkoittaa sataakuuttakymmentayhdeksaa vektoria, tarkas-5 tellaan vain yhdeksaa vektoria, jotka vastaavat ryhman 5 yhdeksaa osaa, naiden vektorien ollessa maaratty kuvan 51, joka liittyy edelliseen kuvapariin 50, 52, tutkimisen ai-kana.

Nama yhdeksan liikevektoria antavat syyn yhdeksaan 10 vertailuun osan R ja yhdeksån osan (ei esitetty) vaiilia, joilla on sellaiset asemat ettå jos ne kukin siirrettai-siin pitkin jotain kyseessa olevista yhdeksasta liikevek-torista, ne kohtaisivat osan R kanssa. Naiden vertailujen aikana kaytetaan hyvaksi kuvien 52, 53, 54 erojen puoli-15 summia, kuten kuvien 50, 51, 52 tapauksessa: vain vertailujen maara on erilainen ja samaa laitteistoa ja ohjelmis-toa voidaan kayttaa suuressa maårin. Tama ilmenee kuvion 5 laitteessa, joka sallii liikkeen arvioinnin keksinn6n mukaisesti, ja joka sisaitåå kaksi samanlaisten osien 20 joukkoa.

Ensimmainen joukko 29, 57, 58, 49, 61 on samanlai-nen kuin aienunin tunnettu laite, joka on kuvattu alkuosas-sa mainitussa dokumentissa. Sisåånmenossa spatiaalinen suodin 29 takaa sopivan esisuodatuksen; kaksi viive-ele-25 menttiå 57, 58 kukin aiheuttavat 20 ms viiveen, eli yhta kuin kahden lahdekuvan vaiinen aika. Kolme liitåntaå 50, 51, 52 siten kukin sisaitavat samalla ajanhetkelia tietoa koskien osia, jotka vastaavat perattaisiå kuvia. (Naiden kohtien viitteet ovat samat kuin kuvan, joka vastaa niitå 30 vastaavasti kuviossa 3.) Elementti 49 vaikuttaa korrelaa-tion saamiseksi kehysten vålillå funktion C laskentaan, joka edustaa erotusta kuvien osien vaiillå, esimerkiksi: j I(Pj-V,Fi-1) + I(Pj+V,Fi+l) 35 C (V) = k Σ (I (Pj / Fi)------)2 V j =1,..N 2 14 91473 j ossa - V on tarkastellun vektorin jarjestysnumero niistå, jotka ovat mahdollisia: - N on pikselien maara kuvan osassa 5 - I (Pj, Fi) on pikselin Pj voimakkuus kentassa Fi - Pj ί V on pikselin siirtyma suhteessa Pj:hin måa-raiia, joka vastaa vektoria.

Elementti 61 tallentaa kaikki C(V):n arvot, jotka elementti 49 maaraa ja osoittaa, mika on pienin.

10 Keksinndn mukaisesti laitetta taydentaa toinen ra- kennelma, joka sisaitaa kaksi viive-elementtia 55, 56 sel-laisella tavalla, etta voidaan prosessoida kuvion 3 viisi kuvaa samaan aikaan, ja toinen elementtien joukko 48, 60, joka vastaa vastaavasti elementteja 49, 61. Joukko 49, 61 15 prosessoi kuvien 50, 51, 52 osat kun taas joukko 48, 60 prosessoi kuvien 52, 53, 54 osat. Tulokset kuvien 50 - 52 ja 52 - 54 ryhmista viedaan vastaavasti låhtdliitantdihin 62, 63.

Elementti 59 muodostuu viive-elementeista, joiden 20 periaate selitetaan tarkemmin alia viitaten kuvioon 7, jotka sallivat samanaikaisesti esittaa kuvion 4 ryhnrån 5 elementtien yhdeksan vektoria, ja niiden viennin siitå elementille 48. Elementti 48 eroaa elementista 49 siina, etta sen sijaan etta se tarkastelisi kaikkia mahdollisia 25 vektoreita (katso kuvio 2), se tarkastelee vain yhdeksaa vektoria, jotka elementti 59 sydttaa sille.

Kaksi elementtia 49, 48 toimivat toinen toisensa peraan koska toinen tarvitsee toisen tuloksia toimiakseen.

Kahden peråkkåisen kuvaparin tapauksessa vertailut 30 koskevat ensimmaisen parin kahtakymmentåviitta vektoria kuvaosaa kohden, ja yhdeksaa liikevektoria toisen parin tapauksessa, so. yhteensa 34 vertailua aiemmin tunnetun 2 x 25 = 50 vertailun sijaan. Etu on merkittava ja sallii esimerkiksi maksimiamplitudiltaan suurempien liikevekto-35 rien prosessoinnin annetun suorituskyvyn laitteistolla.

' · L

15 91473

Kun maksimiamplitudi kasvaa, etu ajassa keksinniin myiita-vaikutuksella pyrkii kohti kahta.

Tama laite toimii erittain hyvin seuraavista syis- tå: 5 - tarkastellaan yhdeksan neliiin ryhmaa, joka sisaitaa ne- 116n E kuviossa 4 ja laheisia neliiiita. Jos kuva sisaitaa kohteen 4, joka on suurempi kuin ryhma ja joka peittaa sen, taman kohteen liikkuessa yhdessa lohkossa, kaikki liikkeet vastaten yhdeksaa osaa ovat samat, ja jos kohde 10 4 yha peittaa neliiin R seuraavassa kuvassa ja sen liike ei ole veihdellut, neliOta R vastaava liike on myOs sama. Kuvan 53 osaa R vastaava liike on yhta suuri kuin se joka vastaa kutakin yhdeksaa neliOta kuvassa 51, keskimmaista neliOta esimerkiksi. Tamå tapaus on melko usein toistuva.

15 - voi myiis olla, etta paikallan olevan taustan edessa liikkuu pieni kohde, esimerkiksi kohde 7, joka peittaa neliiin H, jolla on liike VH koordinaateissa x, y. Olete-taan ensinnakin, etta x = 0, y = 16. Tama on vain ohjeel-linen tapaus mutta sen analyysi on on hyvin yksinkertai-20 nen. 40 ms ajanjakson jaikeen kohde, jonka liike pysyy samana, on laskeutunut 16 pikselia: se peittaa kuvan 53 neliiin R. Annetaan maaritelma neliiin R liikkeelle osoitta-malla, etta se on yhta suuri kuin neliiin H kuvassa 51 (termi "neliiin liike" tulee ymmartaa kuten "kohteen, joka 25 peittaa neliiin, liike").

Jos yleisemmaiia tavalla liike on esimerkiksi x = 0, y = 4, on tarpeen olla nelja kertaa 40 ms, jotta kohde 5 laskeutuisi yhdelia nelidlia. Koska se peittaa vain hyvin pienen pinnan neliiista R, jossa tausta on esimerkiksi 30 liikkumaton, taman neliiin R liike on nolla: se on neliiin E liike kuvassa 51. Kun kohde peittaa keskiverron osan neliiista R kuvassa 53, voi olla ettå mikaan liikevektori ei ole sopiva: silloin tehdaan muutos "20 ms" -moodiin taman neliiin tapauksessa. Kuten hetkesta, jolloin kohde 35 peittaa hyvin hallitsevan pinnan neliiista R, taman neliiin » 16 91473

Hike tulee samaksi kuin kohteen 7 Hike, eli neliOn H Hike kuvassa 51 (olettaen, etta kohde on tarpeeksi suuri peittamaan néma kaksi neliOta samaan aikaan).

On siten kehitetty laite, Jolla voidaan maarata 5 useimmissa tapauksissa Hike joka vastaa kuvan osaa suh-teessa edellisen kuvan osiin, jonka data on jo maarat-ty. Kuten suurimmat vektorit, joille on hyvaksytty "40 ms" -moodin kayttO, ovat vahemman kuin 16 pikselia/40 ms, kohde ei voi, 40 ms:ssa, tulla neliOsta kauemmaksi kuin vie-10 reinen neliO. On siten tarpeetonta tarkastella enempaa kuin yhdeksaa neliGta kuvassa 51.

Liikevektorin maaraaminen kuvissa 52 - 54 seuraa minimointiprosessista. TodennakGisin Hike on siten lOy-detty niista, jotka ovat mahdollisia. On edelleen tarpeen 15 tarkistaa, etta dekoodattu kuva, joka tulee nakyviin, on paras mahdollinen.

Tata vårten on jarjestetty laite, joka suorittaa dekoodauksen, joka simuloi dekoodausta vastaanotossa ja maaraa vertailemalla dekoodattua kuvaa ja alkuperaista, 20 toisen kuvaparin osan laadun prosessoinnin aikana, jolloin maarataan lHkevektori, kuten ylia kuvattiin. NSma lait-teet yksinkertaisesti muodostuvat valinnanohjauspiirista 31, joka prosessoi kuvien 52 - 54 osat, joiden liikevekto-ri maarataan keksinnOn mukaisesti, tarkalleen samalla ta-25 voin kuin se prosessoi osat 50 - 52 tunnetulla tavalla.

Edelleen keksintG sallii myGs toisen kuvaparin kuten 52, 54, nopeusvektorien siirron suorittamisen vahen-netylia digitaalisella kapasiteetilla, tamån tapahtuessa riippumatta seikasta, etta keksintGa ei ole kaytetty hy-30 vaksi liikkeen arvioijassa.

;· Vaadittavan digitaalisen kapasiteetin laskenta se- litetaan nyt: jokaisen 80 ms -jakson tayttamiseksi, joka on prosesseja kokonaisuudessaan, on olemassa vain viisi mahdollista tapausta: 35 1 - yhdelia "80 ms" -kuvalla • 9 17 91473 2 - "40 ras" -Jcuvalla, jota seuraa kaksi "20 ms" -kuvaa 3 - kahdella "20 ms" -kuvalla, joita seuraa yksi "40 ms" -kuva 4 - kahdella "40 ms" kuvalla 5 5 - tal neljållé ”20 ms" kuvalla.

Jokaisella 80 ms jaksolla maarittely kéytetysta ta-pauksesta ylia kuvatuista viidesta vaihtoehdosta, kuten myds data, joka liltty kuhunkin moodeista, tulee låhettaa vastaanottimille. Tarvittava bittien maara on riippuvainen 10 mahdollisten tilanteiden maarésta: ensimmainen tapaus 1 vastaa yhta tilannetta. Se on sama tapaukselle 5. Toisaal-ta tapauksissa 2 ja 3, jotka muodostavat "40 ms" -moodin, on tarpeen lahettaa myds liikevektorin arvo.

Oletetaan ensinnékin, ettå keksintOå ei kéyteta.

15 Tarkastellaan liikevektoria, jolla on maksimi amplitudi (jokaisessa vaakasuorassa/pystysuorassa suunnassa) ± pik-selia. Téma vastaa 132 = 169 mahdollista vektoria, so. 169 mahdollista tilannetta (katso kuviota 1).

Tapauksessa 4 on tarpeen maaritelia kaksi vektoria 20 (yksi kullekin kahdelle 40 ms -jaksolle); tama vastaa 169 ensimmaista vektoria x 169 toista vektoria, so. 1692 tilannetta.

Kokonaismaaré tilanteille, jotka vastaavat viitta tapausta, on jokaisen tapauksen tilanteiden summa, so: . 25 Tapaus 1 : 1

Tapaus 2 : 169

Tapaus 3 : 169

Tapaus 4 : 1692 = 28561

Tapaus 5 : 1 30 Yhteensa 28901

Yksi tilanne 28 901 joukosta voidaan maaritelia kéyttaen 15 bittia.

Nama 15 bittia tulee maaritelia uudelleen jokai-selle kuvan osalle. Jos osat ovat 16 x 16 neliGitå, 35 1 440 x 1152 pikselin kuvassa on 6480 osaa. Edelleen on « 18 91473 olemassa 12,5 80 ms -jaksoa sekunnissa. Yhteensa tarvit- tava kapasiteetti on 15 bittia x 6 480 neliOta x 12,5 jaksoa = 1 215 000 bittia/sekunti. Tama kapasiteetti on suu-rempi kuin se johon on tarkoitus allokoida tåman tyyppista 5 tietoa, esimerkiksi D2MAC-pakettistandardi (suunnilleen 1M bitti/s kentan paluujaksojen aikana).

On siten tarpeen aiemmin tunnetussa tavassa, etta rajoitetaan vektorit ±3 pikseliin. Itse asiassa jokai-selle nelittlle on silloin 72 = 49 mahdollista vektoria, ja 10 yhteensa viiden tapauksen kuvaamiseksi: 1 + 49 + 49 + 492 + 1 = 2501 tilannetta, jotka 12 bittia voi kuvata. Kapasiteetti on silloin 12 x 6 480 x 12,5 = 972 000 bittia/sekunti, joka voidaan hyvaksya. Kuitenkin on valitettavaa rajoittaa liikevektorien suuruutta, joita voidaan kayttåa, 15 kuvan laadun kustannuksella. Sen vuoksi tehtiin yritys lbytåa keino lahettaa vektoreita jotka ovat ±6 pikselia tai viela suurempia, kaytdssa olevalla maksimaalisella digitaalisella kapasiteetilla joka on suunnilleen 1M bit-tiå/sekunti.

20 Oletetataan, etta kaikki liikevektorit kaikille kuville on arvioitu, joko keksinnbn mukaisella liikkeen arvioijalla tai ilman, ja etta valinnanohjauspiiri 31 on valinnut 40 ms -moodin 80 ms -jakson kuvaosan toiselle 40 ms osalle. Koska systeemi on varustettu laitteella joka .. 25 on samanlainen kuin ne joita kuvattiin ylia viitaten ku- vioon 4, nSmå laitteet yhdistavat 80 ms -jakson ensimmai-sen osan kuvan yhdeksan osaa 5 osaan R taman jakson toi-sessa kuvassa. On olemassa laite osan R liikevektorin ver-tailemiseksi jokaisen yhdeksan osan 5 liikevektorin kans-30 sa. Tata vertailua vårten on mahdollista valita tåydelli-sen identtisyyden etsintå tai vain eron, joka on våhemman kuin ennalta maaratty kynnysarvo.

Jos on olemassa taydellinen vastaavuus ryhman 5 osan liikevektorin ja osan R liikevektorin valillå, on 35 mahdollista vahvistaa 40 ms -moodin valinta osalle R 80 ms 19 91473 -jakson tolsessa osassa, ja lahettaa vastaavan liikevekto-rin arvo, ei viitaten 169:aan joukkoon mahdollisia koor-dinaatteja (kuvio 1), vaan yksinkertaisesti osoittamalla, mista elementista ryhmassa 5 vertailu oli positiivinen. On 5 siten olemassa vain yhdeksSn mahdollisuutta, sadankuuden-kymmenenyhdeksMn sijasta, ja digitaalista kapasiteettia voidaan huomattavasti vahentaa.

Jos on tehty valinta vain pienimman eron etsimi-seksi tai eron joka on pienempi kuin ennalta raaaratty kyn-10 nys, mukaan lukien eron joka on silloin mahdollista "todellisen" vektorin neliOssa R ja ryhman 5 nelidn vålilia, jota on suotavaa kayttaa sen sijasta, vox olla etta "40 ms" -moodi ei enaa ole paras osalle R. Silloin on tarpeen tuottaa keino jolla maarataan , verrattaessa dekoodattua 15 kuvaa ja alkuperMista, tyydyttavimman moodin valinta tut-kitulle osalle, jonka liikevektori elementille ryhmassa 5 on lahinna elementtiå R.

Todettaessa, ettå "40 ms" -moodi on otettu kéyt-t55n 80 ms -jakson toiselle vaiheelle merkitsee, ettå yksi 20 ylia mainituista tapauksista 3 tai 4 on soveltuva: tapaus 3 on my5s mahdollinen koska vaikka "20 ms" -moodi on va-littu elementille E jakson ensimmaisen vaiheen aikana, vertailuja ei kuitenkaan voida suorittaa muille osille, jotka ovat E:n vieressa ryhmassa 5, joille valittiin "40 25 ms" -moodi ensimmaisessa vaiheessa.

Nama laitteet ovat jalleen kerran tietysti ohjaus-piirin 31 laitteita ja tapauksessa, joss ne vahvistaisivat 40 ms -moodin valinnan osalle R, liikevektorin arvo lahe-tetaån kuten aiemmin, osoittaen, mille ryhman 5 elemen-30 tille vertailu oli positiivinen.

Tapauksessa, jossa mikaan vertailu ei ole positiivinen, olisi mahdollista lahettaa neliOn R liikevektori sen koordinaatteina, mutta talla prosessilla on haittapuo-lena, etta vaadittava digitaalinen kapasiteetti on suurem-35 pi ja ei-ennustettavissa. On sen vuoksi sekå yksinkertai- • 20 91473 sempaa ja tyydyttåvåmpaa siirtya takaisin "20 ms" -moo-diin.

Tapauksessa, jossa BMA-liikkeenarvioija, jossa k3y-tetaan hyddyksi keksintda, on kaytdssa, liikevektorin 5 siirto perustuu tietysti samaan periaatteeseen, eli etta siirtolaite osoittaa toiselle jaksolle, inika on se elemen-teista ryhmassa 5, joka on tuottanut optimaalisen liikevektorin.

Tilanteiden kokonaismååra ylia esitetyille viidel-10 le tapaukselle on nyt:

Tapaus 1 : 1

Tapaus 2 : 169

Tapaus 3 : 169 (tai 9)

Tapaus 4 : 169 x 9 15 Tapaus 5 : 1 1861

Tilanne 1 861:n joukosta voidaan maarata 11 bitil-13; tama vastaa nyt 81 000 bittia/sekunti kapasiteettia, joka on taysin yhteensopiva kapasiteetin kanssa, jonka 20 kenttapaluut tarjoavat D- ja D2MAC-pakettistandardeissa.

Televisiovastaanottimet, joiden on tarkoitus kåyt-taa mukana olevaa digitaalista dataa, joka sallii kuvan prosessoinnin, ovat varustetut pikselimuisteilla, ja tapauksessa jossa liikevektoreita on mukana, vastaanottimet 25 on myds varustettu muisteilla, jotka tallentavat n3må vek-torit. Taman seurauksena on mahdollista loytaa edellisen kuvan liikevektorit vastaanottimessa muistilaitteella, joka on normaalisti olemassa. Ainoa elementti, joka tulee lisata keksinndn toteuttamiseksi, on hyvin yksinkertainen 30 prosessorielementti, joka kuvaosan tietojen perusteella prosessoinnin aikana ja lahettimelta vastaanotetun numeron perusteella, maaraå yhden edellisen kuvan yhdeksésta osas-ta (ylia kuvatun mukaisesti), laskee muistiosoitteen, jossa maaratyn osan liikevektori sijaitsee, aloittaa luennan 35 siita, ja kirjoittaa sen nykyisen osan liikevektoriksi.

• 21 91473

Kaytannttssa, koska vastaanotin on varustettu prosessori-jarjestelmaiia joka toteuttaa digitaaliset operaatiot liittyen kuvien osiin, lisåelementti johon ylia viitattiin tuotetaan ohjelmalla, jonka alan ammattimies voi helposti 5 rakentaa.

Jotta saavutettaisiin edelleen etua datakapasitee-tin suhteen, siirtojarjestelma voi edelleen sisaltaa lait-teet, joilla maarataan liikevektorien joukossa, prosessoi-taessa kuvaa 51 jota nimitetåån edeltavaksi kuvaksi joka 10 liittyy kuviin 50, 52, alijoukko joka sisaitaa liikevekto-rit jotka tavataan useimmin, ja alijoukon kaikkien liikevektorien ominaisuuksien lahettamiseksi kerran kuvaa koh-den, jolloin jokaisen kuvaosan liikevektori maarataan vii-taten tahan alijoukkoon. Jos lahetettåva kuvaosan vaihte-15 luvektori ei ole taman alijoukon elementti, kaytetaån toista moodia talle kuvan osalle.

Tana jarjestelylia digitaalinen kapasitetti, joka on tarpeen maariteltaessa ensimmSinen kuva 51, vahenee edelleen. Toisaalta voi olla, etta yksi tai useampia ryh-20 mån 5 neliOistå on prosessoitu "20 ms" -moodissa kuvassa 51 (koska niiden nopeusvektorit eivat muodosta osaa maini-tusta alijoukosta) kun taas neliO R kuvassa 53 voi itse olla prosessoitu "40 ms" -moodissa. Siita huolimatta kek-sinnOn sovellutusta ei hyiata, vaan silloin on olemassa ·; 25 rajoitus identiteetin haulle nille ryhman 5 neliOille, jotka on prosessoitu 40 ms -moodissa.

N3ma laitteet voivat olla toteutetut kuvion 6 pii-rin avulla, joka on osa DATV-kooderia 35 kuviossa 2.

Indeksit 0 ja -1, joita kaytetaan tåssa kuviossa, 30 viittaavat vastaavasti kuvaan ja edeltavaan kuvaan.

PaatOkset (valinnasta kolmen moodin vålillå) D(l) ja D(0), jotka lahtevat valinnanohjauspiiriltå 31 kuviossa 2, johdetaan liitantOihin 22, 23. Liikevektorit viedaan liitantaan 21.

22 91473

Liikevektorisignaali kulkee piirin 2 kautta, joka aiheuttaa 40 ms viiveen, jotta asetettaisiin jokainen kuvan 0 vektori samaan vaiheeseen kuvan -1 vektorin kanssa. Piiri 12 vastaanottaa taman viivSstetyn lilkevektorin ja 5 myiJs pSatttksen D(-l) vallnnasta kolmesta kanavasta, koskien kuvaa -1. Piiri 12 on prosessorielementti, joka kuvan taydellisen kuvauksen jaikeen muodostaa liikevektorien luokituksen esiintymistiheyden mukaan ja syOttaa elemen-tille 20 kuvauksen useimmin toistuvien vektorien alijou-10 kosta. Liikevektorisignaali, joka esiintyy piirin 12 tu-lossa, lahetetaan elementille 20 viivepiirilia 14, joka vastaa aikaa, jonka prosessori 12 kuluttaa luokittelun tekoon. Elementti 20 maaraa, muodostaako piirin 14 lahet-tama liikevektori osan alijoukkoa, jonka prosessori 12 15 tuottaa. Jos nain ei ole, paatOsta D(-l) modifioidaan mah-dollisesti "20 ms" -kanavan valinnan maaraamiseksi. Modi-fioituun signaalivalintaan viitataan merkinnaiia MD(-l). Jos on valittu "40 ms" -moodi (liikevektori muodostaa osan alijoukkoa), tuotetaan vastaavan liikevektorin (V(-l)) 20 numero. Valinta, joka on aiheutettu elementtien 12, 14, 20 avulla on se joka koskee ensimmaista "40 ms" -kuvaa 80 ms -jaksossa.

Piirin 19 kautta, jolla kompensoidaan viivetta, joka vastaa erilaisten prosessointien kestoa, jotka suorite-. 25 taan elementeissa 12, 20, liikevektori johdetaan element- » tiin 24. PaatOs D(0), joka koskee kuvaa 0, liitannassa 23, johdetaan myds elementtiin 24, kuten myds pååtds MD(-l) ja vektori V(-l).

Elementti 24 on kuvattu tarkemmin kuviossa 7. Se 30 lopulta tuottaa paatOksen MD(0) ja mahdollisesti vektorin V(0) muokkauspiirille 15, joka vastaanottaa toisaalta kuvauksen liikevektorien alijoukoista lahetettavaksi kerran 80 ms -jakson arkana, ja sitten jokaiselle kuvaosalle paa-tOksen MD(-l) ja paatiiksen MD(0), kuten myds mahdollisesti 35 kaksi vastaavaa liikevektoria V(0) ja V(-l). Elementti 36 23 91473 on viive-elementti, joka kompensoi viiveita, jotka ele-mentti 24 aiheuttaa.

Elementti 15 editoi dataa ja sydttaa ne lahtddn 18 lahetettavflksi ennalta maaratyn formatin mukaisesti digi-5 taalisella siirtokanavalla.

Piiri 24, joka on kuvattu tarkemmin kuviossa 7, vastaanottaa paatdkset ja - kun on sopivaa - vastaavat vektorit liitanndissa 38, 39 vastaavasti kuville -1 ja 0. Elementit, joihin viitataan merkinndilia 1BD, 2BD ja 1LBD, 10 ovat viive-elementteja, jotka aiheuttavat vastaavasti yh-den kuvaosan ("lohkoviive"), kahden kuvaosan ja yhden ku-vaosien rivin viiveen ("lohkon viivan viive"). Toisin sa-noen "1BD" on kuljetusaika, esimerkiksi osasta A osaan B, "2BD" osasta A osaan C ja "1LBD" osasta A osaan D. KSyt-15 taen hyddyksi esitettyS rakennetta, jonka toiminta, perus- tuen sopivien viiveiden aiheuttamiseen, on ilmeista, lohkon 5 osia A ja I koskeva data johdetaan, kaikki samalla hetkelia, liitånttiihin, joihin itseensa myds viitataan merkinntiilia A - I.

20 Samantyyppista piiria kaytetaan kuvion 5 elemen- tissa 59 johtamaan yhdessa data ryhmån 5 yhdeksastå osasta laskentapiirille 48.

Kuvion 7 piirissa 24 jokainen elementti, johon viitataan merkinnaiia "CP", suorittaa vertailun liikevekto-: 25 rien koordinaattien vaiilia, jotka vektorit esiintyvat sen kahdessa tulossa, piirroksen sivuilla. Vertailujen tulos lahetetaan kaikkien "CP"-lohkojen yhteisen vayian kautta paatdselementille 37, joka vie liitantaan 3 korjatun påa-tdksen MD(0) tutkitusta kuvasta (joka on esimerkiksi ku-30 vion 3 kuva 53). Jos mikaan vertailu ei ole positiivinen, paatds MD(0) on "20 ms" -moodin valinta; muussa tapaukses- • · sa vahvistetaan "40 ms" -valinta ja liikevektori lahetetaan numeron avulla, joka ilmaisee, mika "CP"-elementeista vastaten liitantdja A - I on tuottanut positiivisen ver-35 tailun.

24 91473

Vertailun voidaan maarata olevan positiivinen, jos vertailtujen liikevektorien koordinaatit ovat tåysin sa-mat. T&sså tapauksessa ei tarvita uutta tarkistusta "40 ms" -moodin soveltuvuudesta.

5 Vertailukriteeri voi my5s olla, etta vertailtujen liikevektorien vålinen ero on vShemman kuin ennalta måå-rStty kynnysarvo. TMsså tapauksessa on silti tarpeen suo-rittaa dekoodaussimulointi dekoodauksesta vastaanotossa ja maarata vertailemalla dekoodattua kuvaa ja alkuperaista 10 valintaa tyydyttavimmasta moodista tutkitun osan osalta, jonka liikevektori on maaratty laitteella, joka kuvattiin viitaten kuvioon 7. Tama paatOs tehdaan edullisesti ele-mentin 31 avulla, joka on jo suorittanut saman vertailun dekoodatun kuvan ja alkuperaisen vaiilia alkuperaisille 15 paatoksille D(0) ja D(-l).

Jos ylia kuvattu statistinen menetelma lahetetta-vien vektorien maaran vahentamiseksi ensimmaisen kuvaparin osalta "80 ms" -jakson aikana ei ole kaytOssa, kuvion 6 elementit 12, 14, 20 haviavat, jolloin paatOs D(-l) joh-20 detaan ilman korjausta elementtiin 24.

Jos edelleen kéytetaan laitetta, joka kuvattiin viitaten kuvioon 5, kuvioiden 6 ja 7 piireista ei ole hy6-tya, koska ensimmainen paatOs jonka valinnanohjauspiiri 31 tekee, koskee vaiittOmasti liikevektoria, joka on valittu . 25 yhdeksan joukosta, sikali kun tarkastellaan toista kuvapa-ria, ja kuvion 2 DATV kooderi pienentyy datan editointi-piiriksi.

Seuraavat taulukot kuvaavat DATV kooderin ja de-kooderin kuvautumista 11 bitin DATV koodisanoiksi ja pain-30 vastoin. Taulukot perustuvat seuraavaan taulukkoon, joka kuvaa mahdollisuuksien måaran jokaiselle haarapaatoksen j · ' ^ reitille: k.

25 91473 haarapåatOs mahdollisuuksien måara kehys 1 kehys 2 1: 80 80 1 2: 40 20 169 5 3: 20 40 8 4: 40 40 169 * 9 5: 20 20 1 + 1700 10 Tapauksessa 3 on vain 8 mahdollisuutta koska ei ole hyddyksi tuottaa osoitinta vastaavan pikselilohkon liike-vektoriin edellisessS kehyksesså, jos tuo lohko on koodat-tu ilman liikevektoreita.

Taulukko 1 antaa 169 mahdollisen liikevektorin in-15 deksoinnin;

Taulukko 2 antaa suhteellisten vektoriosoitteiden indeksoinnin, so. osoittimet liikevektoreihin koskien edellistå televisiokehysta;

Taulukko 3 antaa haarapSStOksen ja vektori-infor-20 maation koodauksen; ilmeisesti vastaanotettu koodisana dekoodataan kåyttSen kaanteista koodaustaulua; ja

Taulukko 4 palauttaa haarapaatdksen ja vektori-in-formaation muista kuin koodisanoista. Siinå tapauksessa, ettå siirtovirheita esiintyy, dekooderi voi vastaanottaa ; 25 11-bitin sanoja, joita ei ole maaritelty koodaustaulussa (muut kuin koodisanat).

Taulukko 3 voi olla tallennettu (ohjelmoitavaan) lukumuistiin, joka muodostaa osan kuvion 2 elementtia 35, tarkemmin kuvion 6 elementtia 15.

30 De(koodaus)taulukoiden ominaisuudet

Taulukot 3 ja 4 on muodostettu tavalla, joka mini- · i moi virheherkkyytta haaran paatbsinformaatiossa DATV-koo-divirrassa. Sen vuoksi 1 700 koodisanaa on jaettu 5 jouk-koon, joista kussakin on sama haarapaatdsinformaatio 35 (reitti). Reittia haaran perusteella kaytetaan osoittamaan 26 91473 joukko. dH(a, b):lia raerkitSSn joukon a koodisanan posi-tioiden minimimaaraa, johon virheen tulee vaikuttaa ennen-kuin haarapaatds b dekoodataan.

5 dH(80-80, 40-40) = 2 dH(40-20, 80-80) = 5 dH(80-80, 40-20) = 6 dH(40-20, 40-40) = 1 dH(80-80, 20-40) = 5 dH(40-20, 20-40) = 5 dH(80-80, 20-20) = 10 dH(40-20, 20-20) = 2 10 dH(40-40, 80-80) = 2 dH(20-40, 80-80) = 4 dH(40-40, 40-20) = 1 dH(20-40, 40-40) = 1 dH(40-40, 20-40) = 1 dH(20-40, 40-20) = 4 dH(40-40, 20-20) = 2 dH(20-40, 20-20) = 5 15 dH(20-20, 80-80) = 10 dH(20-20, 40-40) = 3 dH(20-20, 40-20) = 2 dH(20-20, 20-40) = 6 20 Kuten nShdaån taulukossa 3, ensimmainen ja toinen koodisana, joka osoittaa 80 - 80 ja 20 - 20 operaatioita vastaavasti, ovat keskinåisesti maksimaalisella Hamming-etaisyydelia: ne ovat toistensa inversioita. Kuten voidaan nahda taulukossa 4, koodisanat, joiden Hamming-etaisyys on 25 tuon koodisanan ja ensimmaisen tai toisen koodisanan vå- • · lillS, olien yksi tai kaksi, jatetaan kayttåmatta koodaus-puolella, siten etta kayttamattbmien koodisanojen puskuri luodaan mainitun ensimmaisen ja toisen koodisanan valiin toisaalta, ja koodisanojen, jotka osoittavat rauita operaa-30 tioita, toisaalta. Dekoodauspuolella koodisanat, joiden

Hamming-etaisyys on tuon koodisanan ja ensimmåisen tai * · toisen koodisanan vaiilia, olien yksi, dekoodataan kuten nåma ensimmainen ja toinen koodisana vastaavasti. Edelleen koodisanat, joiden Hamming-etaisyys on tuon koodisanan ja 35 ensimmaisen koodisanan vaiilia, olien kaksi, dekoodataan 27 91473 kuten koodisana, joka osoittaa 40 - 40 operaatiota liike-vektorin ja osoitinvektorin ollessa molenunat nollia. Koo-disanat, joiden Hamming-etaisyys on tuon koodisanan ja toisen koodisanan vaiilia, olien kaksi, dekoodataan kuten 5 koodisana, joka osoittaa 40 - 20 operaatiota, jossa liike-vektori on nolla, siten etta ainakin yksi kehyksista, tås-så tapauksessa toinen kehys, dekoodataan kuten 20 - 20 operaatio. Naiden valintojen uskotaan olevan parhaat mah-dolliset ratkaisut kanavavirheiden tapauksessa.

10 Kuten nahdaan taulukossa 3, 9 osoitinta liikevek- toreihin 40 - 40 operaatioiden tapauksessa jaetaan 8 osoittimen ryhmåksi, joka on koodattu 3 erilliseen bittiin 11 bitin kiinteån mittaisessa koodisanassa, ja jåljelle jåavSksi osoittimeksi siten, etta kanavavirheilia naissa 3 15 bitisså ei ole haitallista vaikutusta informatioon, joka sisSltyy toisiin 8 bittiin, ja painvastoin. Edelleen 3 bitin sanat on valittu siten, etta molemmin puolin lahei-silia osoittimilla on molemmin puolin laheiset 3 bitin sanat, jotta saavutettaisiin optimi dekoodaus kanavavir-20 heiden tapauksessa. Jaijelle jaava yhdeksas osoitin vali-taan olemaan yksi poikittaisosoittimista, joka perustuu havaintoon, etta poikittaiset liikevektorit ovat suhteel-lisen harvinaisia.

Kuten nahdaan taulukossa 1 liikevektorien indek-25 sinumerot on valittu siten, etta molemmin puolin lahekkai-silia liikevektoreilla on molemmin puolin lahekkaiset in-deksinumerot, joka kåannetaan molemmin puolin lahekkaisik-si koodisanoiksi taulukossa 3, siten etta optimi dekoodaus kanavavirheiden tapauksessa saavutetaan.

30 Miten lukea de(koodaus) taulukoita . Yli 80 ms haarapaatdkset muodostavat 5 temporaalis- ta reittia. Taulukoissa reitit on maaritelty kentan poh-jalta.

Yli 80 ms vektori-informaatio on jaettu liikevekto-35 riin (alue: [-6,6;-6,6]) ensimmaisessa kehyksessa (FRM 1) 9)4/0 28 ja suhteelliseen vektoriosoitteeseen (9 lohkopositiota) toisessa kehyksesså (FRM 2).

169 liikevektoria kehyksessa FRM 1 on indeksoitu taulukon 1 roukalsestl.

5 9 suhteellista vektoriosoitetta on indeksoitu tau lukon 2 mukaisesti.

Tapauksissa, etta reitti on 40-40-40-40 ja suhteel-linen vektoriosoite ei ole yhtS kuin 9, vastaava koodisana muodostuu 8-bitin etuliittesta ja 3-bitin takaliittestå 10 (***). Etuliite maarittelee vektorin (FRM 1). 8 mahdollis- ta suhteellista vektoriosoitetta on maaritelty takaliit-teessa kayttSen seuraavaa taulukkoa.

suht. vektoriosoite 12 345678 15 *** taulukossa 3 000 001 010 100 101 111 011 110 4.

Ib fb osoittaa lahetetyn 11-bitin sanan ensimmåista bittiå.

20 lb osoittaa låhetetyn 11-bitin sanan viimeista bit- tia.

Viiva (-) sarakkeessa osoittaa, etta vastaava vek-tori-informaatio ei ole oleellinen.

Taulukko 4 kuvaa vain muiden kuin koodisanojen de-25 koodauksen. Haarapaatds- ja vektori-informaatio vastaan-otetusta koodisanasta saadaan kåyttåen taulukon 3 inver-siota.

Muiden kuin koodisanojen maara on 2**11-1700=348. Nåma on ryhmitelty niiden Hamming-painon mukaan (H. pai-30 no), joka maaraa tilojen '1' maaran sanassa.

Sulkujen sisassé on annettu sanojen maarå katego-riaa kohden.

29 91473

Taulukko 1: 169 vektorin indeksointi 6 169 165 157 145 129 109 62 86 110 130 146 158 166 5 164 156 144 128 108 85 42 63 87 111 131 147 159 5 4 155 143 127 107 84 61 26 43 64 88 112 132 148 3 142 126 106 83 60 41 14 27 44 65 89 113 133 2 125 105 82 59 40 25 6 15 28 45 66 90 114 1 104 81 58 39 24 13 2 7 16 29 46 67 91 10 Vy 0 80 57 38 23 12 5 1 3 8 17 30 47 68 -1 103 79 56 37 22 11 4 9 18 31 48 69 92 -2 124 102 78 55 36 21 10 19 32 49 70 93 115 -3 141 123 101 77 54 35 20 33 50 71 94 116 134 15 -4 154 140 122 100 76 53 34 51 72 95 117 135 149 -5 163 153 139 121 99 75 52 73 96 118 136 150 160 -6 168 162 152 138 120 98 74 97 119 137 151 161 167 .6 -5 -4 -3 -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 20

Vx

Taulukko 2: Suhteellisten vektoriosoitteiden indeksointi • 25 6 2 7 5 1 3 9 4 8 30 30 91473

Taulukko 3 : HaarapSåtOksen ja vektori-informaation koodaus

REITTI VEKTORI (FRH 1) SUHT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

5 80-80-80-80 - - 00000000000 40-40-40-40 1 1-8 (pisåltåen) 11100000*** 40-40-40-40 2 1 - 8 " 11010000*** 40-40-40-40 3 1 - 8 11001000*** 40-40-40-40 4 1 - 8 11000100*** 10 40-40-40-40 5 1 - 8 11000010*** 40-40-40-40 6 1 _ 8 11000001*** 40-40-40-40 7 1 - 8 10110000*** 40-40-40-40 8 1 - 8 10101000*** 40-40-40-40 9 1 - 8 10100100*** 40-40-40-40 10 1 - 8 10100010*** 40-40-40-40 11 - 1 - 8 " 10100001*** 40-40-40-40 12 1 - 8 10011000*** 15 40-40-40-40 13 1 - 8 10010100*** 40-40-40-40 14 1 - 8 10010010*** 40-40-40-40 15 1 - 8 " 10010001*** 40-40-40-40 16 1 - 8 10001100*** 40-40-40-40 17 1 - 8 10001010*** 40-40-40-40 18 1 - 8 10001001*** 40-40-40-40 19 1 - 8 " 10000110*** 40-40-40-40 20 1 - 8 10000101*** 20 40-40-40-40 21 1 - 8 10000011*** 40-40-40-40 22 1 - 8 01110000*** 40-40-40-40 23 1 - 8 01101000*** 40-40-40-40 24 1 - 8 01100100*** 40-40-40-40 25 1 - 8 01100010*** 40-40-40-40 26 1 - 8 01100001*** 40-40-40-40 27 1~ 8 01011000*** 40-40-40-40 28 1 - 8 01010100*** i 25 40-40-40-40 29 1-8 01010010*** 40-40-40-40 30 1 - 8 01010001*** 40-40-40-40 31 1 - 8 " 01001100*** 40-40-40-40 32 1 -' 8 " 01001010*** 40-40-40-40 33 1 - 8 01001001*** 40-40-40-40 34 1 - 8 01000110*** 40-40-40-40 35 1 - 8 01000101*** 40-40-40-40 36 1 - 8 01000011*** 30 40-40-40-40 37 1- 8 00111000*** 40-40-40-40 38 1 - 8 00110100*** 40-40-40-40 39 1 - 8 00110010*** 40-40-40-40 40 1- 8 00110001*** 40-40-40-40 41 1- 8 00101100*** 40-40-40-40 42 | 1- 8 00101010*** 4 4 35 fb lb

REITTI VEKTORI(FRM 1) SUHT. OSOITE (FRH 2) KOODIHANA

31 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 43 1-8 (sisåltåen) 00101001*** 40-40-40-40 44 1 - 8 " 00100110*** 5 40-40-40-40 45 1 - 8 " 00100101*** 40-40-40-40 46 1 - 8 " 00100011*** 40-40-40-40 47 1 - 8 " 00011100*** 40-40-40-40 48 1 - 8 " 00011010*** 40-40-40-40 49 1 — 8 " 00011001*** 40-40-40-40 50 1 — 8 " 00010110*** 40-40-40-40 51 1-8 " 00010101*** 40-40-40-40 52 1 — 8 " 00010011*** 10 40-40-40-40 53 1 — 8 00001110*** 40-40-40-40 54 1 - 8 " 00001101*** 40-40-40-40 55 1 - 8 " 00001011*** 40-40-40-40 56 1 — 8 » 00000111*** 40-40-40-40 57 1 — 8 " 11110000*** 40-40-40-40 58 1 - 8 " 11101000*** 40-40-40-40 59 1 - 8 " 11100100*** 40-40-40-40 60 1 - 8 " 11100010*** 15 40-40-40-40 61 1 — 8 ” 11100001*** 40-40-40-40 62 1 - 8 " 11011000*** 40-40-40-40 63 1 - 8 " 11010100*** 40-40-40-40 64 1—8 ” 11010010*** 40-40-40-40 65 1 - 8 " 11010001*** 40-40-40-40 66 1 - 8 11001100*** 40-40-40-40 67 1 — 8 " 11001010*** 40-40-40-40 68 1 - 8 " 11001001*** 20 40-40-40-40 69 1 — 8 " 11000110*** 40-40-40-40 70 1 - 8 11000101*** 40-40-40-40 71 1 - 8 " 11000011*** 40-40-40-40 72 1 - 8 ” 10111000*** 40-40-40-40 73 1 - 8 " 10110100*** 40-40-40-40 74 1 - 8 " 10110010*** 40-40-40-40 75 1 - 8 " 10110001*** 40-40-40-40 76 1 - 8 " 10101100*** 25 40-40-40-40 77 1 - 8 " 10101010*** 40-40-40-40 78 1 — 8‘ 10101001*** 40-40-40-40 79 1 - 8 " 10100110*** 40-40-40-40 80 1 - 8 10100101*** 40-40-40-40 81 1 - 8 " 10100011*** 40-40-40-40 82 1 - 8 " 10011100*** 40-40-40-40 83 1 - 8 " 10011010*** 40-40-40-40 84 1 — 8 10011001*** 30 40-40-40-40 85 1 - 8 " 10010110*** 40-40-40-40 86 1 - 8 " 10010101*** 40-40-40-40 87 1 - 8 " 10010011*** 40-40-40-40 88 1 - 8 " 10001110*** 40-40-40-40 89 1 — 8 " 10001101*** i 4 « 35 fb lb

REITTI VEKTORI(FRH 1) SUHT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

32 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 90 1-8 (sisåltåen) 10001011*** 40-40-40-40 91 1 - 8 " 10000111*** 40-40-40-40 92 1 " 8 01111000*** 40-40-40-40 93 1 - 8 " 01110100*** 40-40-40-40 94 1 - 8 " 01110010*** 40-40-40-40 95 1 - 8 " 01110001*** 40-40-40-40 96 1 - 8 " 01101100*** 40-40-40-40 97 1-8 " 01101010*** 40-40-40-40 98 1 - 8 " 01101001*** 10 40-40-40-40 99 1 - 8 " 01100110*** 40-40-40-40 100 1-8 " 01100101*** 40-40-40-40 101 1-8 " 01100011*** 40-40-40-40 102 1 - 8 11 01011100*** 40-40-40-40 103 1 - 8 '· 01011310*** 40-40-40-40 104 1-8 " 01011001*** 40-40-40-40 105 1-8 " 01010110*** 40-40-40-40 106 1-8 " 01010101*** 40-40-40-40 107 1-8 » 01010011*** 40-40-40-40 108 1-8 " 01001110*** 40-40-40-40 109 1-8 " 01001101*** 40-40-40-40 110 1-8 " 01001011*** 40-40-40-40 111 1-8 " 01000111*** 40-40-40-40 112 1 - 8 11 00111100*** 40-40-40-40 113 1-8 " 00111010*** 40-40-40-40 114 1 - 8 » 00111001*** 20 40-40-40-40 115 1-8 » 00110110*** 40-40-40-40 116 1-8 " 00110101*** 40-40-40-40 117 1-8 " 00110011*** 40-40-40-40 118 1-8 " 00101110*** 40-40-40-40 119 1-8 " 00101101*** 40-40-40-40 120 1-8 " 00101011*** 40-40-40-40 121 1-8 " 00100111*** 40-40-40-40 122 1-8 " 00011110*** 25 40-40-40-40 123 1-8 " 00011101*** 40-40-40-40 124 1 - 8 00011011*** 40-40-40-40 125 1-8 " 00010111*** 40-40-40-40 126 1-8 " 00001111*** 40-40-40-40 127 1-8 " 11111000*** 40-40-40-40 128 1-8 " 11110100*** 40-40-40-40 129 1-8 " 11110010*** 40-40-40-40 130 1-8 ” 11110001*** 40-40-40-40 131 1-8 " 11101100*** 40-40-40-40 132 1-8 " 11101010*** 40-40-40-40 133 1-8 " 11101001*** 40-40-40-40 134 1-8 " 11100110*** 40-40-40-40 135 1-8 " 11100101*** 40-40-40-40 136 1 - 8 " 11100011*** I l 35 fb Ib

REITTI VEKTORI (FRM 1) SUilT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

33 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 137 1-8 (sisåltåen) 11011100*** 40-40-40-40 138 1-8 " 11011010*** 5 40-40-40-40 139 1-8 " 11011001*** 40-40-40-40 140 1-8 " 11010110*** 40-40-40-40 141 1-8 " 11010101*** 40-40-40-40 142 1-8 " 11010011*** 40-40-40-40 143 1-8 " 11001110*** 40-40-40-40 144 . 1 - 8 " 11001101*** 40-40-40-40 145 1-8 " 11001011*** 40-40-40-40 146 1-8 " 11000111*** 10 40-40-40-40 147 1-8 " 10111100*** 40-40-40-40 148 1-8 " 10111010*** 40-40-40-40 149 1-8 " 10111001*** 40-40-40-40 150 1-8 " 10110110*** 40-40-40-40 151 1-8 " 10110101*** 40-40-40-40 152 1-8 " 10110011*** 40-40-40-40 153 1-8 " 10101110*** 40-40-40-40 154 1-8 " 10101101*** 15 40-40-40-40 155 1 - 8 '· 10101011*** 40-40-40-40 156 1-8 " 10100111*** 40-40-40-40 157 1-8 " 10011110*** 40-40-40-40 158 1 - 8 " 10011101*** 40-40-40-40 159 1-8 " 10011011*** 40-40-40-40 160 1-8 " 10010111*** 40-40-40-40 161 1-8 " 10001111*** 40-40-40-40 162 1 - 8 " 01111100*** 20 40-40-40-40 163 1-8 " 01111010*** 40-40-40-40 164 1 - 8 " 01111001*** 40-40-40-40 165 1-8 " 01110110*** 40-40-40-40 166 1-8 " 01110101*** 40-40-40-40 167 1-8 " 01110011*** 40-40-40-40 168 1-8 " 01101110*** 40-40-40-40 169 1-8 " 01101101*** 40-40-40-40 1 9 " 00000000111 25 40-40-40-40 2 9 10000000110 40-40-40-40 3 9 10000000101 40-40-40-40 4 9 10000000011 40-40-40-40 5 9 10000000111 40-40-40-40 6 9 01000000110 40-40-40-40 7 9 01000000101 40-40-40-40 8 9 01000000011 40-40-40-40 9 9 01000000111 30 40-40-40-40 10 9 00100000110 40-40-40-40 11 9 00100000101 40-40-40-40 12 9 00100000011 40-40-40-40 13 9 00100000111 i 4.

fb lb 35

REITTI VEKTORI (FRH 1) SUHT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

34 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 14 9 00010000110 40-40-40-40 15 9 00010000101 5 40-40-40-40 16 9 00010000011 40-40-40-40 17 9 00010000111 40-40-40-40 18 9 00001000110 40-40-40-40 19 9 00001000101 40-40-40-40 20 9 00001000011 40-40-40-40 21 9 00001000111 40-40-40-40 22 9 00000100110 40-40-40-40 23 9 00000100101 1U 40-40-40-40 24 9 00000100011 40-40-40-40 25 9 00000100111 40-40-40-40 26 9 00000010110 40-40-40-40 27 9 00000010101 40-40-40-40 28 9 00000010011 40-40-40-40 29 9 00000010111 40-40-40-40 30 9 00000001110 40-40-40-40 31 9 00000001101 15 40-40-40-40 32 9 00000001011 40-40-40-40 33 9 00000001111 40 40-40-40 34 9 11000000100 40-40-40-40 35 9 11000000010 40-40-40-40 36 9 11000000001 40-40-40-40 37 9 11000000110 40-40-40-40 38 9 11000000101 40-40-40-40 39 9 11000000011 zu 40-40-40-40 40 9 11000000111 40-40-40-40 41 9 10100000100 40-40-40-40 42 9 10100000010 40-40-40-40 43 9 10100000001 40-40-40-40 44 9 10100000110 40-40-40-40 45 9 10100000101 40-40-40-40 46 9 10100000011 40-40-40-40 47 9 10100000111 40-40-40-40 48 9 . 10010000100 40-40-40-40 49 9 10010000010 40-40-40-40 50 9 10010000001 40-40-40-40 51 9 10010000110 40-40-40-40 52 9 10010000101 40-40-40-40 53 9 10010000011 40-40-40-40 54 9 10010000111 40-40-40-40 55 9 10001000100 JU 40-40-40-40 56 9 10001000010 40-40-40-40 57 9 10001000001 40-40-40-40 58 9 10001000110 40-40-40-40 59 9 10001000101 35 i i tb lb

REITTI VEKTORI(FRH 1) SUHT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

35 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 60 9 10001000011 40-40-40-40 61 9 10001000111 5 40-40-40-40 62 9 10000100100 40-40-40-40 63 9 10000100010 40-40-40-40 64 9 10000100001 40-40-40-40 65 9 10000100110 40-40-40-40 66 9 10000100101 40-40-40-40 67 9 10000100011 40-40-40-40 68 9 10000100111 40-40-40-40 69 9 10000010100 10 40-40-40-40 70 9 10000010010 40-40-40-40 71 9 10000010001 40-40-40-40 72 9 10000010110 40-40-40-40 73 9 10000010101 40-40-40-40 74 9 10000010011 40-40-40-40 75 9 10000010111 40-40-40-40 76 9 10000001100 40-40-40-40 77 9 10000001010 15 40-40-40-40 78 9 10000001001 40-40-40-40 79 9 10000001110 40-40-40-40 80 9 10000001101 40-40-40-40 81 9 10000001011 40-40-40-40 82 9 10000001111 40-40-40-40 83 9 01100000100 40-40-40-40 84 9 01100000010 40-40-40-40 85 9 01100000001 20 40-40-40-40 86 9 01100000110 40-40-40-40 87 9 01100000101 40-40-40-40 88 9 01100000011 40-40-40-40 89 9 01100000111 40-40-40-40 90 9 01010000100 40-40-40-40 91 9 01010000010 40-40-40-40 92 9 01010000001 40-40-40-40 93 9 01010000110 25 40-40-40-40 94 9 01010000101 40-40-40-40 95 9 01010000011 40-40-40-40 96 . 9 01010000111 40-40-40-40 97 9 01001000100 40-40-40-40 98 9 01001000010 40-40-40-40 99 9 01001000001 40-40-40-40 100 9 01001000110 40-40-40-40 101 9 01001000101 30 40-40-40-40 102 9 01001000011 40-40-40-40 103 .9 01001000111 40-40-40-40 104 9 01000100100

40-40-40-40 105 9 OlOOOlOnniO

« • é 35 4 4 fb lb

REITTI VEKT0R1(FRH 1) SUHT.OSOITE (FRH 2) KOODISANA

36 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 106 9 01000100001 5 .107 9 01000100110 108 9 01000100101 ?2“?2”AO_AO 109 9 01000100011 /2~t°~A0"A0 110 9 01000100111

ArwS'in"?!! ί11 9 01000010100 40-40-40-40 112 9 01000010010 40-40-40-40 113 9 01000010001 40-40-40-40 114 9 01000010110 10 *0-40-40-40 115 9 01000010101 40-40-40-40 116 9 01000010011 40-40-40-40 117 9 01000010111 40~4n~4n~4n }lo 9 01000001100 40-40-40-^0 119 9 01000001010 40-40-40-40 120 9 01000001001

ίπίο'ίηΐπ ί?ί 9 OlOMOlilO

Hl 9 01000001101 1 R 40-40-40-40 123 9 01000001011 40-40-40-40 124 9 01000001111 ill 9 00110000100 9 00110000010 40-40-40-40 127 9 00110000001 40-40-40-40 128 9 00110000110 40-40-40-40 129 9 00110000101 J30 9 00110000011 20 40-40-40-40 131 9 00110000111 40-40-40-40 132 9 00101000100 t2"t°"A0_A° 133 9 00101000010 40-40-40-40 134 9 00101000001 Η5 9 00101000110 40-40-40-40 136 9 00101000101 40-40-40-40 137 9 00101000011 9 00101000111 2 40-40-40-40 139 9 00100100100 . 40-40-40-40 140 9. 00100100010 40-40-40-40 141 9 00100100001 40-40-40-40 142 9 00100100110 40-40-40-40 143 9 00100100101 40-40-40-40 144 9 00100100011 40-40-40-40 145 9 00100100111 U6 9 00100010100 30 40-40-40-40 147 9 00100010010 40-40-40-40 148 9 00100010001 :·. 40-40-40-40 149 9 00100010110 40-40-40-40 150 9 00100010101 40-40-40-40 151 9 00100010011 4 4.

fb lb 35

REITTI VEKTORI(FRM 1) SUHT. OSOITE (FRU 2) KOODISANA

37 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-40-40 152 9 00100010111 5 40-40-40-40 153 9 00100001100 40-40-40-40 154 9 00100001010 40-40-40-40 155 9 00100001001 40-40-40-40 156 9 00100001110 40-40-40-40 157 9 00100001101 40-40-40-40 158 9 00100001011 40-40-40-40 159 9 00100001111 40-40-40-40 160 9 00011000100 10 40-40-40-40 161 9 00011000010 40-40-40-40 162 9 00011000001 40-40-40-40 163 9 00011000110 40-40-40-40 164 9 00011000101 40-40-40-40 165 9 00011000011 40-40-40-40 166 9 00011000111 40-40-40-40 167 9 00010100100 40-40-40-40 168 9 00010100010 15 40-40-40-40 169 9 00010100001 40-40-20-20 1 - 11111100000 40-40-20-20 2 - 11111100100 40-40-20-20 3 - 11111100010 40-40-20-20 4 - 11111100001 20 40-40-20-20 5 - 11111100110 40-40-20-20 6 - 11111010000 40-40-20-20 7 - 11111010100 40-40-20-20 8 - 11111010010 40-40-20-20 9 - 11111010001 40-40-20-20 10 - 11111010110 40-40-20-20 11 - 11111001000 40-40-20-20 12 - 11111001100 25 40-40-20-20 13 - 11111001010 40-40-20-20 14 - · 11111001001 40-40-20-20 15 - 11111001110 40-40-20-20 16 - 11110110000 40-40-20-20 17 - 11110110100 40-40-20-20 18 - 11110110010 40-40-20-20 19 - 11110110001 40-40-20-20 20 - 11110110110 30 40-40-20-20 21 - 11110101000 40-40-20-20 22 - 11110101100 :\ 40-40-20-20 23 - 11110101010 40-40-20-20 24 - 11110101001 40-40-20-20 25 - 11110101110 35 4. 4 fb lb 91 473

REITTI VEKTORI (FRM 1) SUHT. OSOITE (FRM 2) KOODISANA

38

Koodaustaulukko (jatk.) 40-40-20-20 26 - 11110011000 40-40-20-20 27 - 11110011100 5 40-40-20-20 28 - 11110011010 40-40-20-20 29 - 11110011001 40-40-20-20 30 - 11110011110 40-40-20-20 31 - 11101110000 40-40-20-20 32 - 11101110100 40-40-20-20 33 - 11101110010 40-40-20-20 34 - 11101110001 40-40-20-20 35 - 11101110110 1U 40-40-20-20 36 - 11101101000 40-40-20-20 37 - 11101101100 40-40-20-20 38 - 11101101010 40-40-20-20 39 - 11101101001 40-40-20-20 40 - 11101101110 40-40-20-20 41 _ 11101011000 40-40-20-20 42 - 11101011100 40-40-20-20 43 - 11101011010 15 40-40-20-20 44 - 11101011001 40-40-20-20 45 - 11101011110 40-40-20-20 46 - 111^0111000 40-40-20-20 47 - 11100111100 40-40-20-20 48 - 11100111010 40-40-20-20 49 - 11100111001 40-40-20-20 50 - 11100111110 40-40-20-20 51 - 11011110000 40-40-20-20 52 - 11011110100 40-40-20-20 53 - 11011110010 40-40-20-20 54 - 11011110001 40-40-20-20 55 - 11011110110 40-40-20-20 56 - 11011101000 40-40-20-20 57 - 11011101100 40-40-20-20 58 - 11011101010 40-40-20-20 59 - 11011101001 25 40-40-20-20 60 - 11011101110 40-40-20-20 61 - 11011011000 40-40-20-20 62 - - 11011011100 40-40-20-20 63 - 11011011010 40-40-20-20 64 - 11011011001 40-40-20-20 65 - 11011011110 40-40-20-20 66 - 11010111000 40-40-20-20 67 - 11010111100 30 40-40-20-20 68 - 11010111010 40-40-20-20 69 - 11010111001 . : 40-40-20-20 70 - 11010111110 40-40-20-20 71 - 11001111000 i i fb lb 35 39 91473

Koodaustaulukko (jatk.)

REITTI VEKTORI (FRM 1) SUHT.OSOITE (FRM 2) KOODISANA

40-40-20-20 72 - 11001111100 40-40-20-20 73 - 11001111010 40-40-20-20 74 - 11001111001 40-40-20-20 75 - 11001111110 40-40-20-20 76 - 10111110000 40-40-20-20 77 - 10111110100 40-40-20-20 78 - 10111110010 40-40-20-20 79 - 10111110001 40-40-20-20 80 - 10111110110 1Q 40-40-20-20 81 - 10111101000 40-40-20-20 82 - 10111101100 40-40-20-20 83 - 10111101010 40-40-20-20 84 - 10111101001 40-40-20-20 85 - 10111101110 40-40-20-20 86 - 10111011000 40-40-20-20 87 - 10111011100 40-40-20-20 88 - 10111011010 40-40-20-20 89 - 10111011001 40-40-20-20 90 - 10131011110

40-40-20-20 91 - lOliulllOOO

40-40-20-20 92 - 10110111100 40-40-20-20 93 - 10110111010 40-40-20-20 94 - 10110111001 40-40-20-20 95 - 10110111110 40-40-20-20 96 - 10101111000 20 40-40-20-20 97 - 10101111100 40-40-20-20 98 - 10101111010 40-40-20-20 99 - 10101111001 40-40-20-20 100 - 10101111110 40-40-20-20 101 - 10011111000 40-40-20-20 102 - 10011111100 40-40-20-20 103 - 10011111010 40-40-20-20 104 - 10011111001 25 40-40-20-20 105 - 10011111110 40-40-20-20 106 - 01111110000 40-40-20-20 107 - 01111110100 40-40-20-20 108 - 01111110010 40-40-20-20 109 - 01111110001 40-40-20-20 110 - 01111110110 40-40-20-20 111 - 01111101000 40-40-20-20 112 - 01111101100 30 40-40-20-20 113 - 01111101010 40-40-20-20 114 - 01111101001 40-40-20-20 115 - 01111101110 : 40-40-20-20 116 - 01111011000 40-40-20-20 117 - 01111011100 i 4.

fb lb 35 91473

Koodaustaulukko (jatk.) 40

REITTI VEKTORI (FRH 1) SUHT. OSOITE (FRH 2) KOOD I SANA

40-40-20-20 118 Γ 01111011010 40-40-20-20 119 - 01111011001 5 40-40-20-20 120 . 01111011Π0 40-40-20-20 121 _ 0 10111000 40-40-20-20 122 - OHIO Π 100 40-40-20-20 123 - Oil10 11010 40-40-20-20 124 _ OHIO 11001 40-40-20-20 125 _ ΟΠΟΙ 11000 40-40-20-20 126 _ 01101111100 40-40-20-20 127 , . 01101111010 ° 40-40-20-20 128 - 01101111001 40-40-20-20 129 . 01011111000 40-40-20-20 130 _ 01011111100 40-40-20-20 131 _ 01011111010 40-40-20-20 132 _ 01011111001 40-40-20-20 133 - 00111111000 40-40-20-20 134 _ 00111Π11ΓΑ 40-40-20-20 135 - 00111111010 15 40-40-20-20 136 . ΟΟΠ πίόοΐ 40-40-20-20 137 _ 11111110000 40-40-20-20 138 - 11111110100 40-40-20-20 139 _ 11111110010 40-40-20-20 140 _ 11111110001 40-40-20-20 141 _ 11111101000 U2 - 11111101100 20 in"in~9n'?n Ml " 11111101010 40-40-20-20 144 - 11111101001 ^0-20-2 Ο 145 _ 11111011000 40-40-20-20 146 - 11111011100 40-40-20-20 147 _ 11111011010 40-40-20-20 148 . 11111011001 40-40-20-20 149 _ 11110111000 40-40-20-20 150 . 11110111100 25 iSISIolo ϊ c i - 11Π0Π10Ϊ6 40-40-20-20 152 - 11110111001 40-40-20-20 153 - 11101111000 40-40-20-20 154 . 11101111100 40-40-20-20 155 _ 11101111010 40-40-20-20 156 . 11101111001 40-40-20-20 157 _ 11011111000 40-40-20-20 158 _ 11011111100 30 40-40-20-20 159 _ 11011111010 30 40-40-20-20 160 . 11011111001 40-40-20-20 161 . 10111111000 • : 40-40-20-20 162 _ 10111111100 40-40-20-20 163 _-_ 10111111010 4 i fb lb 35 « k.

Koodaustaulukko (jatk.) 41 91473

REITTI VEKTORI (FRH 1) SUHT. OSOITE (FRH 2) KOODISANA

40-40-20-20 164 - 10111111001 5 40-40-20-20 165 - 01111111000 40-40-20-20 166 - 01111111100 40-40-20-20 167 - 01111111010 40-40-20-20 168 - 01111111001 40-40-20-20 169 - 11111111000 mmmmmmmmmmmmmwmMmmMmmmmmKiåi 10 20-20-40-40 - 2 00001010111 20-20-40-40 - 3 00000101111 20-20-40-40 - 4 00000011111 20-20-40-40 - 5 00010001111 20-20-40-40 - 6 00001001111 20-20-40-40 - 7 00001100111 20-20-40-40 - 8 00000110111 20-20-40-40 - 9 00010010111 20-20-20-20 - - 11111111111 4. 4 fb lb 20

Taulukko 4 : Muiden kuin koodisanojen dekoodaus 11 bitin sana i) REITTI VEKTORI (FRH 1) SUHT. OSOITE (FRM 2)

H. paino >* 1 (11)1 80-80-80-80 I - I

25 H. paino - 2 (55) 40-40-40-40 1 1 H. paino - 9 (55) 40-40-20-20 . 1 H. paino *10 (11) 20-20-20-20 jaljelle jad- (216) 40-40-40-40 1 1 vat sanat______ 30 ; # H.paino = Hamming paino (tilojen '1' måårå sanassa) (..),(...) = 11-bitin sanojen måårå kategoriaa kohden 4

Claims (19)

91475 42

1. Menetelmå televisiosignaalin koodaamiseksi useiden operaatioiden mukaisesti, joista jokainen tuottaa 5 toisen jakauman temporaalisesta ja/tai spatiaalisesta ja-kaumasta, ja ainakin yksi mainituista operaatioista sisål-tåå ensimmåisten kehysten liikevektorien arvioinnin tele-visiokehysten pareista ja/tai toisten kehysten liikevek-toreiden osoittimien arvioinnin mainituista televisioke-10 hysten pareista, ja mainittu menetelmå edelleen sisåltåå digitaalisen apusignaalin koodauksen binaarisiksi koodi-sanoiksi, jotka sisåltåvåt informaatiot mainituista liike-vektoreista, mainituista osoittimista ja/tai siitå, rninka useista operaatioista mukaan televisiosignaali on koodat-15 tu, tunnettu siitå, ettå Hamming-etåisyys ensim-måisen koodisanan, joka osoittaa operaation joka tuottaa maksimispatiaalisen erottelun, ja toisen koodisanan, joka osoittaa operaation joka tuottaa maksimi temporaalisen erottelun vålillå, on ainakin puolet jokaisen koodisanan 20 bittien mååråstå.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå mainittu ensimmåinen koodisa-na on mainitun toisen koodisanan inversio.

.. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, * 25 tunnettu siitå, ettå kaikki koodisanat, joiden Hamming-etåisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmåi-sen tai mainitun toisen koodisanan vålillå, olien yksi, ovat kåyttåmåttå.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmå, 30 tunnettu siitå, ettå lisåksi kaikki koodisanat, joiden Hamming-etåisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmåisen tai mainitun toisen koodisanan vålillå, olien yksi, ovat kåyttåmåttå.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, 35 tunnettu siitå, ettå koodisanat, jotka osoittavat 43 91473 operaation, joka sisåltåå liikevektorien ja liikevektorien osoittimien arvioinnin, on jårjestetty useisiin ensimmåi-siin bitteihin ja useisiin toisiin bitteihin, ja mainitut ensimmåiset bitit osoittavat mainitut liikevektorit ja 5 mainitut toiset bitit ilmaisevat mainitut osoittimet.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelma, tunnettu siitå, ettå jåljelle jaavå osoitin, jota ei ole koodattu mainittuihin useisiin toisiin bitteihin, on poikittainen osoitin.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmå, tunnettu siita, ettå liikevektorien, joiden suu-ruus ja suunta on oleellisesti sama, koodisanoilla on pie-ni keskinåinen Hamming-etåisyys.

8. Menetelmå televisiosignaalin koodaamiseksi 15 useiden operaatioiden mukaisesti, joista jokainen tuottaa toisen jakauman temporaalisesta ja/tai spatiaalisesta ja-kaumasta, ja ainakin yksi mainituista operaatioista sisål-tåå liikekompensoidun interpoloinnin, jossa kåytetåån lii-kevektoreita ensimmåisille kehyksille televisiokehysten 20 pareista ja/tai kåytetåån liikevektoreiden osoittimia toi-sille kehyksille mainituista televisiokehysten pareista, ja mainittu menetelmå edelleen sisåltåå digitaalisen apu-signaalin koodauksen joka sisåltåå binåårisiå koodisanoja, jotka sisåltåvåt informaatiot mainituista liikevektoreis-25 ta, mainituista osoittimista ja/tai siitå, minkå useista operaatioista mukaan televisiosignaali on koodattu, tunnettu siitå, ettå Hamming-etåisyys ensimmåisen koodi-sanan, joka osoittaa operaation joka tuottaa maksimi spa-tiaalisen erottelun, ja toisen koodisanan, joka osoittaa 30 operaation joka tuottaa maksimi temporaalisen erottelun, vålillå on ainakin puolet jokaisen koodisanan bittien måå-råstå.

9. Laite televisiosignaalin koodaamiseksi, joka sisåltåå useita laitteita (9, 26; 10, 27; 11, 28, 25) ope- 35 raatioita vårten, joista jokainen tuottaa toisen temporaa- 44 91473 lisen ja/tai spatiaalisen jakauman, ja ainakin yksi maini-tuista laitteista (11, 28, 25) sisåltåå laitteen (25) lii-kevektorien arvioimiseksi ensimmåisille kehyksille tele-visiokehyspareista ja/tai toisten kehysten liikevektorien 5 osoittimien arvioimiseksi mainituista televisiokehyspareis ta, ja mainittu laite edelleen sisåltaa laitteen (35) digitaalisen apusignaalin koodaamiseksi binaarisiksi koo-disanoiksi, jotka sisåltåvåt informaation mainituista lii-kevektoreista, mainituista osoittimista ja/tai siitå, min-10 kå mainituista useista operaatioista mukaan televisiosig-naali koodataan, ja mainittu koodauslaite (35) on tunnet t u siitå, ettå Hamming-etåisyys ensimmåisen kood i-sanan, joka ilmaisee operaation joka tuottaa maksimi spatiaalisen erottelun, ja toisen koodisanan, joka ilmaisee 15 operaation joka tuottaa maksimin temporaalisen erottelun, vålillå on ainakin puolet jokaisen koodisanan bittien måå-råstå.

10. Fatenttivaatimuksen 9 mukainen laite, jonka mainittu koodauslaite (35) ontunnettu siitå, ettå 20 se sisåltåå muistilaitteen, joka on ohjelmoitu taulukolla, joka sisåltåå koodisanan jokaiselle operaatiolle, jokai-selle liikevektorille ja/tai jokaiselle liikevektorin osoittimelle.

. 11. Laite televisiosignaalin dekoodaamiseksi, joka 25 sisåltåå useita laitteita mainitun televisiosignaalin kå-sittelemiseksi, joista jokainen tuottaa toisen jakauman temporaalisesta ja/tai spatiaalisesta jakaumasta, ja ainakin yksi mainituista kåsittelylaitteista sisåltåå lii-kekompensoidun interpolointilaitteen, joka kåyttåå liike-30 vektoreita ensimmaisille kehyksille televisiokehyspareista ja/tai kåyttåå osoittimia liikevektoreihin mainittujen te-levisiokehysparien toisille kehyksille, ja mainittu laite edelleen sisåltåå laitteen digitaalisen apusignaalin dekoodaamiseksi, jossa on binåårisiå koodisanoja, jotka si-35 såltåvåt tietoja mainituista liikevektoreista, mainituista 45 91473 osoittimista ja/tai siitå, minkå useista koodausoperaa-tioista mukaan televisiosignaali on koodattu, ja mainittu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå Hamming-etåisyys ensimmåisen koodisanan, joka ilmaisee operaation 5 joka tuottaa maksimi spatiaalisen erottelun, ja toisen koodisanan, joka ilmaisee operaation joka tuottaa maksimi-temporaalisen erottelun, vålillå on ainakin puolet jokai-sen koodisanan bittimååråstå.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, jonka 10 mainittu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå mainittu ensimmainen koodisana on toisen koodisanan inver-sio.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, jonka mainittu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå se 15 sisåltåå laitteen jolla dekoodataan kaikki koodisanat, joiden Hamming-etåisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmåisen tai mainitun toisen koodisanan vålillå, olien yksi, dekoodataan kuten mainittu ensimmåinen tai toinen koodisana, vastaavasti.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, jonka mainittu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå kaikki koodisanat, joiden Hamming-etåisyys on tuon koodisanan ja mainitun ensimmåisen tai mainitun toisen koodisanan vålillå, olien kaksi, dekoodataan kuten koodisanat, 25 jotka ilmaisevat operaation joka tuottaa keskiverron spa tiaalisen erottelun tai kuten koodisanat, jotka ilmaisevat operaation joka tuottaa keskiverron spatiaalisen erottelun yhdesså kahdesta peråttåisestå televisiokehyksestå, ja al-haisen spatiaalisen erottelun toisessa televisiokehykses-30 så, vastaavasti.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, jonka mainittu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå mainitut dekoodatut koodisanat ilmaisevat operaatiot, joilla ei ole tai on nolla liikevektori. 46 91473

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, jonka mainlttu dekoodauslaite ontunnettu siitå, ettå koodisanat, jotka ilmaisevat operaation, joka sisåltåå liikekompensoidun interpoloinnin kåyttåen liikevektoreita 5 ja osoittimia liikevektoreihin, on jarjestetty useisiin ensimmåisiin bitteihin ja useisiin toisiin bitteihin, ja mainitut ensimmåiset bitit ilmaisevat mainitut liikevek-torit ja mainitut toiset bitit ilmaisevat mainitut osoit-timet.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, t u n - n e t t u siitå, ettå jåljelle jååvå osoitin, jota ei ole koodattu mainittuihin useisiin toisiin bitteihin, on poi-kittainen osoitin.

18. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, jonka 15 mainittu koodaus laite ontunnettu siitå, ettå lii- kevektorien, joilla on oleellisesti sama suuruus ja suun-ta, koodisanojen keskinåiset Hamming-etåisyydet ovat pienet.

19. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, jonka 20 mainittu koodaus laite ontunnettu siitå, ettå se sisåltåå muistilaitteen, joka on ohjelmoitu taulukolla, joka sisåltåå operaation, liikevektorin ja/tai osoittimen liikevektoriin jokaiselle koodisanalle. 47 91473