FI92005C - Teräväpiirtotelevision lähetys- ja vastaanottojärjestelmä vähennetyllä datan läpisyötöllä - Google Patents

Description

92005

Teråvapiirtotelevision lahetys- ja vastaanottojarjestelma vahennetylia datan lapisytttOlia

Esilia oleva keksintO kohdistuu teravapiirtotele-5 vision lahetysjarjestelmaan, jossa kuva jaetaan useisiin osiin, joista jokaiselle valitaan videodatan lahetysmuoto ainakin kahden muodon joukosta, jotka eroavat toisistaan naytteenottorakenteeltaan, ja teravapiirtotelevisiovas-taanottimeen kyseisen jarjestelman lahettamien kuvien 10 esittamiseksi, jossa kuva on jaettu useisiin osiin, joista jokaiselle maaritetaan videodatan toistomuoto ainakin kahden muodon joukosta osoituksen perusteella, joka on vas-taanotettu lahettimesta digitaalisessa muodossa.

Esilia oleva keksintO sopii kaytettavaksi jérjes-15 telmassa, jota kutsutaan DATVrksi (Digitally Assisted Television), jossa videodatan kanssa komplementaarinen data lMhetetaan digitaalisesti. Kyseisen jarjestelman tarkoi-tuksena on pienentaa videokanavan paastOkaistaa.

Tamån tyyppinen jarjestelma on tunnettu artikke-20 lista "Motion compensated interpolation applied to HD.MAC pictures encoding and decoding", M. R. Haghiri ja F. Fon-salas, joka on esitetty tilaisuudessa "2nd International workshop on signal processing of HDTV", L'Aquila, 29. hel-mikuuta - 3. maaliskuuta 1988.

. 25 Ehdotetussa jarjestelmassa lahetettava signaali kehitetaan 50 Hz:n kameralla lomitetun kuvan kasittaessa 1152 juovaa ja 1440 kuva-alkiota juovaa kohden. Taman sig-naalin oletetaan olevan naytteenotettu taajuudella 54 MHz; tama on nelja kertaa enemman kuin CCIRrn kohdassa 601 30 osoitettu taajuus. Koodauksen tarkoituksena on pienentaa , lahetettavdn signaalin paastOkaistaa kertoimella 4 vas- taavan digitaalisen datan lapisyOtOn ollessa niin pienen kuin mahdollista. Tata vårten kuva jaetaan useisiin osiin, tassa tapauksessa 16 x 16 kuva-alkion kokoisiin neliOihin, 35 ja kullekin osalle kaytetaan lahetysmuotoa, joka on valit- • 92005 ---- Τ" 2 tu kolmen muodon joukosta, kullekin naista muodoista ol-lessa tunnusomaista (kuvassa olevien liikkeiden) nopeus-alue, johon se on sopiva kaytettavaksi, seka kokonaisen kuvan lahetyksen kesto. Muodolla "80 millisekuntia" on 5 12,5 Hz:n kuvataajuus ja se sopii kaytettavaksi kaytannCl- lisesti katsoen liikkumattomissa kuvan oslssa. Muodolla "40 millisekuntia" on 25 Hz:n kuvataajuus ja se sopii kaytettavaksi nopeuksiin, jotka yltavat aina muutamaan kuva-alkioon kuvaa kohti. Muodolla "20 millisekuntia" on 50 10 Hz:n kuvataajuus, ja se sopii kaytettavaksi niihin kuvan osiin, joissa kohteilla on suurimmat nopeudet.

Muodossa 40 ms lahetetaan lisaksi tarkasteltavaa kuvan osaa koskeva nopeusvektori, joka mahdollistaa vas-taanottimen luoda valikuvan kahden tosiallisesti vastaan-15 otetun kuvan vaiille.

Tarkasteltaessa vain kahta muotoa "40 ms" ja "20 ms", ensimmainen (40 ms) muoto vastaa kutakin kuvan osaa vårten olevan nopeusvektorin maaritysta ja lahetysta digi-taalisen kanavan kautta, kun taas toisessa (20 ms) muodos-20 sa kuvataajuus on suurempi kuin ensimmaisessa muodossa, mutta spatiaalinen erottelutarkkuus on pienempi. Lisaksi data kullekin osalle tehdyn valinnan maarittamista vårten lahetetaan digitaalisen kanavan kautta.

Nopeusvektorin maaritys ja lahetys sallii 40 ms:n 25 muodon kaytOn suuremmilla maksiminopeuksilla. Taman tu- loksena on paikallisen nopeuden arvon lahettamiseksi vaa-dittavien bittien lukumaara suurempi, ja tama lahetys ku-luttaa merkittavan osan digitaalisen lahetyksen kapasi-teetista, ja voi jopa ylittaa sen. Digitaalisen lapisytt-30 tOn vahentamiseksi lahetysjarjestelma kasittaa edullises-ti laitteen osajoukon maarittamiseksi nopeusvektorien joukosta valmista kuvaa vårten, joka osajoukko sisaitaa ne vektorit, jotka esiintyvat useimmiten tassa kuvassa, lait-teet taman osajoukon kaikien vektoreiden maarityksen digi-35 taalista siirtoa vårten kunkin nopeusvektorin ollessa maa- 1 · 3 92005 ritetyn viittaamalla osajoukkoon ja laitteet kutakin kuvan osaa vårten joko ensimmaisen muodon valitsemiseksi, jos siirrettåvån kuvaosan nopeusvektori on tamån osajoukon elementti tai toisen muodon valitsemiseksi, jos siir-5 rettSvån kuvaosan nopeusvektori ei ole osajoukon elementti.

LisMksi vastaanottimessa on edullisesti muisti useiden nopeusvektorien tallettamiseksi kussakin kuvassa seka laite kuvan osaa vastaavan nopeusvektorin ominaisuuk-10 sien ldytamiseksi tassa muistissa tata kuvan osaa vårten lahettimesta vastaanotetun viitteen perusteella.

Esilia oleva keksintO perustuu siten siile havain-nolle, kuten edempana yksityiskohtaisesti selostetaan mu-kana seuraaviin kuviin viitaten, etta kuvan useimmiten 15 esiintyvien vektorien osajoukko kasittaa kuvassa maari-tettyjen vektorien enemmistttn, ja etta erottelutarkkuuden menetys, joka johtuu niiden vektorien pois jattamisesta, jotka eivat muodostaa taman osajoukon osaa, on rajoitettu, koska tailOin on mahdollista palata tarkasteltavana ole-20 vien kuvan osien toiseen muotoon, samalla kun digitaali-sen lapisyOtOn suhteen saavutettu hyOty on suuri, sen sei-kan perusteella, etta kyseisen osajoukon maarittamiseksi tarvittavien vektoriviitteiden lukumaara on pieni.

Voidaan huomata, etta artikkelissa "Television mo-25 tion measurement for DATV and other applications, Research Department report", julkaisija "the British Broadcasting Corporation" viitteelia BBC RD 1987/11-UDC 621.397.3, mai-nitaan yrityksesta kayttaa kuvaa vårten rajoitettua no-peusvektorien joukkoa. Taman artikkelin esittamå jarjes-30 telma eroaa kuitenkin esilia olevan keksinnOn mukaisesta jarjestelmasta: nopeusvektorit maaritetaan erityisesti edellisessa vaiheessa menetelmaiia "spatio-temporal differentiation", joka aikaansaa mahdollisten nopeusvektoreiden koordinaatteja edustavalle pinnalle huippuja niiden no-35 peusvektoreiden koordinaatteihin, jotka esiintyvat kuvassa • 92005 4 tai kuvan osassa. Yritettavien nopeusvektorien lukumSarån rajoitus saadaan ottamalla huomioon vain huiput, joiden korkeus ylittaa ennalta maaratyn kynnysarvon, tilastolli-sen menetelman sijaan. Lisaksi tarkan nopeusvektorin tay-5 dellisine vapausasteineen maarittamisen sijaan sen jouk-koon sisaitymisen analysoimiseksi esilia olevassa artik-kelissa esitetty jarjestelma jatkaa vektorien rajoitetus-ta joukosta ja tutkii, mika on tyydyttavin ja mika vahiten epasopivin. Tama menetelma voi johtaa suuriin virheisiin 10 kuvassa esiintyvien saannOttOmien liikkeiden tapauksessa, koska naissa olosuhteissa joukon vahiten epasopiva vektori ei kaikesta huolimatta ole tyydyttava. Tdssa tapauksessa, koska esilia olevassa selostuksessa "2. muodoksi" viitat-tua muotoa ei ole taman artikkelin mukaisessa jarjestel-15 massa, jolloin kun Hike esiintyy nopeudella, jolle mikaan joukon vektori ei ole aidosti sopiva, on ainoastaan mah-dollista joko palata johonkin toiseen nopeuden mittaus-menetelmaan, tai interpoloida nopeus vierekkaisten kuvan osien perusteella, tai lisata vektoreita joukkoon. Kaikis-20 sa tapauksissa tama johtaa prosessiin, joka on monimut-kainen ja jolla on se haitta, etta sen suorituksen kesto ei ole ennustettavissa. Esilia olevan keksinnOn mukaisessa jarjestelmassa, jossa kahta edelia maaritettya muotoa kay-tettaessa maaritetaan vektorien osajoukko tilastollises-.25 ti, ei esiinny mitaan naista haitoista, ja erityisesti sallitaan lapisyOtttn olevan vakion ja ennalta maaratyn.

Modifioidussa suoritusmuodossa, joka tuottaa digi-taalisen lapisytttdn lisavahennyksen, on esilia olevan kek-sinnOn mukaiselle jarjestelmaile lisaksi tunnusomaista se, 30 etta se on varustettu laitteilla kuvaa vårten olevan osa-joukon vektorien maarityksen lahettamisen jaikeen vain muutosvektorien maarityksen lahettamista vårten sen jaikeen seuraavaa kuvaa vårten, jotka muutosvektorit kukin edustavat yhden nopeusvektorin muutosta edelliseen kuvaan 35 nahden, samalla kun vastaanotin on varustettu laitteella 5 920C5 kunkin kuvan osan nopeusvektorien tallettamiseksi, ja laitteella naiden vektorien lisaamiseksi muistiin, maa-rSllisten arvojen edustaessa kullekin kuvalle muutoksia edellisen kuvan suhteen.

5 Edelleen, kayttamaiia muutosvektoreihin samaa me- nettelyS, jota kaytettiin nopeusvektoreihin, voldaan jai-leen saavuttaa uusl lapisyOtdn våhennys sen selkan perus-teella, etta jarjestelma kaslttaa laitteen mainitun seu-raavan kuvan muutosvektorien joukossa osajoukon maaritta-10 miseksi, joka kasittaa ne muutosvektorit, jotka esiintyvat uselmmln tassa kuvassa, laltteet taman osajoukon kalkklen muutosvektorelden maarltyksen digitaalista siirtoa vårten kunkin muutosvektorin ollessa taildin maaritetyn viittauk-sella tahan osajoukkoon ja laitteet joko ensimmaisen muo-15 don valitsemista vårten kutakin taman kuvan osaa vårten , jos siirrettavan kuvaosan muutosvektori on taman osajoukon elementti tai toisen muodon valitsemista vårten, jos siirrettavan kuvaosan muutosvektori ei ole taman osajoukon elementti, samalla kun vastaanotin kasittaa muistin usei-20 den muutosvektorelden tallettamiseksi kussakin kuvassa, ja laitteen kuvan osaa vastaavien muutosvektorien ominaisuuk-sien lOytamiseksi tassa muistissa tata kuvan osaa vårten lahettimesta vastaanotetun viitteen perusteella.

Seuraava selostus antaa mukana seuraaviin piirus- . 25 tuksiin viitaten keksintoa rajoittamattomiin ja sita ku- * < vaaviin suoritusmuotoihin perustuen hyvan kuvan siita, kuinka esilia oleva keksintO voidaan toteuttaa.

Kuva 1 esittaa nopeusvektorin maarittelyn muotoa.

Kuva 2 esittaa nopeuksien taajuushistogrammin 30 esiintymista kuvassa.

Kuva 3 esittaa lahetysjarjestelman koodauspiirien rakenteen lohkokaaviota.

Kuva 4 esittaa yksityiskohtaisena lohkokaaviona piirielementteja, jotka auttavat toteuttamaan esilia ole-35 vaa keksintoa.

» ♦ « 92005 6

Tassa esimerkin avulla selostetun jarjestelman tar-koituksena on lahettaa kuvia, jotka tulevat kuvan korkeu-deltaan 1152 juovan ja kuvan leveydeltaan 1440 kuva-alkion maarittamista lahteista, kayttaen vain yhta videon paastd-5 kaistaa, joka vastaa 625-juovaista standardia (576 kaytet-tavissa olevaa juovaa 720 kuva-alkiolla).

Puuttuvan videoinformaation osan rekonstruoimisen sallimiseksi liitetaan digitaalinen data videodataan.

Videosignaalien lahettamiseksi kaytetaan kolmea 10 erilaista muotoa.

Muodossa "80 ms" lahetys tapahtuu digitaalisen suo-datuksen avustamana ensinnåkin esimerkiksi parittomien juovien parittomien kuva-alkioiden 20 ms:n jakson aikana, parillisten juovien parittomien kuva-alkioiden seuraavan 15 20 ms:n aikana, parittomien juovien parillisten kuva-al kioiden seuraavan 20 ms:n aikana, ja lopuksi parillisten juovien parillisten kuva-alkioiden aikana, kuvan lahettamiseksi kaytetyn ajan ollessa kokonaisuudessaan siten 80 ms. Kuitenkin kunkin 20 ms:n jakson aikana on kuvan koko 20 pinta kuvattu; tama mahdollistaa yhteensopivuuden vanhojen 625-juovaisten standardien kanssa. Sopivasti yhdistamaiia kuvatut kuva-alkiot neljan perakkaisen jakson kuluessa, kunkin jakson ollessa kestoltaan 20 ms, on mahdollista luoda uudelleen teravdpiirtokuva. Tdman tekemiseksi on 25 vaittamatdnta, etta lahdekuvan ei tulisi kaytanndssa muut-tua 80 ms:n kuluessa. Siten tama muoto on sopiva liikku-mattomiin tai lahes liikkumattomiin kuviin.

Muodossa "40 ms", edelleen sopivan suodatuksen jai-keen, tapahtuu esimerkiksi vain parillisten juovien lahe-30 tys, joiden kaikki kuva-alkiot lahetetaan kahdessa sopi-vassa ajankohdassa. Jakson 20 ms aikana tapahtuu parittomien kuva-alkioiden lahetys, ja sen jaikeen seuraavan jakson aikana parillisten kuva-alkioiden lahetys (olisi myOs mahdollista harkita yhden kuva-alkion lahetysta kah-35 den sijaan, mutta kaikille juoville). Puolet erottelutark- 1 92005 7 kuudesta on siten menetetty, mutta kuva on esitetty 40 ms:ssa, eli kaksi kertaa nopeanunin, mika sallii tiettyja liikkeitS.

TSssa "40 ms:n" muodossa nopeusvektori on lisaksi 5 kaytettSvissa kullekin kuvan osalle. Nopeuksien mittaus kussakin kuvan osassa on riippumaton nopeusarvojen lahe-tysprosessista. Mainitussa L’Aquilassa pidetyn konferens-sin artikkelissa esitetaan nopeuksien mittausmuoto, ja artikkelissa BBC RD 1987/11 esitetaan useita rauita rauoto-10 ja. TMssé esitetyssa rakenteessa on esimerkiksi mahdollista edeta lahdekuvan osasta, korvata tama osa maaratylia suureella, mitata ero (pieninunan nelidsumman menetelmaiia kuva-alkioiden valotiheyksista) seuraavan lahdekuvan sa-maan osaan, ja siten testata kaikki mahdolliset siirtymat 15 taman jalkeen, pienimpaan eroon johtava kaytettaessa hy-vSksi.

Kuva 1 esittaa nopeusvektoria, joka edustaa koh-teen siirtymaa 20 ms:ssa, ja jolla on tassa tapauksessa koordinaatit x = +4, y = +3 ilmaistuna kuva-alkioina 20 ms 20 kohden. Jos asetetaan vaatimus, etta ei kasitelia suurem-pia koordinaatteja kuin ± 6 kuva-alkiota/40 ms, vastaa jokainen testattava siirtyma etaisyytta vektorin lahtttpis-teessa olevan keskimmaisen kuva-alkion ja yhden kyseisten kuva-alkioiden vaiilia, joita kutakin edustaa yksi tarkis-25 tuskuvion 13 x 13 nelidista; tama vastaa 169 testia. Tama menetelma tulee etenevasti vaativammaksi kun testattavien siirtymien lukumaara kasvaa, mutta koska tama prosessi on toteutettu lahetyspuolella, eli sielia missa laitteisto esiintyy vain yhtena kappaleena, ei huomattava komplek-30 sisuus ole kovin haitallista, koska vastaanottimet pysyvat itsessaan yksinkertaisina.

Nopeusvektori sallii vastaanottimessa valikuvan luomisen ja sen temporaalisen asetuksen kahden lahetetyn kuvan vaiiin. valikuvan luomiseksi aloitetaan lahetetysta 35 kuvasta, ja liikkuvat osat siirretaan siina pitkin sopi- >2005 8 vaa nopeusvektoria, joka on osoitettu lahettimelia. On mytis mahdollista kayttaa hyvSksi niita kahta kuvaa, joi-den vSliin lisdkuva tulee asettaa. Taman kuvan uudelleen luomisen tavan tarkempien yksityiskohtien suhteen viita-5 taan alkukappaleessa mainittuihin julkaisuihin. T&ten li-sStyn kuvan avulla kuvan temporaalinen erottelutarkkuus edelleen kaksinkertaistuu; tama sallii tSmån muodon kdy-tOn vaikka kuvassa esiintyisi suuria nopeuksia. Vaiikuva on kuitenkin oikea vain jos nopeudet ovat vakaita tai 13-10 hes vakaita. Vastakkaisessa tapauksessa, kun esiintyy suuria nopeuksia, kaytetaan hyvaksi kolmatta "20 ms":n muotoa.

T3ss3 "20 ms:n" muodossa lahetys tapahtuu vain esimerkiksi parittomien juovien parittomien kuva-alkioi-15 den 20 ms:n jakson aikana, ja seuraavan 20 ms:n kuluessa tapahtuu uuden kuvan lahetys identtiselia tavalla. Siten temporaalinen erottelutarkkuus on erinomainen, perustuen siihen seikkaan, etta kuvan toistotaajuus on 50 Hz; tama sallii kaikkien liikkeiden lShetyksen ilman epdterdvyyden 20 tai nykivSn liikkeen vaikutelmia. Toisaalta spatiaalinen erottelutarkkuus on pieni (vain yksi kuva-alkio neljasta on lahetetty) ja vastaa 625-juovaisen standardin spatiaa-lista erottelutarkkuutta. T3m3 ei ole liian haitallista, koska silma on vahemman herkka spatiaalisen erottelutark-. 25 kuuden puuttumiselle silloin kun havaitut kohteet liikku-vat nopeasti.

Kuva jaetaan osiin, esimerkiksi tassa tapauksessa 16 x 16 kuva-alkion nelidihin, ja jokaiselle naista osis-ta tai "lohkoista" voidaan kayttaa eri muotoa. Edelleen, 30 tapauksessa, jossa taustalla olevan maiseman edessa on liikkuvia kohteita, pystytaan tausta esittamaan kaikkine yksityiskohtineen 80 ms:n muodossa, samalla kun 16 x 16 kuva-alkion neliOista muodostetut monikulmiot ymparOivat liikkuvia kohteita mita lahimmin, kaytetaan paikallisesti 35 40 ms;n tai 20 ms:n muotoa.

4 92005 9

Edel leen, datan kåsittelyn yksinkertaistamiseksi on soplvaa kåsitellå kuvajaksoja 80 ms:n muuttumattomlen alkaj akso j en pulttelssa, eikå jakaa nåltå 80 ms:n jaksoja useampaan kuln kahteen jaksoon.

5 Siten on vain viisi mahdollista tapausta, joilla 80 ms voidaan muodostaa: 1 - yksi ainoa "80 ms:n" kuva 2 - yksi "40 ms:n" kuva, jota seuraa kaksi "20 ms:n" kuvaa 3 - kaksi "20 ms:n" kuvaa, joita seuraa "40 ms:n" kuva 10 4 - kaksi "40 ms:n" kuvaa 5 - tai nelja "20 ms:n" kuvaa.

Jokainen 80 ms:n jakso kåsitellåån itsenåisenå ko-konaisuutena, toisin sanoen viereisistå jaksoista riippu-matta. Jokaista 80 ms:n jaksoa vårten tåytyy vastaanotti-15 mille låhettåå sen vaihtoehdon mååritys, jota kåytetåån edellå selostetuista viidestå tapauksesta, sekå kuhunkin muotoon liittyvå data. Tarvittava bittien lukumåårå riip-puu riippuu mahdollisten tilanteiden lukumååråstå: ensim-måinen tapaus 1 vastaa yhtå ainoaa tilannetta. Sama ti-20 lanne on tapauksessa 5. Toisaalta, tapauksissa 2 ja 3, jotka kåsittåvåt "40 ms:n" muodon, on låhetettåvå myOs nopeusvektori.

Oletetaan ensiksikin, ettå keksintdå ei ole toteu-tettu. Oletetaan nopeusvektori, jonka maksimiamplitudi 25 (kussakin pysty/vaakasuunnassa) on ± 6 kuva-alkiota 20 ms:n jaksoa kohti. Tåmå vastaa 132 - 169 mahdollista vek-toria, eli 169 mahdollista tilannetta (kts. kuva 1).

Tapauksessa 4 tulee måårittåå kaksi vektoria (yksi kumallekin 40 ms:n jaksolle); tåmå vastaa 169 vektoria x 30 169 vektoria, eli 1692 tilannetta.

Kyseistå viittå tapausta vastaavien tilanteiden kokonaislukumåårå on kussakin tapauksessa esiintyvien tilanteiden summa, eli:

Tapaus 1: 1 35 Tapaus 2: 169 92005 10

Tapaus 3: 169

Tapaus 4: 1692 = 28561

Tapaus 5: 1_

Yhteensa 28901 5 Yksi tilanne 28901 tilanteen joukosta voidaan maa- ritelia 15 bitilia.

Nama 15 bittia taytyy maarittaa uudelleen kullekin kuvan osalle. Jos nama osat ovat 16 x 16 suuuruisia neli-iiita 1440 x 1152 kuva-alklon suurulsessa kuvassa, on osla 10 yhteensa 6480. Llsaksi sekuntla kohden on 80 ms:n jaksoja 12,5. Yhteensa tarvittava lapisydttO on 15 bittia x 6480 nelibta x 12,5 jaksoa = 1215000 bittia/sekunnissa. Tama lapisydttO on suurempi kuin mita on tarkoitus varata ta-man tyyppiselle informaatiolle esimerkiksi D2 MAC -paket-15 tistandardissa (suunnilleen 1 Mbit/s kuvapaluujaksojen aikana).

Tunnetussa tekniikassa on siten ollut pakko rajoit-taa vektorit ± 3 kuva-alkioon. Silloin on tosiasiassa kullekin neliOllle 72 = 49 mahdollista vektoria, ja yhteensa 20 viitta tapausta vasten on: 1 + 49 + 49 + 492 + 1 = 2501 tilannetta, jotka 12 bittia pystyy esittfimaan. LapisyOttO on silloin 12 x 6480 x 12,5 = 972000 bit/s, joka on hyvak-syttavissa. On kuitenkin valitettavaa rajoittaa nopeusvek-torien suuruutta, mika voi huonontaa kuvan laatua. Siksi 25 yritettiin ldytaa keino suuruudeltaan ± 6 kuva-alkiota/20 ms olevien tai viela suurempien vektoreiden lahettamisek-si, suurimman kaytettåvissa olevan digitaalisen lapisyOtOn ollessa 1 Mbit/s.

Taman jaikeen, kun nopeus on kerran maaritetty kul-30 lekin 6480 kuvaelementille, suoritetaan tilastollinen ka-sittely logiikkaprosessorin avulla nopeusvektorien esiin-tymisen taajuushistogrammin maarittamiseksi. Kuva 2 esit-taa taysin satunnaista nopeushistogrammin esimerkkia. Jokaisessa kuvan osassa on mahdollista esiintya 169 eri-35 laista vektoria: vaaka-asteikko on siksi jaettu 169 jako- 92005 11 osaan. Pystyasteikko edustaa kunkin 169 vektorin esiinty-misen lukumaaraa koko kuvassa. Vektorit on ryhmitelty kymmenen ryhmissa esiintymisien analyysin helpottamisek-si: on selvaa, etta todellisuudessa histogranunin "aske-5 leet" ovat kymmenen kertaa hienompia (yksi vektoria koh-den). Tulee erityisesti huomata mytts se, etta vaaka-as-telkko ei edusta vektorien suuruutta, jaikimmaisen olles-sa luoklteltu vasemmalta oikealle taajuuden laskevan esllntymlsen mukaan.

10 Esilia olevan keksinndn mukaisesti maaritetaan si- ten useimmin esiintyvien vektoreiden osajoukko. Esimer-kiksi on mahdollista ottaa 62 kauimpana vasemmalla histo-grammissa esiintyvaa vektoria. Tassa tapauksessa ne vas-taavat 5568 esiintymista 6480 mahdollisesta, jotka sisai-15 tyvat kuvaan (6480 on kuvan osien lukumaara), ja on ole-tettu histogranunin piirtamiseksi, etta kaikki nelidt on kasitelty "40 ms:n” muodossa.

Naiden 62 vektorin ominaisuudet lahetetaan vain kerran kuvaa kohti. Ne voidaan maaritelia 13 x 13 matrii-20 silla (vastaten kuvan 1 tarkistuskuviota), jossa "ykkO-set" edustavat kayttOdin otettuja vektoreita ja "nollat" edustavat eliminoituja vektoreita. Kyseinen matriisi voidaan lahettaa 169 bitilia 40 ms:n kuvaa kohti, eli enin-taan 338 bitilia 80 ms:n jaksoa kohti tapauksen 4 kahta " 25 kuvaa vårten.

Kussakin kuvan osassa maaritetaan vektori sen jai-keen 62 vektorin osajoukkoon viitaten, osoittamalla esi-merkiksi sen jarjestyksen numero alkuperaisessa esityk-sessa. Esimerkiksi lukemalla matriisi ennalta maaratyssa 30 jarjestyksessa vastaa vektori numero 1 ensimmaista esiintyvaa vektoria, ja niin edelleen.

Kullekin tapaukselle tai "3"" on siksi 62 mahdollista tilannetta 169 tilanteen sijaan, ja edelia suorite-tun kanssa vastaavan laskennan mukaisesti on kaikkien mah-35 dollisten tilanteiden summa kuvan osalle 80 ms:n jakson ----- i— 12 92UG5 aikana:

Tapaus 1: 1 Tapaus 2: 62 Tapaus 3: 62 5 Tapaus 4: 622

Tapaus 5: 1_

Yhteensa 3970

Tilanne voidaan siten maaritelia 12 bitilia. LSpi-sydttd 80 ms:n j aksoa kohden on siten 12 bittiS x 6460 10 osaa, lisaksi 338 alkuperaista kuvausbittia, yhteensa 78098 bittia, eli 976255 bittia/sekunti; tama on yhteen-sopiva kapasiteetin kanssa, jonka D- ja D2MAC-pakettistan-dardien kuvapaluujaksot antavat.

Kuvaelementeille, joiden vektori ei muodosta taman 15 vektorin osajoukon osaa, kaytetaan ”20 ms":n muotoa. Tama vastaa kuvan 2 histogrammin mukaan 980 esiintymista, eli vain 14 % kuvan osista. Lisaksi naiden vektorien, joita ei ole lahetetty, poissaolo ei vaittamatta vastaa kuvan huo-nonnusta: tosiasiassa, jos keksintoa ei olisi kaytetty, 20 olisi ollut pakko suurimman mahdollisen lapisyOtdn suhteen rajoittaa vektorien pituus ± 3 kuva-alkioon/20 ms, ja kaikki kuvan osat, joilla olisi pitempi vektori, olisi taytynyt kasitelia "20 ms:n" muodossa, ja niiden lukumaa-ra olisi luultavasti ollut viela suurempi.

25 Edella esitetty esimerkki 62 lahetettavan vektorin valintoineen vastaa melko hyvin digitaalisen kanavan mak-simikapasiteetin kayttoa. Tama esimerkki on kuitenkin pes-simistinen. Tosiasiassa on hyvin tavallista, etta monilla kuvan osilla on sama nopeusvektori. Selkein esimerkki on 30 maiseman panoraamakuva aarettOmyydessa: kaikilla kuvaele-menteilia on sama nopeusvektori. Suuridimensioisten koh-teiden translaation tapauksessa on kaikilla taman kohteen kattamilla kuvan osilla myds sama nopeusvektori. Taman tuloksena on esiintymistaajuuden mukaan luokiteltujen vek-35 toreiden histogrammi usein paljon keskittyneempi vasemman 13 92UG5 puoleiseen osaan kuin kuvassa 2, ja eliminoitujen vekto-rien lukumaara on viela pienempi.

On myOs tarpeen huomata, etta edelia kuvattu me-nettely on yksinkertaistettu, silia mikaan ei esta lahe-5 tettavien vektoreiden maksimilukumaaran valintaa, joka on erilainen kussakin tapauksessa 2, 3 ja 4. Samoin mikaan ei esta sisailOltaan sellaisten osajoukkojen valintaa, jotka ovat kussakin tapauksessa erilaisia, vaikka lahetettavien vektoreiden lukumaarat ovat samoja. Ainoa maare, jonka di-10 gitaalinen lapisyOttOkapasiteetti asettaa on N2 + N3 + N41 x N42, missa merkinnat N2, N3, N41 ja N43 edustavat vas-taavasti vektoreiden lukumaaraa, jotka on sovittu lahetet-tavaksi tapauksen 2 kuvassa "40 ms", tapauksen 3 kuvassa "40 ms", ja tapauksen 4 ensimmaisessa ja sen jaikeen toi-15 sessa kuvassa "40 ms".

Lahtien vektoreiden esiintymistaajuuksien maarit-telysta, jotka vastaavat kutakin tapausta 2-4, on helppo kuvitella matematiikan alan ammattimiehen yleisen tieta-myksen perusteella menettelyt summan N2 + N3 + N41 x N42 20 minimoimiseksi, jotka sovitetaan kasittelyprosessiin.

Esilia olevan keksinnOn lisaetuna on se, etta vektor ien koko ei ole enaa rajoitettu. Tosiasiassa, jos vek-torin erottelutarkkuuden kapasiteetti kasvaa, se tapahtuu yksinomaan vektorien alkukuvauksen kuluessa, kerran 40 " 25 ms:ssa, jolloin tama kapasiteetin lisays on kaytettavissa. Oletetaan esimerkiksi, etta halutaan lahettaa enintaan ± 15 kuva-alkion vektori; tdma merkitsee 31 x 31 matriisia 13 x 13 matriisin sijaan. Silloin tarvitsisi lahettaa 961 bittia 40 ms:n aikajaksoa kohden edelia mainitun 169 bitin 30 sijaan; tama edustaa merkityksetbnta vain 9900 bitin kas-vua sekuntia kohden.

Esilia olevan keksinnbn tunnusomaisen lisapiirteen mukaisesti on edelleen mahdollista saavuttaa hyOtya digi-taalisen lapisybtOn suhteen seuraavalla toimenpiteelia: 35 tapauksessa 4 on kaksi perakkaista kuvaa "40 ms":n muo- « 14 92005 dossa samassa 80 ms:n perusjaksossa; ensimmåinen naista kahdesta kuvasta lahetetaan edelia selostetulla tavalla, ja toisaalta toisen kuvan ollessa kyseessa, jokaisen en-simmaisen kuvan vektorin ollessa valittu suuremman esiin-5 tymistaajuuden funktiona, vain edeltavan kuvan suhteen tapahtuva muutos lahetettaessa. Nama muutokset, joilla on pysty- ja vaakakomponentteja, olien siten vektoreita, kut-sutaan muutosvektoreiksi.

Edelia olevassa ensinundisessa kuvaan 2 viitaten 10 esitetyssa esimerkissa yliapidettiin 62 vektoria verrat-tuna ensimmaista kuvaa vårten olevaan 169 mahdolliseen vektoriin. Nopeusvektoreilla ± 6 kuva-alkiota on mahdol-lista siirtya esimerkiksi vektorista - 6 vektoriin + 6, muutoksen ollessa toisin sanoen + 12, ja siten toista ku-15 vaa vårten olevien muutosvektoreiden maksimiamplitudi on ± 12 kuva-alkiota 20 ms kohden kussakin suunnassa (vaaka-ja pystysuunnassa). Mahdollisten muutosten joukko muodos-taa siten 25 x 25 matriisin, eli 625 mahdollisuutta. Suu-rimman osan ajasta nopeudet kehittyvat kuitenkin vahan 20 kuvasta toiseen: tietylia nopeudella saapuva kohde ylia-pitaa tamån nopeutensa tavallisesti ainakin tietyn ajan.

Siten muutosvektorit ovat yleensa amplitudiltaan pienia; tasta johtuen ne vaativat vahan bitteja lahetykseensa.

Lisaksi muutosvektorien joukossa on tietty lukumaara yh-" 25 taiaisista vektoreista muodostuneita osajoukkoja. Siten on mahdollista kayttaa muutosvektoreihin samaa tekniik-kaa kuin mita kaytettiin nopeusvektoreita vårten: ne luo-kitellaan esiintymistaajuuden jarjestyksessa, ja vain se osajoukko, joka sisaitaa useimmin esiintyvat muutos-30 vektorit, sailytetaan ja lahetys suoritetaan, kerran nai-den muutosvektoreiden alkukuvauksen tapauksen 4 toiselle (40 ms) kuvalle, ja sen jaikeen kullekin 16 x 16 kuva-al-kion neliOlle, kukin muutosvektori maaritettaessa sen jar-jestykselia osajoukossa. Kayttamaiia edelia kuvattua esi-35 merkkia kuvaan 2 viitaten, on mahdollista olettaa, etta « 15 9 2 ϋ O 5 ensimmaista 40 ms: n kuvaa vårten yliapidettyjen 62 vek-torin muutosten joukosta lahetetaan vain 14 erilaista useimmin esiintyvaa muutosta. Naissa olosuhteissa 14 vek-torin alkukuvaus 625 mahdollisesta kuluttaa 625 bittia 5 tapauksen 4 toista 40 ms:n jaksoa vårten (169:n sijaan). Tulee huomata, etta tassa tapauksessa 25 x 25 matriisin kuvauksen lShettårnisen sijaan, kuten edelia selostetussa 13 x 13 matriisin tapauksessa, on edullisempaa lahettaa osajoukon kunkin vektorin kuvaus. Koska kukin naista voi-10 daan kuvata kymmenelia bitilia, on kulutus naissa olosuhteissa neljatoista kertaa kymmenen bittia (toisin sanoen 140 bittia 625 bitin sijaan) kaytetyn 14 vektorin alkuku-vauksen sijaan.

Mahdollisten tilanteiden lukumaara 80 ms:n aika-15 jaksoa kohti kullekin 16 x 16 neliOlle on:

Tapaus 1: 1 Tapaus 2: 62 Tapaus 3: 62 Tapaus 4: 62 x 14 20 Tapaus 5: 1_

Yhteensa 994

Tama lukumaara voidaan esittaa 10 bitilia. Siten lapisyOttb 80 ms:n jaksoa vårten on 169 + 169 + 140 tapauksen 3 vektoreiden alkukuvausta vårten, tapauksissa 2 25 ja 4 ensimmainen kuva ja tapauksessa 4 toinen kuva vas-taavasti, saadaan 6480 neliOta x 10 bittia = 64800 bittia, toisin sanoen 65278 bittia 80 ms:n jaksoa kohden, eli ia-pisydttO on 815975 bittia sekunnissa. Nain on saavutettu lisasaastaa noin 20 % keksinndn perusversioon verrattuna, 30 samalla parantaen tehokkuutta. Tama saavutettu saastd voidaan kayttaa lahetysmahdollisuuksien lisadmiseen. Esimer-kiksi kayttamaiia 12 bittia kuvaamaan tilanteiden lukumaa-raa 80 ms:n jaksoa kohden, tama maksimilukumaara on 212 = 4096, ja on mahdollista valita esimerkiksi N2 = N3 = N41 = 35 186 ja N42 = 20, koska 1 + 186 + 186 x 20 + 1 = 4094! 92005 16

Tama on vain esimerkki, koska kuten edelia on osoitettu, vain bittien kokonaismaara on asetettu ja N2:lle, N3:lle ja N41:lle voidaan tehda eri valinnat, samalla optimoiden summan N2 + N3 + N41 x N42.

5 Yhteenvetona erilaisista mahdollisista vaihtoeh- doista: Oletetaan, etta alunperin on maaritetty, etta tapaus 4 on kaytettavissa. Jos neliOlle ensimmaisen kuvan nopeusvektori ei muodosta osajoukon osaa, muutos tehdaan tapauksessa 3, ja havainnoidaan, muodostaako toisen kuvan 10 nopeusvektori saman osanjoukon osaa. Jos nain on, tapaus 3 on ehdottamasti kaytettavissa. Jos nain ei ole, muutos tehdaan tapaukseen 5. Jos muutosvektori ei muodosta vain toisen kuvan kuluessa osaa niiden muutovektorien osajou-kosta, jotka ovat useimmin esiintyvia, muutetaan takaisin 15 tapaukseen 2.

Kuva 3 esittaa lohkokaaviona lahetyksen koodaus-jarjestelmaa keksinniin rakenteen seka siina tarvittavien materiaalien maarittamiseksi.

Kuvat saapuvat perakkaisesti juovapyyhkaisyn mu-20 kaisesti liitantaan 34. Ne kasiteliaan samanaikaisesti kolmessa rinnakkaisessa kanavassa, vastaavasti (9, 25, 29, 26), (10, 27), (11, 30, 28).

Kanava "80 ms" kasittaa perakkaisesti temporaali-sen suodattimen 9, spatiaalisen suodattimen 25, kytkimen ·; 25 29 taajuudella 12,5 Hz, ja naytteenottopiirin, joka suo- rittaa "alinaytteenottoa", toisin sanoen naytteenottaa yhden neljanneksen taajuudesta, joka vastaa kuva-alkioi-den taydellista maaritysta. Tama haara kuvaa koko kuvan 80 ms:ssa.

30 Kanava "20 ms" kasittaa perakkaisesti spatiaalisen ! suodattimen 10 ja alinaytteenottopiirin 27, joka nayt teenottaa koko kuvan 20 ms:ssa. Tama kanava kuvaa koko kuvan pienelia erottelutarkkuudella 20 ms:ssa.

Kanava "40 ms" kasittaa spatiaalisen suodattimen 11 35 seka katkojan 30 taajuudella 25 Hz ja alinaytteenottimen 92005 17 28. Se lahettaa kuvan joka 40 ms.

Ottosignaali 34 johdetaan myOs piiriin I nopeus-vektorien arviointia vårten, joka piiri laskee nopeuden, joka vastaa jokalsta kuvan osaa kuten edelia on maaritet-5 ty. Tama pliri I osoittaa nopeusvektoreiden arvoa liitan-nassa 21.

Valinnan ohjauspiiri 31 vastaanottaa samaan aikaan kuvan hetkellisen kuvauksen liitannasta 34, nopeusvekto-rit liitannasta 21, ja hetkellisen kuvauksen kustakin kol-10 mesta kanavasta otoissaan Sx, S2, S3. TåmS kompleksinen piiri vertaa lahdekuvaa 34 kuviin, jotka kukin naista kolmes-ta kanavasta on syOttMnyt, kayttaen lisaksi nopeusvektoria kanavan "40 ms" tapauksessa, tåm&n tapahtuessa kullekin kuvan osalle (nelidt kooltaan 16 x 16 kuva-alkiota). Se 15 kanava valitaan, jonka kuva on låhimp&na lahdekuvaa, eri-tyinen vallnta tehtaessa kullekin nelidlle.

Yksinkertaisuuden vuoksi ei ole esitetty erilaisia viiveita, joita kåytannOssa on tuotettava useita eri syi-ta vårten, selkeimman syyn ollessa se, etta jotta olisi 20 kaytettavissa koko "80 ms:n" kuva ja jotta sita voisi ver-rata, on vdlttamatOnta odottaa, kunnes neljas neljasta perakkaisesta 20 ms:n jaksosta on vastaanotettu, ja etta korjaus voitaisiin antaa oikein nopeusvektorin avulla, on vaittamatdnta, etta on kaytettavissa kyseiset kaksi ku-• 25 vaa, jotka hetkellisesti muodostavat esilia olevan kuvan.

Taman tuloksena ohjauspiiri 31 syOttaa samanaikaisesti liitantdihin 22, 23 vastaavasti kaksi paatasta, jotka kos-kevat kahta perakkaista kuvaa 40 ms:n muodossa samasta 80 ms:n jaksosta, naita kuvia merkittaessa merkinnOilia "-1" 30 ja "0".

Viite 35 osoittaa lohkoa, jossa keksintO on toteu-tettu ja joka kasittaa erityisesti elementteja piirista 31 tulevien paatOsten korjaamiseksi. Nopeusvektorit sydttaa siihen liitanta 21, ja alkuperaiset paatOkset liitannat 35 22, 23. Korjatut paatdkset sydtetaan liitantdihin 16, 17, 18 92005 ja lahetettavat digitaaliset elementit liitåntSån 18.

Korjatuista paatOksista 16,17 riippuen sek& kolmen kanavan syOttSmien signaalien 41, 42, 43 perusteella mul-tlplekseri 32 lShettåå valitun kanavan analoglseen antoon 5 33, jossa on supistettu pSSstOkaista.

Lohkoa 35 lukuunottamatta kalkki nSma elementit muodostavat osan tunnettua tekniikkaa, ja yksityiskoh-talsempi selostus, erityisesti suodatus- ja nSytteenotto-prosessien suhteen, esitetåån alkukappaleessa mainltuissa 10 artlkkeleissa, sek& myOs artlkkelissa "A-HD-MAC transmission system", W. Jonker et al., esitetty L'Aquila konfe-renssissa 29. helmikuuta - 3. maaliskuuta 1988, seka pa-tenttihakemuksessa no. 88-0,5010, joka on esilia olevan hakemuksen hakijan aikaisemmin jSttårnå, ja jotka liitetaån 15 téssé liitteené.

Lohkoa 35 selostetaan seuraavassa yksityiskohtai-semmin kuvaan 4 viitaten. Kuten edellå on selostettu, al-kuperdiset paatOkset, jotka vastaavat kuvia 0 ja -1, ovat saatavilla vastaavasti liitSnnOissa 22, 23 ja nopeusvek- 20 tori liiténnassa 21.

Nopeusvektorisignaali kulkee piirin 2 kautta, joka antaa 40 ms:n viiveen kuvan 0 kunkin vektorin sijoittami-seksi vaiheeseen kuvan -1 kanssa. Piiri 3 vastaanottaa taman viivåstetyn nopeusvektorin seka myOs valinnan paa-25 tttksen D(-l) yhdesta kanavasta kolmen kanavan joukosta kuvaan -1 liittyen. Piiri 3 on prosessorielementti, joka kuvan kokokuvausta seuraten, muodostaa nopeusvektorien luokituksen esiintymistaajuuden jarjestyksen perusteella, ja syOttaa elementtiin 36 useimmin esiintyvien vektorien 30 osajoukon kuvauksen. Piirin 3 otossa esiintyva nopeusvektorisignaali lahetetaan elementtiin 36 viivepiirilia 4, joka vastaa aikaa, jonka prosessori 3 kayttaa luokituksen muodostamiseksi. Elementti 36 maarittaa, muodostaako piirin 4 lahettama nopeusvektori osan prosessorin 3 antamasta 35 osajoukosta. Jos n3in ei ole, paattista D(-l) mahdollisesti i. i 92005 19 muutetaan "20 ms:n" kanavan valinnan jarjestamiseksi. Modif ioitua lopullista valintaa MD(-l) edustava signaali sydtetaan liitantaan 16. Jos valitaan "40 ms:n" muoto (nopeusvektori muodostaa osajouko osan), sydtetaan vas-5 taavan nopeusvektorin numero liitantaan 44. Elementeilia 3, 4, 36 toteutettu valinta on sellainen, joka liittyy 80 ms:n jakson ensimmaiseen "40 ms:n" kuvaan, toisin sanoen se sydttaa yhden data-aiheista, joiden lukumaaraan on vii-tattu edelia, joko N2:n tai N41:n.

10 Piirin 5 avulla viiveen kompensoimiseksi, joka vas- taa useiden elementeissa 3, 4 suoritettujen eri kasitte-lyiden kestoa, nopeusvektori johdetaan elementteihin 7, 8 ja 19. Kuvaa 0 koskeva paatds D(0) liitannassa 23 johdetaan myds prosessorielementtiin 7 ja elementtiin 39.

15 Elementtien 7, 8 annot johdetaan myds elementtiin 39. Elementtien 7, 8, 39 kokoonpano on identtinen rakenteel-liselta ja toiminnalliselta kannalta vastaavasti elementtien 3, 4, 36 kokoonpanoon ntihden. Elementti 39 sydttaa siten kuvaa 0 koskevan korjatun paatdksen MD(O) seka no-20 peusvektorin V, jotka on johdettu piiriin 14. Nama data-aiheet ovat niita, joiden numeroon on edelia viitattu: N3.

Kuvan -1 valittu nopeusvektori liitannassa 44 seka viiveen kompensointipiirin 5 annossa saatavilla oleva joh-' 25 detaan piiriin 19, joka laskee nopeuden muutoksen, kun liitannOissa 16 ja 23 olevat paatdkset MD(1) ja D(0) vas-taavat tapausta 4. Nama muutosvektorit sydtetaan element-teihin 37, 38 tarkasti silloin kun nopeusvektorit sytite-taan vastaavasti elementteihin 3, 4 tai 7,8. Nama elemen-30 tit on muodostettu ja ne toimivat samalla tavoin ja sydt-tavat elementille 13, joka on identtinen elementtien 36 tai 39 kanssa, useimmin esiintyvien muutosvektorien ku-vauksen. Tama piiri maarittaa muodostaako viivepiirin 38 lahettama muutosvektori osan prosessorin 37 kuvaamasta 35 osajoukosta. Paatdsten MD(-l) ja D(O) perusteella se maa- 92005 20 rittaa lopullisen paatdksen MD(O), joka on mahdollisesti modifioitu. jaikimmainen sydtetaan piiriin 14 vaadittaes-sa yhdessa esillå olevan muutosvektorin V kanssa.

Piiri 14 on multiplekseri, joka sydttaa antoon lii-5 tannassa 17 lopullisen vallnnan MD(O) kuvalle (0), joka on valittu sen kahdesta otosta MD(0), rlippuen siita kayte-taankO tapausta 3 val tapausta 4. Se sydttaa liitantaan 45 nopeusvektorin tal muutosvektorin, rlippuen nimenomaisesta tapauksesta.

10 Editointipiiri 15 vastaanottaa toisaalta nopeus- vektoreiden ja muutosvektoreiden kuvauksen, joka tulee lahettaa kerran 80 ms:n jaksoa kohden, ja sen jaikeen ku-takin kuvan osaa vårten paatdksen MD(-l) ja paatdksen MD(O), sekå mahdollisesti esilia olevan vektorin (liitan-15 ndissa 44 ja 45), editoi taman datan ja sydttaa sen antoon 18 lahetettavaksi ennalta maaratyn formaatin mukai-sesti pitkin digitaalista lahetyskanavaa.

Vastaanotin esilia olevan keksinndn mukaisesti ia-hetettyjen kuvien toistamiseksi kasittaa piireja, jotka 20 ovat alan anunattimiehelle ennestaan tunnettuja, ja eri-tyisesti laitteen digitaalisen datan dekoodamiseksi sen sallimiseksi tietaa kullekin kuvan osalle, mika on lahe-tykselle varattu tapaus, konvoluutio- ja kytkentaiaitteen salliessa sen rekonstruoida kunakin hetkena kuva lahetys-' 25 muotoa vastaavasti, seka myOs laitteen "40 ms:n" muodossa vaiikuvan luomiseksi kahden lahetetyn kuvan vaiiin.

Naiden piirien lisaksi se kasittaa muistin, johon "40 ms:n" kuvan nopeusvektorit ja/tai seuraavan "40 ms:n" kuvan muutosvektorit on talletettu, seka osoitusjarjes-30 telman, joka viitteen perusteella, joka on vastaanotettu lahettimesta digitaalisen kanavan kautta kullekin 16 x 16 kuva-alkion nelidlle, sallii nopeusvektorin tai muutosvektorin koordinaattien luvun muistiin. On mahdollista tallettaa muutosvektorit seka sen jaikeen lukea kullekin 35 nelidlle nopeusvektori ja muutosvektori ja summata ne sen 92005 21 jaikeen toisiinsa. On myds mahdollista kullekin lahetti-mesta vastaanotetun muutosvektorin kuvaukselle lukea muis-tiin vastaava nopeusvektor! (joka koskee edeltavan kuvan samaa neliOta), sununata nama vektorit toisiinsa, ja pa-5 lauttaa summa muistiin alkuperaisen nopeusvektorin pai-kalle. Tama saastaa muistipaikkoja, mutta edellyttaa, et-ta toisen kuvan muutosvektorien kuvaus tapahtuu vasta kun ensimmaisen kuvan toisto on paattynyt.

Joka tapauksessa, jos låhetin lahettaa toista ku-10 vaa, osajoukon muutosvektoreita on vahemman kuin ensimmaisen kuvan nopeusvektoreita, ei puuttuvaa vektoria et-sita muistissa toisen kuvan neliOita vårten, jotka eivat ole antaneet aihetta muutosvektorin lahettamiseksi, koska lahettimesta on vastaanotettu signaali, joka merkitsee 15 niille "20 ms:n" muotoa.

Claims (9)

1. 22 920G5
2. 1. Teråvåpiirtotelevision låhetys jår jestelmå, jossa kuva jaetaan useisiin osiin, joista jokaiselle valitaan 5 videodatan låhetysmuoto ainakin kahden muodon (40 ms, 20 ms) joukosta, jotka eroavat toisistaan nåytteenottoraken-teeltaan, ensimmåisen muodon (40 ms) vastatessa kutakin tåsså muodossa kåsiteltyå kuvaosaa vårten olevan nopeus-vektorin (V) mååritystå ja låhetystå asianomaisen digita-10 lisen kanavan (18) kautta, kun taas toisessa muodossa (20 ms) kuva kuvataan nopeammin kuin ensimmåisesså muodossa, mutta spatiaalisen erottelutarkkuuden ollessa pienempi, jolloin data låhetetåån digitaalisessa kanavassa (18) va-linnan måårittåmiseksi, joka on suoritettu jokaiselle ky-15 seiselle osalle, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå laitteen (35:3) osajoukon måårittåmiseksi tåmån kuvan no-peusvektorien joukosta valmista kuvaa vårten, joka osa-joukko sisåltåå ne vektorit, jotka esiintyvåt useimmiten tåsså kuvassa, laitteet (35:15) tåmån osajoukon kaikien 20 vektoreiden måårityksen digitaalista siirtoa vårten kunkin nopeusvektorin (V) ollessa tålloin mååritetyn viittaamalla osajoukkoon ja laitteet kutakin kuvan osaa vårten joko ensimmåisen muodon (40 ms) valitsemiseksi, jos siirrettåvån kuvaosan nopeusvektori on tåmån osajoukon elementti tai '· 25 toisen muodon (20 ms) valitsemiseksi, jos siirrettåvån kuvaosan nopeusvektori ei ole tåmån osajoukon elementti.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jårjestelmå, tunnettu siitå, ettå se on varustettu laitteilla (35:37,13,14,15) kuvaa vårten olevan osajoukon vektorien 30 (V) måårityksen låhettåmisen jålkeen vain muutosvektorien (AV) måårityksen låhettåmistå vårten sen jålkeen seuraavaa kuvaa vårten, jotka muutosvektorit kukin edustavat yhden nopeusvektorin muutosta edelliseen kuvaan nåhden.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen jårjestelmå, 35 tunnettu siitå, ettå se kåsittåå laitteen (35:30) I : 23 92005 mainitun seuraavan kuvan muutosvektorien (AV) joukossa osajoukon måårittåmiseksi, joka kåsittåå ne muutosvekto-rit, jotka esiintyvåt useimmin tåsså kuvassa, laitteet (35:14,15) tåmån osajoukon kaikkien muutosvektoreiden (AV) 5 måårityksen digitaalista siirtoa vårten kunkin muutosvek-torin (AV) ollessa talldin mååritetyn viittauksella tåhån osajoukkoon, ja laitteet (35:13) joko ensimmåisen muodon (40 ms) valitsemista vårten kutakin tåmån kuvan osaa vårten, jos siirrettåvån kuvaosan muutosvektori on tåmån osa-10 joukon elementti, tai toisen muodon (20 ms) valitsemista vårten, jos siirrettåvån kuvaosan muutosvektori ei ole tåmån osajoukon elementti.
5. 4. Teråvåpiirtotelevisiovastaanotin, jossa kuva on jaettu useisiin osiin, joista jokaiselle mååritetåån vi-15 deodatan toistomuoto osoituksen perusteella, joka on vas-taanotettu låhettimestå digitaalisessa muodossa, ainakin kahden muodon joukosta, joista ainakin toinen vastaa no-peusvektorin vastaanottoa kutakin tåsså muodossa kåsitel-lyn kuvan osaa vårten, tunnettu siitå, ettå se 20 kåsittåå muistin useiden muutosvektoreiden tallettamiseksi kussakin kuvassa, ja laitteen kuvan osaa vastaavien muutosvektoreiden ominaisuuksien loytåmiseksi tåsså muistissa tåtå kuvan osaa vårten låhettimestå vastaanotetun viitteen perusteella. '25 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vastaanotin, tunnettu siitå, ettå se on varustettu kunkin kuvan osan nopeusvektorit tallettavan laitteen lisåksi laitteel-la, joka summaa muistissa nåihin vektoreihin suureet, jotka edustavat kullekin kuvalle edeltåvån kuvan suhteen ta-30 pahtuvia muutoksia.
6. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vastaanotin, tunnettu siitå, ettå se kåsittåå muistin useiden muutosvektoreiden tallettamiseksi kussakin kuvassa, ja laitteen kuvan osaa vastaavan muutosvektorin ominaisuuk-35 sien loytåmiseksi tåsså muistissa tåtå kuvaa vårten låhet- • I 92005 24 timestå vastaanotetun viitteen perusteella.
7. 7. Teråvåpiirtotelevision låhetysjårjestelmå, jossa kuva on jaettu useisiin osiin, joista kutakin vårten vi-deolåhetysmuoto valitaan ainakin kahden muodon (40 ms, 20 5 ms) joukosta, jotka poikkeavat toisistaan nåytteytysraken-teeltaan ensimmåisen muodon (40 ms) vastatessa nopeusvek-torin (V) maåritystå ja låhetystå asianomaisen digitaali-sen kanavan (18) kautta kutakin tåsså muodossa kåsiteltyå kuvaosaa vårten, kun taas toisessa muodossa (20 ms) kuva 10 kuvataan nopeammin kuin ensimmåisesså muodossa mutta al-haisemmalla spatiaalisella erottelutarkkuudella, datan ol-lessa lisåksi låhetetyn digitaalisessa kanavassa (18) kul-lekin mainituista osista tehdyn valinnan måårittåmiseksi, tunnettu osajoukon måårityksestå valmista kuvaa 15 vårten tåmån kuvan osien nopeusvektorien (V) joukossa, joka osajoukko sisåltåå vektorit, jotka useimmin esiinty-våt tåsså kuvassa, tåmån osajoukon kaikkien vektoreiden måårityksen digitaalisesta låhetyksestå, kunkin nopeusvek-torin (V) ollessa tålloin mååritetyn viittauksella tåhån 20 osajoukkoon ja joko ensimmåisen muodon (40 ms) valitsemi-sesta kullekin kuvan osalle, jos låhetettåvån kuvaosan nopeusvektori on tåmån osajoukon elementti, tai toisen muodon (20 ms) valitsemisesta, jos låhetettåvån kuvaosan nopeusvektori ei ole tåmån osajoukon elementti.
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmå, tunnettu osajoukon vektoreiden måårityksen låhet-tåmisen jålkeen kuvaa vårten vain muutosvektoreiden (AV) måårityksen låhettåmisestå seuraavaa kuvaa vårten, jotka muutosvektorit kukin edustavat yhden nopeusvektorin (V) 30 muutosta suhteessa edeltåvåån kuvaan.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmå, tunnettu osajoukon måårityksestå mainitun seuraa-van kuvan muutosvektoreiden (AV) joukosta, joka osajoukko sisåltåå muutosvektorit (AV), jotka useimmin esiintyvåt 35 tåsså kuvassa, kaikkien tåmån osajoukon muutosvektoreiden ^ 2 U U 5 25 (AV) digitaalisesta låhettåmisestå, kunkin kuvaosan kunkin muutosvektorin (AV) ollessa mååritettynå viittauksella tåhån osajoukkoon ja joko ensimmåisen tilan (40 ms) valit-semisesta kullekin tåmån kuvan osalle, jos låhetettåvån 5 kuvaosan muutosvektori (AV) on tåmån osajoukon elementti, tai toisen tilan (20 ms) valitsemisesta, jos låhetettåvån kuvaosan muutosvektori (AV) ei ole tåmån osajoukon elementti . 92005 26