FI91248C - Lasin lämpökäsittelymenetelmä - Google Patents

Description

91248

LASIN LAMPOKASITTELYMENETELMA - FORFARANDE FOR VARMEBEHANDLING AV EN GLASSKIVA

Keksinnon kohteena on lasin låmpokåsittelymenetelmå, jossa lasi-levy låmmitetåån ja jååhdytetåån ilmasuihkuilla.

5 Kuten yleisesti tunnetaan, lasien ominaisuuksia voidaan muuttaa erilaisilla låmpokåsittelymenetelmillå. Yleisin ja tunnetuin menetelmå on låmmittåå lasilevy kauttaaltaan 580°C...700°C:een, jonka jålkeen lasilevy jååhdytetåån mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti pinnoille suunnatuilla ilmasuihkuilla. Lasilevyn 10 ala- ja ylåpintojen låmpotilat laskevat nopeammin kuin lasin sisåosien. Tåmån seurauksena lasilevyn sisåosat jåhmettyvåt hi-taammin kuin lasilevyn pintaosat. Jååhdytyksen aikana lasilevyn pintalåmpotilat putoavat ja pintakerrokset kutistuvat. Lasilevyn sisåosat eståvåt nopeammin jåhmettyvien pintakerroksien kutistu-15 mista. Koska lasilevyn sisåosa ei ole jåhmettynyt, tapahtuu si- såosassa venymistå. Låmpotilaeirojen vaikutuksesta muodostuu lasilevyn pintakerroksiin puristusjånnitystila ja sisåosiin veto-jånnitystila.

Lasilevyn pintakerroksien ja sisåosan jånnityssuuntien suu-20 ruusero vaikuttaa lasin lujuuteen. Kun jånnityssuuntien erot ovat riittåvån suuret, saavutetaan turvalaseilta vaadittavat ominaisuudet. Edellå kuvatulla tavalla låmpokåsitellyt lasit tunnetaan karkaistuina turvalaseina. Karkaistu lasi on suorite-tuissa kuormituskokeissa osoittautunut 2,8 kertaa lujemmaksi 25 kuin vastaavan paksuinen float-lasi.

Karkaistuille turvalaseille on ominaista se, ettå niiden taivu-tuslujuus on kokeissa osattautunut 2,8 ja nopeiden låmpotila-muutosten 3,5 kertaa suuremmaksi sekå iskusitkeys merkittåvåsti paremmaksi kuin tavallisten float-lasien.

2

Karkaistu turvalasi voi rikkoutua kovan ja terån esineen kovasta iskusta. Kun karkaistu turvalasi rikkoutuu, muodostuu pieniå, herneen kokoisia pyoreåhkojå ja kevyitå lasipalasia, jotka ovat ihmiselle vaarattomia.

5 Eråånå karkaistun turvalasin mitattavana ominaisuutena on rikot- taessa syntyneiden palojen måårå 50 mm2 x 50 nun2 kokoisella alu-eella seka palojen muoto ja koko. Palojen mååråstå, niiden muo-doista ja suuruuksista voidaan paatella lampokåsittelyn onnistu-minen ja edelleen karkaistun turvalasin taivutuslujuus ja kåyt-10 tåytyminen kuormituksessa. Paloja saa olla tarkastettavalla alu- eella 50 kpl...400 kpl, yksittåisen sirpaleen koko ei saa olla suurempi kuin 3,0 cm, sirpaleen pituus ei saa olla suurempi kuin 75 mm ja niiden reunat eivat saa olla teråviå. Ajoneuvokåyttoon tarkoitettujen karkaistujen lasien tulee testeisså saavuttaa 15 edella mainitut sirpaleiden maåra, suuruus ja muotovaatimukset ennen kuin niistå voidaan kåyttåa nimitysta karkaistu turvalasi.

Lasien karkaisumenetelmå on yleisesti tunnettu ja menetelmå ku-vataan esimerkiksi suomalaisessa patenttijulkaisussa nro 62043. Pinnoitetun lasin karkaisumenetelmåå kuvataan yhdysvaltalaisessa 20 patentissa nro 4 857 094.

Kun lasilevyn pintojen puristusjånnitystilan ja sisåosan veto-jannitystilan erot ovat pienemmat kuin karkaistuissa turva-laseissa, lasilla ei saavuteta turvalaseille asetettuja lujuus-, sitkeys-, rikkoutuneiden lasien maåra-, muoto- ja suuruusvaati-25 muksia. Kuitenkin låmpokåsitellyn lasin lujuus on suurempi kuin ennen låmpokåsittelyå. Nåin låmpokåsiteltyå lasia nimitetåån lampositkistetyksi lasiksi. Låmpositkistettyå lasia kåytetåån kun lasilta ei vaadita karkaistujen lasien lujuuksia tai muita ominaisuuksia.

3 91248

Usein lasilevyille, joiden paksuus on pienempi kuin 4 mm, ja joille tavallisen lasin lujuusominaisuudet eivåt riitå, asete-taan lampositkistetyn lasin lujuus- ja kåyttåytymisvaatimukset.

Lampositkistetyn lasilevyn rikkoutuessa muodostuu suuria teråvå-5 reunaisia paloja, jotka osuessaan ihmiseen aiheuttavat vahingoi- tumisvaaran. Lampositkistetyn lasin valmistusta ja ominaisuuksia esitetåån yksityiskohtaisemmin yhdysvaltalaisessa patenttijul-kaisussa nro 4 759 788.

Låmmittåmållå lasilevy noin 700°C:een lasia voidaan muotoilla 10 tunnetuilla tavoilla. Kun lasille on saatu oikea muoto, annetaan lasin hitaasti jaahtyå niin, ettei lasilevyn pintojen ja sisa-osan valille synny niin suuria låmpotilaeroja, jotka aiheuttai-sivat pintakerrosten ja sisåosan valille jånnityseroja. Muotoil-luissa laseissa jånnityserot voivat myohemmin rikkoa lasin it-15 seståån. Muotoilluilla laseilla on tavallisen lasin lu- juusominaisuudet. Niiden lujuutta voidaan lisåtå suorittamalla nopea jaahdytys, jolloin muotoilluilla laseilla saavutetaan kar-kaistun tai lampositkistetyn lasin lujuusominaisuudet. Oikein muotoiltu lasilevyn kestaå enemman kuormitusta kuin tasomainen 20 lasilevy. Lasilevyn muotoilua kuvaillaan yksityiskohtaisemmin esimerkiksi eurooppalaisessa patenttihakemuksessa nro 0 162 264 ja yhdysvaltalaisessa patenttijulkaisuissa nro 3 023 542 ja nro 4 830 649.

Tarvittaessa voidaan karkaistut ja låmpositkistetyt lasit norma-25 lisoida suorittamalla lasilevyn lammitys ja jaahdyttamållå lam- mitetty lasilevy niin hitaasti, ettei pintakerrosten ja sisaosan valille synny lujuutta lisaåvåå jånnityseroa. Normalisoidulla lasilevylla on samat luujuus-, låmmonkesto- ja iskusit-keysominaisuudet kuin lasilla ennen låmpokasittelyå. Nailla la-30 seilla ei saavuteta karkaistuille ja lampositkistetyille laseil- le asetettuja lujuus- ja låmpotilan eron kestovaatimuksia.

4

Karkaistuja ja låmpositkistettyjå laseja kåytetåån olosuhteissa, joissa oletetaan laseihin kohdistuvan sellaisia rasituksia, jot-ka saattaisivat rikkoa tavalliset lasit. Karkaistuja turvalaseja kåytetåån silloin, kun lasien rikkoutumisesta aiheutuisi vahin-5 goittumisen riski.

Kåyttoolosuhteet ja arkkitehtisuunnittelu asettavat laseille usein vaatimuksia, joiden saavuttamiseksi tavalliset lasit tulee pinnoittaa esimerkiksi låmposåteitå heijastavilla metalli-, me-tallioksidi- tai niiden yhdistelmåpinnoitteilla toivotun ominai-10 suuden saavuttamiseksi. Yleensa pinnoitetut lasit on tarkoitettu heijastamaan auringon låmposåteilyå tai huonetilan pitkåaaltois-ta låmposåteilyå. Lasien pinnoituksella saadaan tarvittaessa vårillisiå laseja, joita kåytetåån etenkin rakennusten jul-kisivuissa esteettisen vaikutelman synnyttåmiseksi.

15 Yhdistamallå metalli- ja metallioksidipinnoitteita tarkoituksen mukaisissa kerrospaksuuksissa ja jårjestyksesså pinnoitettu lasi kykenee heijastamaan auringon lamposåteilyå ja huonetilan pitkå-aaltoista låmposåteilyå. Pinnoitetuilla laseilla, joiden eri-tyisenå ominaisuutena on heijastaa pitkåaaltoista låmposåteilyå, 20 tunnetaan kauppanimellå low-emissivity-lasi, jolla on suurempi låmmonvastus ja alhaisempi låmmonlåpåisykerroin kuin tavanomai-silla laseilla. Nåitå pinnoitetun lasin ominaisuuksia kåytetåån våhentåmåån energian kulkua lasien låpi.

Low-emissivity-laseilla pintakerroksen elektronirakenne sisåltåå 25 vapaita ja liikkuvia elektroneja, jonka seurauksena low-emissi- vity-lasien pintakerros johtaa såhkoå. Toisaalta edellå mainit-tua ominaisuutta voidaan kåyttåå kååntåen hyvåksi såhkolåmmit-teisisså laseissa, joissa low-emissivity-pinnoitekerros toimii resistiivisenå vastuksena. Kun low-emissivity-lasin vastakkaiset 30 reunat varustetaan elektrodeilla ja kytketåån jånnitelåhteeseen, såhkovirta kulkee pinnoitekerroksessa ja lasi låmpenee.

5 91248

Englantilaisissa patenttihakemuksissa, UK Patent Application, nro:t 2 116 590, 2 134 444, 2 156 339 ja 2 209 176, europpalai-sissa patenttihakemuksissa, European Patent Appilacation, nro:t 0 275 662, 0 283 923 ja 0 301 755 sekå yhdysvaltalaisissa paten-5 teissa, United States Patent, nro:t 4 239 379, 4 462 883 ja 4 707 383 kuvataan yksityiskohtaisemmin pinnoitettujen lasien valmistusmenetelmåt, pinnoitetuissa laseissa kaytettavåt materi-aalit ja niiden kerrosrakenteet sekå ominaisuudet.

Pinnoitettujen lasien låmpokåsittelystå aiheutuvia suurimpia 10 epåkohtia ovat lasien kaareutuminen prosessin aikana. Lasilevyn kaareutumisen eråånå merkittåvånå tekijånå ovat reunojen ja kes-kiosan sekå pinnoittamattoman ja pinnoitetun lasipintojen låmpo-tilaerot, jotka aiheutuvat pinnoitetun ja pinnoittamattomien la-siosien erilaisista ominaisuuksista heijastaa låmposåteitå. Kun 15 saman lasilevyn alueet låmpenevåt ja jååhtyvåt låmpokåsittely- prosessissa eri tavoilla ja nopeuksilla, syntyy reunojen ja kes-kiosan vålillå jånnityseroja, jotka poikkeuttavat lasilevyn osat tasosta. Poikkeamat nåhdåån selvinå ja håiritsevinå optisina håirioinå.

20 Erityisen selvåsti optiset håiriot ovat havaittavissa lasilevyn reuna-alueilla. Vårillisisså ja peilimåisesti heijastavissa låm-pokåsitellyisså pinnoitetuissa laseissa reuna-alueiden optiset håiriot ovat selvåsti havaittavissa. Epåkohta on erityisen on-gelmallinen sellaisissa laseissa, joiden emissiviteetti on al-25 haisempi kuin tavallisten lasien ja ongelman merkitys kasvaa low-emissivity-pinnoitetuissa laseissa, joiden ε<0,25.

Lasien pintakerroksien emissiviteettien ja niiden erojen vaiku-tusta låmpokåsittelyprosessin låmmitys- ja jååhdytysvaiheiden aikana tapahtuvaan låmmonsiirtoon voidaan kuvata såteilylåmmon 6 siirtokertoimen avulla. Såteilylånunonsiirtokerroin tulee ymmår-tåå jatkuvasti låmpotilan funktiona olevana suureena, jota kåy-tetåån lasien ominaisuuksien vertailuissa. Kun tarkastelulåmpo-tilat kohoavat, pintojen emissiviteetit suurenevat kullekin pin-5 noitemateriaalille ominaisella tavalla. Såteilylammonsiirtoker- toimen laskentakaava huonelåmpotilassa on hs = 4·σ·Τ3·(1/ει+1/ε2-1)~1 hs = såteilylånunonsiirtokerroin (W/Km2) 10 σ = Stefanin-Boltzmanin vakio (5,67*10_s W/m2(°K)4) T = keskilåmpotila (°K) ε = såteilyn vaikutuksessa olevien pintojen emissiviteetit Såteilylånunonsiirtokerroin on merkittåvåsti riippuvainen vallit-sevista låmpotiloista. Kokemuksen mukaan låmposåteilyn vuorovai-15 kutuksessa olevien pintojen låmpotilaeron kasvassa 100°K normaa- lista huonelåmpotilasta, laskentakaavassa pintojen emissiviteet-tien vaikutuksien huomioivan nimittåjån arvo kasvaa 1,6 kertai-seksi ja såteilylåmmonsiirtokertoimen arvo kasvaa viisinkertai-seksi. Tavallisten float-lasien såteilylåmmonsiirtokerroin on 20 viisi kertaa suurempi kuin low-emmissivity-pinnoitettujen lasi en. Lasipintojen emissiviteettien vaikutusta niiden luovuttamaan låmmitystehoon kuvaa laskentakaava Φ = ε·σ·(Tp4-Ts4) Φ = lasipinnan luovuttama låmpovirta (w/m2) 25 ε = pinnan emissiviteetti σ = Stefannin-Boltzmannin Vakio (5,67*10-8 W/m2(°K)4 Tp = lasin pintalåmpotila (°K)

Ts = vastasåtelylåmpotila (°K) 7 91248

Kun float-lasien pintakerrosten emissiviteetti on 0,84 ja low-emissivity-pinnoitettujen 0,05...0,25, float-lasien ja pinnoi-tettujen lasien pinnoittamattomien pintojen luovuttama låmpomaa-rå on neljå-kuusikertaa suuretnpi kuin pinnoitetun pinnan. Taman 5 seurauksena pinnoitettujen lasien pintakerrosten låmpotilat eroavat merkittavåsti toisistaan, joka huomioidaan jååhdyttåvien ilmasuihkujen suunnittelussa ja lasilevyn kaareutuminen voidaan estaa.

Vaikeammin poistettavissa oleva kåyristymista lisååva ja låmpo-10 kasittelyn tulosta heikentavå tekijå on lasilevyjen reuna-alu- eilla ilmajaahdytyksen aikana tapahtuva elektronien kato. Lasilevyn pintaan suunnatut ilmasuihkut irroittavat pinnasta elekt-roneja, joiden vaikutus kumuloituu levyn reuna-alueilla. Erityi-sesti elektronien kato esintyy sellaisissa pinnoitetuissa la-15 seissa, joissa vapaiden elektronien tiheys on suuri ja joissa elektronit eivåt ole kiinnittyneet pysyvåsti pinoitekerroksen atomin uloimmalle elektronikehålle. Niissa vapaat elektronit siirtyvat helposti pinnoituksen takia lisåttyjen ilmavirtauksien mukana maadoittuen ympåroivien johtavien materiaalien vålityk-20 sella. Elektronien siirtymistå lisåa låmpotilan nousu, jolloin elektronien tiheys ja liikkuvuus kasvaa, joiden seurauksena elektronikuoren ja elektronin våliset kiinnittymisvoimat heik-kenevat.

Yleensa låmpokasiteltavåvien lasilevyjen kannatus ja siirto ta-25 pahtuu eriståvastå pintamateriaalista valmistujen kuljetustelo- jen avulla. Lasilevy on låmpokasittelyprosessin aikana eristetty muista materiaaleista, jotka voisivat luovuttaa vastaavan maaran uusia elektrodeja ilmavirtauksen kanssa menettyjen tilalle. La-silevyyn syntyy elektronin menetyksien vaikutuksesta useiden 30 kilovolttien suuruisia positiivisiå varauksia, jotka usein lasi- levyå kosketettaessa purkautuvat ihmiskehon valityksella.

8

Kun low-enunisivity-pinnoitettujen lasien reuna-alueiden elekt-ronitiheydet våhenevåt, pinnoitettujen lasien ominaisuudet heik-kenevåt tålla alueella. Tåmå merkitsee sitå, ettå low-emissivi-ty-pinnoitettujen lasien kyky heijastaa pitkåaaltoista låm-5 posåteilyå heikkenee ja lasien låmmonvastus alenee, jonka seu- rauksena låmmonsiirtyminen lasien låpi kasvaa ja kiinteistojen låmmitysenergian kåytto lisååntyy. Reuna-alueiden elektronien kato on erityisen haitallista siinåkin mielesså, ettå ikkuna-laseilta vaaditaan lasilevyn reunojen kylmåsiltojen haitallisten 10 vaikutusten poistamiseksi hyvåå låmmoneristystå.

Såhkolåmmitteisisså pinnoitetuissa laseissa reuna-alueiden elektronien kato suurentaa tåmån alueen pintavastusta. Reuna-alueen pintavastuksen suureneminen lisåå paikallisesti låmmitys-tehoa, joka havaitaan haitallisina lasin keskustan ja reuna-alu-15 eiden låmpotilaeroina. Kuumentuneet såhkolåmmitteisten lasilevy- jen reuna-alueet rasittaa virransyottoelektrodeja, eristys-lasielementtien hermeettisesti sulkevien massojen tiiviyttå ja tiivisteiden toimivuutta.

Varsinkin karkaistuissa low-emissivity-pinnoitetuissa turva-20 laseissa reuna-alueiden elektronien kato aiheuttaa lujuuden muu- toksia reunan ja levyn keskiosien vålillå. Suoritetuissa siruko-keissa on havaittu reuna-alueiden palakoon pienentyneen, joka tulkitaan levyn reunaosien ja keskustan vålisenå haitallisena lujuuserona. Erityisen merkittåvånå ongelmana tåmå koetaan kar-25 kaistuissa turvalaseissa, joille on asetettu lujuusvaatimuksia.

Pinnoitetuissa låmpokåsitellyisså laseissa reuna- ja keskialuei-den merkittåvåt lujuuserot heikentåvåt karkaistujen, låmposit-kistettyjen ja muotoiltujen lasien lujuuksia rajoittaen turval-lisuussyistå niiden kåyttoå. Ongelmaan on kehitetty ratkaisuja, 30 jotka eivåt takaa riittåvån vielå hyvåå lopputulosta.

9 91248

Keksinnon mukaisella pinnoitettujen lasien låmpokåsittely-menetelmållå saadaan aikaan parannus edellå esitetyisså epakoh-dissa. Tåmån toteuttamiseksi keksinnon mukaiselle lasien låmpo-kåsittelymenetelmalle on tunnusomaista se, mitå on esitetty pa-' 5 tenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnon mukaisen pinnoitettujen lasien låmpokasittelymenetel-mån tarkeimpåna etuna voidaan pitaå sitå, etta lasilevyjen reu-na- ja keskialueiden fysikaaliset erot våhenevåt. Låmpokåsitel-tyjen lasien reuna- ja keskialuiden lujuuksilla ei ole eroja, 10 lasilevyjen itsestaan kåyristyminen våhenee, optiset epåkohdat poistuvat, pinnoitettujen lasien reuna-aluiden emissiviteetit ja sahkoiset ominaisuudet eivat eroa keskialueista. Keksinnon mukaisella lasilevyjen låmpokåsittelymenetelmållå valmistettujen lasien toivotut ja vaaditut ominaisuudet eivat muutu. Tåma on 15 merkittåvå turvallisuutta lisååva tekijå. Lisaksi lasilevyjen optiset epakohdat kyetaan poistamaan.

Lasilevyn låmpokåsittelymenetelmåå selvitetaan yksityiskohtai-sesti seuraaviin piirustuksiin viittaamalla:

Kuvio 1. Esittaa kaavamaisesti pinnoitettuun lasiin kohdistettu-20 ja ilmasuihkuja, jotka irroittavat pinnoista elektrone- ja, jotka maadottoituvat ja lesilevystå tulee positii-visti varautunut.

Kuvio 2. Esittåå kaavamaisesti lasilevyn pintaan kohdistettuja jååhdytyssuihkuja, jotka sisåltåvåt vapaasti liikkuvia 25 elektroneja, jotka kumoavat lasilevyn positiivisen va- rauksen korvaamalla menetetyt elektronit.

Kuva 3. Esittaa lasilevyn låmpokåsittelyprosessia, jossa keksinnon mukaisesti tuodaan lasilevya lammittavien ja jååhdyttåvien suihkujen mukana vapaita elektroneja, 30 jotka kumoavat positiiviset varaukset.

10

Kuvio 1. esittåa kaaviomaisesti lasilevyå 1. jonka kummatkin puolet on pinnoitettu metalli-, metallioksidi-, puolijohdeoksi-di- ja/tai niiden yhdistelmåpinnoitteella 2. Lasilevyå liikute-taan telojen 3. påållå, joiden pintakerrokset on tehty eristå-5 våstå materiaalista 4. Suuttimien 5. kautta puhalletaan lasile- vyn pintoihin suunnattuja låmmitys- ja/tai jååhdytyssuihkuja 6. Suihkut irroittavat pinnoitetuista pinnoista elektrodeja 7. Osa irronneista elektroneista siirtyy lasilevyn keskialueelle kumo-ten positiivisen varauksen 8. Lasilevyn reuna-alueella pinnoi-10 teatomeista irtaantuneet elektronit 9. maadottuvat laitteen 10.

osien vålityksellå maapotentiaaliin, jolloin lasilevyn pintaan jåa positiivinen varaus 8.

Kuvio 2. esittåa keksinnon mukaista tilannetta, jossa låmmitys-tai jååhdytyssuhkuit sisåltåvåt ylimååråisiå elektroneja 11., 15 jotka tulevat siirtyvien elektronien 7. ja 9. tilalle.

Kuviossa 3. esitetåån kaavamaisesti keksinnon mukainen låmpokå-sittelymenetelmån kulku, jossa ilmasuihkuputkistoon 13. on si-joitettu elektroneja tuottava ionisaattori 12. Lasilevyn ylå- ja alapintojen jakoputkistoon 14. sijoitetut lasin kulkusuuntaan 20 nåhden poikittaisiin suihkuputkiin 15. on sijoitettu virtauksia ohjaavat suuttimet 5.

Keksinnon mukaisesså lasilevyjen låmpokåsittelymenetelmåsså låm-mittåvien tai jååhdyttåvien ilmasuihkujen 6. nopeudet ovat hyvin suuria. Kun suihkut 6. osuvat lasilevyn 1. pinnoitettuihin pin-25 toihin 2, joiden vapaiden elektronien tiheys on suuri, suihkut irroittavat elektroneja 7., joista osa 9. maadodoittu laittei-den 10. vålityksellå. Lasilevyn pintoihin 2. syntyy positiivinen varaus 8. Lasilevyn keskialueella tapahtuu elektronien 7. siir-tymistå pinnan osasta toiseen. Lammittåvåt ja/tai jååhdyttåvåt 30 suihkut irroittavat osan lasilevyn reuna-alueiden vapaasti liik- kuvista elektroneista 9., jotka maadoittuvat pintoihin 10.

91248 η Tåsså keksinnon mukaisessa lasilevyjen låmpokåsittelymenetelmåå kuvaavassa esimerkisså negatiivivisia varauksia 11. tuottava ionisaattori on sijoitettu suihkuputkistoon 13. Ionisaattori 12.

' on sijoitettavissa vaihtoehtoisesti jakoputkiston muihinkin 5 osiin 14. ja 15. tai suuttimiin 5. Ionisaattori 12. on mahdol- lista sijoittaa myos lasipintojen vålittomåån låheisyyteen. Tår-keintå keksinnon mukaisessa menetelmåsså on, ettå suihkujen 6. mukana menetetyt elektronit 9. korvataan ionisaattorissa tuote-tuilla elektroneilla 11., joita positiivinen varaus 8. vetåa 10 puoleensa ja lasien pinta muuttuu varauksettomaksi. Varauksetto- man lasilevyn 1. kaikkien alueiden pintaosien 2. låmmonsiirto-ja såhkoiset ominaisuudet såilyvat keksinnon mukaisessa menetelmåsså låmpokåsittelyprosessin aikana.

Keksinnon mukaisella menetelmållå tuotettujen låmpokåsiteltyjen 15 levyjen reuna-alueiden optiset vååristymåt ja kåyristymiset ovat oleellisesti våhentyneet, såhkoiset ja låmposåteilyn heijas-tusominaisuudet ovat såilyneet tai parantuneet, lasilevyjen reu-na- ja keskialuiden vålillå ei ole lujuuseroja ja låmpokåsitel-lysså lasilevysså ei ole turvallisuusriskiå.

20 Erityisesti on huomattava, ettå keksinnon mukaista låmpokåsitte- lymenetelmåå voidaan kåyttåå muidenkin materiaalien yhteydesså kuin lasilevyjen. Keksinnon mukaisessa menetelmåsså korvataan elektronien menetykset vastaavalla måårållå uusia negatiivisiå varauksia. Tarvittaessa voidaan prosessi jårjeståå niin, ettå 25 kåsiteltåvåt pinnat tulevat negatiivisesti varautuneiksi. Lisåk- si on huomattava, ettå keksinnon mukaista lasien låmpokåsittely-menetelmåå on esitetty vain yhteen kåyttoesimerkkiin viitaten, jossa suihkut låmmittåvåt ja/tai jååhdyttåvåt tuotetta. Keksin-t6å voidaan kåyttåå puhallettaessa erilaisia kaasuja tai hoyry-30 jå, joilla on samanlaiset vaikutukset kuin on kuvattu tåsså esi- tyksesså.

Claims (7)

1. Lasilevyjen lånunityksesså ja jååhdytyksesså puhallettavan kaasun kåsittelymenetelmå, jossa puhalluksien lasien pinnoista irrottamien elektronien aiheuttamat haitat poistetaan menetel- " mållå, joka ontunnettu siitå, ettå lasilevyå (1) kos- kettavat suihkut (6) sisåltåvåt negatiivisia varauksia (11).

2. Patenttivaatimuksen 1. mukainen menetelmå, tunnettu siitå, ettå negatiivisia varauksia tuottava laitteisto (12) on sijoitettu låmmittåviå ja jååhdyttåviå suihkuja (6) tuottavaan 10 ja ohjaavaan laitteiston johonkin osaan (5,13,14 ja 15).

3. Patenttivaatimuksen 1. tai 2. mukainen menetelmå, joka on tunnettu siitå, ettå negatiivisia varauksia tuottava laitteisto (12) on sijoitettu lasilevyn (1) ja suuttimen (5) våliin.

4. Jokin patenntivaatimuksien 1-3 mukainen menetelmå, joka on tunnettu siitå, ettå suihkuja (6) tuottavat ja ohjaavat laitteet (5, 13, 14 ja 15) on eristetty maapotentiaalista.

5. Jokin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelmå, joka on tunnettu siitå, ettå lasilevyå (1) kuljettava laitteis- 20 to (3) on eristetty maapotentiaalista. 91248

6. Jokin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelma, joka on tunnettu siita, ettå negatiivisiå varauksia tuottava laitteisto (12) ei ole kosketuksissa lasilevyn (1) kanssa.

7. Jokin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen menetelma, joka on 5 tunnettu siita, ettå lasilevy (1) on såhkoisesti eris- tåvåå materiaalia.