FI91192B - Menetelmä ja laite kuumien prosessi- tai savukaasujen syöttämiseksi kaasunjäähdyttimeen - Google Patents

Description

91192

MENETELMÄ JA LAITE KUUMIEN PROSESSI- TAI SAVUKAASUJEN SYÖTTÄMISEKSI KAASUNJÄÄHDYTTIMEEN

FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR INMATNING AV PROCESS- ELLER RÖKGASER I EN GASKYLARE

Esillä oleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laiteeseen kaasunjäähdyttimen sisääntulokanavan seinämälle muodostuvan metalliaines- tai suolakerrostuman poistamiseksi, jäähdytettäessä kuumia prosessi- tai savukaasuja kaasunjäähdyttimes-5 sä.

Kuumat prosessikaasut tai savukaasut sisältävät yleensä likaavia aineosia, kuten hienoa pölyä, ja sulia tai höyrystyneitä aineosia, jotka jäähtyessään ja tiivistyessään 10 muuttuvat tahmeiksi ja tarttuvat toisiinsa ja kaasujen kanssa kosketukseen tuleviin pintoihin. Tällaisia likaavia aineosia sisältäviä kaasuja ovat esim. metallisulattojen poistokaasut ja suolapitoisten aineiden, kuten ligniitin tai mustalipeän, poltossa syntyneet savukaasut.

15

Likaavien aineosien kerrostumia näyttää yleensä muodostuvan herkimmin kuumien ja jäähdytettyjen pintojen raja-alueille. Esim. jätelämpökattiloiden sisääntulokanavaan lähelle si-sääntuloaukkoa muodostuu herkästi kerrostumia, mistä syystä 20 aukko saattaa kasvaa umpeen ellei sitä aika ajoin nuohota. Nuohoaminen sinänsä voi olla vaikeasti järjestettävissä näissä olosuhteissa.

Kuumaan sisääntuloaukkoon muodostuvat kerrostumat ovat 25 yleensä lisäksi vaikeasti irrotettavissa, koska kuumille pinnoille muodostuvat kerrostumat ovat kovia ja kompakteja. Sisääntulokanavat on useimmiten valmistettu massattuna rakenteena tai keraamisesta materiaalista, joka on pinnaltaan hieman epätasainen ja mahdollisesti jopa huokoinen, 30 mikä edesauttaa kerrostumien kiinnittymistä pinnoille. Nuohoaminen saattaa puolestaan vahingoittaa massausta.

Kerrostumien syntymistä on pyritty estämään mm. puhaltamalla 2 sisääntuloaukkoon kaasua, esim. inerttiä, takaisinkierrätet-tyä, jäähdytettyä ja puhdistettua savukaasua. Näin voidaankin jonkin verran estää tahmeiden aineosien tarttumista sisääntuloaukon läheisyydessä oleviin seinämiin. Takaisin-5 kierrätettävän suojakaasun määrän on kuitenkin oltava huomattavan suuri aukon aukipitämiseksi, jolloin näin alennetaan kaasunjäähdyttimeen tulevan kaasun lämpötilaa, mikä lämmöntalteenoton kannalta ei ole edullista. Samalla kasvatetaan kokonaiskaasuvirtaa, jolloin prosessissa tarvitaan 10 entistä suuremmat kaasunpuhdistuslaitteet, mikä nostaa kustannuksia.

Sisääntulokanavaan muodostuneiden kerrostumien irrottamiseksi on myös ehdotettu sisääntulokanavan seinän epäsuoraa 15 jäähdyttämistä, saattamalla seinän kaasusta poispäin oleva seinäpinta kosketukseen jäähdytysväliaineen, esim. veden kanssa. Näin pyritään jäähdyttämään ja haurastuttamaan seinälle muodostuneet kerrostumat. Jäähdytyksen ansiosta kerrostumat ainakin osittain irtaantuvat seinästä ja ovat 20 siten helpommin poistettavissa sisääntulokanavasta. Jäähdytys ei kuitenkaan aina riitä pitämään seinäpintoja puhtaina. Kerrostumien irrotus vaatii lisäksi mekaanista voi maa. Hauraat kerrostumat voidaankin suhteellisen helposti irrottaa saattamalla sisääntulokanava värähtelemään.

25

Aina ei kuitenkaan ole mahdollista jäähdyttää sisääntulo-kanavaa, esim. koska jäähdytysväliaineen syötön järjestäminen kanavan yhteyteen tai tarpeeksi suuren jäähdytyksen aikaansaaminen saattaa olla hankalaa. Mekaanisen nuohouksen 30 aikaansaaminen sisääntulokanavassa saattaa myös olla vaikeaa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannus edellä esitettyihin menetelmiin ja laitteisiin likaisten 35 prosessikaasujen tai savukaasujen johtamiseksi jäähdytyskam-mioon.

Tarkoituksena on erikoisesti aikaansaada menetelmä ja laite, li 3 91192 joiden avulla kuumien kaasujen sisääntulokanavaan jo muodostuneet kerrostumat ovat helposti poistettavissa tai joiden avulla vähennetään kerrostumien muodostumisalttiutta.

5 Tarkoituksena on lisäksi aikaansaada menetelmä ja laite, joiden avulla kerrostumat saadaan ominaisuuksiltaan sellaisiksi, että ne ovat helposti irrotettavissa tai irtoavat itsestään sisääntulokanavan seinältä.

10 Keksinnön mukainen menetelmä kerrostuman poistamiseksi kaasunjäähdyttimen sisääntulokanavan seinämältä on edellä esitettyjen tarkoitusperien saavuttamiseksi tunnettu siitä, että kaasun sisääntulokanavan seinämälle muodostuvaa kerrostumaa kuumennetaan tuomalla lämpöä seinämään kerrostuman 15 tartuntapinnan läheisyydessä oleellisesti seinämän kautta, johon kerrostuma on muodostunut siten, että ainakin osa kerrostumasta saatetaan sulamaan.

Keksinnön mukainen laite kaasunjäähdyttimen sisääntulo-20 kanavassa kerrostuman poistamiseksi sen seinämältä on tunnettu siitä, että sisääntulokanavan seinämän yhteyteen on sovitettu elimet, joilla seinämälle muodostuvan kerrostuman lämpötilaa voidaan nostaa siten, että ainakin osa kerrostumasta sulaa.

25

Metallisulattojen poistokaasujen jäähdytyksen yhteydessä metalliaineksesta muodostuvat kerrostumat jäähdytyskammion sisääntulokanavan seinämällä voidaan keksinnön mukaan esim. kuumentaa ja ainakin osittain sulattaa induktioperiaatteel-30 la. Tällöin sisääntulokanavan ympärille järjestettyyn kupa-rikäämiin syötetään vaihtovirtaa, joka aiheuttaa magneettikentän, joka tunkeutuu sulatettavaan kerrostumaan synnyttäen siinä pyörrevirtoja. Metallin pyörrevirralle aiheuttaman sähköisen vastuksen johdosta metalli ensin lämpiää ja 35 lämpötilan noustessa tarpeeksi lopulta sulaa. Pyörrevirroil-la on suurin sulatusteho kuparikäämin lähellä eli siinä kerrostuman osassa, joka on lähellä sisääntulokanavan seinämää. Pyörrevirran teho johtuu myös sulatettavan metalliker- 4 rostuman koosta, sähkönjohtokyvystä ja magneettisesta per-meabiliteetista sekä virran taajuudesta. Kun sulaminen on päässyt alkuun, yhdistää sula metalli kerrostuman eri osat toisiinsa ja pyörrevirrat pääsevät vapaasti kiertämään koko 5 kerrostumassa. Induktiomenetelmä soveltuu käytettäväksi esim. kupari-, rauta- tai sinkkipitoisten aineiden käsittelyssä.

Verkkotaajuutta korkeammalla taajudella, esim. 500 - 2000 10 Hz:in taajuudella, voidaan sulattaa myös pieniä kerrostumia sisääntulokanavan seinämällä, eikä sulatusta aloitettaessa tarvita sulaa metallia. Keskitaajuudella tai korkeataajuudella toimiva induktiokäämi on siksi hyvin joustava esillä olevien kerrostumatyyppien sulatukseen.

15

Kuparikäämi voidaan muodostaa ontosta kuparikiskosta, jolloin se voidaan tarvittaessa vesijäähdyttää.

Sisääntulokanavan seinämille muodostuneet kerrostumat voi-20 daan myös sulattaa, tai osittain sulattaa, kuumentamalla kanavan seinämää sähkövastuksella haluttuun lämpötilaan, esim. yli kerrostumia muodostavien aineiden sulatuslämpö-tilan. Tämä tapahtuu esim. upottamalla keraamisella massalla massattuun sisääntulokanavan seinämään lähelle sen sisäpin-25 taa vastuksia, esim. Kanthal-vastuksia. Johtamalla sähköä vastusten läpi kuumennetaan kanavan sisäseinää tarpeen mukaan kerrostumien irroittamiseksi. Sisääntulokanavan massaus voidaan tarvittaessa suojata kulutukselta pinnoitteella, jonka lämmönjohto on hyvä, esim. piikarbidisuojal-30 la. Tämä menetelmä sopii esim. alkalisuoloja sisältävien kuumien kaasujen käsittelyyn tai lyijypitoisten proses-sikaasujen käsittelyyn. Alkalisuolakerrostuma saattaa monessa tapauksessa vaatia noin 800 - 900 °C lämpötilan irrotakseen. Lyijy, lyijyoksidi tai lyijysulfaatti sulaa huomatta-35 vasti alemmassa lämpötilassa ja jo n. 600°C:n lämpötila saattaa riittää aikaansaamaan tarpeeksi sulaa materiaalia kerrostumaan koko kerrostuman irrottamiseksi.

Il 5 91192

Kerrostumien kuumennus voi tapahtua jaksottain, jolloin muutaman minuutin lämmitys sähkötehosta riippuen saattaa riittää sulan kerroksen muodostamiseksi kerrostuman ja kanavan seinämän välille. Näin pienellä sähkön kulutuksella 5 saadaan kerrostumat poistettua tarpeen mukaan.

Kerrostumassa voidaan toisaalta haluttaessa ylläpitää lämpötila jatkuvasti sellaisella tasolla, jossa osa kerrostumia muodostavista aineista on sulia. Sulien aineiden vaikutuk-10 sesta sisääntulokanavan pinnat pysyvät puhtaina, eivätkä myöskään kaasujen kiinteät aineet tartu kiinteästi kanavan seinämiin.

Joissakin tapauksissa sisääntulokanavan lämpötila saadaan 15 nostettua tarpeeksi korkeaksi syöttämällä kanavaan kuumaa kaasua. Esim. sulatusprosesseissa, joissa käsitellään matalassa lämpötilassa sulavia metalleja kuten lyijyä, saattaa suhteellisen pieni lämpötilan nosto riittää irrottamaan muodostuneet kerrostumat.

20

Kaasun syöttämiseksi sisääntulokanavaan voidaan osa tai koko kanava muodostaa huokoisesta aineesta, esim. huokoisesta keraamisesta aineesta, sintteristä. Kanavan ulkopuolelle muodostetaan kaasulaatikko, josta sisääntulokanavan painetta 25 korkeammasta paineesta syötetään kaasua huokoisen materiaalin läpi kanavaan.

Kuuma väliaine voi olla esim. tulistettua, paineistettua höyryä, jos tarvittava lämpötilan nousu on suhteellisen 30 pieni.

Toisaalta voidaan huokoisen seinämän läpi syöttää kanavaan kaasua, joka kanavassa aikaansaa palamisen ja sitä kautta lämpötilan nousun. Esim. jos kanavan läpi virtaava prosessi-35 kaasu sisältää palavia aineita, voidaan huokoisen seinämän läpi syöttää happea prosessikaasun polttamiseksi kanavassa. Kanavassa happikaasun ja prosessikaasun välinen reaktio eli palaminen alkaa seinämän vieressä ja korottaa lämpötilaa 6 siis ensiksi kanavan seinäpinnan läheisyydessä. Lisäämällä happimäärää voidaan palaminen ulottaa syvemmälle kanavan keskustaa kohti.

5 Mikäli kaasunjäähdyttimessä jäähdytetään kaasuja, jotka sisältävät happea, voidaan huokoisen seinämän läpi syöttää kanavaan palaavaa kaasua, esim. maakaasua tai nestekaasua. Myös tässä tapauksessa palaminen tapahtuu ensisijaisesti huokoisen seinäpinnan läheisyydessä ja vasta kaasumäärää 10 lisättäessä kanavan keskiosassa.

Huokoisen seinämän läpi syötettävän kaasun tehoa kerrostumien poistamisessa lisää se, että kaasu samalla muodostaa suojakerroksen sisääntulokanavan seinän ja kuuman proses-15 sikaasuvirran väliin, jolloin likaavat aineet prosessi-kaasuvirrassa eivät yhtä hanakasti kuin ilman kaasusuojaa pääse tarttumaan seinäpintoihin.

20 Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti erästä keksinnön mukaista sisääntulokanavaratkaisua; 25 Kuvio 2 esittää kaaviollisesti toista keksinnön mukaista sisääntulokanavaratkaisua ja

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti kolmatta keksinnön mukaista sisääntulokanavaratkaisua.

30 Kuviossa 1 on esitetty rautaromun sulatusuunin yläosan 10 ja kiertoleijukerrosperiaatteella toimivan kaasunjäähdytys-reaktorin alaosan 12 väliin sovitettu kaasun sisääntuloka-nava 14. Rautaromusulatosta tulevat kaasut sisältävät uunin ulostulon kohdalla yleensä rautaroiskeita ja muita kiintei-35 tä, sulia ja höyrystyneitä aineita. Kaasun lämpötila on n. 1500 - 2000 °C sen tullessa sisääntulokanavaan 14. Kuumien kaasujen nopeus kanavassa vaihtelee mm. sisääntulokanavan koosta ja jäähdytysreaktorin leijukerroksesta riippuen ja il 7 91192 voi olla 5 - 150 m/s. Sisääntulokanava on usein putken muotoinen, jolloin sen halkaisija kaasumäärästä riippuen voi olla 15 cm - 2 m ja korkeus esim. 15 cm - 2 m.

5 Kiertoleijukerrosperiaatteella toimivan jäähdytysreaktorin alaosassa kaasut jäähtyvät miltei heti n. 600 - 1000°C:n lämpötilaan, joutuessaan kosketukseen kylmien kiertopartik-kelien kanssa. Jäähdytysreaktorin jäähdyttävä vaikutus ulottuu myös jonkin matkaa sisääntulokanavaan, ja kaasut 10 jäähtyvät n. 650 - 1200 °C lämpötilaan sisääntulokanavan ulostuloaukon kohdalla jäähdytysreaktorissa olevan leijuker-roksen vaikutuksesta. Vaikka kaasuvirta sisääntulokanavassa on riittävä estämään leijukerroksen petimateriaalin valumisen alas jäähdytysreaktorista sulatusuuniin, niin kuitenkin 15 pieni määrä petimateriaalihiukkasia saattaa valua pienen matkaa alas sisääntulokanavaan ennenkuin kaasuvirta taas leijuttaa hiukkaset ylöspäin. Näin ollen petimateriaalilla on jäähdyttävä vaikutus myös sisääntulokanavassa, ja kanavan seinämien 18 kaasun kanssa kosketukseen tuleville seinä-20 pinnoille 20 muodostuu prosessikaasun sisältämistä aineksista peräisin olevia kerrostumia 22. Kerrostumat ovat usein suurimmat kanavan yläosassa 16.

Muodostuneiden kerrostumien poistamiseksi osa kerrostumien 25 materiaalista sulatetaan nostamalla kerrostuman lämpötila n.

1000 - 1600°C:seen, jolloin tarpeeksi suuri osa kerrostuman sisältämistä aineosista on sulanut irrottamaan kerrostuma seinämästä. Lämpötilan nosto kuvion 1 esittämässä tapauksessa tapahtuu induktioperiaatteella.

30

Sisääntulokanava on ympäröity spiraalimaisesti kierretyllä kuparikäämillä 24, joka on yhdistetty sähkövirtalähteeseen, jota ei kuviossa ole esitetty. Käämin ulkopuolelle on sijoitettu muuntajalevyistä ladotut ikeet 26, joiden tarkoitukse-35 na on pienentää magneettipiirin vastusta käämin ulkopuolella ja siten parantaa käämin tehoa.

Kun käämiin syötetään vaihtovirtaa, aiheuttaa se magneet- 8 tisen kentän, joka tunkeutuu kerrostumaan 22 ja synnyttää siinä olevaassa metallisessa materiaalissa pyörrevirtoja. Metallissa näin syntyvä vastus nostaa metallin lämpötilaa, jolloin myös metallia ympäröivän muun materiaalin lämpötila 5 nousee. Kerrostumassa alhaisimman sulamislämpötilan omaava aines sulaa ensiksi. Jo vain osittainkin sulannut kerrostuma irtoaa yleensä kanavan seiniltä. Esim. 75 % sulaa sisältävä materiaali käyttäytyy usein sulan materiaalin tavoin ja jopa vain 10 - 40 % sulaa sisältävä materiaali saattaa irrota 10 kanavan seiniltä.

Kuviossa 2 on esitetty toinen sisääntulokanavan kuumennus-ratkaisu, jossa kuparisulatosta 10 johdetaan kuumia kaasuja kiertoleijukerrosperiaatteella toimivaan kaasun jäähdyt-15 timeen 12. Kaasun lämpötila sisääntulokanavan alkuosassa on n. 1200 - 1400 °C ja sisääntulokanavan ulosmenoaukon 16 kohdalla n. 450 - 700°C. Kaasun jäähdyttimessä kaasut jäähdytetään n. 400 - 500 °C:seen. Sisääntulokanava 18 on muodostettu keraamisesta massasta, johon on kanavan yläosaan 20 lähelle sisääntulokanavan sisäpintaa 28 upotettu vastuksia 30, jotka kuumenevat johdettaessa sähköä niiden läpi. Johtamalla sähköä tarpeen mukaan jaksottaisesti tai pulssimaises-ti voidaan sisääntulokanavan sisäpintaa kuumentaa > 1000 °C:seen, esim. 1000 - 1200°C:seen, jolloin sen pinnalle 25 muodostuneessa kerrostumassa 22 oleva kupari ja kuparioksidi alkaa sulaa ja irrota.

Kanavan 18 sisäpinta 28 voidaan tarvittaessa suojata sellaisella kulutusta kestävällä suojakerroksella tai suojaavalla 30 pinnoitteella 32, jonka lämmönjohtokyky on niin suuri, että se ei oleellisesti hidasta lämmön siirtymistä vastuksista 30 massauksen ja suojakerroksen 32 läpi kerrostumaan 22. Kulutusta kestävä pinnoite voidaan esim. muodostaa piikarbidis-ta.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukainen ratkaisu, jossa esim. polttoprosessista 10 tulevat savukaasut johdetaan sisääntulokanavan 14 kautta kiertoleijupetijäähdyttimeen 12.

35

Il 9 91192

Sisääntulokanavan seinä 18 on muodostettu huokoisesta aineesta, joka läpäisee kaasua. Seinän ulkopuolelle on järjestetty kaasulaatikko 34, johon johdetaan kaasua kaasulähtees-tä 36 putkessa 38. Putkeen 38 on sovitettu paineennostopump-5 pu 40 ja venttiili 42.

Kaasulaatikosta kaasua virtaa seinän 18 huokosten 44 läpi sisääntulokanavaan 14 ja joutuu siinä kosketukseen niin seinälle muodostuneen kerrostuman 22 kanssa kuin kanavan 10 seinäpintojen 20 läheisyydessä virtaavan kuuman savukaasun kanssa.

Savukaasuista voi muodostua sisääntulokanavan seinämille kerrostumia, mm. alkalisuoloista klorideja, karbonaatteja 15 tai sulfaatteja. Niiden sulamislämpötila on n. 750 - 900 °C:ssa. Savukaasut tulevat polttoprosessista n. 800 1000°C:n lämpötilassa. Lämpötilan jäähdytysreaktorissa ollessa 350 - 500 °C jäähtyvät savukaasut jo sisääntulokanavassa osittain alle alkalisuolojen sulamispisteen, jolloin kerros-20 tumia alkaa muodostua kanavan seinämille 20.

Kanavan seinämien ja muodostuneiden kerrostumien lämpötilan nostamiseksi johdetaan kaasulaatikkoon happipitoista tai palaavaa kaasua, savukaasujen koostumuksesta riippuen, siten 25 että aikaansaadaan palaminen huokosten läpi tunkeutuvan kaasun sekoittuessa savukaasuihin.

Keksintöä ei ole tarkoitus rajata edellä esitettyihin sovel-lutusmuotoihin, vaan sitä voidaan soveltaa ja muunnella 30 patenttivaatimusten määrittelemän suojapiirin rajoissa.

Claims (20)

1. Menetelmä kaasunjäähdyttimen kaasun sisääntulokanavan seinämälle kaasun sisältämien aineiden muodostamien metalli-5 aines- tai suolakerrostuman poistamiseksi samanaikaisesti jäähdytettäessä kuumia prosessi- tai savukaasuja kaasun-jäähdyttimessä kuumentamalla kerrostumaa, tunnettu siitä. että - kaasun sisääntulokanavan seinämälle muodostuvaa kerros-10 tiimaa kuumennetaan tuomalla lämpöä seinämään kerrostuman tartuntapinnan läheisyydessä oleellisesti seinämän kautta, johon kerrostuma on muodostunut, siten että ainakin osa kerrostumasta saatetaan sulamaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerrostumaa kuumennetaan siten, että kerrostuman ja seinämän väliin muodostuu ainakin osittain sula kerros.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 20 siitä, että sisääntulokanavaan kohdistetaan mekaaninen voima värähtelyn aikaansaamiseksi, jolloin kerrostuma irtoaa sisääntulokanavan seinämältä.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että kerrostumaa sulatetaan induktioperiaatteella.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sisääntulokanavaa ympäröivän kuparikäämin läpi johdetaan sähkövirtaa keskitaaj uudella magneettikentän aikaansaa- 30 miseksi kerrostumassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähkövirran taajuus on 500 - 2000 Hz.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerrostumaa kuumennetaan ja sulatetaan johtamalla sähköä sisääntulokanavan seinämään tai sen välittömään läheisyyteen sovitetun vastuksen, esim. Kanthal-vastuksen, 91192 läpi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sähköä johdetaan vastuksen läpi, ennalta määrätyn 5 lämpötilan saavuttamiseksi kerrostumassa.

9. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumaa kaasua tai höyryä johdetaan sisääntulo-kanavan huokoisen seinämän läpi kosketukseen kerrostumaan 10 kanssa, kerrostuman lämpötilan nostamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulistettua korkeapainehöyryä johdetaan seinämän läpi matalalämpötilassa sulavan kerrostuman sulattamiseksi. 15

11. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua, joka palaa joutuessaan kosketukseen sisääntulokanavan läpi virtaavan kaasun kanssa, johdetaan sisääntulokanavan huokoisen seinämän läpi, polton aikaan- 20 saamiseksi ja lämpötilan nostamiseksi sisääntulokanavassa.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happea johdetaan sisääntulokanavan huokoisen seinämän läpi sisääntulokanavassa virtaavan kaasun polt- 25 tamiseksi, kanavan lämpötilan nostamiseksi ja seinämille muodostuneen kerrostuman sulattamiseksi.

13. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötilaa nostetaan jaksot- 30 taisesti sisääntulokanavassa kerrostumien poistamiseksi.

14. Jonkin edellä mainitun patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sisääntulokanavassa ylläpidetään jatkuvasti lämpötila, joka pystyy sulattamaan 35 ainakin osan seinämille muodostuneista kerrostumista.

15. Laite kaasunjäähdyttimen sisääntulokanavan (14) seinämän (18) yhteydessä, seinämälle muodostuvan metalliaines- tai suolakerrostuman (22) poistamiseksi, jäähdytettäessä kuumia prosessi- tai savukaasuja kaasunjäähdyttimessä, tunettu siitä, että sisääntulokanavan seinämän yhteyteen on sovitettu elimet 5 (24, 30, 34, 44), joilla seinämälle muodostuvan kerrostuman lämpötilaa voidaan nostaa siten, että ainakin osa kerrostumasta sulaa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, 10 että lämpötilaa nostavat elimet käsittävät sisääntulokanavaa ainakin osittain ympäröivän käämin (24), jonka läpi voidaan johtaa sähköä magneettikentän aikaansaamiseksi kerrostumassa.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että vesijäähdytetty kuparikäämi (24) ympäröi sisääntulokanavan yläosaa.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, 20 että lämpötilaa nostavat elimet käsittävät sisääntulokanavan seinämän yhteyteen sovitetun vastuksen (30), esim. Kanthal-vastuksen, jolla seinämälle muodostuva kerrostuma voidaan kuumentaa ja osittain sulattaa.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastus on sovitettu keraamisesta massasta muodostettuun lämmittävään osaan, joka on tiivissä yhteydessä sisääntulokanavan seinämään tai joka muodostaa osan sisääntulokanavan seinämästä. 30

20. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että lämpötilaa nostavat elimet käsittävät ainakin osan sisääntulokanavan seinämästä, joka on muodostettu huokoisesta materiaalista (44), joka on yhteydessä kaasutilaan (34), 35 josta sisääntulokanavaan voidaan syöttää kuumaa kerrostuman sulattavaa kaasua tai sisääntulokanavassa palamista aikaansaavaa kaasua. Il 91192