FI90709B - Järjestely osoitinvärinän vaimentamiseksi desynkronisaattorissa - Google Patents

Description

Järjestely osoitinvärinän vaimentamiseksi desynkronisaat- torissa 1 90709

Keksinnön kohteena on järjestely digitaalisen siir-5 tojärjestelmän nopeustasausoperaatioiden aiheuttamien vaihehyppyjen vaimentamiseksi desynkronisaattorissa, joka käsittää datapuskurivälineen, datapuskurivälineen kirjoi-tusosoitelaskurin, jota ohjataan kirjoituskellolla, datapuskurivälineen lukuosoitelaskurin, jota ohjataan lukukel-10 lolla, sekä vaihelukitun silmukan, jossa on vaihevertaili-javäline, silmukkasuodinväline ja jänniteohjattu oskillaattori väline mainitun lukukellon säätämiseksi luku- ja kirjoituskellojen vaihe-eron perusteella.

CCITT:n suositukset G.707, G.708 ja G.709 määrit-15 televät synkronisen digitaalisen hierarkian SDH, joka mahdollistaa esim. olemassa olevien PCM-järjestelmien , kuten 2, 8, 34 ja 140 Mbit/s, signaalien multipleksoinnin synkroniseen 155 Mbit/s kehykseen, jota kutsutaan STM-1 -kehykseksi (synchronous transfer module). STM-1 -kehyksen 20 rakennetta on havainnollistettu kuviossa 1. Kehys piirretään yleensä yksikkönä, joka käsittää yhdeksän riviä, joista kullakin on 270 tavua. Ensimmäiset yhdeksän tavua kullakin rivillä sisältävät siirto-otsikon (Section overhead) sekä AU-osoitintavut. Loppuosa siirtokehyksestä STM-' 25 1 sisältää yhden tai useamman hallintoyksikön AU (Admini stration unit). Esimerkkitapauksessa on ylimmän tason AU-yksikkö AU-4, johon on sijoitettu vastaavasti ylimmän tason virtuaalinen kontti (virtual container) VC-4, johon voidaan mapittaa suoraan esimerkiksi 139264 kbit/s plesi-30 okroninen informaatiosignaali. Vaihtoehtoisesti siirtokehys STM-1 voi sisältää useita alemman tason AU-yksiköitä, joista kuhunkin on sijoitettu vastaava alimman tason virtuaalinen kontti VC. Kuviossa 1 VC-4 puolestaan muodostuu 1-tavuisesta reittiotsikosta PÖH sekä 240-tavun pituisesta 35 informaatiobittiryhmästä, josta kunkin alkuun on sijoitet- 2 9 O 7 G 9 tu erityinen ohjaustavu. Osaa näistä ohjaustavuista käytetään mm. liitäntätasauksen suorittamiseen mapituksen yhteydessä kun mapitettavan informaatiosignaalin nopeus poikkeaa jossain määrin nimellisarvostaan. Informaatiosig-5 naalin mapitusta siirtokehykseen STM-1 on kuvattu esimerkiksi patenttihakemuksissa AU-B-34689/89 sekä Fl-914746.

Jokaisella tavulla, joka on AU-4 -yksikössä, on paikkanumero. Edellämainittu AU-osoitin sisältää VC-4 -kontin ensimmäisen tavun paikan AU-4 -yksikössä. Osoitti-10 mien avulla voidaan myös suorittaa SDH-verkon eri pisteissä ns. positiivisia tai negatiivisia osoitintasauksia. Jos verkon solmuun, joka toimii tietyllä kellotaajuudella, tuodaan ulkopuolelta VC, jonka kellotaajuus on äskeistä suurempi, on seurauksena datapuskurin täyttyminen. Nyt on 15 suoritettava ns. negatiivinen tasaus; Vastaanotetusta VC-kontista siirretään yksi tavu otsikkotilan puolelle ja osoittimen arvoa pienennetään vastaavasti yhdellä.

Jos taas vastaanotetulla VC:llä on solmun kel-lonopeuteen nähden pienempi nopeus, pyrkii datapuskuri 20 tyhjenemään ja on suoritettava positiivinen tasaus, jossa VC-konttiin lisätään täytetavu ja osoittimen arvoa kasvatetaan yhdellä.

Sekä mapituksessa käytettävä bittitasaus (liitän-tätasaus) että edellämainittu osoitintasaus synnyttävät 25 vaihevärinää, jonka desynkronisaattorin tulisi kyetä kompensoimaan SDH-verkosta poistuttaessa. Vaihevärinää ja sen kompensointia on kuvattu esim. esitelmässä "Simulation results and field trial experience of justification jitter", Ralph Urbansky, 5th World Telecommunication Forum, 30 Geneva, 10-15 October 1991, International Telecommunication Union, Part 2, Vol III, s. 45-49.

Tätä varten tunnetut desynkronisaattorit muodostuvat datapuskurista, johon liittyy analoginen vaihelukittu silmukka, jolla datapuskurin lukukello vaihelukitaan kir-35 joituskelloon. Vaihelukitun silmukan vaikuttaessa alipääs- 3 90709 tösuodattimen tavoin se poistaa värinää lukuunottamatta sen matalataajuisimpia komponentteja. Esimerkiksi SDH:n osoitintasaus synnyttää tyypillisesti paljon voimakkaampia värinäkomponentteja kuin bittitasaus, koska yksittäiset 5 vaihehypyt osoitintasauksessa ovat esim. 8 tai 24 kehysai-kaväliä UI ja koska osoitintasauksiin aiheuttamien vaihe-hyppyjen esiintymistaajuus saattaa edustaa hyvinkin pientä taajuutta, joka suodattuu huonosti desynkronisaattorin vaihelukitussa silmukassa. Osoitinvärinän riittävä vaimen-10 nus suodattamalla vaatisi silmukan kaistaneleveyden mitoitusta erittäin pieneksi (absoluuttinen arvo riippuu kyseisen liitännän nopeudesta). Kuviot 2 ja 3 esittävät kuinka kahden 24 UI:n osoitinhypyn aiheuttamat värinäpiikit (mitattuna CCITT:n määrittämän mittaussuodattimen kautta de-15 synkronisaattorin ulostulosta) saadaan rajulla suodatuksella kutistumaan hyväksyttävälle nn. 0,2 UI:n huippuarvo-tasolle, kun esimerksiki nopeudella 140Mbit/s vaihelukitun silmukan kaistaleveys on noin 2 Hz. Kuitenkin normaaleissa käyttöolosuhteissa ei osoitintasauksia tarvita ja vain 20 liitäntöjen bittitasaukset ovat aktiivisia. Niinpä desyn-kronisaattorien vaihelukittujen silmukoiden mitoittaminen osoitinhyppyjen perusteella on kohtuutonta, koska bitti-tasauksen puolesta vaihelukitun silmukan kaistaleveys voisi hyvinkin olla kymmenkertainen. Tällöin myös silmukan 25 lukittuminen olisi luotettavampaa ja lukittumisaika olisi oleellisesti lyhyempi.

Yksi tunnettu ratkaisu tähän ongelmaan on ns. vä-rinänhajautus (Bit Leaking), jossa osoittimen aiheuttamat vaihehypyt poistetaan epälineaarisella prosessilla (aika-30 tasossa), jossa sisääntulevia databittejä käsitellään erillisellä sarjapuskurilla siten, että varsinaiselle desynkronisaattorin puskurille menevän kirjoituskellon ja datan vaihetta siirretään eteenpäin (tai taaksepäin) jaksollisesta ja tällä tavoin muunnetaan askelmainen vaihe-" 35 muutos pidemmällä aikajaksolla tapahtuvaksi lineaariseksi 4 90709 vaihesiirroksi. Tällöin osoitinhypyt käsitellään erikseen bit leaking -puskurilla, jolloin varsinaisen desynkroni-saattorin vaihelukitun silmukan kaistanleveys voidaan mitoittaa bittitasausten vaatimusten mukaisesti suuremmaksi.

5 Ongelmana on datan bittitasoinen ja sarjamuotoinen prosessointi sekä suhteellisen monimutkainen logiikka. On lisäksi huomattava, että yhden osoittimen käsittely kerrallaan ei ole riittävää, vaan logiikan olisi kyettävä pahimmassa tapauksessa operoimaan kymmenillä päällekkäisillä erilai-10 sissa kuoletusvaiheessa olevilla osoitinhypyillä. Niinpä kyseisen tekniikan käyttöä nopeassa 140 Mbit/s:n desyn-kronisaattorissa ei pidetä käytännöllisenä mm. tehonkulutuksen kasvun vuoksi.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada yksinkertainen 15 ja edullinen osoitinvärinän huippujen hajautusjärjestely, joka soveltuu myös 140 Mbit/s ja suuremmille nopeuksille.

Tämä saavutetaan keksinnön mukaisella järjestelyllä, jolle on tunnusomaista, että järjestely käsittää välineet vaihelukitun silmukan pakko-ohjäämiseksi kunkin osoi-20 tintasauksen esiintymishetkeen synkronoidusti rajoittamaan kyseisen osoitintasauksen desynkronisaattorin ulostulosignaaliin aiheuttaman vaihevärinän maksimiamplitudia.

Keksinnön perusajatuksena on suorittaa itse vaihe-lukitussa silmukassa sellainen osoitinhyppyyn ajoitettu 25 kompensointisäätö, joka rajoittaa kyseisen osoitintasauk sen aiheuttamaa äkillistä vaihevärinäamplitudia ja "hajauttaa" värinää. Keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa kompensointisäätö suoritetaan summaamalla silmuk-kasuodattimen sisääntulosignaaliin tai silmukkaoskillaat-30 torin ohjausjännitteeseen jännitepulssi, jonka etureuna ajoitetaan osoitehypyn esiintymishetkeen. Kompensoiva jännitepulssi on edullisesti integroitu siten, että sillä on osoitinhypyn aiheuttaman jännitemuutoksen kanssa samanaikainen mutta siihen nähden vastakkaiseen suuntaan muuttuva 35 etureuna sekä hitaasti, esimerkiksi eksponentiaalisesti i.

5 90709 laskeutuva takareuna. Nouseva kompensointipulssin etureuna rajoittaa tehokkaasti äkillistä värinäamplitudia samalla kun pitkä ekspotentiaalisesti laskeva takareuna "hajauttaa" vaihehypyn aiheuttaman vaihevärinän pidemmälle ajan-5 jaksolle, esimerkiksi 1 sekunnin ajalle.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa vaihelukittu silmukka käsittää välineet jänniteohjatun oskillaattorin ohjausjännitteen amplitudin rajoittamiseksi ennaltamäärä-tyksi ajaksi kunkin osoitinhypyn esiintymishetkestä alka-10 en. Tämä tason rajoittaminen merkitsee suoraan myös desyn-kronisaattorilta lähtevän osoitinvärinän maksimiamplitudin rajausta tiettyjen maksimiarvojen väliin.

Keksinnön vielä eräs suoritusmuodossa käsittää välineet vaihelukitun silmukan avoimen silmukkavahvististuk-15 sen pienentämiseksi ennaltamäärätyksi ajaksi kunkin osoit-timen esiintymishetkestä alkaen. Tämä vahvistuksen pienentäminen merkitsee suljetun silmukan kaistanleveyden rajoittamista hetkellisesti niin pieneksi, että se kykenee riittävästi suodattamaan osoitinhypyn aiheuttamaa vaihevä-20 rinää.

Keksinnön vielä erään ajatuksen mukaisesti järjestely suorittaa myös bittitasauksen aiheuttamien vaihehyp-pyjen kompensoinnin. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa tämä toteutetaan summaamalla vaihelukittuun silmukkaan ku-25 hunkin bittitasaukseen ajoitettu, osoitintasauksessa käy tettyä kompensointipulssia lyhyempi, mutta muuten vastaavanlainen kompensointipulssi.

Keksintöä havainnollistetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin suoritusesimerkkien avulla viitaten oheisiin 30 piirroksiin, joissa kuvio 1 havainnollistaa SDH-siirtokehystä STM-1, kuviot 2 ja 3 havainnollistavat tunnetun desynkro-nisaattorin sisääntulossa esiintyvää vaihehyppyä ja vastaavasti ulostulossa esiintyvää vaihevärinää, kun vaihe-35 lukitun silmukan kaistanleveys on noin 2 Hz, 6 90709 kuvio 4 esittää erään keksinnön mukaisen desynkro-nisaattorin kytkentäkaavion, kuviot 5 ja 6 ovat signaalikaavioita, jotka vastaavasti esittävät vaihehyppyä kuvion 4 desynkronisaattorin 5 sisääntulossa ja sitä vastaavaa vaihevärinää desynkronisaattorin ulostulossa, ja kuvio 7 on kytkentäkaavio, joka havainnollistaa kahta vaihtoehtoista tapaa toteuttaa vaihelukitun silmukan kompensointikytkentä.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa CCITT:n suosituk sissa G.707, G.708 ja G.709 määritellyn synkronisen digitaalisen hiedarkian SDK mukaisien signaalien yhteydessä, mutta sitä voidaan soveltaa myös muille samantapaisille, tasaustekniikkaa käyttäville synkronisille digitaalisille 15 signaaleille, sellaisille kuten synkronin optinen verkko SONET.

SDH-j ärjestelmän kehysrakennetta STM-1, kehyksen muodostamista sekä osoitin- ja bittitasauksia on kuvattu edellä kuvion 1 yhteydessä. Lisäksi niiden osalta viita-20 taan yllämainittuihin CCITT:n suosituksiin, edellä mainittuun Urbanskyn artikkeliin sekä patenttihakemuksiin FI-914746 ja AU-B-34639/89. SONET-järjestelmää on kuvattu mm. artikkelissa "To know your Sonet, know yuor VTs", Stephen Fleming, TE&M, June 15, 1989, p. 62-75.

; 25 Kuviossa 4 on esitetty eräs keksinnön mukainen de- synkronisaattori. Digitaalinen sarjamuotoinen synkroninen signaali, esimerkiksi SDH-signaali, joka muodostuu STM-1 -kehyksistä, vastaanotetaan puskurimuistin 1 sisääntuloon, josta se kirjoitetaan tavuittain kirjoitusosoitelaskurin 2 : 30 generoimien osoitteiden mukaisesti puskurimuistiin 1 ja edelleen tavu kerrallaan lukuosoitelaskurin 3 generoimien lukuosoitteiden mukaisesti ulos puskurista 1, niin että muodostuu desynkronisaattorin digitaalinen sarjamuotoinen ulostulosignaali DATAOUT. jolla on haluttu siirtonopeus, : 35 esim. 140 Mbit/s. Kirjoitusosoitelaskuri 2 generoi kirjoi- I: i 7 90709 tusosoitteita kirjoituskellon CLK1 määräämässä tahdissa. Lukuosoitelaskuri 3 generoi vastaavasti lukuosoitteita lukukellon CLK2 määräämässä tahdissa. Lukukello CLK2 vai-helukitaan kirjoituskelloon CLK1 vaihelukitulla silmukal-5 la, joka käsittää vaiheilmaisimen, silmukkasuodattimen sekä jänniteohjatun oskillaattorin. Vaiheilmaisimelle 4 syötetään laskureilta 2 ja 3 kirjoitus- ja lukukelloihin verrannolliset signaalit CLK1/N ja CLK2/N, missä N on ja-koluku, jonka suuruus on mitoitettu puskurin pituuden ja 10 vaiheilmaisimen aktiivialueen mukaan. Vaiheilmaisin 4 muodostaa signaalien CLK1/N ja CLK2/N vaihe-eron verrannollisen jännitesignaalin VI, joka syötetään vastuksen R3 kautta operaatiovahvistimelle AI. Operaatiovahvistin AI oheis-komponentteineen R3, R5, R6, R7, C3 ja C4 muodostaa sil-15 mukkasuodattimen, joka antaa vaihelukitulle silmukalle tarpeeksi silmukkavahvistusta sopivaa kaistanleveyttä tavoiteltaessa. Operaatiovahvistin AI muodostaa jänniteohjatun oskillaattorin 5 ohjaussisääntuloon syötettävän ohjaus jännitteen V3, joka määrää oskillaattorin 5 generoiman 20 lukukellon CLK2 taajuuden. Vaihelukittu silmukka pyrkii säätämään lukukellon CLK2 taajuutta siten, että kellojen CLK1 ja CLK2 välillä on tarpeeksi pieni vaihe-ero. Tämäntyyppinen desynkronisaattorikytkentä sekä sen erilaiset variaatiot ovat alan ammattimiesten hyvin tuntemia.

25 Kuviossa 4 esitetyn desynkronisaattorin vaihelukit tu silmukka ei kuitenkaan sellaisenaan kykenee vaimentamaan riittävästi sisääntulevassa digitaalisessa signaalissa DATA IN esiintyvien osoitintasauksien aiheuttamia vai-hehyppyjä, joita tässä yhteydessä kutsutaan osointinhy-30 pyiksi. Kuten kuvioiden 2 ja 3 yhteydessä aikaisemmin todettiin, vaihelukitun silmukan kaistanleveyden rajoittamisella saadaan osoitinvärinä desynkronisaattorin ulostulossa tyydyttävästi vaimennetuksi, mutta samalla menetetään vaihelukitun silmukan nopeutta ja varmuutta.

35 Tätä varten desynkronisaattori käsittää keksinnön 8 90709 mukaisen vaimennuskytkennän, jolla vaihelukittua silmukkaa pakko-ohjataan kunkin osoitintasauksen esiintymishetkeen synkronoidusta rajoittamaan kyseisen osoitintasauksen de-synkronisaattorin ulostulosignaaliin aiheuttaman vaihevä-5 rinän maksimiamplitudia. Desynkronisaattorin digitaalinen osa tuottaa sisäiseen käyttöönsä osoitinhyppyjen esiinty-mishetket ja suunnat kertovia signaaleja, joita voidaan käyttää hyväksi myös keksinnön mukaisen kompensointikyt-kennän ohjauksessa.

10 Kuviossa 4 on esitetty keksinnön ensisijainen suo ritusmuoto, jossa desynkronisaattorin CMOS-logiikka generoi kolmitilaisen kompensointipulssijännitteen V4, jossa pulssien etureunojen esiintymishetket vastaavat osoitinhyppyjen esiintymishetkeä. Keksinnön ensisijaisessa suori-15 tusmuodossa jännitteen V4 positiivinen pulssi vastaa positiivista osoitintasausta ja negatiivinen pulssi vastaa negatiivista osoitintasausta. Pulssijännite V4 integroidaan AC-kytketyllä integraattorilla, jonka muodostavat operaatiovahvistin A2 oheiskomponentteineen Rl, R2, Cl ja C2. 20 Integraattori A2 integroi ja invertoi jännitteen V4 jokaisen pulssin muodostaen eksponentiaalisen pulssin, jolla on osoitinhypyn esiintymishetkeen ajoitettu mutta vastakkaissuuntainen nopeasti nouseva etureuna sekä hitaasti eksponentiaalisesti laskeva takareuna. Integraattorin ulostulo-25 jännite V2 summataan vastuksen R4 kautta jännitteeseen Vx alipäästösuodattimen Ai sisääntulossa.

Kuvion 4 tapauksessa jännite V2 voidaan viedä myös johonkin muuhun vaihelukitun silmukan pisteeseen, esimerkiksi VC0:n ohjausjännitteeseen V3, kuten katkoviivalla 6 30 on havainnollistettu. Tällöin tietenkin kompensointi on tehtävä niin, että sillä rajoitetaan tiettynä aikana jännitteen V3 muutosnopeutta. Toisin sanoen pulssin V2 muoto on sovitettava kussakin summauspisteessä esiintyvää kompensoitavaa AI:n lähtöjännitettä vastaavaksi.

35 Kuvioiden 5 ja 6 ajoituskaaviot havainnollistavat l· .

9 9 C 7 O 9 keksinnön mukaisen värinäkompensoinnin vaikutusta kuvion 4 desynkronisaattorissa. Kuvio 5 esittää vaihevärinää si-sääntulosignaalissa DATA IN, jossa tapahtuu positiivisen osoitetasauksen aiheuttama 24 aikavälin (UI) suuruinen 5 vaihehyppy ajanhetkellä T = 50 ms. Tämä aiheuttaa kellosignaalien CLK1 ja CLK2 välille vaihe-eroa ja vastaavan muutoksen jännitteessä V2. Sama osoitinhyppy aiheuttaa lisäksi samanaikaisen positiivisen pulssin jännitteeseen V4, joka integroidaan ja summataan jännitteen Vj muutokseen 10 nähden vastakkaissuuntaisena jännitepulssina V2 suodatti-miin AI sisääntuloon, jolloin se rajoittaa kyseisen osoi-tintasauksen aiheuttamaa oskillaattorivälineen 5 ohjaus-jännitteen V3 muutoksen maksimiamplitudia ja sitä kautta värinäamplitudia desynkronisaattorin ulostulosignaalissa 15 mitattuna CCITT:n määrittämän mittaussuodattimen kautta, kuten simuloidussa kuviossa 6 on havainnollistettu. Kuviossa 6 ulostulon vaihevärinän maksimiamplitudi osoitin-hypyn esiintymishetkellä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi kuvion 3 tapauksessa. Lisäksi kompensointipulssin V2 20 pitkä eksponentiaalisesti laskeva takareuna "venyttää" vaihevärinän pitkälle ajanjaksolle. Ajanhetkellä T = 400 ms kuviossa 5 esiintyy negatiivisen osoitintasauksen aiheuttama vastakkaissuuntainen vaihehyppy, joka aiheuttaa kuvion 4 kytkennässä edellä kuvatut jännitteet, mutta vas-25 takkaissuuntaisena. Myös kuviossa 6 tämä toinen osoitinhyppy esiintyy vastakkaissuuntaisena vaihevärinänä. Kuvioiden 4-6 esimerkissä desynkronisaattorin nopeus on 140 Mbit/s, vaihelukon kaistanleveys on noin 10 Hz ja jännitteen V4 pulssipituus on 250 mikrosekuntia. Tämä vastaa kah-30 ta kehyspituutta ja on puolet pienemmästä mahdollisesta osoittimien välistä (4 siirtokehystä STM-1), Integraattori A2 on tehty AC-kytkentäiseksi sarjakondensaattorilla C2, jotta jatkuva runsaasti peräkkäisiä osoittimia sisältävä tilanne (jokin SDH-verkon elementti turvautuu omaan vara-35 kelloon ja tuottaa kymmeniä osoitintasauksia sekunnissa) 10 90709 ei pääsisi rasittamaan kohtuuttomasti datapuskurin 1 dynaamista aluetta. AC-kytkennän aikavakio lyhentää myös hiukan kokonaisaikavakiota.

Bittitasauksen tasaustaajuus voi olla pahinta 5 mahdollista vaihelukitun silmukan läpäisevää värinätaa-juutta, mutta koska bittitasauksen vaihehypyt ovat vain yhden aikavälin mittaisia, niistä aiheutuva pieni vaihevä-rinä on ollut osoitinvärinän rinnalla merkityksetön. Keksinnön mukaisessa kompensointikytkennässä osoitinvärinä on 10 vaimennettu, jolloin bittitasauksen värinäkin voi tulla ongelmalliseksi. Kuvion 4 kytkentää voidaan käyttää myös bittitasauksen aiheuttaman värinän kompensointiin. Tällöin CMOS-logiikalta tulisi osoitinhyppyjä vastaavien osoitin-kompensointipulssien lisäksi myös bittitasauksiin ajoitet-15 tuja bittikompensoitipulsseja, joiden pituudet olisivat täsmälleen 1/8 tai 1/24 osoitinkompensoitipulsseista (8-tai 24-bitin osoitintasaus.

Kuviossa 7 on esitetty keksinnön toinen suoritusmuoto, jossa vaihelukittu silmukka sisältää vahvistimen 20 AI ja jänniteohjatun oskillaattorin 5 ohjaussisääntulon väliin sijoitetun tasolukon, joka jännitteen V4 ohjaamana rajoittaa ohjausjännitteen V3 ennalta määrättyjen raja-arvojen väliin ennalta määrätyksi ajaksi kunkin osoitinhypyn esiintymishetkestä alkaen.

25 Vaihtoehtoisesti voidaan vaihelukitun silmukan avointa silmukkavahvistusta pienennetään ennalta määrätyksi ajaksi kunkin osoitinhypyn esiintymishetkestä alkaen. Tällöin kuviossa 7 voi lohko 7 olla vahvistin tai vaimennin, jonka vahvistusta säädetään osoitinhyppyyn ajoitetul-.30 la tavalla jännitteellä V4.

Kahden viimeksi mainitun suoritusmuodon huonona puolena on, että ne häiritsevät bittitasausvärinän poistoa sitä enemmän, mitä enemmän osoitinhyppyjä esiintyy. Tämän vuoksi piirin 7 toiminta olisi ilmeisesti estettä-35 vä tiheiden osoitinsekvenssien ajaksi. Tätä ongelmaa ei n 90709 ole kuitenkaan kuvion 4 mukaisessa kompensointi kytkennässä, joka sallii vaihelukon kokoaikaisen normaalitoiminnan.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu 5 vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen järjestely voi vaihdella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

12 9 0 7 09

1. Järjestely digitaalisen siirtojärjestelmän ta-sausoperaatioiden aiheuttaman värinän amplitudin vaimenta- 5 miseksi desynkronisaattorissa, joka käsittää datapuskuri-välineen (1), datapuskurivälineen kirjoitusosoitelaskurin (2), jota ohjataan kirjoituskellolla (CLKl), datapuskurivälineen lukuosoitelaskurin (3), jota ohjataan lukukellol-la (CLK2), sekä vaihelukitun silmukan, jossa on vaihever-10 tailijaväline (4), silmukkasuodinväline (Ai) ja jänniteoh- jattu oskillaattoriväline (5) mainitun lukukellon säätämiseksi luku- ja kirjoituskellojen vaihe-eron perusteella, tunnettu siitä, että järjestely käsittää välineet (A2, 7) vaihelukitun silmukan pakko-ohjäämiseksi kunkin 15 tasauksen esiintymishetkeen synkronoidusti rajoittamaan kyseisen osoitintasauksen desynkronisaattorin ulostulosignaaliin (DATA OUT) aiheuttaman vaihevärinän maksimiampli-tudia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, 20 tunnettu siitä, että mainitut välineet (A2, 7) pakko-ohjaavat vaihelukittua silmukkaa kunkin tasauksen esiintymishetkeen ajoitetulla ja kyseisen osoitintasauksen aiheuttamaa oskillaattorivälineen (5) ohjausjännitteen (V3) muutoksen maksiminopeutta rajoittavalla tavalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kompensointivälineet käsittävät välineet, jotka generoivat kompensointipulssisignaalin (V4,V2), jossa pulssien esiintymishetket vastaavat osoi-. . tintasauksien esiintymishetkiä. • 30 4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kompensointivälineet lisäksi käsittävät välineet, jotka generoivat toisen kompensointipulssisignaalin, jossa pulssien esiintymishetket vastaavat bittitasauksien aiheuttamien vaihehyppyjen esiintymishet-35 kiä. 13 90 709

5. Patenttivaatimuksen 2, 3, tai 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kompensointipulssisig-naalin (V2) pulssit ovat eksponentiaalisia pulsseja, jossa on osoitinhypyn kanssa ajoitettu mutta vastakkaissuuntai- 5 nen nopeasti nouseva etureuna ja hitaasti laskeva takareuna .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kompensointivälineet lisäksi käsittävät AC-kytketyn integraattorivälineen (A2), jonka 10 sisääntulosignaali on suorakulmainen kompensointipulssi-signaali (V4) ja jonka ulostulosignaali on vaihelukittua silmukkaa ohjaava eksponentiaalinen kompensointipulssi-signaali (V2).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen jär- 15 jestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää välineet kompensointipulssisignaalin (V2) summaamiseksi silmukkasuodattimen sisääntulosignaaliin (VI).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 2-6 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää 20 välineet kompensointijännitteen (V2) summaamiseksi jänni-teohjatun oskillaattorin ohjaussignaaliin (V3).

9. Jonkin patenttivaatimiuksista 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää välineet (7) jänniteohjatun oskillaattorin ohjaussignaa- 25 liin (V3) amplitudin rajoittamiseksi ennalta määrätyksi ajaksi kunkin osoittimen esiintymishetkestä alkaen.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että järjestely käsittää välineet (7) vaihelukitun silmukan avoimen silmukkavah- 30 vistuksen pienentämiseksi ennalta määrätyksi ajaksi kunkin osoittimen esiintymishetkestä alkaen. ι« 90709