FI90480B - Ilmankuljetusjärjestely - Google Patents

Description

! 90480

ILMANKULJETUSJÄRJESTELY

Tämä keksintö kohdistuu järjestelyyn, jonka avulla ilmaa siirretään ns. ionivirran tai koronavirran 5 avulla ja edullisesti samanaikaisesti puhdistaen ilmaa.

On tunnettua, että ilmaa voidaan siirtää ns. ionivirran tai koronavirran avulla. Periaatteessa tällaiseen järjestelyyn kuuluu koronaelektrodi ja kohde-elektrodi, jotka ovat etäisyyden päässä toisistaan ja 10 jotka on yhdistetty tasajännitelähteen vastaaviin napoihin, koronaelektrodin muodon ja potentiaalieron ja myös koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisen etäisyyden ollessa sellaisen, että koronaelektrodissa kehittyy koronapurkaus, joka tuottaa ilman ioneja. Nämä ilman 15 ionit kulkevat nopeasti kohde-elektrodille koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisen sähkökentän vaikutuksesta ja luovuttavat varauksensa kohde-elektrodille. Liikkuessaan kohti kohde-elektrodia ionit törmäävät sähköisesti neutraaleihin ilmamolekyyleihin, täten myös 20 siirtäen sähköstaattisia voimia näihin molekyyleihin niin, että ne myös siirtyvät kohti kohde-elektrodia täten muodostaen ilman siirtymisen ns. ioni- tai korona-virtana. Tämän tapaisia ilmansiirtojärjestelyjä on esitettynä esimerkiksi kansainvälisessä patenttihakemuk-25 sessa PCT/SE85/00538.

Jos ilma sisältää epäpuhtauksia, ts. leijuvia kiinteitä partikkeleita tai nestepisaroita, nämä epäpuhtaudet varautuvat sähköisesti koronapurkauksen synnyttämien ilman ionien vaikutuksesta ja täten saasteet tai 30 epäpuhtaudet voidaan kerätä sähköstaattisesti kohde-elektrodille olettaen, että elektrodi on oikean muotoinen tai kondensaattorierottimelle, joka sijaitsee kohde-elektrodista alavirtaan. Täten periaatteessa on mahdollista tehdä ilmanpuhdistuslaite, jolla ilma voidaan 35 kuljettaa sen läpi ja epäpuhtausaerosolit suodattaa ilmasta koronapurkauksen tuottamien ilman ionien avulla.

Mahdollisuudet valmistaa käytännössä tällainen 2 90480 laite, joka täyttää sille asetetut vaatimukset, sisältää kuitenkin useita ratkaisemattomia ja toistensa suhteen läheisiä ongelmia. Laitteelle asetettuja vaatimuksia ovat esim. suuri ilman tilavuusvirtaus, suuri puhdistus-5 kyky, pienet dimensiot, kohtuullinen potentiaaliero koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä ja täten kohtuulliset korkeajännitetasot ja koronavirta, millä on hyväksyttävä arvo suhteessa koronapurkauksen synnyttämiin vahingollisiin kaasuihin, erityisesti otsoniin 10 ja typen oksideihin. Tämän seurauksena laitetta, jota voidaan käytännössä käyttää, ei ole vielä kaupallisesti saatavissa.

Kuten esitettynä edellä mainitussa kansainvälisessä patenttihakemuksessa, on mahdollista saavuttaa 15 sekä merkittävä ilmavirtauksen nopeus että huomattava ilman tilavuusläpivirtaus koronavirralla, joka on hyväksyttävissä otettaessa huomioon otsonin ja muiden haitallisten kaasujen syntyminen, kun koronaelektrodi ja kohde-elektrodi sijaitsevat huomattavalla etäisyydellä 20 toisistaan ja koronaelektrodi on suojattu tehokkaasti niin, että ionivirran synty ja ionienkulkeutumisetäisyys ylävirran suuntaan poispäin koronaelektrodista on merkityksettömän pieni. Koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisen etäisyyden kasvu vaatii kuitenkin korona-25 elektrodin ja kohde-elektrodin välisen potentiaalieron nousua, jotta koronaelektrodi syttyy tehokkaasti. Tästä seurauksena on koronaelektrodin ja kohde-elektrodin korkeajännitetasojen nousu, mikä puolestaan johtaa eristys ja kipinöintiongelmiin. Lisäksi tarve estää 30 korkeajännite-elektrodien tahaton koskettaminen lisääntyy. Kun koronaelektrodi ja kohde-elektrodi sijaitsevat aksiaalisesti etäisyydellä toisistaan suorassa ilmakanavassa tai putkessa, mikä on yleensä tavallisin järjestely, on huomattu, että ilmavirtauksella on merkittävä 35 pyrkimys keskittyä kanavan keskiosaan. Tämä tapahtuu myös silloin, kun kohde-elektrodi sijaitsee niin lähellä kanavan seinää kuin mahdollista. Täten suuritilavuuk- 3 90480 sinen ilmanläpivirtaus vaatii suuripoikkipintaisen virtauskanavan ja tästä johtuen laitteella on suuret dimensiot. Lisäksi, kun kohde-elektrodi sijaitsee kana-vaseinämien läheisyydessä, on tarpeen eristää seinämien 5 sisäpinnat sähköisesti. On huomattu kuitenkin, että laitteen ollessa käytössä sähköisesti eristetyt seinäpinnat varautuvat sähköisesti, mikä häiritsee koronapur-kausta ja koronaelektrodia ongelmallisesti estäen elektrodin syttymisen halutulla tavalla. Lisäksi sijoittamalle» la kohde-elektrodit kanavan seinämien viereen tarkoittaa ilmavirtauskanavan olennaisesti laminaarisen ilmavirtauksen kanssa sitä ,että tie, jota pitkin sähköisesti varautuneet aerosoliepäpuhtaudet joutuvat kulkemaan kohde-elektrodin pinnoille, tulee suhteellisen pitkäksi 15 ja täten ilman puhdistumisen aste on suhteellisen alhainen. Periaatteessa tähän on mahdollista saada parannusta lisäämällä kohde-elektrodien pintojen aksiaalista pituutta tai pääasiassa käyttämällä joko suurta määrää keskenään yhdensuuntaisia ja kapeampia kohde-elektrodi-20 pintoja, joiden välissä on vastakkaisen polariteetin omaavat elektrodipinnat tai käyttämällä konventionaalista kondensaattorierotinta ilmavirtauskanavassa alavirtaan kohde-elektrodista. Nämä kaikki ratkaisut vaativat kuitenkin laitteen kokonaisdimensioiden olennaista 25 kasvua ja pyrittäessä mahdollisimman tehokkaaseen puh-distustoimintaan kaksi viimeksi mainittua rakennetta myös johtavat kanavan virtausvastuksen olennaiseen kasvuun. Tämä lisääntynyt virtausvastus on vuorostaan kompensoitava lisäämällä koronavirtaa ja/tai korona-30 elektrodin ja kohde-elektrodin etäisyyttä, koronavirran lisäyksen johtaessa syntyvien otsonin ja muiden haitallisten kaasujen lisäykseen ja molempien rakenteiden myös vaatiessa suurempaa potentiaalieroa elektrodien välillä. Täten on huomattu hyvin vaikeaksi tehdä tämän 35 tyyppinen tyydyttävä ilmansiirtolaitteisto, joka samanaikaisesti puhdistaa siirrettävää ilmaa, kun ilman siirto tapahtuu sähköisellä koronavirralla tai ionivir- 4 90480 ralla.

Keksinnön tarkoituksena on täten mahdollistaa laite, jolla ei ole edellä mainittuja ongelmia tai jolla näitä ongelmia on merkittävästi vähennetty ja mahdollis-5 taa laite, joka täyttää edellä mainitut vaatimukset tyydyttävällä tavalla.

On yllättäen huomattu, että tämä tarkoitus saavutetaan oheisten vaatimusten mukaisella laitteistolla.

10 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskoh taisemmin viittaamalla esimerkein keksinnön sovellutuksiin oheisten piirustusten kanssa, joissa kuva 1 on kaaviollinen ja aksiaalinen leikkauskuva 15 aikaisemmin ehdotetusta järjestelystä ilman siirtämiseksi ja mahdollisesti samanaikaiseksi puhdistamiseksi sähköisen ionivirran tai koronavirran avulla; kuva 2 esittää kaaviollisesti ja aksiaalisesti leikattuna keksinnön mukaisen järjestelyn ensimmäistä sovel-20 lutusta; kuva 3 on kaaviollinen leikkauskuva kuvan 2 järjestelystä linjaa III-III pitkin; kuva 4 on kaaviollinen ja aksiaalinen leikkauskuva keksinnön mukaisen järjestelyn toisesta sovellutuksesta; 25 kuva 5 on leikkauskuva kuvan 4 järjestelystä linjaa V-V pitkin; kuva 6 on kaaviollinen ja aksiaalinen leikkauskuva keksinnön mukaisen järjestelyn kolmannesta sovellutuksesta ; 30 kuva 7 on leikkauskuva kuvan 5 järjestelystä linjaa VII-VII pitkin; kuva 8 on kaaviollinen ja aksiaalinen leikkauskuva keksinnön mukaisen järjestelyn lisäsovellutuksesta; kuva 9 on leikkauskuva kuvan 8 järjestelystä linjaa IX-35 IX pitkin; kuva 10 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisen järjestelyn erään sovellutuksen mahdollista osaa; 5 90480 kuva 11 on kaaviollinen kuvan 2 tapainen leikkauskuva kuvaten keksinnön mukaisen järjestelyn vielä yhtä sovellutusta ; kuva 12 on kaaviollinen kuvan 6 tapainen leikkauskuva 5 kuvaten keksinnön mukaisen järjestelyn toista sovellutusta ; kuva 13 on kaaviollinen kuvan 6 tapainen leikkauskuva kuvaten keksinnön mukaisen järjestelyn toista sovellutusta ; 10 kuvat 14 ja 15 kumpikin esittävät kaaviollisesti keksinnön mukaisen järjestelyn sovellutuksia varustettuina erityisillä laitteilla koronapurkauksen kehittämien haitallisten kaasujen poistamiseksi.

Kuva 1 esittää hyvin kaaviollisesti ja aksiaa-15 lisuunnassa ehdotettua järjestelyä ilman siirtämiseksi, mahdollisesti samanaikaisesti ilman aerosolimuotoisten epäpuhtauksien poistamiseksi, sähköisen ionivirran tai koronavirran avulla. Tähän järjestelyyn kuuluu vaippa 1, joka muodostaa suoran poikkileikkaukseltaan vakion 20 ilmavirtauskanavan, jonka toisessa päässä on sisäänmeno-aukko 2 ja toisessa päässä ulostuloaukko 3. On oletettu, että kuvatulla vaipalla tai kanavalla on suorakulmainen poikkileikkausmuoto. Sisäänmenoaukon 2 läheisyyteen kanavaan 1 on järjestetty koronaelektrodi K, jonka muo-25 dostaa ohut johdin, joka ulottuu poikittain kanavan läpi sen keskitasossa. Koronaelektrodista K alavirtaan on järjestetty kohde-elektrodi, jonka muodostaa kaksi keskenään yhdensuuntaista ohutta elektrodia M, jotka ulottuvat kanavan 1 pituussuunnassa ja ilmavirtauksen 30 suunnassa näiden elektrodien M sijaitessa vastakkaisten kanavanseinämien pinnoilla tai niiden läheisyydessä. Ohuella kohde-elektrodilla tarkoitetaan tässä ja seuraa-vassa elektrodia, jonka paksuus on huomattavasti pienempi kuin elektrodin pinnan ala sen aksiaalisuunnassa. 35 Koronaelektrodi K ja kohde-elektrodi M on molemmat yhdistetty vastaaviin tasajännitelähteen 4 napoihin, jännitelähteen jännitteen ollessa sellainen, että koro- 6 90490 napurkaus tapahtuu koronaelektrodilla K. Tämä koronapur-kaus generoi ilman ioneja, jotka vaeltavat kohti kohde-elektrodeja M täten muodostaen ilmavirtauksen kanavan 1 läpi nuolen suuntaan, kuten esitettynä edellä mainitussa 5 kansainvälisessä hakemuksessa.

Aerosolimuotoiset epäpuhtaudet, ts. kiinteät partikkelit ja ilmaan levinneet nestepisarat varautuvat sähköisesti koronapurkauksen generoimien ionien vaikutuksesta ja näin nämä epäpuhtaudet pyrkivät kulkemaan 10 tai vaeltamaan kohde-elektrodeille M, missä ne kerääntyvät elektrodin pinnoille ja täten, periaatteessa, mahdollistavat läpi virtaavan ilman puhdistuksen. Aikaisemmin tunnetun järjestelmän ilmavirtausputki 1 voi olla myös pyöreä poikkileikkaukseltaan. Tässä tapaukses-15 sa koronaelektrodin muodostaa lyhyt neulamainen elektrodi, mikä ulottuu aksiaalisesti kanavan keskiakselia pitkin ja kohde-elektrodi on muodoltaan sylinterimäinen pinta.

Kuitenkin, kuten mainittiin johdannossa, todel-20 la tehokkaan ilman siirto ja puhdistus järjestelmän toteutus aiemmin esitetyllä rakenteella omaa merkittäviä ongelmia ja ongelmia, joita ei ole vielä ratkaistu. On ymmärrettävissä edellä mainitusta kansainvälisestä patenttihakemuksesta, että on mahdollista saavuttaa 25 merkittäviä ilmavirtauksen nopeuksia ja tilavuusmääriä koronavirtojen avulla, jotka voidaan hyväksyä huolimatta epätoivotusta otsonin kehityksestä, silloin, kun korona-elektrodi K ja kohde-elektrodi M sijaitsevat olennaisesti etäällä toisistaan ja silloin, kun koronaelektrodi K 30 on tehokkaasti suojattu ylävirran suuntaan niin, että koronaelektrodissa syntyvä koronavirta ylävirtaan samoin kuin tämän ionivirran kulkeutumismatka on merkitykset-tömön pieniä. Kuitenkin koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisen etäisyyden kasvu vaatii suurempaa poten-35 tiaalieroa, jotta saavutetaan tehokas ja stabiili sytytys tai purkaus koronaelektrodilta ja täten korkeampi elektrodien jännitetaso johtaen eristys ja kipinöintion- 7 90480 gelmiin. Lisäksi elektrodien korkeajännitetasot tekevät vaikeaksi saada järjestelmä kosketusturvalliseksi. Luonnollisesti, kun korkeajännitekohde-elektrodi M sijoitetaan lähelle tai kanavaseinämien sisäpintaan, on 5 tarpeen varmistaa, että seinämien sisäpinnat ovat sähköisesti eristäviä. Sähköisesti eristettyjen sisäseinä-mien käyttö kanavan seinissä kuitenkin johtaa merkittäviin sähköstaattisiin varauksiin, jotka häiritsevät koronapurkausta koronaelektrodilla hyvin ongelmallisella 10 tavalla. Voi olla käytännössä edullista maadoittaa kohde-elektrodi M ja tehdä kanavan seinämät 1 sähköisesti johtaviksi ja maadoittaa seinämät. Tässä tapauksessa kuitenkin koronaelektrodin jännitetaso suhteessa maahan on vielä korkeampi tehden eristyksen ja sytytys ja 15 kipinöintiongelmat vielä vaikeammiksi. Lisäksi tämä ratkaisu tekee vielä vaikeammaksi tehokkaasti suojata koronaelektrodi ylävirran suuntaan. Ei myöskään parantaisi asiaa sijoittaa kohde-elektrodi M etäisyydelle kanavan seinämistä niin, että seinämät voitaisiin tehdä 20 sähköisesti johtaviksi ja maadoittaa ilman kipinöin-tiriskiä kanavan seinämien ja kohde-elektrodin välillä, koska on huomattu, että ilmavirtaus keskittyy täydellisesti kohde-elektrodien sisäpuolella olevaan tilaan ja että ilmavirtausta ei esiinny kohde-elektrodin ja 25 kanavan seinämän välisessä tilassa. Todellisuudessa on mahdollista tietyissä olosuhteissa saavuttaa tässä tilassa ilmavirtaus vastakkaiseen, ei-haluttuun suuntaan. Yleensä aikaisemmin ehdotetulla kuvan 1 mukaisella järjestelmällä saadulla ilmavirtauksella, jota on edellä 30 kuvattu, on vahva pyrkimys keskittyä ilmavirtauskanavan keskialueelle ja tästä johtuen virtausnopeuden jakautuma kanavassa tulee hyvin epätasaiseksi. Tämä johtaa huonoon kanava-alueen käyttöön ja myös tekee vaikeaksi ilmaan levinneiden hienojakoisten epäpuhtauksien vael-35 tamisen ja kerääntymisen kohde-elektrodille M ajoissa johtaen huonoon ilman puhdistumiseen. Kuten mainittuna johdannossa ilman puhdistumisen astetta voidaan jonkin 8 90480 verran parantaa lisäämällä kohde-elektrodin aksiaalista ulottuvuutta tai järjestämällä useita kohde-elektrodi-pintoja keskenään yhdensuuntaisina ja keskenään vierekkäin ilmakanavaan 1 tai asettamalla konventionaalinen 5 kondensaattorierotin kohde-elektrodista alavirtaan. Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin käsittävät järjestelmän dimensioiden suurentamisen ja /tai johtavat suurempaan ilman virtausvastukseen, mikä on kompensoitava lisäämällä koronavirtaa ja/tai koronaelektrodin ja kohde-elekt-10 rodin välistä etäisyyttä ja täten potentiaalieroa. Kuten edellä mainittiin koronavirran lisääminen ja potentiaalieron lisääminen ja näiden kautta järjestelmän korkeampi jännitetaso ovat suuresti ei-toivottuja.

On huomattu mahdolliseksi saavuttaa tehokkaampi 15 ja stabiilimpi koronapurkauksen syttyminen koronaelekt-rodilla pienemmällä potentiaalierolla koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä tai lisääntynyt etäisyys koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välille samalla potentiaalierolla, kun kahden kohde-elektrodin M välinen 20 etäisyys kuvassa 1 tai sylinterimäisen kohde-elektrodin halkaisija tapauksessa, jossa kanava on poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoinen, kasvaa niin, että se kulma, jossa koronaelektrodi "näkee" kohde-elektrodin, myös kasvaa. Tämä kulma on a kuvassa 1. Kun kuitenkin 25 etäisyys kohde-elektrodien M välillä kasvaa, esim. aiemmin ehdotetussa kuvan 1 sovellutuksessa niin, että kulma a kasvaa, ilmavirtaus yhä keskittyy olennaisesti kanavan l keskiosaan ja tästä seuraten on entistä vaikeampaa saavuttaa tehokas ilman epäpuhtauksien kerään-30 tyminen kohde-elektrodien M pinnoille. Lisäksi on huomattu, että vaikka koronapurkauksen ja koronaelektrodin syttyminen paranee, kun kulma a kasvaa tietyn arvon yläpuolelle, laitteen läpi tapahtuva ilmavirtaus progressiivisesti heikkenee samanaikaisesti. Syyn tähän 35 uskotaan olevan se, että koska ilmavirtausta ajava voima tai painejärjestely suuntautuu yhdensuuntaisena koronaelektrodilta kohde-elektrodille kulkevan korona- 9 90480 virran kanssa ja täten ilmavirtauksen suuntaan vaikuttava voimakomponentti yhdensuuntaisena kanavan kanssa tulee yhä pienemmäksi kulman a kasvaessa.

On huomattu mahdolliseksi pienentää merkit-5 tävässä määrin kaikkia edellä mainittuja ongelmia tällä keksinnöllä ja myös mahdollistamaan tehokas ja käyttökelpoinen järjestely siirtämään ja samanaikaisesti puhdistamaan ilmaa sähköisen ionivirran tai koronavirran avulla.

10 Kuvat 2 ja 3 esittävät kaaviollisesti ja esi merkinomaisesti keksinnön mukaisen järjestelyn ensimmäistä sovellutusta. Samoin kuin tunnettu kuvan 1 järjestely, keksinnölliseen sovellutukseen kuuluu vaippa 1, jossa on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoinen 15 sisäänmenoaukko 2, jossa ohuen langan muotoinen korona-elektrodi K sijaitsee aukon 2 läpi sen keskitasossa. Kuvattuun sovellutukseen kuuluu myös kaksi litteää ja ohutta kohde-elektrodia M, jotka on järjestetty yhdensuuntaiseksi toistensa ja sisäänmenoaukon 2 läpi kulke-20 van keskitason suhteen, olennaisella etäisyydellä keskitasosta ja symmetrisesti vastakkaisilla puolilla sitä niin, että kulmalla a, missä koronaelektrodi K näkee kaksi kohde-elektrodia M, on merkittävä arvo. Keksinnöllisessä järjestelyssä tämä kulma a voi edullisesti 25 olla ainakin 60* ja voi jopa olla paljon suurempi kuin 60* ja tietyissä keksinnöllisissä sovellutuksissa voi olla niinkin suuri kuin melkein 180*, kuten käy selville seuraavasta selityksestä. Tämä johtaa hyvin tehokkaaseen ja stabiiliin koronapurkauksen syntymiseen koronelekt-30 rodilla K vaatimattoman potentiaalieron avulla korona-elektrodin ja kohde-elektrodin välillä, vaikkakin koro-naelektrodin ja kohde-elektrodin välinen etäisyys on huomattava. On huomattava tässä yhteydessä, että "korona- ja kohde-elektrodien välinen etäisyys" tarkoittaa 35 sitä uraa, mitä pitkin ionit vaeltavat koronaelektrodil-ta kohde-elektrodeille, ts. kuvan 2 katkoviivojen pituus. Kuten edellä mainittiin ilmavirtausta ajavien 10 90480 voimien suuruus on riippuvainen ionien vaellusuran pituudesta ja ionivirran voimakkuudesta.

Kuvissa 2 ja 3 esitetty keksinnöllinen sovellutus eroaa kuvassa 1 esitetystä aiemmin tunnetusta 5 sovellutuksesta siinä, että vaippa l on varustettu jakoseinällä tai väliseinällä 5, joka on sen muotoinen, että ilmavirtauksen kulku alavirtaan koronaelektrodilta K haarautuu symmetrisesti ulospäin sisäänmenoaukon 2 keskitason molemmille sivuille muodostaen kaksi kes-10 kenään erillistä läpivirtauskanavaa 6 ja 7, jotka sijaitsevat olennaisella etäisyydellä sisäänmenoaukon 2 kautta kulkevasta keskitasosta kohde-elektrodien M sijaitessa kanavissa 6 ja 7. Tämä järjestely estää sisäänmenoaukon läpi menevän ilmavirtauksen jatkavan 15 suoraan eteenpäin sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskitason läheisyydessä, vaan ilmavirtaus pakotetaan ulospäin kohti kohde-elektrodeja M ja niiden ohi il-mavirtauskanaviin 6 ja 7. Vaikka tämä järjestely kääntää ilmavirtausta ja aiheuttaa sen suunnan muutoksen, on 20 yllättäen havaittu, että tällä järjestelyllä saavutetaan huomattavasti tehokkaampi ja suurempi ilmavirtaus. Tämän uskotaan johtuvan siitä, että ilmavirtauksen suunta yhtyy suuressa määrin ilmavirtausta ajavien voimien kanssa, näiden voimien syntyessä ionivirrasta, joka 25 kulkee koronaelektrodista K kohde-elektrodeille M. Tämä tosiasia yhdessä sen tosiasian kanssa, että kulma a voidaan tehdä suureksi niin, että saavutetaan tehokas ja vakaa koronapurkauksen syttyminen kohtuullisella potentiaalierolla samanaikaisesti käyttäen suhteellisen 30 pitkää etäisyyttä koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä, mahdollistaa järjestelmän, joka kuljettaa ilmaa hyvin tehokkaasti kohtuullisella potentiaalierolla elektrodien välillä ja koronavirralla, joka on hyväksyttävissä otsonin syntyminen huomioonottaen.

35 Lisäksi koska ilmavirta pakotetaan ulos kohde- elektrodien M välittömässä läheisyydessä ja liikkuu ohuiden kohde-elektrodien molemmilla puolilla silloin, 11 90480 kun ne on sijoitettu olennaisesti keskeisesti ilmavir-tauskanaviin 6 ja 7, kuten esitettynä kuvissa 2 ja 3, leijailevien epäpuhtauksien kerääntyminen kohde-elektro-dipinnoille on hyvin paljon tehokkaampaa. Ilmavirtauksen 5 taittuminen johtaa myös tietyssä määrin pyörteilyyn kanavissa 6,7, mikä lisäksi parantaa ilman kontaktia kohde-elektrodeihin M ja täten mahdollistaa epäpuhtauksien kerääntymisen yhä tehokkaammin. Kohde-elektrodien paikka kanavissa 6,7 voi vaihdella niin, että saavute-10 taan haluttu ilmavirtaus kohde-elektrodien molemmilla puolilla.

On edullista, jos tasajännitelähde 4, johon koronaelektrodi K ja kohde-elektrodit M on yhdistetty, on maadoitettu keskeisesti niin, että koronaelektrodilla 15 ja kohde-elektrodeilla on vastakkaiset polariteetit suhteessa maahan ja täten alhaisemmat jännitetasot maan suhteen. Koska kohde-elektrodit M sijaitsevat etäisyydellä vaipan 1 sivuseinistä ja väliseinästä 5, nämä seinät voivat olla sähköisesti johtavia ja maadoitet-20 tuja. Tämä tarkoittaa, että nämä seinät ovat turvallisia koskettaa ja ne eivät voi varautua sähköisesti ja aiheuttaa koronapurkaushäiriöitä koronaelektrodilla K. Vaikka ei esitettynä piirustuksessa, koronaelektrodi K ja kohde-elektrodit M on edullisesti yhdistetty jännite-25 lähteeseen 4 suurien vastusten kautta, jotka rajoittavat oikosulkuvirtoja turvallisiin arvoihin, jos yksi elektrodeista joutuu oikosulkuun.

Koska suurin osa ionivirrasta koronaelektrodil-ta K menee ohuiden kohde-elektrodien M reunoille, jotka 30 sijaitsevat lähimpänä koronaelektrodia, vain näiden kohde-elektrodien reunojen pitää olla sähköisesti johtavia tai puolijohtavia ja yhdistettynä jännitelähteeseen. Jäljelle jäävä osa ohuista kohde-elektodeista, mikä osa toimii olennaisesti vain saostumispintana 35 sähköisesti varautuneille aerosolimuotoisille epäpuhtauksille, voi toisaalta olla hyvin resistiivistä, esim. voi koostua antistaattisesta materiaalista tai materiaa- i2 90 4 80 lista, joka on käsiteltynä niin, että siitä tulee antis-taattista, omaten ominaisvastuksen suuruusluokkaa 10xo-10X3 ohmia. Nämä kohde-elektrodien loppuosat nimittäin ottavat vastaan hyvin vähän virtaa, vastaanotetun virran 5 määrän vastatessa vain kohde-elektrodien pinnoille kerääntyneiden epäpuhtauksien sähköisiä varauksia. Tämä kohde-elektrodien rakenne tekee niistä melko turvallisia koskettaa ilmavirtauskanavien 6,7 ulostuloaukkojen 6a,7a kautta. Haluttaessa koronaelektroodiin K päin olevat 10 kohde-elektrodien reunat voidaan pyöristää ja tehdä jonkin verran paksummiksi niin, että ne voivat vastaanottaa ja johtaa pois ionivirran koronaelektrodilta tehokkaammin ilman riskiä koronan, nk. vastakoronan, syntymisestä kohde-elektrodeilla. Näiden kohde-elektro-15 dien reunojen rakenne voi olla myös sovitettuna niiden ohi kulkevan ilmavirtauksen mukaan.

Etua myös saavutetaan, jos koronaelektrodin ylävirran puolelle asetetaan suojaelektrodi S yhdistettynä potentiaaliin, joka olennaisesti vastaa korona-20 elektrodin potentiaalia niin, että ionien vaeltaminen ei-toivottuun suuntaan estyy. Kun koronaelektrodi K on muodoltaan pitkä ohut lanka, samanlainen kuin kuvien 2 ja 3 sovellutuksissa, suojaelektrodi S voi olla muodoltaan esim. suhteellisen suuren halkaisijan omaava tanko 25 ulottuen yhdensuuntaisena koronaelektrodin K kanssa.

Sisääntuloaukko 2 on tavallisesti peitetty säleiköllä tai verkolla 8, mikä estää suojaelektrodin S ja koronaelektrodin K koskettamisen vahingossa. Säleikkö tai verkko 8 voi olla sähköisesti johtava ja täten 30 maadoitettuna samalla tavoin kuin vaipan 1 sivuseinät ja väliseinä 5. Kun verkko tai säleikkö 8 sijaitsee etäisyydellä koronaelektrodista K niin, että ionivirta ei pyri kulkemaan koronaelektrodilta K säleikköön tai verkkoon 8 suojaelektrodi S voidaan poistaa säleikön 35 tai verkon muodostaessa riittävän suojausefektin.

Koronaelektrodia ei tarvitse sijoittaa aksiaa-lisesti sisäänpäin sisäänmenoaukosta 2, kuten on kuvan i3 90480 2 tapauksessa, vaan se voidaan sijoittaa sisäänmenoaukon 2 tasoon tai jopa aksiaalisesti ulospäin tästä aukosta. Tällaisissa tapauksissa säleikkö tai verkko 8 muotoillaan niin, että se myös ympäröi koronaelektrodin K sivut 5 ja täten estää elektrodin koskettamisen vahingossa.

Kuten on ymmärrettävissä, kuvissa 2 ja 3 esitetty edellä mainittuihin periaatteisiin perustuva järjestely voi olla poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoinen, ts. pyöreä sisäänmenoaukko 2. Tässä tapauksessa 10 koronaelektrodi koostuu suorasta langasta tai neulamai-sesta elektrodista, joka sijaitsee aksiaalisesti pitkin sisääntuloaukon 2 läpi kulkevaa keskilinjaa. Lisäksi tässä viimeksi mainitussa sovellutuksessa kaksi erillistä ilmavirtauskanavaa 6 ja 7 ovat muodoltaan rengas-15 maisia ilmavirtauskanavia, jotka sijaitsevat koaksiaa-lisesti sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskilinjan ympärillä ja joiden sisälle on sijoitettu sylinterimäinen putkimainen kohde-elektrodi.

Kuvat 4 ja 5 esittävät kaavioilisesti kuvien 2 20 ja 3 mukaisella tavalla toista mahdollista keksinnöllisen laitteen sovellutusta, jossa on ympyrän muotoinen sisäänmenoaukko 2 ja lyhyt suora lankamainen tai neulan-muotoinen koronaelektrodi K järjestettynä aksiaalisesti sisäänmenoaukon 2 läpi kulkevaa keskilinjaa pitkin. 25 Tässä sovellutuksessa vaippa 1 ja sen väliseinät 5 on muotoiltu niin, että ilmavirtauksen kulkutie alaspäin koronaelektrodista K haarautuu symmetrisesti ulospäin sisäänmenoaukon läpi kulkevasta keskilinjasta ympyrä-poikkileikkauksiseksi ilmavirtauskanavaksi 6, joka 30 laajenee kartiomaisesti sisäänmenoaukon keskilinjan suhteen. Kanavaan 6 on järjestetty ohut katkaistun kartion muotoinen kohde-elektrodi M, joka ulottuu olennaisesti yhdensuuntaisena kanavan seinien kanssa sijaiten seinien välissä. On nähtävissä, että tällaisen 35 rakenteen omaava järjestelmä toimii periaatteessa samalla tavoin kuin aiemmin esitetty kuvien 2 ja 3 sovellutus ja sillä on samat edut. On mahdollista, että ilmanvir- i4 . 90 480 tausolosuhteet ovat vähän edullisemmat kuvien 4 ja 5 mukaisesti tehdyssä sovellutuksessa, koska ilmavirtaus-kanava 6 laajenee ulospäin olennaisesti samassa suunnassa kuin on suunta koronaelektrodilta kohde-elektrodille.

5 Toisaalta kuvien 4 ja 5 mukaisen rakenteen kokonaisulko-dimensiot ovat suuremmat kuin kuvien 2 ja 3 mukaisella rakenteella. Koska kuvien 4 ja 5 mukaisen rakenteen koronaelektrodiin K kuuluu lyhyt suora lankamainen tai neulamainen elektrodi, joka ulottuu aksiaalisesti, 10 suojaelektrodi S voi sopivasti olla muodoltaan rengas järjestettynä ylävirtaan koronaelektrodista.

On ymmärrettävissä, että kuvien 4 ja 5 esittämän sovellutuksen periaatteita voidaan myös käyttää laitteessa, jossa on olennaisesti poikkileikkaukseltaan 15 suorakaiteen muotoinen sisäänmenoaukko ja täten kaksi keskenään erillistä olennaisesti poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoista ilraavirtauskanavaa ( vastaten kanavia 6 ja 7 kuvissa 2 ja 3), jotka laajenevat symmetrisesti sisäänmenoaukon keskitason suhteen. Tässä 20 tapauksessa molempiin ilmavirtauskanaviin kuuluu olennaisen litteä ohut kohde-elektrodi, samanlainen kuin kuvien 2 ja 3 sovellutuksessa, koronaelektrodin ollessa langan muotoinen ja järjestettynä samalla tavoin kuin kuvissa 2 ja 3.

25 Kuvat 6 ja 7 esittävät kaaviollisesti äärim mäistä ja monessa suhteessa suuresti edullista keksinnön mukaisen järjestelmän sovellutusta, missä vaippa 1 ja väliseinä 5, joka tässä erityisessä tapauksessa on olennaisesti tasomainen, ovat sen muotoisia, että il-30 mavirtauksen kulkema tie koronaelektrodilta alavirtaan haarautuu olennaisesti suorassa kulmassa kahdeksi vastakkaissuuntaiseksi ilmavirtauskanavaksi 6 ja 7, jotka täten ulottuvat olennaisesti suorassa kulmassa sisään-tuloaukon keskitason suhteen. On huomattu, että tämä 35 sovellutus kuljettaa ja puhdistaa ilmaa hyvin tehokkaasti. Kulma a, missä koronaelektrodi K näkee kohde-elektrodin M, voidaan tässä tapauksessa tehdä hyvin suureksi i is 90480 ja koronaelektrodi K voidaan sijoittaa olennaisesti vaipan seinän tasoon tai välittömästi sen ulkopuolelle niin, että sisääntuloaukko tai sisääntuloalue voidaan tehdä hyvin lyhyeksi.

5 Kuvat 8 ja 9 esittävät kaaviollisesti vastaavaa sovellutusta, jossa on ympyrän muotoinen sisäänmenoaukko 2 ja täten vain yksi ilmavirtauskanava 6, joka ulottuu radiaalisesti kaikkiin suuntiin, olennaisesti suorassa kulmassa sisääntuloaukon keskilinjaan nähden ja johon 10 olennaisesti litteä rengasmainen kohde-elektrodi M on asetettu.

Vaikka kaikkien edellä kuvattujen keksinnöllisten järjestelmien kohde-elektrodi tai kohde-elektrodit ovat ohuita (ts. niiden paksuus on pieni verrattuna 15 niiden pinta-alaan) ja on sijoitettu yhdensuuntaisena etäisyydelle kanavat 6,7 määräävistä seinämistä, käsittäen kohde-elektrodin tai -elektrodit, on myös mahdollista antaa kohde-elektrodeille eri muodot ja sijainnit. Täten kaikkien sovellutusten kohde-elektrodit voivat 20 koostua sähköisesti johtavista tai puolijohtavista pinnoista, jotka on järjestetty suoraan kanavan seinämien sisäpintoihin tai niiden välittömään läheisyyteen. Nämä kohde-elektrodipinnat voidaan täten maadoittaa niin, että vältytään kaikilta eristys ja kipinöintion-25 gelmilta, jolloin koko korkeajännitepotentiaali sijaitsee koronaelektrodilla. Koska kuitenkin, kuten edellä mainittiin, on mahdollista keksinnön mukaisesti rakennetulla laitteella toimia suhteellisen vaatimattomalla potentiaalierolla koronaelektrodin ja kohde-elektrodin 30 välillä ja tästä huolimatta merkittävällä koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisellä etäisyydellä, tosiasia, että koronaelektrodi sijaitsee kokonaisuudessaan korkeajännitepotentiaalissa maan suhteen, ei tarvitse johtaa ylipääsemättömiin eristys tai kipinöintiongel-35 miin. Tällaisilla kohde-elektrodeilla järjestettynä kanavan seinien sisäpinnoille tai niiden välittömään läheisyyteen kuitenkin on myös muu kuin maan potentiaa- ie 90 4 80 li, samanlainen kuin edellämainituissa sovellutuksissa, joissa tapauksissa kanavan seinien täytyy tietenkin olla sähköisesti eristettyjä. Järjestelyssä, missä kohde-elektrodin pinnat ovat kanavan seinien sisäpin-5 noilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, ohuet sähköisesti eritetyt elektrodielementit voidaan järjestää yhdensuuntaisiksi ja keskeisiksi ilmavirtauskanavien kanssa samalla tavoin kuin kuvissa 2-9 esitettyjen sovellutusten kohde-elektrodit M, näiden sähköisesti 10 eristettyjen elektrodielementtien ollessa varautuneita elektrostaattisesti ja muodostaen yhdessä kanavan seinien kohde-elektrodien kanssa kondensaattoriseparaat-torit ilmavirtauksen aerosoliepäpuhtauksien tehokkaaksi keräämiseksi.

15 Kuva 13 on kaaviollinen leikkauskuva, saman

lainen kuin kuvan 6 leikkaus, vaihtoehtoisesta esimerkinomaisesta edelläkuvatunkaltaisesta sovellutuksesta, jonka on havaittu käytännön kokeissa olevan äärimmäisen tehokas. Kuvan 13 järjestely on olennaisesti saman 20 muotoinen kuin kuvissa 6 ja 7 esitetty järjestely, jolla on neliön tai suorakaiteen muotoinen ulkomuoto ja suorakaiteen muotoinen sisääntuloaukko 2, joka ulottuu laitteen koko pystysuuntaiselle etäisyydelle ja josta si-säänvirtausilma haarautuu olennaisesti 90° ulospäin 25 läpi kahden vastakkaissuuntaisen ilmavirtauskanavan 6 ja 7. Koronaelektrodi K on muodoltaan lankamainen ja järjestettynä sisäänmenoaukon 2 läpi kulkevaan keskitasoon yhdessä suojaelektrodin S kanssa edelläkuvatulla tavalla. Molempien kanavien 6,7 sisään on järjestetty 30 kohde-elektrodijärjestely, johon kuuluu kolme ohutta kohde-elektrodielementtiä M, joista kaksi muodostaa vastaavan ilmavirtauskanavan 6,7 ulommat sivuseinät, kun taas kolmas kohde-elektrodielementti M ulottuu yhdensuuntaisena ja olennaisesti keskeisenä näiden 35 ulkosivujen välissä. Kaikki kohde-elektrodielementit M on maadoitettu yhdessä jännitelähteen 4 yhteen napaan, kun taas koronaelektrodi K yhdessä suojaelektrodin S

i i7 90 480 kanssa on yhdistetty jännitelähteen toiseen napaan. Tässä sovellutuksessa, seinä 5, joka jakaa ja ohjaa sisääntuloaukosta 2 tulevan ilmavirtauksen, on edullisesti sähköisesti eristetty. Sisääntuloaukon 2 määrää-5 vät vaipan seinät 1 voivat olla sähköisesti eristettyjä tai sähköisesti johtavia ja maadoitettuja yhdessä sisääntuloaukon 2 peittävän verkon 8 kanssa. Ilmavirtaus kulkee sisään sisääntuloaukosta 2 ja ulos kahdesta vastakkain suuntautuneesta kanavasta 6,7 samalla tavoin 10 kuin kuvattiin kuvien 6 ja 7 järjestelmän yhteydessä. Ilmavirtauskanaviin 6,7 on järjestetty lisäksi ohuet sähköisesti johtavat tai puolijohtavat elektrodielemen-tit 10, jotka sijaitsevat keskeisesti kohde-elektrodien M välissä. Nämä lisäelektrodielementit 10 ovat sähköi-15 sesti eristettyjä ympäristöstä, ts. asennettu vaipan sähköisesti eristettyihin päätyseiniin ja laitteen ollessa toiminnassa ne varautuvat sähköstaattisesti saavuttaen jännitteen, jolla on sama polariteetti kuin koronaelektrodilla K verrattuna kohde-elektrodielement-20 teihin M. Yhdessä kohde-elektrodielementtien M kanssa nämä lisäelektrodielementit 10 muodostavat periaatteessa konventionaalisen kaltaiset kondensaattorierottimet, jotka toimivat tehokkaina ilmavirtauksen kohde-elektro-dielementeille tuomien aerosoliepäpuhtauksien kerääjinä. 25 Lisäelektrodielementtien reunat, jotka sijaitsevat lähinnä koronaelektrodia K, voidaan varustaa ulospäin suuntautuvilla sormilla tai tapeilla, jotka tekevät halutun elektrostaattisen varauksen elektrodielemen-teille 10. Kohde-elektrodielementit M ja lisäelektrodi-30 elementit 10 jokaisessa ilmavirtauskanavassa 6,7 voidaan yhdessä konstruoida muodostamaan yksi helposti kiinnitettävä yksikkö, joka on helposti poistettavissa puhdistusta tai vaihtoa varten silloin, kun kohde-elektrodielementit M ovat merkittävästi likaantuneet ilman 35 epäpuhtauksista.

Kuva 13 mukaista järjestelmää, jonka ulkodimen-siot ovat 400 x 400 mm ja muut mitat osoitettuna piirus- is 90480 tuksessa millimetreinä, on testattu käytännössä korona-jännitteellä 20 kV ja koronavirralla noin 8μΑ. Tällöin saavutetttiin ilmavirtaus noin 60 m3/h ja yli 99% ilman kuljettamista aerosoliepäpuhtauksista suodattui pois.

5 On ymmärrettävä, että järjestelmällä, joka on periaatteessa kuvan 13 mukaan kuvatun kaltainen, voi myös olla rotaatiosymmetrinen rakenne samalla tavoin kuin kuvissa 8 ja 9 kuvatulla järjestelmällä. Lisäksi on ymmärrettävä, että järjestelmä, on se sitten rotaa-10 tiosymmetrinen tai suorakulmainen, voidaan muotoilla sellaiseksi, missä ilmavirtaus taipuu vähemmän kuin 90° melkein 90° sijasta, esim. samalla tavoin kuin järjestelmissä esitettynä kuvissa 2,3 tai 4,5.

Edellä esitetystä on ymmärrettävä, että järjes-15 telmä, missä kohde-elektrodipinnat sijaitsevat kanavan seinien sisäpinnoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä, ei välttämättä tarvitse lisäkohde-elektrodeja keskeisenä kanavassa eikä lisäelektrodielementtejä 10, kuten on laita kuvan 13 tapauksessa. Lisäksi kanavan 20 seinillä tai niiden välittömässä läheisyydessä olevia kohde-elektrodipintoja voidaan tietenkin myös käyttää muissa keksinnöllisissä sovellutuksissa, kuten esim. kuvien 2-11 sovellutuksissa. Kuten edellä mainittiin, tässä tapauksessa ei ole tarpeen maadoittaa kohde-elekt-25 rodeja, vaan nämä elektrodit voidaan vaihtoehtoisesti yhdistää potentiaaliin, joka eroaa maapotentiaalista, missä tapauksessa kanavan seinät täytyy tietenkin eristää sähköisesti.

On myös ymmärrettävä, että keksinnön mukaisen 30 järjestelyn kohde-elektrodit voivat olla muodoltaan myös muunlaisia kuin edellä on kuvattu. Esimerkiksi kohde-elektrodeissa ei tarvitse olla pintoja, jotka ulottuvat yhdensuuntaisina ilmavirtauskanavien sivuseinien kanssa. Sen sijaan järjestelyissä, joissa ilmavir-35 tauskanavat ovat poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisia, esim. kuvien 2,3 tai 6,5 tai 12 sovellutusten kanavat, kohde-elektrodeihin voi kuulua tasomaisia i9 90 4 80 elektrodielementtejä, jotka sijaitsevat ilmavirtaus-kanavan sivuseiniin nähden suorassa kulmassa, joko yksi tai useampi keskenään yhdensuuntainen elektrodielementti jokaisessa kanavassa. Tällä tavoin konstruoiduissa 5 järjestelmissä, esim. kuvissa 2,6 tai 12, tällaiset vaihtoehtoiset kohde-elektrodit on järjestetty yhdensuuntaisiksi kuvien tasoon nähden.

Jotta mahdollistetaan keksinnön mukaisesti tehdyn järjestelmän läpi ilmavirtaus, joka puhdistuu 10 edellä mainittujen aerosoliepäpuhtauksien lisäksi myös kaasumaisista epäpuhtauksista, kanavat 6,7 määräävien vaipan seinien 1,5 sisäpinnat voidaan päällystää kerroksella kemiallisesti aktiivista materiaalia, joka absorboi tai katalyyttisesti hajoittaa ko. kaasumaisia epä-15 puhtauksia. Koska keksinnön mukaisen järjestelyn seinät 1,5 voivat olla sähköisesti maadoitettuja, on myös suhteellisen helppoa jäähdyttää tai lämmittää näitä seiniä niin, että läpi kulkevan ilman lämpötila saadaan muuttumaan.

20 Kuten edellä mainittiin koronapurkaus korona- elektrodilla tuottaa kaasumaisia aineita ja otsonia ja erityisesti typpioksideja, jotka ovat haitallisia tai ärsyttävät lähistöllä olevia ihmisiä ja joiden konsent-raatio ympäröivässä ilmassa ei saa ylittää tiettyjä 25 raja-arvoja ympäristöissä, joissa on ihmisiä. Keksinnön mukaisesti tehty järjestelmä mahdollistaa poistaa suuri osa näistä kaasuista tai tehdä ne vaarattomiksi käyttämällä sisäänmenoaukon 2 vastakkaisella puolella väliseinää 5, jossa on aukko 9, joka sijaitsee aksiaalisesti 30 vastapäätä koronaelektrodia K ja joka muodoltaan ja ulottumaltaan vastaa koronaelektrodia, kuten on kaaviol-lisesti ja esimerkinomaisesti esitetty kuvassa 10 kuvien 6-9 mukaisia laitteita varten. Se osa ilmavirtausta, joka ohittaa koronaelektrodin sen välittömässä läheisyy-35 dessä ja joka sisältää pääosan koronapurkauksessa syntyvistä haitallisista kaasuista, kulkee tämän aukon 9 läpi. Aukon 9 läpi tuleva ilma voidaan ottaa talteen 20 90 4 80 väliseinän 5 takana niin, että ilman kuljettamat haitalliset kaasut voidaan käsitellä turvallisesti. Tämä voidaan tehdä joko päästämällä ilma rakennuksen ulkopuolelle tai ilma voidaan johtaa sopivaan suodattimeen, 5 johon haitalliset kaasut imeytyvät tai katalyyttisesti hajoavat turvalliseen muotoon. Tällainen suodatin voi sijaita seinän 5 takana olevassa tilassa aukosta 9 alavirtaan. On ymmärrettävä, että tätä järjestelyä voidaan myös käyttää kaikissa keksinnön muissa sovel-10 lutuksissa, esim. kuvien 2-5, 11,12 ja 13 sovellutuksissa.

Kuvat 14 ja 15 esittävät kaaviollisesti ja esimerkinomaisesti sovellutuksia, joissa se osa ilmavirtausta, jossa on haitallisia kaasuja, poistetaan korona-15 elektrodin välittömästä läheisyydestä edellä kuvatulla tavalla.

Kuvassa 14 esitetty laite rakentuu olennaisesti samalla tavoin kuin kuvien 2 ja 3 mukainen laite kuitenkin sillä erolla, että kuvan 14 sovellutuksessa kohde-20 elektrodiin kuuluu elektrodipinnat M järjestettynä kanavien 6 ja 7 sivuseinien sisäpinnoille ja vaippa 1 ja väliseinä 5 on eristetty sähköisesti. Koronaelektro-din K vastakkaisella puolella väliseinässä 5 on samanmuotoinen ja samalle etäisyydelle ulottuva aukko 9 kuin 25 lankamainen koronaelektrodi K. Ilmamäärä, joka ohittaa koronaelektrodin K sen välittömässä läheisyydessä ja joka täten sisältää koronapurkauksen synnyttämiä haitallisia kaasuja, kulkee tämän aukon 9 läpi. Täten tämä ilmamäärä virtaa väliseinän 5 takana tai sisällä olevaan 30 tilaan ja voidaan puhdistaa mainituista haitallisista kaasuista sopivan suodattimen 11 avulla.

Koska tämän sovellutuksen kohde-elektrodien pinnat M sijaitsevat suhteellisen lähellä aukkoa 9, on varmaa, että haitallisia kaasuja sisältävä ilmamäärä 35 todellisuudessa virtaa aukkoon 9.

Kuva 15 esittää kaaviollisesti ja esimerkinomaisesti saman periaatteen mukaista laitetta kuin laite j 2i 90480 kuvissa 4 ja 5 sillä poikkeuksella, että kuvan 15 sovellutuksen virtauskanavat 2,6,7 ovat poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia ja koronaelektrodi K on täten langan muotoinen. Samasta syystä kuvan 15 sovellutuksen kohde-5 elektrodi M on muodoltaan litteä, ohut elektrodielement-ti. Edellä kuvatulla tavalla väliseinään 5 kuuluu aukko 9, joka sijaitsee aksiaalisesti koronaelektrodia K vastapäätä ja joka muodoltaan vastaa koronaelektrodia ja ulottuu samalle alueelle. Koronaelektrodin välit-10 tömässä läheisyydessä sen ohittanut ilmamäärä, joka täten sisältää koronapurkauksen synnyttämiä haitallisia kaasuja, kulkee aukon 9 läpi. Nämä haitalliset kaasut voidaan poistaa kuljettamalla aukon 9 läpi tullut ilmamäärä sopivan suodattimen läpi, edellä kuvatulla 15 tavalla. Koska tämän sovellutuksen väliseinä 5 on sähköisesti johtava ja maadoitettu, seinän 5 se osa, joka sijaitsee lähinnä aukkoa 9, vetää puoleensa tietyn pienen koronavirran, kun etäisyys aukon 9 ja koronaelektrodin K välillä on tähän sovitettu. Tämä koronavir-20 ta auttaa tehokkaasti ajamaan koronaelektrodin läheltä kulkevan ilmamäärän aukon 9 läpi. Ohut lisäelektrosiele-mentti 11 voidaan sijoittaa taaksepäin tai alavirtaan aukosta 9 ja yhdistää samanmerkkiseen potentiaaliin kuin on koronaelektrodin K potentiaali. Tämä elektrodi-25 elementti 11 muodostaa yhdessä maadoitetun väliseinän 5 kanssa kondensaattorierottimen, jossa aukon 9 läpi tulevassa ilmavirtauksessa olevat aerosoliepäpuhtaudet kerätään pois. Tässä tapauksessa epäpuhtaudet keräytyvät väliseinälle 5. Täten estetään tällaisten aerosoliepä-30 puhtauksien pääsy suodattimelle ja sen likaaminen, jotta turvallisesti saadaan koronapurkauksen synnyttämät haitalliset kaasut käsitellyiksi.

On ymmärrettävää, että useita keksinnöllisiä laitteita voidaan yhdistää muodostamaan suuri yksikkö.

35 Täten kuva 11 esittää kaaviollisesti ja esimer kinomaisesti kahta tai useampaa kuvien 2,3 mukaista laitetta asetettuna aksiaalisesti linjaan niin, että 22 90480 niiden läpi menee sama ilmavirtaus. Tällaisella laitteella on etuna, että väliseinä 5, jonka ulkopinnat voivat olla sähköisesti johtavia ja sisäpinnat sähköisesti eristettyjä, tehokkaasti suojaa alapuolella olevaa 5 koronaelektrodia K estäen tehokkaasti ionivirran liikkumisen ylävirtaan, mikä ei ole suotavaa.

Kuva 12 esittää kaaviollisesti kahta kuvissa 6-9 esitettyä laitetta asetettuna vastakkain niin, että laitteiden sisäänmenoaukot osoittavat keskenään vastak-10 kaisiin suuntiin. Tämä laitteiden yhdistelmä voi tietenkin olla tehokas kuvan 13 sovellutuksessa.

On ymmärrettävä, että keksintöä ei rajata vain edellä kuvattuihin ja esitettyihin sovellutusesimerkkei-hin ja että esitettyjä ja kuvattuja sovellutuksia voi-15 daan modifioida keksinnön puitteissa ja että useita keksinnöllisiä laitteita voidaan yhdistää muodostamaan suurempia ilmankäsittelyjärjestelmiä.

20 25 30 35

Claims (16)

23 90 480

1. Ilmankuljetusjärjestely ja mahdollisesti samanaikaisesti puhdistusjärjestely, johon kuuluu koro- 5 naelektrodi (K) ja ainakin yksi kohde-elektrodi (M) etäisyydellä koronaelektrodista, tasajännitelähde (4), koronaelektrodin ja kohde-elektrodin ollessa kytkettyinä vastaaviin jännitelähteen napoihin, ja jossa järjestelyssä koronaelektrodin muoto ja jännitelähteen jännite 10 ovat sellaiset, että ioneita synnyttävä koronapurkaus ilmenee koronaelektrodilla ja lisäksi käsittäen vaipan (1,5), jossa on sisäänmenoaukko (2), jonka suhteen olennaisesti keskeisesti koronaelektrodi sijaitsee, ja ilmavirtaustie, joka ulottuu sisäänmenoaukosta (2) ja 15 jossa kohde-elektrodi sijaitsee olennaisella etäisyydellä ja symmetrisesti sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskilinjan suhteen niin, että koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välinen linja muodostaa olennaisen kulman (a) sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskilinjan kanssa, 20 tunnettu siitä, että vaippa (1,5) on muotoiltu siten, että ilmavirtaustie alavirtaan sisäänmenoaukosta (2) ja koronaelektrodista (K) haarautuu ulospäin kohti kohde-elektrodia (M) muodostaen ilmavirtauskanavan (6,7), joka sisältää kohde-elektrodin ja joka sijaitsee 25 etäisyydellä sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevasta keskilinjasta niin, että sisäänmenoaukon läpi sisään tuleva ilma pakotetaan ulospäin kohti kohde-elektrodia ja niin, että ainakin suurimman osan ilmasta kulku suoraan eteenpäin pitkin sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskilinjan 30 jatketta estetään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevan keskilinjan ja koronaelektrodin (K) ja kohde-elektrodin (M) välisen linjan välinen kulma (a) on 35 ainakin 30 0 .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että sisäänmenoaukko (2) 24 90480 on poikkileikkaukseltaan oleellisesti suorakulmainen; ja että koronaelektrodi (K) on pitkänomainen ja lanka-mainen muodoltaan ja on järjestetty sisaänmenoaukon (2) läpi kulkevaan keskitasoon ulottuen kohtisuorassa si- 5 säänmenoaukon läpi kulkevaan keskilinjaan nähden, ja että ilmavirtaustie koronaelektrodista alavirtaan haarautuu sisäänmenoaukon läpi kulkevan keskitason molemmille puolille kahdeksi olennaisesti poikkileikkaukseltaan suorakulmaiseksi ilmavirtauskanavaksi (6,7) molem- 10 pien kanavien omatessa vastaavat kohde-elektrodit (M), jotka ulottuvat olennaisesti yhdensuuntaisina ilmavir-tauskanavien seinien kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodit (M) sisäl- 15 tävät kaksi ilmavirtauskanavaa (6,7) ulottuvat olennaisesti yhdensuuntaisina sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevan keskitason kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodit (M) sisäl- 20 tävät kaksi ilmavirtauskanavaa (6,7) jakautuvat keskenään vastakkaisiin suuntiin sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevasta keskitasosta.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodit (M) sisäl- 25 tävät kaksi ilmavirtauskanavaa (6,7) ulottuvat keskenään vastakkaisiin suuntiin olennaisesti kohtisuorassa sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevaan keskitasoon nähden.

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että sisäänmenoaukko (2) 30 on olennaisesti pyöreä, että koronaelektrodiin (K) kuuluu lyhyt lankamainen tai neulamainen elektrodi ulottuen aksiaalisesti olennaisesti sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevaa keskiviivaa pitkin, ja että ilmavirtaustie koronaelektrodista alavirtaan haarautuu olennaisesti 35 kartiomaisesti suhteessa keskilinjaan olennaisesti poikkileikkaukseltaan rengasmaiseen ilmavirtauskanavaan (6) ympäröiden samankeskeisesti keskilinjaa, ja että i 25 90 480 kanavaan (6) kuuluu olennaisesti rengasmaisesti ulottuva kohde-elektrodi (M).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että poikkileikkaukseltaan 5 pyöreä ja kohde-elektrodin (M) sisältävä kanava (6) ulottuu olennaisesti yhdensuuntaisena sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevan keskilinjan kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että poikkileikkaukseltaan 10 pyöreä ja kohde-elektrodin (M) sisältävä kanava (6) hajaantuu kartiomaisesti sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevasta keskilinjasta.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että poikkileikkaukseltaan 15 pyöreä ja kohde-elektrodin (K) sisältävä ilmavirtaus-... kanava (6) ulottuu radiaalisesti ulospäin kaikkiin suuntiin olennaisesti kohtisuorassa sisäänmenoaukon (2) läpi kulkevaan keskilinjaan nähden.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen 20 järjestely, tunnettu siitä, että jokaiseen kohde-elektrodiin (M) kuuluu olennaisesti ohut elektro-dielementti järjestettynä olennaisesti yhdensuuntaisena ja olennaisesti keskeisesti vastaavan ilmavirtauskanavan (6,7) seinien väliin.

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodi (M) on olennaisesti sylinterimäinen ja järjestettynä olennaisesti yhdensuuntaisena ja olennaisesti keskeisesti poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisen ilmavirtaus-30 kanavan (6) seinien väliin.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodiin (M) kuuluu ohut katkaistun kartion muotoinen elektrodiele-mentti järjestettynä olennaisesti yhdensuuntaisena ja 35 olennaisesti keskeisesti poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisen kartiomaisesti hajaantuvan ilmavirtauskanavan (6) seinien väliin. 26 90480

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektrodi (M) on rengasmainen olennaisesti litteä rakenteeltaan ja järjestettynä yhdensuuntaisesti ja keskeisesti ilmavirtaus- 5 kanavan (6) seinien väliin kanavan ulottuessa radiaali-sesti kaikkiin suuntiin olennaisesti kohtisuorassa sisäännenoaukon (2) läpi kulkevaan keskilinjaan nähden.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kohde-elektro- 10 diin (M) kuuluu sähköisesti johtavat tai puolijohtavat pinnat järjestettynä kohde-elektrodit sisältävien il-mavirtauskanavien (6,7) seinien sisäpinnoille tai niiden välittömään läheisyyteen.

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen 15 järjestely, tunnettu siitä, että vaipan seinään (5), joka sijaitsee vastapäätä sisäänmenoaukkoa (2), kuuluu aukko (9), joka sijaitsee aksiaalisesti vastapäätä koronaelektrodia (K) ja jolla on pienemmät dimensiot kuin sisäänmenoaukolla, aukon (9) ollessa tarkoitettuna 20 sille osalle ilmavirtausta, joka ohittaa koronaelektro-din sen välittömässä läheisyydessä ja joka sisältää koronapurkauksen synnyttämiä haitallisia kaasuja. i 27 90 480