FI89981B - Taendroer foer projektil - Google Patents

Description

a 9 9 81

Sytytin ammusta varten

Keksinnön kohteena on sytytin ammusta varten, jossa on nallin ja putken varmistus, käsittäen rungon, jonka päälle on sovitettu kuori, iskurin, joka vaikuttaa nalliin törmäyshetkellä, viritysmekanismin, käsittäen liikkuvan kappaleen, joka on sovitettu olemaan ensin varmistusasennossa, jossa iskurin ja nallin välinen yhteistoiminta on mahdoton, ja sitten viritysasennossa, joka mahdollistaa tämän yhteistoiminnan, portaittain toimivan, mekaanisen hidastimen liikkuvan kappaleen kulkuajan säätämiseksi varmistusasennosta vi-ritysasentoon, ja tämä hidastin lomistuu liikkuvan kappaleen hammastuksen kanssa, sekä elimet siirtymisajan säätämiseksi varmistusasennosta viritysasentoon.

US-patenttijulkaisusta 2 644 398 tunnetaan tämäntyyppinen sytytin, jossa elimet, joilla säädetään siirtymisaikaa varmistusasennosta viritysasentoon, käsittävät tasauspyörästön, jolla liikkuvan kappaleen alkuasento vaihtelee, joka kappale tulee saattaa viritysloppuasentoon. Tämä mekanismi on monimutkainen ja kallis.

Keksinnön kohteena on valmistaa tukeva, yksinkertainen ja edullinen laite, jonka avulla voidaan säätää liikkuvan kappaleen kulkuaikaa määrätystä lähtöasennosta samoin määrättyyn loppuasentoon.

Tätä varten keksinnön kohteena olevalle sytyttimelle on tunnusomaista, että hidastin on siirrettävissä siten, että sen asentoa pitkin hammastusta muutetaan sen välimatkan muuttamiseksi, jolla se on yhteistoiminnassa tämän hammastuksen kanssa, ennen kuin liikkuva kappale joutuu viritys-asentoonsa.

Oheisessa piirroksessa esitetään kaavamaisesti esimerkkinä keksinnön kohteena olevan sytyttimen suoritusmuotoa.

2 89981

Kuva 1 on sytyttimen aksiaalinen leikkaus,

Kuva 2 on kuvan 1 viivan II-II mukainen leikkaus,

Kuva 3 on kuvan 1 viivan 111 -111 mukainen osittainen leikkaus,

Kuva 4 on kuvan 1 viivan IV-1V mukainen leikkaus,

Kuva 5 on kuvan 2 osakuva joka esittää toista toiminta- asentoa, ja

Kuvat 6 ja 7 esittävät ohjauslaitetta.

Sytytin käsittää rungon 1 johon on asennettu kuori 2 jota voidaan siirtää kulmassa runkoon 1 nähden. Kuoren 2 asentoa säilytetään nokan muodostaman renkaan 3 runkoon 1 kohdistamalla kitkalla, jossa renkaassa on kaksi rengasmaista tiivistettä 4 ja 5 ja jonka toimintaa selostetaan alla.

Kuoren 2 etuosassa on iskuri 6 jota työntää suojusta 7 vastaan jousi 8 ja jossa on kärki 9. Tämä iskuri on tarkoitettu toimimaan nallin 10 kanssa joka on roottorin 12 varassa, jota esitetään kuvassa 1 varmistusasennossa, jossa asennossa nalli sijaitsee iskurin 8 kärjen 9 radan ulkopuolella. Roottori 12 on kiinnitetty akseliin 13, joka pyörii laakereissa 14, jotka ovat rungon 1 varassa. Akselin 13 päissä on kummassakin taso-leikkaus 15 joka sijaitsee renkaan 3 ulkoneman 16 kohdalla kun rengas on varmistusasennossa, jonka antaa kuoren 2 kulma-asento.

Roottorin ku1 ma siirtymää, jolla nalli 10 siirretään toiminta-asentoon, ohjataan kuvissa 3 ja 4 hyvin näkyvällä laitteella. Tämä laite käsittää hitausvivun 17, joka on asennettu kääntyväsi! yhteen laakereista 14. Hitausvivun painopiste on epä-keskinen akselin 13 keskiviivaan nähden ja sitä pitää kuvissa ρϊ 9 9 81 3 3 ja 4 kuvatussa varmistusasennossa lukko 18 joka on työnnetty tämän vivun uraan 19, sekä roottorin 19 toiseen uraan 20, ja tätä lukkoa kuormittaa jousi 21 ammuksen ulkopuolta kohti, mutta sitä pitää paikallaan renkaan 3 yksi ulkonemista 16, kun rengas on varmistusasennossa. Lisäksi vipuun 17 kohdistuu painonappi 22, johon kohdistuu jousi 23, joka saattaa sen kosketukseen vivun 17 tukiosaan.

Vääntöjousi 25, joka on kääritty roottorin 12 akselin 13 ympäri, on toisesta päästään kiinnitetty vipuun 17 ja toisesta päästään akseliin 13. Tämän jousen 25 tarkoituksena on antaa vääntömomentti roottorin 12 pyörittämiseksi laukaisun jälkeen ja saattaa se aktiiviasentoon, joka mahdollistaa, että iskurin kärki 9 iskee nalliin 10. Roottorin 12 pyörimistä jarruttaa poistorei'iäl1ä varustettu hidastin 26 joka käsittää kertaavan hammaspyörä vaihteen 27 joka toimii yhdessä taspainottajan 28 kanssa. Tarttuminen mekanismiin tapahtuu roottoriin 12 liittyvällä hammastetulla osuudella, joka lomistuu mainitun mekanismin hammaspyörän 30 kanssa.

Ajastin käsittää kaksi laattaa 36 ja 36' jotka kieppuvat akselin 13 yhden laakerin 14 ympäri, mikä mahdollistaa hidastimen kulmasiirtymän tämän akselin ympäri. Hidastimen kaksi eri asentoa (kuvissa 2 ja 5) antavat kaksi hidastusaikaa.

Kuvan 2 tapauksessa, roottorin 12 tulee pyöriä vastapäivään saavuttaakseen viritysasentoa. Hammastettu osuus 29 lomistuu koko pituudeltaan tämän kulma siirtymän aikana. Vähän ennen liikkeen loppumista osuus 29 poistuu hammaspyörästä 30 ja roottori 12 joutuu 1oppuasentoonsa.

Kuvan 5 tapauksessa hidastimen asento saa sektorin 29 loimis-tumisen hammaspyörään 30 tapahtumaan roottorin 12 varmistus-asennossa lähellä sektorin hammastuksen loppua. Roottorin 12 kulmasiirtymän aikana vain muutamat sektorin 29 hampaat toimivat hammaspyörän 30 kanssa ennen kuin sektori poistuu hammas- 4 -59981 pyörästä. Roottoria siis jarrutetaan lyhyemmällä välillä, mikä johtaa lyhyempään hi da stusaikaan.

Hidastimen saattaminen toivottuun asentoon saadaan liikuttamalla rengasta 3 jossa on kaiteet 37-40 kuten esitetään kaavamaisesti kuvissa 6 ja 7. Nämä kaiteet toimivat yhdessä hidastimen kahden tapin 41 ja 42 kanssa sen saattamiseksi jompaan kumpaan kuvissa 2 ja 5 esitetyistä asennoista. Kuva 6 esittää kaiteita renkaan 3 varmuusasennossa, jota varten hidastin on keski asennossa kahden ääriasentonsa välillä. Jos käännetään rengasta 3 sen kaiteiden siirtämiseksi oikealle, kaide 39 toimii tapin 42 kanssa hidastimen kalli stami seksi kuvan 5 mukaiseen asentoon. Renkaan 3 pyörintä vastakkaiseen suuntaan saattaisi hidastimen kuvan 2 mukaiseen asentoon kaiteen 38 toimiessa tapin 41 kanssa.

Sytyttimen toiminta on seuraava:

Ennen kuin asetta panostetaan ammuksella, rengasta 3 on ohjailtava esimerkiksi kuoren 2 avulla siirtovarmistuksen poistamiseksi irroittamal1 a ulkonemat 16 laatoista 15 ja rengasta pyöritetään jompaan kumpaan suuntaan hidastimen kalustamiseksi valittuun asentoon.

Rengasta 3 pyöritettäessä näin, ulkonema 16 avaa lukon 18, siten, että tämä suorittaa ensimmäisen osan matkastaan joka vapauttaa hitausvivun 17 irroittamal1 a uran 19.

Lukon 18 kantaman 34 ansiosta siirtymää rajoittaa kantaman työntö vipua 17 kohti, siten, että lukon pää pysyy upotettuna uraan 20.

Ammuksen laukauksesta saama kiihtyvyys siirtää työntönappia 22 (kuva 3) jousen 23 kytkintä vastaan siten, että vipu 17 voi pyörriä hitauksesta myötä suuntaan, kuten kuvassa 3, kiristäen lisää joutta 25.

5 ΰ 9 9 81

Kun vipu 17 on pyörinyt noin neljännesosan kierrosta, se avaa täysin lukon 18 vivussa olevan syvennyksen avulla, johon lukko 18 lomistuu vivun 17 lukitsemiseksi viritysasentoon . Roottoria 12 vapautetaan tällöin ja se pyörii jousen 25 harjoittaman vääntömomentin vaikutuksesta, ja siirtymää ajastaa mekanismi 26 valittuun arvoon. Heti kun roottori on suorittanut n. neljänneksen kierroksen kulmasiirtymän, ja tämän siirtymän kesto on suunniteltu toivotun putken varmistuksen varmistamiseksi, nalli 10 sijaitsee vastapäätä iskurin kärkeä 9, kun taas roottorin kantama vahvistusrele asettuu pyrofoorista releetä 32 ja nallia 33 vastapäätä.

On itsestään selvää, että voitaisiin käyttää muita järjestelyjä putken varmistuskeston säätämiseksi. Voitaisiin esimerkiksi valmistaa apumassa, joka voidaan liittää tai irroittaa tasapainottimesta 28 sen värähtelyajan muuttamiseksi.

Claims (5)

1. Sytytin ammusta varten, jossa on nallin ja putken varmistus, käsittäen rungon (1), jonka päälle on sovitettu kuori (2), iskurin (6), joka vaikuttaa nalliin (10) törmäyshetkellä, viritysmekanismin, käsittäen liikkuvan kappaleen (12), joka on sovitettu olemaan ensin varmistusasennossa, jossa iskurin ja nallin välinen yhteistoiminta on mahdoton, ja sitten viritys-asennossa, joka mahdollistaa tämän yhteistoiminnan, portaittain toimivan, mekaanisen hidastimen (26) liikkuvan kappaleen (17) kulkuajan säätämiseksi varmistusasennosta viritysasen-toon, ja tämä hidastin lomistuu liikkuvan kappaleen (12) ham-mastuksen kanssa, sekä elimet siirtymisajan säätämiseksi varmistusasennosta viritysasentoon, tunnettu siitä, että hidastin (26) on siirrettävissä siten, että sen asentoa pitkin hammas -tusta muutetaan, sen välimatkan muuttamiseksi, jolla se on yhteistoiminnassa tämän hammastuksen kanssa, ennen kuin liikkuva kappale (12) joutuu viritysasentoonsa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sytytin, jossa liikkuva kappale (12) koostuu roottorista, joka kantaa nallia ja jonka tulee suorittaa kulmasiirtymä joutuakseen viritysasentoon, ja jossa liikkuvan kappaleen (12) hammastus (29) koostuu hammastetusta osuudesta, tunnettu siitä, että roottori (12) liittyy hammastettuun osuuteen (29), joka lomistuu hidastimen (26) hammaspyörän (30) kanssa, ja viimeksi mainittu on siirrettävissä kulmittain, jotta lomistuskulmaa, joka on kuljettava loppuviritysasennon saavuttamiseksi, voidaan muuttaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että hidastimen (26) kulmasiirtymää ohjaa pyörivä rengas (3), jota voidaan käyttää sytyttimen ulkopuolelta ja kannattaa hidastimen kanssa yhdessä toimivia ramppipintoja (37-40).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että rengas (3) muodostuu kuoreen (2) liitetystä kappaleesta. 7 ‘: 9 9 81

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sytytin, tunnettu siitä, että hidastimessa on kaksi mainittujen ramppipintojen kanssa yhdessä toimivaa tappia (41, 42).