FI89888B - Bandfordon - Google Patents

Description

1 89888

Telaketjuajoneuvo

Kyseisen keksinnön kohteena on telaketjuajoneuvof jossa on alusta ja kaksi telaketjurunkoa, jotka on kiinnitetty alustaan ja sijoitettu tämän molemmin puolin.

Telaketjuajoneuvon telaketjun poikittain veto- ja kannatuspyö-rien suhteen siirtymisen estämiseksi telaketjut on varustettu ohjaustapeilla, jotka ulottuvat kannatuspyÖrien molemmille puolille ja koskettavat pyörien sivuihin, jos telaketju siirtyy sivuittain pyörien suhteen ja jotka näin estävät tämän liikkeen. Kulumisen ja valmistustoleranssien vuoksi pyörien ja ohjaustappien välillä esiintyy kuitenkin välystä tai liikkuma tilaa, so. että toisiaan vastapäätä olevien ohjaustappien välimatka telaketjussa on suurempi kuin pyörien leveys, mikä aiheuttaa tietyn suhteellisen sivuliikkeen telaketjun ja pyörän välillä. Kun tällainen suhteellinen sivuliike tapahtuu ajettaessa telaketjuajoneuvoa, sanotaan telaketjun "vaeltavan".

Niillä nopeuksilla, joita esiintyy maastoajossa, telaketjun vaellusilmiöön ei sisälly mitään ongelmia osaksi siksi, että muodostuva ajosuunnanmuutos on suhteellisen pieni, ja osaksi V." siksi, että ajajalla on hyvää aikaa korjata tämä ajosuunnanko muutos. Maantieajossa ja suuremmilla nopeuksilla, joita sil- loin esiintyy, telaketjun vaeltaminen johtaa siihen, että aja-jän täytyy koko ajan tehdä oh jauskor jauksia telaket jua joneuvon ·.· · pitämiseksi vakaalla kurssilla maantiellä. Paitsi että nämä alituiset korjaukset ovat hyvin väsyttäviä ajajalle, ajoneuvon ohjausliikkeisiin sisältyy sinänsä, että telaketjun ja pyörien välillä esiintyy suhteellisia sivuttaisliikkeitä ja ajoneuvos-ta tulee sen vuoksi epävakaa suurilla nopeuksilla. Telaketjun vaellusilmiö rajoittaa siten suurinta nopeutta, jolla ajoneuvoa voidaan ajaa turvallisesti.

Ruotsalainen patentti 197 434 esittää järjestelyä telaketjua-;· joneuvossa telaketjun vaeltamisen estämiseksi, jossa järjeste- lyssä kannatuspyörät ovat kallistettuja, se. niillä on niin kutsuttu camber ja toe-in. Tarkoituksena on vähentää riskiä, 2 89888 että telaketju putoaa pois vastaavalta vetopyörältä. Tämä ratkaisu tekee välttämättömäksi kuitenkin jatkuvasti säätää camber: ia ja toe-in:nia ohjaustappien kulumisen ja uudestaan muc dostuvan välyksen tahdissa.

Dokumentti US 3 275 386 esittää vastaavaa ratkaisua telaketjun poisputoamisen estämiseksi, jossa ainoastaan etummainen kanna-tuspyörä on kallistettu, mikä merkitsee sitä, että telaketjun vaeltamista ei estetä kokonaisuudessaan.

Kyseinen keksintö koskee telaketjuajoneuvoa, jossa ohjaustappien ja telaketjun välinen välys ei aiheuta alaketjun väeltä mistä ja joka ajoneuvo on vakaa suurilla nopeuksilla.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi alussa mainitun tyyppinen telaketjuajoneuvon alusta on tunnettu siitä, että telaketju-runkojen pitkittäisakselit kumpikin ovat kulman a vinossa alustan pitkittäisakseiiin nähden siten, että telaketjurunko-jen pitkittäisakselit ajoneuvon ajosuunnassa lähestyvät toisiaan tai loittonevat toisistaan. Tämän telaketjurunkojen vinouden vuoksi telaketjuilla on ajoneuvoa ajettaessa pysyvä si-vuliikekomponentti. Tämä aiheuttaa sen, että telaketjujen ulommat tai sisemmät ohjaustapit koskettavat kannatuspyörien uiko- ja vastaavasti sisäsivuja riippuen siitä, lähestyvätkö telaketjurungot toisiaan vai loittonevat toisistaan ajosuunnassa. Ajettaessa tasaisella ja suoralla tiellä ei sen vuoksi esiinny telaketjun vaeltamista, ja telaketjun ja pyörien väliset suhteelliset sivuliikkeet, joita esiintyy ohjausliikkeiden aikana, esimerkiksi kaarrettaessa, telaketju itse kompensoi edellämainitun telaketjun vinouden telaketjuun aikaansaaman sivuliikekomponentin vuoksi ajajan tarvitsematta tehdä mitään ohjauskorjauksia.

Nämä ja muut piirteet ja edut selviävät paremmin lukemalla seuraava yksityiskohtainen selitys keksinnön mukaisesta edullisesta suoritusmuotoesimerkistä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää sivukuvana runko-ohjattua telaketjuajoneuvoa 8 9 8 8 8 keksinnön erään suoritusmuotoesimerkin m ikaice3ti ,

Kuvio 2 esittää kaavioi lisesti leikkausta pi t.kin kuvion 1 viivaa II 11, ja

Kuviot 3 ja 4 esittävät suuremmassa mittakaavassa kuvion 2 yksityiskohtia.

Kuvioissa esitetyn telaketjuajoneuven muodostaa runko-ohjattu ajoneuvo, jossa on kaksi vaunuosaa A, D, jotka on yhdistetty nivelellä C. Kumpikin vaunuosa sisältää kotiosan 1 ja alustan 2. Alusta on rakennettu keskipalkista 3, johon atupoikkipalkki 4 ja takapoikkipalkki 5 on kiinnitetty sopivalla tavalla. Kaksi telaketjurunkoa 6 ja 7 on tuettu keskipalkin molemmin puolin poikkipalkkien 4, ö päihin. Kumpikin telaketjurunko sisältää vetopyöräparin 8 ja viisi kannatuspyöräparia 9, jotka on tuettu sopivalla ja sinänsä tunnetulla tavalla pyörivästi suk-sipalkkiin 10. VetopyÖräpari 8 on liitetty myös ei-esitettyyn vetolaitteeseen. Telaketjut 11, jotka kulkevat veto- ja kanna-tuspyörien päällä, sisältävät tavanomaisella tavalla sisä- ja ulko-ohjaustapit, joiden on tarkoitus koskettaa tukipyörien sivupintoihin telaketjun estämiseksi liikkumasta sivuittain pyörien suhteen. Kuviossa 1 näkyvät ulko-chjaustapit 12 tässä "" kuviossa esitetyissä telaketjuissa.

’··*' Kuten kuviosta 2 käy ilmi, suksipalkit 10 ja siten telaketju- rungot 6, 7 ovat vaakatasossa kulman a vinossa keskipalkin 3 · pitkittäisakseliin L nähden. Kulma a on pieni ja välillä 0 ja 3°. Edullisesti a ei ole suurempi kuin 1°.

Edullisessa ja esitetyssä suoritusesimerkissä telaketjurungot 6, 7 ovat ajosuunnassa F toisiaan lähestyviä. Kuvioissa esi-tettyä ajoneuvoa ajettaessa telaketjut 11 saavat ajoneuvon pituussuuntaisen liikekomponentin lisäksi myös pienen sivulii-: kekomponentin sisäänpäin kohti keskipalkkia, mikä aiheuttaa ...· sen, että telaketjujen ulko-ohjaustapit 12 suoraan ajettaessa koskettavat kannatuspyörien 9 ulkosivuihin. Jos ajoneuvon pi-: tää kääntyä, ohjausliike saa aikaan sen, että kannatuspyörät siirtyvät sivuittain. Telaketjussa, joka on uloimpana kaar- 8 9 88 9 teessa, tapahtuu tällöin tslakotjun ja kannaruspyöri en välinen suhteellinen sivuttaisi:: irtyrä, Koska h o h s välys tai vapaa tila, joka en ohjaustappion e 3: ar.natuop vär icr. välissä vainio tus toi trans seis te jo ohja*:; 4 appic:: kv ’ unisesta jclttcr., iikanne tuspyör ien sisäpuoli iin . Mitään sivuttaissi: r tyrnist ·· rt i nä telaketjussa, joka en sisimpänä kaarteessa, ci ci in e u*dos tu, konna kannatuspyorl en sivi:rtai:ti: r t ym i n e n tapahtuu v takkaiseen suuntaan välykseen verrattuni. Te inkatg u runner. vv nouden aiheuttama sivuli ikekoxnponentti niinä t.lake t juutu , jo· ka on uloimpana kani t oessn, johtaa kuitenkin siihen, että tätä telaketju automaattisesti seuran kannat au pj ei -r. sivuliikettä kaarrettaessa ja säilyttää ohjaustappien kosketuksen pyöränsä vuihin. Telaketjurungnn vinouden ansiosta telaketju säätyy si ten itse siihen asentoon, jossa telaketjujen uiko·-ohjaustapit koskettavat kannatuspyörian sivupintorh:.

Esitetyssä suoritusesimerkissä ovat telakotjurungot eteenpäin toisiaan kohti läheneviä. Mähdäänettä joo * 1 akot jat\.nge,t sen sijaan ovat eteenpäin toisistaan loittonevia, telaketjut säätyvät itse asentoon, jonoa cisäohjaustapit koitettavat kan-natuspyörien sisäsivupintoihin. Ajoneuvon epävakavuusongelma ratkaistaan siten sekä eteenpäin toisiaan kohti lähestyvillä että eteenpäin toisistaan loittonevilla telakatjurungoilla. Kaarreajossa on kuitenkin se telaketju, joka on uloin kaarteessa, keskipakovoiman johdosta suuremmin kuormitettu kuin sisempi telaketju. Jos te 1aketjurungot ovat eteenpäin toisiaan kohti lähestyviä, saadaan aikaan, kuten aiemmin on mainittu, että telaketjurungon vinouden ansiosta telaketjuissa muodostunut sivuliikekomponentti on suunnattu sisäänpäin kohti ajoneuvon keskiosaa. Kaarreajossa eteenpäin toisiaan kohti lähestyvillä telaketjurungcilla sen vuolisi muodostunut sivuliikekom ponentti siinä telaketjussa, joka on uloimpana kaarteessa, vaikuttaa samaan suuntaan kuin ohjausliike ja tukee siten kaarteenotossa suurimmin lastatun telaketjun ohjausliikettä. Tästä syystä pidetään parempana, että telaketjurungot ovat toisiaan lähestyviä eteenpäin, kuten esitetyssä suoritusosi-merkissä.

Kuvioissa 3 ja 4 esitetään suuremmassa mittakaavassa etupoik 5 89888 kipsikin 4 toista päätä 13 ja vastaavasti takapoikkipalkin 5 toista päätä 14. Näissä kuvioissa ja kuviossa 2 havainne Hirtetään kaaviollisesti suksipalkkikiinnitystä, jolla telaketju-runkojen vinoutta keskipalkin 3 pitkittäisakseliin L nähden voidaan säätää.

Tätä tarkoitusta varten suksipalkki 10 en kummassakin telaket-jurungossa 6, 7 liitetty käännettävästä vastaavaan etupoikki palkin päähän 13 niveltapilla 15 ja kiinnitettävissä haluttuun kääntöasentoen sopivan kiristysliitokren avulla, jota tässä symbolisoidaan ruuveilla 16, 1", jotka kulkeva- palkin päissä 13 olevissa läpirei'issä. Suksipal kki s n edelleen takapäästään kiinnitettävästä yhdistetty takapoikkipalkin päähän 14 sopi valla kiristysliitoksella, jota tässä symbolisoidaan ruuveilla 18, 19. Nämä ruuvit en sopivalla tav ali a .kiinnitetty suksi-palkkiin 10 ja kulkevat läpimenevissä ohjausurissa 20, 21, jotka on sijoitettu päihin 14 suksipa luin nivelen 15 ympäri kääntämisen mahdol1 istamiseksi. Nämä ohjausurat samoin kuin etupoikkipalkin 13 päässä olevat reiät, ovat riittävän leveitä salliakseen halutulla säätöalueella ruuvien 13, 19 ja vastaavasti 16, 17 kääntöliikkeet nivelen 15 ympäri suksipalkin kääntämisen seurauksena. Eräässä muunnoksessa ohjausurien oh-jauspinnat muotoillaan ympyränkaaren muotoisiksi pinnoiksi, 1"“ joiden kaarevuussäteet vastaavat vastaavan ohjauspinnan ja ni- ' ^ velen 15 välistä etäisyyttä. Sopivasti myös poikkipalkin pää 14 on varustettu mitta-asteikolla 22, joka ilmaisee asetetun *...* kulman a.

Kulman a halutun arvon asettamisen helpottamiseksi on muodostettu laite suksipalkin sivuasennon hienosäätämiceksi. Tämä laite koostuu kahdesta säätöruuvista 23, 24, jotka kulkevat “· kierrereiässä kahdessa sivuittain vastakkaisessa pitkänomad sessa, yhdensuuntaisessa levyssä 25, 26, joilla on suorakaiteenmuotoinen poikkileikkaus ja jotka on kiinnitetty suksile-: vyyn 10 ja ulottuvat ylöspäin tästä yhdensuuntaisesti pystyta- ·...· son kanssa suksipalkin pitkittäisakse] : n läpi poikkipalkin 5 -· yläsivun korkeudelle. Nämä levyt 25, 26 on sijoitettu välimat- kan päähän toisistaan, ja poikkipalkin pää 14 sisältää suur.-taissärmiön muotoisen ulokkeen 27, joka on mahdutettu levyjen ε 89888 väliseen tilaan.

Kuviossa 4 esitetään hienosäätölaite säädetyssä asennossa.

Jos halutaan muuttaa kulman a asetusta, löysätään etummaista ja takimmaista kiristysliitcsta, jotta suksipalkin 10 kääntäminen nivelen 15 ympäri tulee mahdolliseksi. -en jälkeen löysätään kuviossa 4 esitettyjä säätöruuvien 24 ja vastaavasti 22 lukitusmuttereita 28, 29. Jos nyt esimerkiksi halutaan siirtää suksipalkkia ylöspäin kuviossa 4, kierretään ensiksi säätöruu via 24 ulospäin, minkä jälkeen säätoruuvia 22 kierretään sisäänpäin. Koska tämä ulokkeen 2? ruuvi 22 on estetty liikkumasta alaspäin kuviossa 4, nähdään että levy 25 ja siten suk-sipalkki 10 siirtyy ylöspäin kuviossa tässä sisäänruuvaukses-sa. Sen jälkeen kun haluttu kulma asetus on saavutettu, ruuvataan ensiksi säätöruuvi 24 kosketukseen ulokkeen 27 kanssa, minkä jälkeen lukitusruuvit 28, 29 ja sitten kiinnitysliitok sen mutterit kiristetään.

Keksinnöllä saadaan aikaan siten telaketjuajoneuvo, jolla on vakaat ajo-ominaisuudet myös suurilla nopeuksilla. Telaketjun vaellusongelma on ratkaistu yksinkertaisella ja elegantilla tavalla. Edelleen telaketjussa esiintyvä itsesäätcvaikurus tekee sen, että välyksen suuruus ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin eikä jälkisäätc, joka perustuu siihen, että välys on kulumisen vaikutuksesta lisääntynyt, ole välttämätön. Kulman a pitää olla niin suuri, että ajaessa jatkuvasti esiintyvät sivuvoimat, esimerkiksi tuulivoimaan perustuvat, ovat pienempiä kuin oh-jaustappien kosketuksesta kannatuspyörien sivuihin muodostuvat sivuvoimat.

Useat esitetyn suoritusmuotoesimerkin muutokset ovat mahdollisia keksinnön puitteissa. Esimerkiksi telaketjurungot voidaan kiinnittää alustaan ilman mitään mahdollisuutta säätää telaket jurungon vinoutta, ja muut säätölaitteen suoritusmuodot ovat luonnollisesti ajateltavissa. Poikkipalkkien ei tarvitse myöskään olla läpimeneviä, vaan voivat koostua erillisistä ak-selinpäistä. Edelleen keksintö soveltuu kaikentyyppisiin tela ketjuajoneuvoihin, esimerkiksi muihin kuin runko-ohjattuihin ja ajoneuvoihin, joissa telaketjut on yhdistetty alustaan 7 89888 muulla tavoin kuin pcikkipalkkiparin avulla. Keksinnön laajuutta rajoittaa sen vuoksi vain oheisten patenttivaatimusten sisältö.

Claims (5)

8 89888

1. Telaketjuajoneuvo (A), jossa on alusta (2) ja kaksi te-laketjurunkoa (6, 7), jotka on kiinnitetty alustaan ja sijoitettu tämän molemmin puolin, tunnettu siitä, että telaket jurunkojen (6, 7) pitkittäisakselit kumpikin ovat kulman a vinossa alustan pitkittäisakseliin (L) nähden siten, että telaketjurunkojen pitkittäisakselit ajoneuvon ajosuunnassa lähestyvät toisiaan tai loittonevat toisistaan.

2. Bandfordon enligt patentkravet 1, kännetecknad av att bandställen (6, 7) i främätriktningen (F) är konvergerande mot varandra.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telaketjuajoneuvo, tunnettu siitä, että telaketjurungot (6, 7) ovat ajosuunnassa (F) toisiaan lähestyviä.

3. Bandfordon enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att vinkein a ligger mellan 0 och 3°. 9 89888

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen telaketjuajoneuvo, tunnettu siitä, että kulma a on välillä 0 ja 3°.

4. Bandfordon enligt patentkravet 3, kannetecknat av att vinkein a är mindre än 1°.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telaketjuajoneuvo, tunnettu siitä, että kulma a on pienempi kuin 1°.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telaketjuajoneuvo, tunnettu siitä, että telaketjurungot (6, 7) on yhdistetty poik-kipalkkeihin (4, 5) sellaisella tavalla, että kulma a on säädettävissä. : 1. Bandfordon (A) med ett underrede (2) och tvä bandstäi1 (6, 7), vilka är fästa tili underredet och anordnade pä ömse sidor om detta, kännetecknat av att bandställens (6, 7) längsaxlar vardera lutar med en vinkel a mot underredets längsaxel (L) sä att bandställens längsaxlar i fordonets framätriktning är konvergerande eller divergerande.

5. Bandfordon enligt patentkravet 1, kännetecknat av att bandställen (6, 7) är förbundna med tvärbalkarna (4, 5) pä ett sädant sätt att vinkein a är inställbar.