FI89748B - Anordning och foerfarande foer bestaemning av flisens styckestorlek och barkhalt - Google Patents

Description

1 R974 8

LAITTEISTO JA MENETELMÄ HAKKEEN PALAKOON JA KUORI-PITOISUUDEN SELVITTÄMISEEN

Keksinnön kohteena on laitteisto Ja Menetelmä hakkeen palakoon ja kuoripitoisuuden määrittämiseksi maastossa haketusasemilla, Joissa tulos tarvitaan nopeasti puun kuorinnan ja haketuksen säätöön.

Myös hakkeen vastaanottopaikoilla, sahoilla, laboratorioissa, alan oppilaitoksissa, sekä sellutehtaiden puunkäsittelylaitoksilla se on varteenotettava vaihtoehto tai täydentäjä STFI-laboratoriohakeseulalle.

Nykyisin hakkeen palakokomäärityksiä tehdään tehtailla Ja laboratorioissa STFI-hakeseulalla määräajoin, ongelmatilanteissa, sekä tutkimusprojekteissa.

Ennestään tunnettu STFI-menetelmä perustuu painostit-tauksiin, vaatien laitteistoksi myös vaa'an, sekä läm-pökaapin seulan ohella. Hakeseula on kiiteästi lattiaan pultattu, eikä sitä voi siirrellä. Käyttövoimana on sähkö, kuten vaa'assa, sekä lämpökaapissa.

Seula muodostuu kuudesta päällekkäisestä laatikosta, joissa viiden ylimmäisen pohjassa on reikiä tai rakoja. Hakenäyte kaadetaan seulapaketin ylimpään laatikkoon, seula vatkaa moottorin avulla vaakatasossa näytettä niin, että se karisee palakoon mukaan alaspäin seuraa-vaan laatikkoon, ja lopuksi umpinaiseen pöhjalaatikkoon Jää hienoin purujae.

Nämä eri seulalevyille Jäävät jakeet punnitaan ja lasketaan jakeiden prosenttiosuudet.

Tarkassa tutkimustyössä tarvitaan kuiva-ainepitoisuudet eri jakeiden prosenttiosuuksien laskemiseksi. Tulosten raportointi tapahtuu tietokoneella, joka piirtää muiden tietojen ohella pylväskuvan hakkeen pala-kokojakaumasta. Näin tulee hake-erän "hyvyys" palakoko- H 9 7 /; 8 jakauman suhteen visuaalisesti esiin.

Hakkeen kuoripitoisuusmääritys tapahtuu myös painomää-rityksenä, Jolloin hakenäytteestä kerätään tarkasti puu Ja kuori erilleen. Nämä punnitaan Ja molemmista jakeista tarvitaan aina kuiva-ainepitoisuus. Kuiva-ainenäyt-teittt kuivataan lämpökaapissa yön yli ja saatujen tulosten avulla voidaan laskea hakenäytteen kuorlpitoisuus painoprosentteina* Tämän laboratoriolaitteiston puutteita ovat muunmuassa seuraavat seikatt

Laitteita ei voi siirtää paikasta toiseen painon vuoksi. Näytteet täytyy lähettää usein hyvinkin kaukaa laboratorioihin, ja tulokset viipyvät päivistä useisiin vi ikkoihin.

Määritykset ovat kalliita ja niiden perusteella on vaikea tehdä jälkikäteen kuorinta- Ja haketuslaitteiden säätöjä.

Laitteisto vaatii käyttövoimanaan sähkön, eikä sitä voi käyttää esim. maastossa tapahtuvan haketuksen säätöön ja tarkkailuun siirto-ongelmien ohella.

Laitteisto on kallis ja esim, sivutuotteenaan haketta valmistavat sahat tyytyvät ostajan tekemiin laatumää-rityksiin hakkeen hinnoittelemiseksi.

Kaikenkaikkiaan tällainen keskitetty hakkeen laadunvalvonta ei palvele kovin hyvin nykyaikana selluteollisuuden raaka-ainehankintaa. Tehtaiden käyttämästä hakkeesta yli 20% on sahahaketta. ja metsässä kuorittu ja ha-ketettu ensiharvennuspuuhake on huimasti lisääntymässä. Paikan päällä ei ole minkäänlaista laadunvalvontaa Ja tappiot hienoaineen, karkeajakeen ja kuoripitoisuuden osalta ovat luvattoman suuret.

3 c; 9 7 4 ί

Keksinnön mukaisen laitteiston avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä luetelluihin epäkohtiin hakkeen laadun valvonnassa* Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1, 2( 3· Il tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää laitteiston keveyttä (Alle 10kg), joten sitä voidaan helposti siirtää ja kantaa myös maastossa.

Laitteiston käyttö ei vaadi missään vaiheessa sähköä, vaakaa tai kuiva-ainapitoieuuden määritystä, vaan tulokset saadaan välittömästi käsiseulonnan tai kuoripoi-minnan jälkeen mitta-astioiden kalibroiduilta prosent-tiastelkoilta. TulostenkirJaus ja esittäminen tapahtuu yhtä siististi ja visuaalisesti kuin laboratorioissa, kun käytössä on esitäytetty raporttisivu varustettuna pylväskuvan pohjalla eri Jakeitten prosenttimääriä varten.

Menetelmä on nopea verrattuna laboratoriomenetelmään ja tulokset saadaan heti paikan päällä, kuten maastossa palvelemaan puun kuorinnan ja haketuksen laitteistojen säätöjä.

Tulosten tarkkuus on samaa luokkaa laboratoriotulosten kanssa, eli poikkeama on saman verran kuin kahdessa laboratoriomäärityksessä samasta näytteestä.

Laitteiston hinta on monta kertaa halvempi verrattuna laboratoriolaitteistoon (Seula, vaaka, lämpökaappi), eikä laitteistoon kuulu herkkiä tai rikkoutuvia osia. Yhden näytemäärityksen hinta verrattuna laboratoriomääritykseen tulee olemaan huomattavasti pienempi. Laitteiston käyttö on mahdollisimman yksinkertainen. Kouluttamaton henkilö omaksuu käytön muutamassa minuutissa.

c' 9 7 8 k

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheiseen piirrokseen viittaamalla.

Kuvio 1 esittää seulontatapahturaaa kaaviomaisesti keksinnön mukaisella laitteistolla.

Kuvio 2 esittää kuoripitoisuuden määritystä kaaviomai-sesti keksinnön mukaisella laitteistolla.

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista vaih-toseulalevyillä tapahtuvaa seulontaa, jossa alkuperäinen 10 l:n hakenäyte (l) kaadetaan seulan muoviseen runkolaatikkoon (2). jonka pohjana toimii ensimmäinen alumiininen STFI-standardin mukainen seulalevy (5)· Seulalevy kiinnitetään päistään kiinnitystangoilla (*tA. 4b) laatikon laatikon alaosassa olevien reikien läpi.

Runkolaatikon ja seulalevyn alla on muovinen pohjalaa-tikko (3)· jonne seulaa vatkattaessa karisevat seula-reikää pienemmät tai seularakoa ohuemmat Jakeet.

Kun koko näyte on seulottu ensimmäisellä seulalevyllä. otetaan seulalevyn päälle jäävä ylisuuri Jae ja laitetaan se keksinnön mukaiseen kalibroituun prosenttimit-ta-astiaan (to).

Seularunkoon vaihdetaan keksinnön mukaisesti seuraava standardin mukainen rakoseulalevy (6) ja kiinnitetään se omista rei'istään kiinnitystangoilla.

Pöhjalaatikkoon karissut hake kaadetaan ämpäriin ja pöhjalaatikko siirretään runkollatikon ja uuden seula-levyn alle. Hake kaadetaan ämpäristä rakoseulan päälle runkolaatikkoon ja seulotaan kuten edellinenkin määrä ja lopuksi otetaan rakolevyn päälle jäävä ylipaksu jae ja asetetaan se omaan keksinnön mukaiseen kalibroituun presenttiasteikolla varustettuun mitta-astiaansa (il). Näin jatketaan järjestyksessä kaikkien jäljelle jääneidenkin seulalevyjen kanssa, kunnes jäljellä on lopuksi pöhjalaatikossa hienoin purujae. Tämäkin laitetaan omaan keksinnön mukaiseen mitta-astiaansa (15)·

J

8 9 7 4 6 5

Rakennettaessa pohjalaatikko (3) runkolaatikon (2) kaltaiseksi Ja käyttämällä siinä irtonaista pohjaa, voi molempia käyttää runkolaatikkona sekä pöhjalaatikkona. Näin voi seuraavan seulalevyn vaihtaa suoraan irtonaisen pohjalevyn alle ja vaihtaa runkolaatikko pohjalaa-tikoksi kiinnittämällä siihen irtonainen pohjalevy.

Kun seulotun näytteen kaikki jakeet ovat oraissa keksinnön mukaisissa prosenttlasteikoilla varustetuissa mitta-astioissaan (10-1.15)· luetaan jakeiden prosenttimäärät asteikoilta ja kirjataan keksinnön mukaiseen raporttiin (16), jossa on valmis pylväskuvan pohja. Pylväskuvan reunassa on prosenttiasteikko. josta näkee tason mihin vedetään viiva joka jakeen kohdalle. Jakeen pylväs tummennetaan prosenttimäärään osoittavaan viivaan asti. jolloin pylväskuva tulee visuaalisesti esiin.

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista kuori-pitoisuuden määritysmenetelmää.

Hakenäytteestä. Josta on poistettu kaksi hienointa jaotta seulalevyllä 8, otetaan tarkka 2 lsn näyte (17) ja levitetään tasaiselle alustalle (l8). Näytteestä poimitaan kaikki kuoret ja laitetaan keksinnön mukaiseen kalibroituun prosenttiasteikolla varustettuun mitta-astiaan (19). Tulos luetaan asteikolta ja kirjataan raporttiin.

Hakkeen laatua valvottaessa ei aina tarvitse seuloa koko sekvenssiä läpi esim. jos seurataan haketuksessa muodostunutta hienoaineen (Alle 7™**) määrää.

Tällöin riittää, kun seulotaan hienoaines eroon 10 l:n määrästä reikälevyllä 8.

Läpimennyt hienoaines (lU+15) laitetaan keksinnön mukaiseen prosenttimitta-astiaan ja luetaan tulos asteikolta. Tämä asteikko on kalibroitu erikseen, koska hienoaineessa on kahta eri jaetta, joilla on eri lrtotilavuuspaino.

<>9748 6

Myös ylisuuren (10) ja ylipaksun (tl) hakkeen muodostusta voidaan seurata samalla periaatteella seulomalla vain nämä jakeet eroon ja mittaamalla ne omilla prosenttimit-ta-astioillaan (10 ja 11). Näin voidaan sätää hakkureita nopeasti halutunlaiseen laatuun pääsemiseksi.

Ostohakkeen laadunvalvonnassa voi ylisuuren (ΐθ) hakkeen mitta-astiassa sekä hienoaineen (1^+15) erikseen kalibroidussa mitta-astiassa köyttää ylimääräistä hinnoitte-luasteikkoa näiden epätoivottujen jaxeiden sallittujen prosenttien ylityksen mukaan.

Jos jostain syystä analysoitavan hakkeen määrä seulontaan (lOl) tai kuorimiiöritykseen (2l) jääalle näiden määrien, voidaan määritykset kuitenkin tehdä.

Täytyy vain ensin mitata tarkasti näytteen määrä litroissa. Sen jälkeen suoritetaan seulonta tai kuorimääritys normaaliin tapaan tällä pienemmällä määräällä. Prosenttilukemat otetaan mitta-asteikoilta ja kerrotaan perusnäytemnärän (101 tai 21) ja käytetyn näytemäärän suhteella.

Paikoissa, joissa on STFI-laboratorioseula käytössä, voidaan mittauksissa käyttää apuna keksinnön mukaisia jakei-den prosenttimitta-astloita, kun halutaan tulos nopeasti. Edellytyksenä kuitenkin on käyttää laboratorioseulassa alkuperäistä tarkkaa 10l:n näytemäärää tai tietää tarkalleen näytteen alkuperäinen litramäärä.

Tutkimusprojekteissa halutaan usein tietää hakkeen oksa-pitoisuus .

Tällöin voidaan käyttää samaa menetelmää, kuin aiemmin mainitussa kuoripitoisuuden määrityksessä. Erona on vain se, että oksat mitataan ylisuuren (1θ) tai ylipaksun (il) jakeen mitta-astialla.

i

Claims (4)

7 39748

1. Laitteisto hakkeen palakokoJakauman ja kuoripitoisuuden määrittämiseksi haketusasemilla, sahoilla* puunkäsittely-osastoilla, laboratorioissa, sekä alan oppilaitoksissa. Seulonnassa käytetty laite muodostuu muovisesta runkolaa-tikosta (2), Jonka pohjana toimivat vaihdettavat alumiiniset STFI-raenetelmän mukaiset seulalevyt (5-9)* joilla Jokainen hakejae seulotaan käsin, erikseen suuremmasta pienempään, Runkolaatikon alla on muovinen pöhjalaatikko (3), Johon karisee käytettyä seulakokoa hienommat jakeet. Edellä kuvattu laitteisto on TUNNETTU siitä, että alkuperäinen näytemäärä 101 (l) Jakautuu seulottaessa kuuteen jakeeseen, jotka mitataan omilla mitta-astioillaan (10-15). Mitta-astioihin on kalibroitu prosenttiasteikot, jotka vastaavat painoprosentteja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto on TUNNETTU siitä, että saadut jakelden painoprosenttitulokset siirretään raporttisivun (l6) pylväskuvan pohjaan ja tummennetaan joka jakeen prosenttitasoon asti visuaaliseksi pylväskuvaksi.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto on TUNNETTU siitä, että mittaamalla ostohakkeen yhdistettyjä karkeaja-keita (l0+1l) ja yhdistettyjä hienojakeita ( 1*4+1 5) omilla kalibroiduilla mitta-astioillaan, voidaan mitta-astian pai-noprosenttiasteikon rinnalle liittää hinnoittelukerroin-asteikko sallittujen rajojen ylitysten mukaan. Menetelmä hakkeen kuoripitoisuuden määrittämiseksi on TUNNETTU siitä, että patenttivaatimuksen 1 mukaisella laitteistolla poistetaan alkuperäisestä hakenäytteestä kaksi hienointa jaetta (1U + I5) seulalavyllä 8 (Reikä 0 7n>m). 8 89748 Seulalevyn päälle Jäävästä hakkeesta otetaan 21 (1Y) tarkasti ja levitetään se tasaiselle alustalle (l8). Kaikki kuoret poimitaan käsin näytteestä kalibroituiin kuorimitta-ast iaan (19) , Josta luetaan tulos asteikolta painoprosentteina. 9 9 7''· e 9