FI89635C - Stroemtransformator foer en statisk elmaetare - Google Patents

Description

8 9 6 5 S

VIRTAMUUNTAJALAITE STAATTISELLE SÄHKÖMITTARILLE - STRÖMTRANS-FORMATOR FÖR EN STATISK ELMÄTARE

Keksintö kohdistuu virtamuuntaja1 aittee seen patenttivaatimuksen 1 päätunnusmerkin mukaisesti.

Suurten virtojen mittaaminen energian kulutuksen määrittämiseksi staattisella sähkömittari1 la vaatii virtamuuntajien käyttämistä, joiden ulosmenosignaalien täytyy olla sopivia edelleenkäytettäviksi elektronisissa mittalaitteissa. Mitattavat virrat ovat suuruudeltaan yli 100 ampeeria, jotka täytyy määrittää mi 11iampeerien mittausalueella vähäisin line-ariteettipoikkeamin. Mitattavan virran tasavirtaosuuksiin nähden täytyy tällaisten laitteiden olla sangen epäherkkiä. Sitäpaitsi tulee tarvittavan apuenergian kulutus laitteen käyttämiseksi olla mahdollisimman pieni.

Edelleen täytyy IEC-julkaisun 521 määräykset, erikoisesti galvaaninen erotus suurella eristyskestoisuudella, oikosulku-kestoisuus, epäherkkyys ulkoisia magneettisia häiriökenttiä :·*: kohtaan sekä taajuusvaikutuksen estäminen olla täytettynä.

;·. DE-AS 1 079 192:n mukaisesti magneettiseksi jännitemittariksi suunniteltu laite muodostuu kahdesta sarjaan kytketystä sekundäärikelasta, jotka ympäröivät virtakiskoa. Sekundääriset osakäämit on niiden päissä oikosuljettu magneettisella materiaalilla. Täten saadaan suljettu magneettinen piiri (Rogowski-ke 1 a ) , joka käyttäytyy vieraita kenttiä kohtaan astaattisesti , mikäli osakäämien käämitiheys on riittävän suuri ja käämijako on tasainen. Suurilla virtatiheyksillä primäärijohdossa täytyy sekundäärike 1 oi 1la olla siihen määrätty etäisyys, jotta epätasaisesti jaetun käämityksen osa-jännitteiden moitteeton integrointi olisi mahdollista.

Tunnettu virtamuuntajalaite on varustettu elektronisella integrointivaiheella, jonka sisäänmenosignaa1 in ulosmenosig-naaliin nähden kääntäen verrannollinen taajuuskulku kompensoi 6 9 6 3b 2 joka kääntää edelleen sisäänmenosignaalin sen ulosmenosignaa-lin vastavaiheiseen asemaan mitattavaan, virtaan nähden vaihe-kulman 90° verran. Mittaussignaali integrointi vaiheen ulos-menossa on sen vaikutuksesta riippumaton mittaus taajuudesta ja sijaitsee mitattavan virran vastavaiheessa suorassa suhteessa amplitudien välissä.

Tunnetussa virtamuuntajalaitteessa on haitallista, että vaatimusta voimakkaasta epäherkkyydestä ulkoisia magneettisia häiriökenttiä vastaan ei ferromagneettisen materiaalin käytön vuoksi voida täysin täyttää. Lisäksi tuottaa tunnettu laite hyvin pieniä u1osmenosignaa1 eja, koska on vain vähäinen kytkentä primäärijohtimen kenttien ja sekundäärikelan välillä. Siten tämä menetelmä ei sovi virranvoimakkuuksien mittaamiseen noin 1 ki1oampeeris ta alaspäin.

Keksinnön pohjana on tehtävä kehittää alussa mainitunlaista virtamuuntajalaitetta sillä tavoin edelleen, että on mahdollista epäherkkyys ulkoisille magneettisille häiriökentille sekä suuri sekundäärinen ulosmenosignaali pieneen tilaan mahtuvalla rakenteella ja samanaikaisesti käyttäen halpoja rakenne-elementtejä.

Tehtävän keksinnönmukaisen ratkaisun tunnusmerkit on annettu patenttivaatimuksessa 1. Tässä laitteessa on kelankannatti-mella primäärijohtimen magneettikentästä lähes riippumaton permeabi1itee11i . Sekundäärikäämin muodostaa kaksi sarjaan kytkettyä kelaa, joiden keskiviivat ovat samansuuntaisia. Kelojen käämityStarkoitus vastaa yhtä keskellä paikallisesti 180° taitettua solenoidia. Tämä kelojen astaattinen sijoitus johtaa sekundäärikäämitykseen, joka on riippumaton ulkoisista homogeenisista magneettisista häiriövaihtokentistä, koska molemmissa keloissa häiriökenttien indusoimat osajännitteet kumoavat toisensa. Kun tunnetuissa osakäämeistä muodostuvissa keloissa osakäämit on aina koottu suljetuksi integraatio-tieksi Rogowski-kelaa vastaten, ulottuvat sekundäärikelat keksinnössä pienempien mittojen saavuttamisen vuoksi kulloinkin vain osapituuden verran, joka on pienempi kuin 50 %, pri- i 3 89635 määri johtimen virran synnyttämien magneettikenttä 1 injojen yli niin, että ei muodostu mitään suljettua integraatiotietä. Toinen sekundäärikela toimii tällöin ensi sijassa vieraiden kenttien vaikutuksen kompensoimiseksi. Mahdollisimman optimaalisen kompensaation saavuttamiseksi on molemmilla sekun-däärikeloi 11 a pienet ti 1avuusmitat ja ne on sijoitettu mahdollisimman lähelle toisiaan.

Sekundäärike 1 at voivat sylinteri- tai 1itteäkeloi 11 a olla toistensa suuntaisia, jolloin ainakin yksi molemmista keloista on paikassa, jossa primäärivirta synnyttää mahdollisimman suuren kenttävoimakkuuden. Laitteen suuren sekundääri-puolen uiosmenosignaa1 in vaatima suuri kenttävoimakkuus saavutetaan muotoilemalla primääri johto silmukaksi. Siten saavuttavat sekundääriset osakelat primäärijohdon magneettikentän vain paikallisesti pisteittäin, jolloin molemmissa sekundääri ke 1 o i s sa indusoitujen jännitteiden summa on verrannollinen havaittuun primäärivirtaan.

Uuden virtamuuntajalaitteen erikoinen tunnusmerkki on sen voimakas magneettinen kytkentä primääri johdon ja sekundääri-kelan välillä niin, että saadaan suuria sekundääripuolen ulosmenosignaale ja, mikä tekee mahdolliseksi laitteen käyttä-·- misen virtojen lineaariseen mittaamiseen virranvoimakkuuk- silla aina alas muutamaan mi 11 i ampeer i in saakka. Tämä saavutetaan käyttämällä ferromagneettista materiaalia. Täten saadaan tilavuudeltaan pieni rakennustapa, joka tekee mahdolliseksi kustannuksiltaan edullisen valmistamisen.

Edullisessa toteutusmuodossa ympäröi silmukaksi muotoiltu primääri johto sekundäärikelaa sen kehän suunnassa mahdollisimman tiukasti ja täydellisesti. Koska sekundäärikela tällöin on sijoitettu silmäksi muotoillun primäärijohdon sisään, syntyy optimaalinen magneettinen kytkentä ja vastaavasti suuria uiosmenosignaa1 eja.

Edullisessa toteutusmuodossa ympäröi primääri johto kahdella sarjaan kytketyllä käämillä molempia sekundäärikeloja. Mutta 8 9 6 35 4 on myös mahdollista, että primääri johto muodostuu toistensa kanssa rinnan kytketyistä osajohdoista, joiden käämit kulloinkin ympäröivät yhtä keloista. Tällöin jakautuu mitattava primääri virta kahteen käämiin niin, että yleensä kuparista stanssatulla primäärijohdolla suorakulmaisine poikkileikkauk-sineen voidaan välttää poimutukset johto-osien risteilyissä.

Hyvin tarkoituksenmukainen toteutusmuoto on määritelty patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkeillä. Tässä on litteäksi muotoiltu primääri johto poimutettu 180° kulman verran poikit-taisakselin ympäri niin, että meno- ja paluujohto ovat päällekkäin pienen välimatkan päässä toisistaan. Tämä välimatka voi ainakin osittain olla muotoiltu niin, että siten syntyvä tila on sopiva sekundäärikäämityksen sijoittamiseen. Tässä toteutusmuodossa tulee magneettisen häiriökentän vaikutus mittaustulokseen käytännössä poiskytketyksi myös ilman magneettisia raaka-aineita. Laitteen muodon ja pienien mittojen kautta tulee yksinkertaisella tavalla mahdolliseksi täysauto-maattinen valmistus.

On edullista, jos aukot pistävät hieman primäärijohdon keskiviivasta reunaan päin toisilleen vastakkaisiin suuntiin. Täten tulee litteän primäärijohdon pituussuunnassa kulkeva sähkövirta käännetyksi primäärijohdon keskelle niin, että virtatie tulee silmukan muotoiseksi.

Eräässä toisessa toteutusmuodossa on suunniteltu, että pri-määrijohdon vastakkaisilla johto-osilla on kulloinkin kaksi toisiaan vastaan suunnattua ja samansuuntaisesti sijoitettua aukkoa ja siten muodostavat kaksi primäärijohdon pituussuunnassa vierekkäistä käämiä, jolloin kummankin käämin magneettivuo kulloinkin oleellisesti kulkee sekundäärikäämin kelan läpi. Tällöin ovat sekundäärikäämityksen kelat tarkoituksenmukaisesti primäärijohdon johto-osien välissä. Koska primäärijohdon muotoilu johtaa kahteen vierekkäiseen käämiin, joiden akselit kulloinkin tulevat muodostetuksi aukkojen toisiaan kohti taivutetuilla pälliä, voidaan sekundäärikäämin 5 8 965b jokainen kela kulloinkin sijoittaa primäärikäämille niin, että syntyy optimaalinen virtausketju.

Toinen edullinen toteutusmuoto saadaan, kun sekundäärikäämin kelat on sijoitettu tasotekniikan rakennustavalla yksi- tai monikerroksisesti , mahdollisesti myös molemmin puolin spiraaleina yhdelle alustalle. Tämä 1 evynmuotoinen alusta voidaan työntää välimatkan päähän sijoitettujen johto-osien väliin. Alusta molempine sekundäärikäämityksen keloineen voidaan myös sijoittaa primäärijohdon tehollisten käämipintojen yläpuolelle johto-osien välisen tilan ulkopuolelle.

Sitäpaitsi on mahdollista, että alustalla on sähkömittarin elektronisia rakenneosia. Nämä voivat olla esimerkiksi integraatio vaiheen ja kertojavaiheen elektronisia rakenne-elementtejä.

Eräs toinen toteutusmuoto saadaan siten, että yhdellä johto-osalla on kaksi toisiaan vastaan suunnattua, primääri johdon reunaan yhteisellä pituusakselilla ulottuvaa aukkoa, joihin on sijoitettu samansuuntaisesti keskeinen aukko toisella ..... johto-osalla. Tällä aukkojen sijoituksella tulevat virtatiet siten ohjatuiksi, että muodostuu kaksi rinnan kytkettyä käämiä, jotka kulloinkin ovat ketjussa sekundäärikäämityksen kelan magneettivuon kanssa.

Keksintöä on seuraavassa selostettu lähemmin piirustuksessa esitetyn toteutusesimerkin avulla. Tunnetun integraatiokyt-kennän esittämisestä on luovuttu.

Kuvat esittävät:

Kuvio 1 on päätynäkymä kahdesta astaattisesti rakennetusta sekundäärikelasta, joista yksi on primääri johdon - ' ’. ympärö i mä.

6 3963b

Kuvio 2 on päätynäkymä kahdesta astaattisesti rakennetusta kelasta, jotka ovat sarjaan kytkettyjen primäärijoh-don käämien ympäröimiä.

Kuvio 3 on kuvion 2 mukainen sekundäärike1 ojen sijoitus kuitenkin primäärijohdon käämit rinnan kytkettyinä.

Kuvio 4 on perspektiivinen näkymä litteäksi johdoksi muotoillusta primäärijohdosta, jossa yksi astaattisesti rakennettu sekundäärikela on sijoitettu litteän johdon vastakkain olevien johto-osien väliin ja toinen sekundäärikela litteän johdon ulkopuolelle.

Kuvio 5 on perspektiivinen näkymä eräästä primääri johdon kuvioon 4 nähden muutetusta toteutusmuodosta.

Kuvio 6 on perspektiivinen näkymä astaattisesti rakennetuista sekundäärikäämityskeloista pöhjalevyineen, joka on työnnettävissä kuvion 5 mukaiseen primäärijohtoon .

Kuvio 7 on poikki1 eikkauskuva kuvioiden 5 ja 6 mukaisesta laitteesta käyttövalmiissa asennossa pienennettynä esi tyksenä .

Kuvio 8 on perspektiivinen esitys kuvioihin 4 ja 5 nähden muutetusta primäärijohdon toteutusmuodosta.

Kuvio 9 on perspektiivinen näkymä astaattisesti rakennetuista 1i11eäke 1 ois ta sekundäärikäämityksenä pöhja 1 evy 11ä, joka on työnnettävissä kuvion 8 mukaiseen primääri-johtoon .

Kuvio 10 on perspektiivinen esitys kuvioon 8 verrattavasta primäärijohdosta siihen sijoitettuine sekundäärikää-mi tyskeloineen.

Kuvio 11 on näkymä päältäpäin aukaistusta litteäksi johdoksi muotoillusta primäärijohdosta.

8 9 6 3b

Kuvio 12 on näkymä päältäpäin kuvion 11 mukaisesta primääri-johdosta kokoontaitetussa tilassa.

Kuvio 13 on näkymä päältäpäin pöhjalevystä, jossa on astaat-tisesti rakennetut Litteät kelat, jotka ovat rakenne-tavaltaan verrattavissa kuvioon 9.

Kuvio 14 on näkymä päältäpäin kuvion 11 mukaisesta kokoontai-tetusta primäärijohdosta kuvioon 12 nähden vastakkaiselta puolelta, ja

Kuvio 15 on poikkileikkaus kuvion 14 mukaisesta laitteesta.

Kuvio 1 esittää kaksi välimatkan päähän sijoitettua astaatti-sesti rakennettua sy1 interimäistä sekundäärikäämin 3 kelaa 1 ja 2. Etäisyy denpitimen 4 kannattamat kelat 1 ja 2 ovat geo-metrisesti ja sähköisesti identtiset ja niiden sylinteri-keskiviivat ovat samansuuntaisia toisiinsa nähden. Kelat 1 ja 2 on sijoitettu eristyssy1intereihin 5 ja 6. Kelaa 1 ympäröi primäärijohdon 7 käämi 7a, jonka läpi mitattava virta 1^ verrannolliseksi signaaliksi. Homogeenisten ulkoisten häiriö-vaihtokenttien indusoinnilla jännitteillä on kelojen 1 ja 2 astaattisen sijoituksen vuoksi erilaiset etumerkit ja ne tasoittuvat summassa. Tällä toimenpiteellä vaimennetaan ulkoisten magneettisten vaihtokenttien vaikutus virtamuun-tajalaitteen oikeaan toimintaan huomattavasti. Keloja ympä-röivällä magneettisella suo j ama t eri aa 1 i 11 a voidaan vieraan kentän vaikutusta edelleen vähentää.

: Kuviossa 2 vastaavat kelat 8 ja 9 kuviossa 1 esitettyjä : keloja. Sekundäärisiä keloja 8 ja 9 ympäröi peräkkäin yhtei nen primäärijohto 10. Tämä primäärikäämien 10a ja 10b sarja-kytkentä johtaa kuvion l laitteeseen verrattuna suurempaan mittaussignaaliin.

-· ' Kuviossa 3 vastaavat kelat 11 ja 12 keloja 8 ja 9 kuviossa 2. Primääri johto 13 on haaroitettu kahteen osajohtoon, jotka kulloinkin on muotoiltu yhtä kelaa 11 tai 12 ympäröiväksi 8 9 6 ά 5 6 käämiksi 13a tai 13b. Virta 1^ haarautuu käämien 13a ja 13b osajohtoihin, jolloin keloissa 11 ja 12 indusoitujen jännitteiden summa on verrannollinen mitattavaan virtaan I . Kuvion 3 mukaisen laitteen etu verrattuna kuvion 2 mukaiseen toteutukseen on se, että etupäässä kuparista stanssatuissa primääri johdoissa 13, joiden poikkipinta on suorakulmainen (litteä johto), voidaan välttää poimutukset johto-osien risteilyissä.

Kuvion 4 mukaisessa toteutusmuodossa on primääri johto 14 muotoiltu litteäksi johdoksi, joka on poikkipinnaltaan suorakulmainen, joka on poimutettu niin, että vastakkain olevat johto-osat 14a ja 14b muodostavat suorakaiteen muotoisen onton tilan 15. Onton tilan 15 ulkopuolella ovat primäärijoh-don 14 vastakkain olevat osat erotettu toisistaan eristyskerroksella 16. Johto-osa 14 on varustettu keskeltä reunaan ulottuvalla rakomaisella aukolla 17. Vastakkaiseen suuntaan reunaan saakka ulottuva aukko 18 on sijoitettu vastakkaiseen johto-osaan 14b. Aukot 17 ja 18 vaikuttavat nuolilla 19 ja 20 esitetyn mitattavan virran virtatien geometriseen asemaan siten, että primäärivirrai 1 e tulee muodostetuksi käämi. Tämän käämin magneettiseen kenttään on sijoitettu katkoviivoin esitetty sekundäärikela 21. Toinen sekundäärikela 22 on magneettisten vieraskenttien kompensoimiseksi primäärijohdon ulkopuolella.

Kuviossa 5 esitetty primääri johto 23 eroaa kuvion 4 mukaisesta toteutusmuodosta siinä, että vastakkain olevissa johto-osissa 23a ja 23b on kulloinkin kaksi vastakkain suunnattua rakomaista aukkoa 24 ja 25 tai 26 ja 27. Sivuilta avoimet aukot 24-27 ulottuvat kulloinkin suunnilleen johto-osien 23a ja 23b keskelle asti. Aukot 24 ja 26 ovat samassa tasossa kohtisuorassa primäärijohtoa 23 vastaan, kun tämä on taitettu käyttövalmiiseen asentoon 180°, siis johto-osat 23a ja 23b ovat samansuuntaisia. Samalla tavalla ovat aukot 25 ja 27 yhteisessä tasossa kohtisuoraaan primääri johtoa 23 vastaan sijoitettuina.

3 9 6 55 9

Aukkojen 24-27 edellä olevalla suunnittelulla kulkee pri-määrivirta virtateitä, jotka on merkitty nuolilla 29a-29g. Täten muodostuu johto-osien 23a ja 23b tasoissa sarjaan kytketyt primäärikäämit, joiden magneettiseen kenttään sekun-däärikelat voidaan sijoittaa.

Kuviossa 6 esitetyllä pohjalevyllä 30 on kaksi astaattisesti sijoitettua sekundäärikelaa 31 ja 32. Käyttövalmiissa tilassa on pohjalevy 30 keloineen 31 ja 32 kuvan 5 primääri johdon johto-osien 23a ja 23b välissä. Kelan 31 asema kuviossa 6 on merkitty johto-osalle 23b kuviossa 5 katkoviivoi tetul1 a ympyrällä 33. Vastaavasti on kela 32 kuviossa 6 kuvion 5 katko-viivoitetulla ympyrällä 60 esitetyllä alueella.

Kuvio 7 esittää virtamuuntajalaitetta kuvion 5 mukaisine pri-määripuolen osineen ja kuvion 6 mukaisine sekundääripuolen osineen käyttövalmiissa tilassa. Tällöin on primäärijohdon 23 ylä- ja alaosat erotettu eristyskerroksella 61 toisistaan.

Primäärijohto 34 kuviossa 8 on verrattavissa primääri johtoon 23 kuviossa 5. Kuitenkin välimatka ylemmän johto-osan 34a ja alemman johto-osan 34b välillä on pienempi ja vastaa eristys-kerroksen 35 paksuutta.

Kuviossa 9 esitetty pohjalevy 36 sille sijoitettuine sekun-däärikeloineen 38 ja 39 on virtamuuntajalaitteen käyttövalmiissa tilassa kuvion 8 primäärijohdon 34 johto-osien 34a ja 34b välissä. Kelat 38 ja 39 kuviossa 9 on rakennettu spiraali nmuotoisiksi ja valmistettu tasotekniikai1 a niin, että johto-osien 34a ja 34b välinen pieni tila kuviossa 8 riittää. Käyttövalmiina on kelan 38 keskipiste suunnilleen kuvion 8 rakomaisen aukon 40 keskellä olevassa päässä. Vastaavasti on kela 39 ja aukon 41 keskellä oleva pää sijoitettu peittämään toisensa.

Kuviossa 10 on esitetty primääri johto 42, joka olennaisesti vastaa primäärijohtoa 34 kuviossa 8. Kuitenkin ovat aukot 44 ja 45 niiden primäärijohdon 42 keskelle suunnatuissa päissä 10 89655 muodostettu rei'iksi, joihin astaattisesti rakennetut sekun-däärikelat 46 ja 47 on laakeroitu.

Kuvion 11 mukaisessa toteutusmuodossa on primaarijoh to 48 esitetty avoinaisena, siis ennen taittamista linjan 49 ympäri. Taitetussa tilassa on johto-osa 48a johto-osan 48b päällä. Johto-osassa 48b on aukot 50 ja 51, jotka on suunnattu toisiaan vastaan ja ovat samalla pituusakselilla taittolinjan 49 suuntaisina. Johto-osalla 48a on aukko 52, joka sijaitsee vain johto-osan 48 keskialueella ja jonka etäisyys ta i ttol i n j as ta 49 on sama kuin aukoilla 50 ja 51. Sekundäärike 1 ojen sijaintipaikat on annettu katkoympyröi 1 lä 53 ja 54. Pei1ikuvamaisesti taittolinjaan 49 nähden ovat vastaavat pohjapinnat 55 ja 56 sekundäärikeloja varten.

Kuvio 12 esittää kuvion 11 primäärijohtoa kokoontaitetussa tilassa niin, että johto-osat 48a ja 48b ovat päällekkäin. Vastaavasti ovat vain aukot 50 ja 51 paikkoineen sekundääri-keloja varten, jotka on merkitty ympyröillä 53 ja 54.

Kuviossa 13 on esitetty pohjalevylle 55 astaattisella rakennustavalla kiinnitetyt sekundäärikelat 56 ja 57. Tämä periaatteessa kuvion 9 laitetta vastaava laite eroaa tästä olennaisesti siinä, että kelat 56 ja 57 kuviossa 13 ovat yhtä etäällä taitto 1injas ta 49. Kelat 56 ja 57 voidaan samoin valmistaa ta so tekniika 11 a. Molempien kelojen asettamiseksi vastaavaan primääriseen magneettivuohon voidaan ne sijoittaa myös kuvion 11 mukaisesti kokoontaitettujen johto-osien 48a ja 48b ulkopuolelle, mikäli magneettinen kytkentä riittää suureen ulosmenosignaaliin. Myös tässä tapauksessa ovat kuvioissa 11 ja 12 esitetyt ympyrät vastaavat paikat se^undääri-keloille.

Kuvio 14 esittää kuvion 11 primäärijohtoa 48 kokoonkäänne-tyssä tilassa vastakkaiselta puolelta kuvioon 12 verrattuna. Vastaavasti on vain keskellä oleva aukko 52 näkyvissä.

8 9 6 ό 5 11

Myös kuviossa 15 nähdään primääri johto 48 kokoontaitetussa tilassa, jolloin etäisyys ylemmän johto-osan 48a ja alemman johto-osan 48b välillä määräytyy eristyskerroksella 57. Mitattavan primääri virran suunta on merkitty nuolilla 58 ja 59. Tilaan 70 työnnetään kuvion 13 mukainen pohjalevy 55.

Claims (11)

12 89655

1. Virtamuuntajalaite erikoisesti staattista sähkömittaria varten, mitattavaa vaihtovirtaa kuljettavine primäärijohtoineen sekä ainakin kahdesta sarjaan kytketystä kelasta muodostuvine sekundäärikäämityksineen, jonka uiosmenojännite viedään elektroniseen integrointivaiheeseen taajuudesta riippumattoman mittaussignaalin tuottamista varten, tunnettu siitä, että maksimaalisen magneettisen kenttävoimakkuuden tuottamiseksi primäärijohto (7,10,13,14,23,34,42,48) on muotoiltu silmukaksi, että sekundäärikäämitys on astaattisesti rakennettu sähköisesti identtisistä keloista (1,8,11,12,21,22,31, 32,38,39,46,47,56,57), että ainakin yksi sekundäärikeloista saavuttaa mahdollisimman täydellisesti primääri johdossa kulkevan virran magneettivuon maksimaalisen magneettisen kytkennän synnyttämiseksi primäärijohdolla käyttämättä ferromagne-tiikkaa, ja että tämä sekundäärike 1a ulottuu akselin suunnassa mahdollisimman pienen osapituuden primäärijohdon virran synnyttämien magneettikenttä1 injojen yli.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen virtamuuntajalaite , tunnettu siitä, että silmukaksi muodostettu primääri johto ympäröi sekundäärike 1 aa sen kehän suunnassa mahdollisimman tiiviisti ja täydellisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen virtamuuntaja 1 aite , tunnettu siitä, että primäärijohto (10) ympäröi molempia keloja (8,9) sarjaan kytketyillä primäärikäämei11ä (10a,10b).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen virtamuuntajalaite, tunnettu siitä, että primääri johdon muodostaa kaksi rinnan kytkettyä osajohtoa, joiden käämit (13a,13b) kukin ympäröivät keloja (11,12).

5. Yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen virtamuunta j a la i te , tunnettu siitä, että litteäksi joh doksi muodostetulla ja virtasilmukaksi muotoillulla primääri- 13 3960b johdolla (14,23,34,42,48) on vastakkain olevat johto-osat ( 1 4a , 14b,23a,23b,34a,34b,48a,48b), joilla kulloinkin on aina. kin yksi aukko (17,18,25-28,50-52) yhden tai useamman käämi-osan muodostamiseksi primäärijohdon tasossa, jolloin johto-osilla vastakkain olevat aukot muodostavat primäärisen käämin, jonka käämipinnat ovat suunnilleen samansuuntaiset litteän johdon pinnan kanssa, ja että sekundäärikäämityksen kelat on sijoitettu käämityspinnoi1 taan suunnilleen samansuuntaisiksi litteän johdon kanssa ja ne ovat ainakin osittain pääasiassa kohtisuorassa litteän johdon pintaa vastaan olevan primäärisen magneettivuon läpäisemiä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen virtamuuntajalaite, t u n-n e t. t u siitä, että aukot (17,18,22-28) ulottuvat vastakkain suunnattuina suunnilleen ke skiakse 1i1 ta primäärijohdon reunaan asti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen virtamuuntajalaite, tunnettu siitä, että primäärijohdon vastakkain olevilla johto-osilla on kulloinkin kaksi keskenään vastakkain suunnattua ja samansuuntaista aukkoa (25-28) ja siten ne muodostavat kaksi primäärijohdon (23) pituussuunnassa vierekkäistä käämiä ja että kummankin käämin magneettivuo lävistää kulloinkin olennaisesti yhden sekundäärikäämityksen kelan (31,32).

8. Yhden patenttivaatimuksista 5-7 mukainen virtamuuntaja-laite, tunnettu siitä, että sekundäärikäämityksen kelat on sijoitettu primäärijohdon johto-osien väliin.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen virtamuuntaja 1 aite, tunnettu siitä, että sekundäärikäämityksen kelat (38,39) tasotekniikan rakennustavassa ovat yksi- tai moniker-roksisesti sijoitetut spiraaleina alustalle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen virtamuuntajai ai te, tunnettu siitä, että alustaan sisältyy sähkömittarin muita elektronisia laitteita. 14 H 9 6 3 5 II. Patenttivaatimusten 5 ja 8-10 mukainen virtamuuntaja-laite, tunnettu siitä, että yhdellä johto-osalla (48b) on kaksi toisiaan vastaan suunnattua, primääri johdon (48) reunaan yhteisellä pituusakselilla ulottuvaa aukkoa (50,51), joiden kanssa samansuuntaiset! on toiselle johto-osalle (48a) sijoitettu keskeinen aukko. i is 39635