FI89452C - Anordning foer att med ljud inverka pao maenniskokroppen - Google Patents

Description

ι 39452

Laite, joka äänen avulla vaikuttaa ihmisen kehoon

Esillä oleva keksintö koskee laitetta, joka äänen avulla vaikuttaa ihmisen kehoon sekä talticintivälir.että, esim. nauhakaaettia tai CD-levyä laitteen kanssa käytettäväksi.

Esillä oleva keksintö lähtee kolmesta musiikkiterapian perusperiaatteesta. ts. että matalat (syvät) äänet vaikuttavat rehtouttavasti korkeiden äänten vaikuttaessa .1 ännittävästi, . että rytminen musiikki vaikuttaa aktivoivasti epärytmisen musiikin vaikuttaessa passivoivasii, ja että korkea äänitaso vaikuttaa aggressiivisesti alhaisen äänitason vaikuttaessa passivoivast i.

Nämä perusperiaatteet pätevät yleisesti, mutta on olemassa poikkeuksia. Perusperiaatteet ovat syntyneet laajakantoisen terapeuttisen potilastarkkailun avulla pitkän ajan kuluessa.

Musiikkiterapia perustuu musiikkiin, jonka korva kokee akustisten -aistikanavien kautta.

Esillä oleva keksintö perustuu siihen, että musiikilla, joka siirretään suoraan ihmisen kehoon hermoston värähtelyresepto-reiden kautta, voi olla suurempi vaikutus, ts. se voi aikaansaada suuremman lihasten rentoutumisen. Yhdistämällä akustinen aistimus ja värähtelyä is tilaus y ie iskok ennukseksi , saadaa esillä olevan keksinnön mukaisesti terapeuttinen vaikutus, joka vaikuttaa potilaiden sekä fyysisiin että psyykkisiin kärsimyksiin. Tätä yhdistelmää sanotaan tässä selityksessä ; yksinkertaisuuden vuoksi värähtely-akustisekai , j i j 3 j il Värähtelvt-akustinen periaate antaa parhaan mahdollisen äänen siirtymisen sekä korvaan että kehoon. Akustinen osa voidaan hoitaa yhdellä tai useammalla kovaäänisellä tai kuulokkeilla.

2 89452 Värähtelyoeaa varten ehdotetaan keksinnön mukaisesti laitetta, joka kSyttäS kovaäänisestä tulevan äänen siirtämistä ihmisen kehoon tehokkaalla tavalla ilman kautta.

Mainitun laitteen, jolla vaikutetaan ihmisen kehoon äänen avulla, tunnusmerkit käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista samoinkuin mainitun taitiointiväIineen tunnusmerkit.

Keksintöä kuvataan seuraavassa viitaten oheiseen piirustuk seen, jossa: \

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista laitetta:

Kuvio -2 esittää osittain räjähdyskuvana sitä laitteen osaa, jolla aikaansaadaan matalien taajuuksien äänivaikutus ihmisen kehoon;

Kuviot 3, 5 ja 6 esittävät toista, kolmatta ja neljättä vaihtoehtoista suoritusmuotoa kuviossa X esitetystä laitteesta; ja kuvio 4 esittää lohkokaaviomuodossa kuvioihin 3, 5 ja $ sisältyvät yksiköt.

Kuviossa 1 esitetään ihmiskeho X, joka on sijoitettu suljetun ke telon 6 päälle, jossa kotelossa on ainakin yksi ääniaukko 7, johon on sijoitettu kehon 1 yläosaa kohti osoittava kovaääninen 8. Latikon 6 ja kehon väliin on sijoitettu pehmustus 9, jonka osa 10 sijaitsee kovaäänistä 8 vasten sallien hyvän ilman kulkemisen. Kotelon 5 yläosa Xl, joka esitetyssä tapauksessa muodostaa patjan pohjan, voi olla esim. vaneria, jolloin mainittu ääniaukko 7 on tehty yläosaan 11. Mahdolli» sen kovaäänisen vahingoittumisen estämiseksi voitaisiin aukon 7 yli asettaa sucjaristikko 12. Äänen ympäristöön suuntautuvan säteilyn vaimentamiseksi ja akustisen oikosulun estämiseksi on runko, -s.o. kotelo 6. suunniteltu suljetuksi koteloksi.

Pehmustus 9 voi olla vaahtomuovia tai vaahtokumia, jolla on :

V

suljetut kennot. Voitaisiin myös kuvitella käytettäväksi ( i 3 89452 ilmatäytteistä tai kevyillä muovipalloilla (esim. styroporR) täytettyä patjaa. Patjassa tai pehmustuksessa 9 on, kuten mainittiin, järjestetty alue 10 ääniaukkoa 7 vastaten. Mainittu alue voi olla rei'itetty, kuten aukko 7, tai mahdollisesti täytetty vaahtomuovilla, jossa on suuret avoimet kennot, jotka sallivat ilman kulkemisen. Vaahtomuovi antaa tietyn tukevan vaikutuksen, erityisesti koska sitä tukee mainittu suojaris-tikkc samalla kun se päästää ilman hyvin kulkemaan. Henki16 asetetaan siten, että se kehon osa, johon halutaan vaikuttaa, makaa aukon 7 ja alueen 10 kohdalla. Kovaäänisen 8 kalvo kytkeytyy tällöin kehoon 1 mainitussa aukossa 7 ja alueessa 10 olevan ilman välityksellä. Itse pehmustus toimii tiivisteenä tehden kovaäänisen 8 ja kehon 1 välisen kytkennän mahdollisimman tehokkaaksi. Kun kovaääniseen 8 syötetään signaaleja, joilla on sopiva taajuussis&ltö ja voimakkuus, kalvo liikkuu ja saattaa kehon siten matalataajuiseen liikkeeseen.

Audiovahvistimella 3, jolla on ainakin kaksi äänikanavaa, on ainakin yksi lähtö liitettynä kovaääniseen 8 ja ainakin toinen lähtö liitettynä kovaääniseen 2 musiikkia varten. Vahvistimeen 3 tulevat signaalit syötetään esim. kasettinauhurista tai CD-levysoittimelta 4 sekä signaaligeneraattorista 5. Signaaligeneraattori 5 on järjestetty syöttämään sinimuotoisia ääniä, impulsseja tai muita synteettisiä signaaleja. Soittimeen 4 voidaan järjestää taltioimisväline, esim. nauhakasetti tai CD-levy, joka sisältää sopivaa ohjelmamateriaalia. Taltiointivä-lineessä voisi olla kaksi tai useampia äänikanavia, jolloin ainakin yksi äänikanavista sisältää matalataajuisia signaaleja, mieluummin alueella 30-120 Hz musiikkiin sekoittuneena.

Taitioimisvälineen coinen/muut äänikanava(t) voitaisiin jär-jescää syöttämään stereofonista tai kvadrofonista musiikkia.

Siten tässä ja seuraavassa selityksessä on ymmärrettävä, että signaaligeneraattori S käytännössä voisi käsittää yhden tai ; useampia taltioimisvälinekanavia. Vahvistin 3 voitaisiin mah- j dollieesti varustaa alipäästösuodattimella (ei esitetty) kova- j äänisen 8 syöttämiseksi.

Siten on ymmärrettävä, että kovaäänistä Θ syötetään joko 1 89452 puhtaalla matalalla taajuudella alueella 30 - 120 Hz. tai moduloidaan musiikilla, jota toistetaan kovaääniseltä 2, tai että kovaäänisessä 8 esiintyvä ääni sisältää matalataajuisia signaaleja mainitulla taajuusalueella sekoittuneena musiikkiin, jota myö3 toistetaan kovaäänisestä 2. Tässä tapauksessa vahvistimen 3 signaaligeneraattori muodostuu pääasiassa soittimesta 4.

Toistetuissa kokeissa on havaittu, että värähtely-akustinen taajuusalue, jolla ihmiskehoon leviävällä äänellä näyttää olevan suurin vaikutus, objektiivisesti mitattuna ja subjek- N tiivisesti koettuna on välillä 30 ja 120 Hz, edullisimmin alueella 40 - SO H2. Erityisen hyviä tuloksia on saavutettu Oktaavissa 40 - Θ0 Hz. Taajuusalueen 30 - 120 Hz ulkopuolella ei subjektiivisesti ole tunnetta värähtelyvaikutuksesta.

Terapeuttinen vaikutus saavutetaan sijoittamalla henkilö sopivimmalla tavalla ja mahdollisimman lähelle värähtelykovaäänis-ta, esitetyssä esimerkissä kovaääninen 8, ja miellyttävälle etäisyydelle kovaäänisestä 2. joka toistaa musiikkia. Terapeuttinen laite koostuu seur&avistft edellä lyhyesti selitetyistä osista, eli: värähtelyosis ta 6, 7, Θ, 10, jotka muodostavat siirtolaitteen jolla toistetaan ääntä värähtely-akustise1 la taajuusalueella; akustisesta osasta yhden tai useamman laajakaistaisen HiFi-laatua olevan kovaääniskotelon 2 tai kuulokeparin muodossa joilla toistetaan musiikkia, jota sovelletaan värähtelyoaassa käytettyyn taajuuteen; monikanavainen vahvistin 3. joka ainakin yhden kanavan kautta siirtää sinivärähtelyjä (värähtelyä) ja suodatettua musiikkia värähtelyosaan 8. Suodattamatonta musiikkia lähetetään toisen kanavan/ toisten kanavien kautta kovaääni-selle/kovaäänisille 2. jotka toistavat musiikkia, jolloin äänen voimakkuus on muutettavissa portaattomasti kullakin kanavalla: monikanavainen nauhasoitin. mieluummin tavanomainen kaksikanavainen nauhasoitin 4. jossa yhdelle kasettinauhan * * - · -λ· '.··,'·;*,.···-V.Λ , 7·* ' " ' ' ' , . . . ' ' X , ·" , „ 89452 raidalle on taltioitu puhdasta musiikkia musiikkikovaäänisel le 2 tarkoitettuna. Toisella raidalla on nauhoitettuna määrätty sekoitus musiikkia ja matalataajuista ääntä, esim. sinisignaa-leja. Sinisignaalit rytmittyvät kaksoistaltiointimenete1-mäilä, jota on erityisesti kehitetty käytettäväksi terapeut-. tisessa jarjestelmässä, ns. sekoittaviksi äänisignaaleiksi: ia signaaligeneraattori 5 on järjestetty yksilöllisesti säädettäväksi terapeuttisesti tehokkaiden matalien taajuuksien suhteen, joita syötetään kovaääniselle Θ. edellyttäen että niitä ei jo syötetä soittimelta 4.

\ Tässä on erityisesti ymmärrettävä, että vaikka on esitetty ainoastaan yksi kovaääninen 2 ja yksi kovaääninen 8, on keksinnön puitteissa helposti kuviteltavissa kahden tai useamman musiikkikovsäänisen 2 ja kahden tai useamman matalataajuisen kovaäänisen Q käyttö. Mikäli käytetään kahta tai useampaa kovaäänistä 8. on välttämättä järjestettävä vastaava lukumäärä aukkoja 7 ja alueita 10.

Kun soittimella 4 käytetään ennalta taltioitua ohjelmistoa ja sitä toistetaan soittimelta 4, signaaligeneraattoria 5 ei silloin tarvita, mutta signaaligeneraattori 5 tarvitaan, jos halutaan sovittaa sopivaa ohjelmistoa ja sen edelleen kehittämistä varten. Signaaligeneraattori saattaa myös olla toivottava tutkimustarkoituksiin ja tyypillisesti lääkinnälliseen hoitoon.

Kuviossa 3 on esitetty miten kuvion 1 kotelo voitaisiin korvata toisella tavalla muotoillulla kovaaäniskoteloi la 14, jossa ΟΠ kovaääninen θ', joka voidaan pystyasennosta fesitetty pis-tekatkcviivoin) kääntää alas esim. saranan 16 ympäri vaakasuoraan asentoon fesitetty ehyin viivoin). Jotta varmistetaan, että kovaaäniskote1o 14 makaa vaakasuorassa, se voidaan tukea vaijerilla, hihnalla tai vastaavalla 15, joka toisesta päästään on kiinnitetty seinään 17 samoinkuin Sarana 16, ja . toisesta päästään on kiinnitetty kovaaäniskotelon 14 ulompaan osaan. Kun henkilö aiotaan altistaa äänen vaikutukselle, henkilö asettuu makuulle sinänsä tunnettua rakennetta olevalle 6 89452 penkille 13, mahdollisesti samanmuotoinen kuin penkki 6, 9 kuviossa 1. Ulkoinen kovaääninen 2’ voitaisiin järjestää esim. itse penkkiin 13 tai jollakin muulla sopivalla tavalla, esim. sillä tavalla, että henkilö 1 voi saada siitä hyvän stereofonisen äänikuvion. Sen jälkeen kun henkilö 1 on asettunut makuulle penkille 13, joko kasvot ylöpäin tai alaspäin, kovaääniskotelo 14 kovaäänisineen 8’ käännetään kuvion 3 osoittamaan vaakasuoraan asentoon. Kovaääninen 8' vastaa toiminnoiltaan kuvion 1 kovaäänistä 8,

Kuviossa 5 esitetään muunnelma, jossa henkilö 1 istuu kallis- \ tettavassa huonekalussa 18, joka on rakenteeltaan suljettu laatikkko, mutta jossa on kovaääniselle 8'1 ääniaukko, kovaäänisen θ’’ ollessa toiminnoiltaan samanlainen kuin kuviossa 1 tai kovaääninen 8' kuviossa 3. Samalla tavalla kuin kuvion 1 suorituemuodosaa, on kovaäänisen 8 edessä ääniaukko 7'‘.

Vastaava ääniaukko 7‘ löytyy myös kuviossa 3.

Kuvion 5 esimerkissä ulkoisia kovaäänisiä on osoitettu viitenumerolla 2’’, tässä kuulokkeiden muodossa esitettynä. On kuitenkin ymmärrettävä, että ulkoisilla kovaäänisillä voi olla mikä tahansa soveltuva rakenne ja/tai sijainti sen vaikuttamatta rajoittavasti keksinnön suoja-alaan.

Kuvion 6 esimerkissä esitetään kuvion 5 suoritusmuodon muunnelma. Kallistettava huonekalu 19 on tässä rakenteeltaan tavanomainen, esim. koostuen rungosta, jolla on pinnat pehmustetusta kankaasta nojaamista varten. Siinä voidaan käyttää yhtä tai useampaa kovaääniekoteloa henkilön 1 kehoon vaikuttamiseksi. Keksinnön, ei-rajoittavassa esimerkissä, kuten on esitetty, on käytetty kahta kovaääniekoteloa 20. 21. Molemmat näistä voisi toisaalta koostua kahdesta erillisestä kovaäänis-kotelosta mahdollisesti parempaa kallistettavaan huonekaluun > sovitettavuutta varten. On kuitenkin tärkeätä, että kova- ; ääniskotelot ovat suljettua tyyppiä ulkopuolisen äänen väittä- ^ miseksi ja akustisen oikosulun välttämiseksi. Tunnetulla j, tavalla varustetaan kovaähniskotelot kovaäänisillä 22, 23 ja ne voidaan kiinnittää kallistettavan huonekalun runkoon - ,'- - ·„' ...i».-j-.". 1' ' - · »· ••‘’V.w K». ~w i y\·’’· : * ..

7 89452 kiinnittimi1 la, hihnoilla tai vastaavilla.

Kuten kuviossa 5. henkilö 1 voi käyttää kuulokkeita 2'' ulkoisina kovaäänisinä.

. On myös ymmärrettävä, että kuvion 3 ulkoiset kovaääniset 2' voitaisiin korvata kuulokkeilla.

Kuviossa 4 on esitetty lohkokaaviomuodoS3a kuvioiden 3 jo 3 laitteiden toiminnallinen rakenne, vastaten kuitenkin sitä. mitä kuviossa 1 on esitetty. x

Monivammaisille, henkisesti vajaakehittynei1 le potilaille tarkoitetussa laitoksessa havaittiin, että värähteiy-akustinen käsittely aikaansai kouristuksia poistavan vaikutuksen noin 40 Ha taajuudella. Kouristusten licvity3vaikutus oli niin määräävä, että potilaat olivat helpommin valmiina manipuloivaan fysioterapiaan värähtely-akustisen vaikutuksen aikana tai 3en jälkeen.

Tarkiatuskokeita tehtiin kouristuksen alaisten jäsenten avau-tumiskulman suhteen musiikilla ja ilman musiikkia. Osoitettiin selvä ero avautumiskulmissa musiikin vaikutuksen seu- . rauksena. -------

Esillä olevaa laitetta kokeiltiin myös seuraaviin tiloihin;

Retfin syndrooma·, "nykivien” liikkeiden esi i n tyrni st aa j uus pieneni. Potilas pystyi jopa nukahtamaan ja havaittiin huomattava rentouttava vaikutus. (Retfin syndrooma nimitetty Itävaltalaisen Dr.med. Andreas Retfin mukaan) .

Sulkeutuneisuus (autismi): kosketusta välttävät potilaat j olivat niin vaikuttuneita värähtelyn tehosta, että he pystyi- i voi saijimaan henkilokunnan antaa enemmän ihokoaketusta/ihon stimulaatiota kuin ilman tätä vaikutusta. Tässä voitaisiin nähdä sellaisen terapian suuntaviivat, missä värohtely-akus-ti3en vaikutuksen alainen kosketukseen tottuminen voitaisiin . ,, Γ \ ,f ; e 89452 siirtää tilanteisiin, josga musiikki voitaisiin asteittain vaimentaa tai mahdollisesti poistaa kokonaan.

Kouristustilat; vaikutus kuten yllä on esitetty, lisäksi selvä kouristuksia lievittävä vaikutus matalammilla taajuusalueilla.

Värähte ly-akust ista vaikutusta kokeiltiin myös laitoksen henkilökuntaan erilaisiin vaivoihin. Tällöin havaittiin seu~ raavaa:

Kaulan/olkapään kivut: Tällaiset kivut, joko 1ihassärkytyyppi-\ set tai eri syistä johtuvan stressin aiheuttamat, helpottuivat oleellisesti määrätyillä taajuuksilla, erityisesti noin 68 Kiillä. Toistuvat käsittelyt, jopa 10 käsittelyä kukin 30 minuuttia, osoittivat antavansa pitempiaikaista helpotusta.

Noidannuoli·, Alaselän alueella olevat kivut helpottivat tietyillä taajuuksilla, erityisesti noin 30 Hz:llä. Lihasjännitysten aiheuttamille kivuille havaittiin pitempiaikainen lievitys toistuvien käsittelyjen jälkeen.

Kuukautiskivut: Sellaiset kivut ja ennen kuukautisia esiintyvät jännitykset ja vastaavat osoittautuivat mahdolliseksi lievittää käyttämällä erityistä taajuutta» erityisesti 52 Hz:iä. Jokapäiväiset käsittelyt "akuutissa" vaiheessa sekä kerran viikossa välivaiheessa, toistettuina 2-3 kauden aikana näyttivät aikaansaavan pitempiaikaisen vaikutuksen.

Astma: värähtely-akustinert käsittely noin 50 Hz;llai näytti aikaansaavan vaikutuksen, joka auttaa potilasta liman poistamisessa hengitysteistä.

Paikallisella alueella suoritettujen kokeiden aikana huo- ’ f.

mattiin seuraavaa: f

Stressin aiheuttama masennus·. Havaittiin dramaattisen positiivinen vaikutus ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Joka vaikutus kesti noin 30 minuuttia. Positiivinen Vaikutus riippuu 9 39452 sekä taajuudesta (68 Hz) että musiikin valinnasta. Menestyksellinen hoito päätettiin 10 käsittelykerran jälkeen. Viimeisten käsittelykertojen aikana käytettiin suurta määrää taajuusalueita ja aktivoivaa musiikkia.

. Urheiluvammat; Käsittely on antanut hyvän tuloksen. Sekä akuutti lihasvaiva että leikkauksen jälkeinen toipuminen on reagoinut positiivisesti taajuusjärjestykselle 40/6O/8Q/6Ö/40 Hz, jolloin jokaisen taajuuden kesto oli noin 6 minuuttia. Jännittyneessä tilassa olevat lihakset ja jänteet rentoutuvat ja niitä voidaan venyttää vähemmällä vaivalla kuin ilman >*. värahtely-akustista käsittelyä.

Reumatismi: Pitkäaikainen käsittely (10 - 20 käsittelykertaa) taajuuksilla 68 ja 86 Hz on antanut pysyvän parannuksen potilaille. joilla on reumaattisia kipuja ja/tai kulumisvaurioita. Käsittelyä annettiin päivittäin tai joka toinen päivä 30 minuutin ajan.

Kouristustilat: Lihaskouristuksessa havaittiin kouristustilan häipyminen taajuudella 40/60 Hz noin 2 minuutin jälkeen.

Yleinen jannitysvaiva: Viritetty taajuus ja musiikki ulko maailmasta eristetyssä ympäristössä 30 minuutin ajan tuotti jännitystä poistavan vaikutuksen ja näytti antavan henkilölle uutta elinvoimaa.

Yllä mainitut havainnot ovat luonteeltaan puhtaasti empiirisiä. perustuen terapeuttien tekemiin havaintoihin ja koehenkilöiden kuvauksiin.niistä kokemuksista, joita heillä oli käsittelyjen aikana ja niiden jälkeen.

Ymmärretään välittömästi, että piirustuksissa esitetty ääni-kotelo pehmusteineen on tarkoitettu ainoastaan esimerkiksi selventämään Keksintöä sisältämättä silti mitään seuraavassa esitettävien patenttivaatimusten mukaisen kesinnön rajoitusta. Siten esitetyt laitteet voitaisiin suunnitella millä tahansa soveltuvalla tavalla vaikuttamaan potilaaseen parhaalla 10 39452 mahdo 1 Use 1 la tavalla.

Mini tun äänen taltioimisvälineen lisäksi on huomautettava, että rytmitetty stnisignaali tehdään äänittämällä primääri-taajuuden päälle sekundääri taajuus, jonka taajuus poikkeaa 0.2 - 2 Hz. "Rytminopeus" tulisi esiasettaa ja virittää siihen musiikin laatuun, jota vaaditaan käytettäväksi matalien taajuuksien lisäksi. Rytmiohjelma taltioidaan sitten toiselle taltioimisvälineen. esim. kasettinauhan raidalle äänet sekoittaen valikoituun, mieluummin suodatettuun musiikkiin.

Puhdasta musiikkia taltioidaan toiselle raidalle. Kuten x aiemmin mainittiin, olisi mahdollista käyttää esim. kasetti-nauhan .kaikkia nejää raitaa käyttäen äänipäätä, joka on siihen sovitettu, äänentoiston parantamiseksi (esim. kaksi kanavaa), ja mahdollisesti laajentamalla rytmiohje Imeä.

j %

Claims (10)

1. Laite, joka äänen avulla vaikuttaa ihraisen kehoon (l), koostuu ainakin suljetusta kotelosta (6, 11; 14; 10), jossa on ainakin yksi ääniaukko (7; 7’; 7'*), johon on järjestetty mainitun kehon osaan suunnattu kovaääninen (8; 8f; 8''), pehmusteesta, joka sijaitsee mainitun kotelon ja kehon (l) välissä, jolloin pehmuste on mainitun/mainittujen kovaäänisen/ -äänis ten kohdalla/kohdilla (10) järjestetty siten, että ilman kulku on mahdollinen, tunnettu välineistä (4; 5) mata-lataajuisten signaalien syöttämiseksi mainituille kovaäänisille (8; 8'; 8’1), yhdestä tai useammasta ulkoisesta kovaäänisestä (2; 2'; 21'), välineistä (4) musiikin syöttämiseksi ulkoisille kovaäänisille ja välineistä (3, 4), joilla vaikutetaan mainittuihin matalataajuisiin signaaleihin mu· siikin tahdissa tai ennalta määrättynä musiikin funktiona tai ennalta määrätyn rytmin mukaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että matalataajuiset signaalit ovat alueella 30 - 120 Hz, edullisimmin 40 - 90 Hz.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että väline matalataajuisten signaalien syöttämiseksi on signaaligeneraattori (5) , joka selektiivisesti voi ai- -*'· kaansaada sini signaaleja, pulsseja tai muita synteettisiä : signaaleja.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tuaaettu siitä, että välineet (4) musiikin syöttämiseksi koostuvat kaset-tinauhasoittimesta tai CD-levysoittimesta.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 4 mukainen laite, tunnettu · siitä, että välineet (4)__jnatalataajuisten signaalien Byöttä- f : : miseksi muodostuvat kasettinauhasoittimeeta tai CD-levysoit- j ; timesta. ia 39452

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuihin syöttövälineisiin liittyy vahvistin (3), mahdollisesti sisältäen alipäästfiauodattimen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kotelo (6, il) on muotoiltu lepopenkiksi. ö. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu aiitä, että kotelo (14) on käännettävästi liitetty seinään (17) ja järjestetty alaskäännettäväksi pystysuorasta asennosta vaakasuoraan asentoon, \

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelo (18) muodostaa nojatuolintapaisen huonekalun,

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kotelot (20, 21) on asennettu sinänsä tunnetun nojatuolin (19) kallistettujen pintojen alapuolelle.

11. Taltioimisväline, kuten kasettinauha tai CD-levy, jota käytetään yhden tai useamman patenttivaatimuksen l, 2, 4-6 mukaisen laitteen kanssa, tunnettu siitä, että ainakin yksi taltioimisvälineen äänikanavista sisältää matalataajuisia signaaleja taajuusalueella 30-120 Hz, joihin vaikutetaan musiikin tahdissa tai edeltäkäsin määriteltynä musiikin funktiona tai edeltäkäsin määritellyn rytmin mukaan, ja että taltioimisvälineen muut äänikanavat sisältävät puhdasta musiikkia. , ’ If ««.-I*·^ /-. tk-i-tjJ1 -.1. i3 89452