FI89361B - Foerfarande foer framstaellning av farmaceutiskt anvaendbart 5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoxazolo/4,5-c/azepinderivat - Google Patents

Description

1 39361

Menetelmä farmaseuttisesti käyttökelpoisen 5,6,7,8-tetra-hydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]atsepiinijohdannaisen valmistamiseksi 5 Kyseinen keksintö koskee menetelmää farmaseuttisesti käyttökelpoisen 3-alkoksi-, 3-alkenyylioksi- tai 3-alkynyyli-oksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo [ 4,5-c ] atsepiini joh-dannaisen valmistamiseksi, jolla on kaava

10 H

y \ 3 °ri i )r^ 111 8Γ Oi I -j J.

RJ

15 jossa R1 on 1 - 6 hiiliatomia käsittävä, suoran tai haarautuneen ketjun omaava alkyyli, alkenyyli tai alkynyyli, R3 on vety tai alkyyli (1-6 hiiliatomia) , sekä sen yksit-20 täisten isomeerien ja farmaseuttisesti hyväksyttävien hap-poadditiosuolojen valmistamiseksi.

Keksinnön mukaisesti valmistetut yhdisteet sopivat sellaisten häiriöiden hoitamiseksi, jotka aiheuttaa asetyylikoliini- (AcCh-) tai muskariinijärjestelmän virheel-25 linen toiminta, ei-myrkyllisen, tehokkaan määrän kaavan I mukaista yhdistettä antamalla.

AcCh:n tiedetään olevan ääreis- sekä keskushermoston (CNS) välittäjäaine. AcCh:n alentuneen toiminnan CNS:-ssä, mikä johtuu mahdollisesti AcCh:ta välittäjäaineena .30 käyttäväien hermosolujen rappeutumisesta, arvellaan liittyvän erilaisten sairauksien kuten Alzheimerin taudin ja Downin syndrooman syntyyn ja kehitykseen (R.M. Marchbanks J. Neurochem. 39 (1982) 9 - 15; R.D. Terry ja P. Davies, Ann. Rev. Neurosci. 3 (1980) 77; N.R. Sims, D.M. Bowen, 35 S.J. Allen, C.C.T. Smith, D. Neary, D.J. Thomas ja A.N.

2 39361

Davidson, J. Neurochem. 40 (1983) 503 - 509; E. Roberts julkaisussa Ann. New York Acad. Sei. (toin». F. Marott Si-nex ja C.R. Merril) 396 (1982) 165 - 178. Lisäksi ikääntymiseen silloin tällöin liittyvä vanhuusajan dementia vai-5 kuttaa tavalla tai toisella liittyvän AcCh:n alentuneeseen aktiivisuuteen CNS:ssä, jolloin niinikään heikentyneet oppimis-ja muistitoiminnot on yhdistetty keskushermostollisen AcCh-järjestelmän alentuneisiin toimintoihin (P.S. Anderson ja D. Haubrich, Ann.Rep.Med. Chem. 16 (1981) 51 - 60. 10 Lääkkeiden antamisen, jotka joko nostavat AcCh- pitoisuustasoa salpaamalla kyseisen välittäjäaineen ent-symaattisen hajoamisen tai stimuloivat suoraan AcCh-resep-toria, eli ovat AcCh-vaikuttajia, on todettu parantavan Alzheimer-tyyppistä vanhuusajan dementiaa potevilla poti-15 lailla havaittuja kognitiivisia virhetoimintoja vaihtele-vassa määrin (Christie et.ai., Br.J.Psych.138 - 146; Har-baugh et.ai., Neurosurgery 15 (1984) 514 - 518; Beller et.ai. Psychopharmacol. 87 (1985) 147 - 151; Schwartz ja Kohlstaedt, Life Sei. 38 (1986); Summers et.ai., N.Engl.

20 J.Med. 315 (1986) 1241 - 1245. AcCh-reseptorien stimulointiin kykenevät yhdisteet ovat tämän vuoksi varsin kiinnostavia. Kuitenkin useimmat tunnetut AcCh-vaikuttajät, mukaanlukien itse AcCh, sisältävät kvaternäärisiä ammonium-ryhmiä, jolloin kyseiset yhdisteet eivät helposti lävistä 25 veri-aivoestettä (BBB:tä) ääreisosiin annettuina. Seurauksena tästä tällaiset yhdisteet eivät saavuta CNS:ssä sijaitsevia AcCh-reseptoreita, vaan aktivoivat käytännöllisesti katsoen ainoastaan ääreisosien edellämainittuihin sairauksiin liittymättömiä AcCh-reseptoreita ja tuottavat 30 tällöin erilaisia epätoivottuja vaikutuksia.

Arekoliini [l-metyyli-(3-metoksikarbonyyli)- 1,2,5,6-tetrahydropyridiini] on AcCh-vaikuttaja, joka ei sisällä kvaternääristä ammoniumryhmää. Arekoliini on ter-tiäärinen amiini, ja se kykenee lävistämään BBB:n ääreis-35 osiin annettuna. Arekoliinin esteriryhmä hydrolysoituu I: 3 1·· 9 361 kuitenkin in vivo hyvin nopeasti ja ääreisosiin annettuna arekoliinin vaikutus keskushermostoon on hyvin heikko ja monasti merkityksetön.

Aiemmin on kuvattu joukkoa 3-alkoksi-4,5,6,7-tet-5 rahydroisoksatsolo[4,5-c]pyridiinijohdannaisia(US-patent- tijulkaisu nro 4 608 378), jotka omaavat tehokasta koli-nergistä aktiivisuutta keskushermostossa. Näitä yhdisteitä voidaan pitää arekoliinin bioisosteereinä, joissa esteri-ryhmän korvaa 3-alkoksi-isoksatsoliyksikkö, joka ei ole 10 altis hydrolyysille fysiologisissa olosuhteissa.

Kyseisen keksinnön mukaan on nyt yllättävästi todettu, että uudet, kaavan I mukaiset yhdisteet omaavat erittäin tehokasta AcCh-vaikuttaja-aktiivisuutta. Uudet 3-alkoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c] atsepii-15 nijohdannaiset ovat huomattavasti tehokkaampia kuin aiem min kuvatut johdannaisyhdisteet.

Esimerkkeinä alkyyli-, alkenyyli- ja alkynyyliryh-mistä voidaan mainita metyyli, etyyli, n-propyyli, isopro-pyyli, n-butyyli, sek-butyyli, n-pentyyli, n-amyyli, n-20 heksyyli, allyyli, 2-propenyyli, 2-propynyyli, 2-butynyyli ja muut vastaavan kaltaiset.

Esimerkkeinä alempi alkoksi -ryhmistä voidaan mainita metoksi, etoksi, n-propoksi, isopropoksi, butoksi, amyylioksi ja muut vastaavan kaltaiset.

25 Kyseiset uudet yhdisteet omaavat korkean affinitee tin keskushermoston kolinergisten reseptorien suhteen mitattaessa tämä yhdisteiden kykynä syrjäyttää tritioitu oksotremoriini-M rotanaivohomogenaateissa. Kyseiset yhdisteet omaavat korkean affiniteetin myös keskushermoston 30 muskariini-M-l-reseptorien suhteen määriteltäessä tämä niiden kykynä syrjäyttää tritioitu pirentsepiini rotanaivohomogenaateissa.

Kyseisten yhdisteiden tehokas keskushermostovaikutus in vivo voidaan osoittaa yhdisteiden kyvystä indusoida 35 alilämpöisyyttä hiirissä tai estää isoniatsidiindusoituja 4 39361 kouristuksia hiirissä. Tehokkaaseen keskushermostovaikutukseen verrattuna ne osoittavat vain vähäisiä sivuvaiku tuksia ääreishermostossa.

Lisäksi kaavan I mukaisten yhdisteiden myrkyllisyys 5 terapeuttisesti tehokkaisiin annoksiin verrattuna on hyvin alhainen.

Tähän keksintöön kuuluu myös kaavan I mukaisten yhdisteiden farmaseuttisesti hyväksyttävien, ei-myrkyllisten orgaanisten tai epäorgaanisten happojen kanssa muodostet-10 tujen suolojen valmistus. Tällaisia suoloja valmistetaan helposti alan mukaisilla menetelmillä. Emäs saatetaan reagoimaan joko lasketun määrän orgaanista tai epäorgaanista happoa kanssa veteen sekoittuvassa liuottimessa, kuten asetonissa tai etanolissa, minkä jälkeen saatu suola eris-15 tetään konsentroimalla ja jäähdyttämällä, tai se saatetaan reagoimaan ylimäärän happoa kanssa veteen sekoittumatto-massa liuottimessa, kuten etyylieetterissä tai kloroformissa, jolloin haluttu suola erottuu suoraan. Esimerkkejä tällaisista orgaanisista suoloista ovat maleiini-, fumaa-20 ri-, bentsoe-, askorbiini-, emboni-, meripihka-, oksaali-, bismetyleenisalisyyli-, metaanisulfoni-, etaanidisulfoni-, etikka-, propioni-, viini-, salisyyli-, sitruuna-, glyko-ni-, maito-, omena-, manteli-, kaneli-, sitrakoni-, aspa-ragiini-, steariini-, palmitiini-, itakoni-, glykoli-, p-25 aminobentsoe-, glutamiini-, bentseenisulfoni- ja teofyl- liinietikkahapon sekä 8-halogeeniteofylliinien, esimerkiksi 8-bromiteofylliinin, kanssa muodostetut suolat. Esimerkkejä tällaisista epäorgaanisista suoloista ovat kloorivety-, bromivety-, rikki-, sulfamiini- ja fosfonihapon 30 sekä typen eri happojen kanssa muodostetut suolat. Luonnollisesti näitä suoloja voidaan valmistaa myös alalla hyvin tunnetun, perinteisen menetelmän mukaan sopivia suoloja vastavuoroisesti hajottamalla.

Nimenomaisia esimerkkejä edullisista kaavan I mu-35 kaisista yhdisteistä ovat: li .

5 li 9 3 61 3-metoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4, 5-c]atsepii-ni (O-metyyli-THAO) 3-etoksi-5,6,7, 8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4, 5-c]atsepiini (O-etyyli-THAO) 5 3-propoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]-atse-piini (0-propyyli-THAO) 3-isopropoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]at-sepiini (O-isopropyyli-THAO) 3-butoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4, 5-c]atsepii-10 ni (O-butyyli-THAO) 3-allyylioksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]at-sepiini (O-allyyli-THAO) 3 - ( 2-propynyylioksi )-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatso-lo[4,5-c]atsepiini (O-propargyyli-THAO) 15 3-(2-butynyylioksi)-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo- [4,5-c]atsepiini (1)-8-metyyli-3-(2-propynyylioksi)-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]atsepiini

Kaavan I mukaiset yhdisteet voidaan erottaa geomet-20 risiksi ja/tai enantiomeerisiksi muodoiksi. Samoin Rx:n sisältäessä kaksoissidoksen kaavan I mukaiset yhdisteet voivat esiintyä E- ja Z-muodossa. Huomattakoon, että kyseinen keksintö kattaa kaikki enantiomeerit ja niiden seokkset ja niinikään sekä E- ja Z-muodot ja niiden seok-25 set.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että yhdiste jolla on kaava II: &Γ R3 jossa R3 on yllä määritelty ja Z on helposti poistettava 35 aminon suojaryhmä, saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jolla on kaava III: 6 j 9 3 61

R'x III

jossa R1 on yllä määritelty ja X on sopiva poistuva ryhmä, kuten halogeeni; tai r'x on diatsometaani, ja ryhmä Z pois-5 tetaan hydrolyysin avulla tai hydraamalla, minkä jälkeen muodostunut kaavan I mukainen yhdiste eristetään vapaana emäksenä tai edullisesti ei-myrkyllisenä, farmaseuttisesti hyväksyttävänä happoadditiosuolanaan, ja erotetaan valinnaisesti yksittäisiksi isomeereiksi.

10 Menetelmässä käytetty kaavan II mukainen lähtöaine voidaan valmistaa seuraavan reaktiokaavan mukaisesti: COOEt "·-tvs*oa* - -TV- + «.-frycoo.

15 ^ BF, \^J~ 2 z z

O /°^N

NHjOH II

2 0 /“C00El ---► R3—[— V^OH

1 i 25 Nimenomaisia esimerkkejä Z:sta kaavassa II ovat seuraavat:

Metoksikarbonyyli, etoksikarbonyyli, propoksikar-bonyyli, t-butoksikarbonyyli, bentsyylioksikarbonyyli, 4-klooribentsyylioksikarbonyyli, trityyli, formyyli ja ase- 30 tyyli.

Esimerkkeinä poistuvasta ryhmästä X voidaan mainita kloori, bromi ja jodi.

Menetelmän mukaan reaktio suoritetaan edullisesti jossain liuottimessa, esim. asetonissa, jossain alemmassa . 35 alkoholissa, tolueenissa tai N,N-dimetyyliformamidissa

Il , 7 39361 jonkin emäksen, esim. kaliumkarbonaatin, jonkin metalli-hydridin tai tertiäärisen amiinin tai metallialkoholaatin, läsnäollessa. Reaktio suoritetaan lämpötilassa 0 °C:sta käytetyn liuottimen kiehumapisteeseen ja sen kestoaika on 5 1-96 tuntia. Ryhmä Z voidaan poistaa hyvin tunnettuun tapaan, esim. hydrolyysin avulla tai hydraamalla.

Seuraavia kokeita käytettiin kaavan I mukaisten yhdisteiden farmakologisten vaikutusten määrittämiseksi.

3H-oksotremoriini-M: n sitoutuminen määritettiin ole-10 eilisesti kuten Birdsdall et. ai., 1980 ovat kuvanneet. Lyhyesti ottaen rotanaivoja homogenoitiin 100 tilavuudessa (w/v) Na, K-fosfaattipuskuria (pH 7,4), minkä jälkeen näyte-eriä inkuboitiin joko pelkästään 3H-oksotremoriini-M:llä (84,9 Ci/mmol, NEN) tai jonkin tutkittavista yhdisteistä 15 läsnäollessa 1,5 ml:n kokonaistilavuudessa 30 °C:ssa 40 minuutin ajan. Reaktio pysäytettiin lisäämällä 5 ml jääkylmää puskuria, minkä jälkeen näyteseokset suodatettiin Whatman-GF/B-suodattimilla, joita oli edeltäkäsin liotettu 0,l-%:isessa polyetyleeni-imiiniliuoksessa (Sigma) vähin-20 tään 30 minuutin ajan. Suodattimet pestiin kerran käyttäen samaa puskuritilavuutta, minkä jälkeen ne siirrettiin nes-tetuikemittauspulloihin ja uutettiin tuikenesteellä (Pico-fluor 15, Packard) ainakin 2 tunnin ajan ennen tuikemit-tausta nestetuikespektrofotometrillä (Beckman LS 1 800). 25 Ei-spesifisen sitoutumisen osuus arvioitiin käyttäen 10 μΜ atropiinipitoisuutta ja kaikki määritykset tehtiin kolminkertaisina rinnakkaismäärityksinä. Kullekin tutkitulle yhdisteelle tehtiin ainakin kaksi siirtymäkuvaajaa.

3H-pirentsepiinin sitoutuminen määritettiin oleel-30 lisesti kuten Watson et.ai., 1983 ovat kuvanneet, jolloin olosuhteet olivat paljolti samanlaiset kuin 3H-oksotre-moliinimäärityksessä lukuunottamatta, että näytteitä inkuboitiin 1,0 mM:n 3H-pirentsepiinipitoisuutta käyttäen 60 minuutin ajan 25 °C:ssa ja että reaktio pysäytettiin suo-35 dattamalla välittömästi, mitä seurasi 3 pesukertaa 4 milliä puskuria.

8 39361

Birdsdall, Hulme, E.C., ja Burgen, A.S.V.

(1980) artikkelissa "The Character of Muscarinic Receptors in Different Regions of the Rat Brain" ("Eri alueilla rotan aivoissa sijaitsevien muskariinireseptorien luonne"), 5 Proc.Roy.Soc. London (Series B) 207 (1980) 1.

Watson, M., Yamamura, H.I.M ja Roeske, W.R (1983) artikkelissa "A Unique Regulatory Profile and Regional Distribution of [3H]-Pirenzepine Binding in the Rat Evidence for Distinct M, and M2 Muscarinic Receptor Subtypes" 10 ("3H-pirentsepiinin sitoutumisen rotassa yksilöllinen sää-telyprofiili ja alueellinen jakautuminen tarjoavat todisteen erillisten, M, ja M2-muskariinireseptorialatyyppien olemassa olosta"), Life Sei. 32 (1983) 3 001 3 011.

15 Sitoutumisen IC^-arvo (nMl 3H-okso-M 3H-pirentsepiini

Yhdiste 20 Esimerkki 4 0,49 11 esimerkki 5 2,8 248 esimerkki 6 8,3 5 esimerkki 9 0,34 16 esimerkki 14 0,93 16 25 O-metyyli-THPO 62 8 600 arekoliini 1,9 1 000 li i 9 39361

I I

P c «J id M T) · U JZ $ <D 0 c > '[? 0)

•'"l M O O O O ·—I

•H C -Η ο ο σι vo P ·Η Oj in vo in oo

P -H I OO

<D Ό 03

<D -H

PM t! •Ή >i 3 5 ?* g P r-. 2

tj o S

<d I g

_ m in I

G o o (1) co to T-1

Ό i—I M

H I νοΟΉΐΝΟΓ^η 0) n r~ I vo n «-h jj . 03 *h « g S " 5 p " o >1 m c dg ^ -X ® E-l

Go P I

(Dm Λ O'

•r-» α O O O M

3 i I O ft 0j (¾ (¾

p A — H Λ 03 03 03 I

p £ 2 Ik 4) 03 Ε-ι Ε-ι H O

® i S p H I I I

mP ^ m I P M O' P

TZ >> ·Μ P 4) Cj M 4) z •S o -ows-H^a

•a id „« £ I I I I I

«M U >ι O O O O oo Ή p__ id aj ¢3 > p 4) I to •H Ή

P B

™ vo 3 m

<D P P

w m 3 PC

•M *. 0 4) 4) id—. p <1) Μ Ή oo in vo vo Λ! T p p p i-l *J> r~i r—t 1 -H « ·3 b “ -d 03 c x: n :0 8 * s 3 *> •h ? 3 Μ Π 4)

X PS

0) c mi . G P ο ολ τ* m P P gm^ooronov :ij . -Η P Ai **.·.«. *.

•(rt 2 m id 0 o (n oo o o P p ^ > J.

P 2 ·Η Γ0 ~ £ 4) 5 P O'

™ G E m M

® G J3 4) Λ

_ 3 ΐί m I

Op *G ·ιΗ o (d ^ o m k •ΗΛίβ-Γ-ι M ^ ^ ^ p m 3(1)1 3 P M O' 4)

Ai P p O P4)0(MX

o 3 S (¾ wa-Hcui l—I id (rt 03 C I I I I 00 3P«“ :° oooo~ p p'-' 2 -

J2 P W 'HOi^invOCTirH

-n > id c m P

*H tg ^ *H ^ tff * •d <d -h 4) p g g g g g

P M Id m * TJ P P P P P

M 3 G -H ximmmmm 4) (D3td >H H W W W w > W P c 1 ίο 13 9 361

Seuraavassa keksintöä havainnollistetaan esimerkkien avulla, joita ei tule tulkita keksintöä rajääviksi.

Esimerkki 1 5-metoksikarbonvvli-f 3-metoksi-5.6.7.8-tetrahvdro-5 4H-isoksatsolo)Γ4.5-clatsepiini.

Liuokseen, jossa oli 490 mg (1,97 mmol) 5-metoksi-karbonyyli-(3-hydroksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo -[4,5-c]atsepiinia (kaava II; Z = metoksikarbonyyli, R3 = vety) 10 (P. Krogsgaard-Larsen, Acta Chem.Scand. B 31 (1977) 584 - 588) eetterissä (20 ml), lisättiin ylimäärin diatsometaa-nia. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa tunnin ajan, minkä jälkeen diatsometaaniylimäärä tuhottiin lisäämällä jääetikkaa. Seos haihdutettiin tyhjössä kuiviin ja jään-15 nöksellä suoritettiin flashkromatografia-ajo silikageelis- sä (eluentti:tolueeni/etyyliasetaatti, joka sisälsi 1 %:n jääetikkaa), jolloin saatiin 270 mg otsikkoyhdistettä värittömänä öljynä. Öljy kiteytettiin tolueenin ja kevytpet-rolin seoksesta, jolloin saatiin analyysipuhdasta otsikko-20 yhdistettä, sp. 68 - 70 °C. 'H-nmr (CDC13) : 64,25 (2H, s), 3,93 (3H, s), 3,66 (5H, m), 2,83 (2H, t), 1,91 (2H, m).

Esimerkki 2 5-metoksikarbonvvli- f 3-etoksi-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolo)-Γ 4.5-clatsepiini.

25 Liuokseen, jossa oli 5-metoksikarbonyyli-(3-hydrok- si-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo)-(4,5-c]atsepiinia (3,1 g, 14,6 mmol) asetonissa (150 ml), lisättiin kalium-karbonaattia (5,02 g, 36,5 mmol). Saatua suspensiota sekoitettiin tunnin ajan 50 °C:ssa, minkä jälkeen siihen 30 lisättiin etyylibromidia (3,3 ml, 43,8 mmol). Seosta keitettiin palautusjäähdyttäen 16 tunnin ajan, minkä jälkeen se suodatettiin. Suodos haihdutettiin kuiviin tyhjössä. Jäännökseen lisättiin vettä (75 ml) ja saatua seosta sekoitettiin tunnin ajan. Otsikkoyhdiste (2,28 g, sp. 51,5 -35 52 °C) eristettiin suodattamalla. ‘H-nmr (CDC13) : 64,36 11 89361 (2H, s), 4,07 (2H, q) , 3,53 (3H, s), 3,43 (2H, t) , 2,27 (2H, t), 1,80 (2H, m), 1,30 (3H, t).

Esimerkki 3 5-metoksikarbonvvli- (3-isopropoksi-5.6.7.8-tetra-5 hvdro-4H-isoksatsolo)-Γ4.5-clatsepiini.

Yhdiste syntetisoitiin esimerkissä 2 kuvatun menetelmän mukaan käyttämällä etyylibromidin asemesta isopro-pyylibromidia ja saanto oli 48 % otsikkoyhdistettä öljynä.

'H-nmr (CDC13) : 64,23 (2H, s), 3,70 (5H, m), 2,80. 10 (2H, t), 1,93 (2H, m), 1,36 (6H, d).

Esimerkki 4 3-etoksi-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsoloΓ 4.5-cl-atsepiini-hvdrokloridi.

(Kaava I; R1 = etyyli, R3 = vety) 15 Liuokseen, jossa oli natriumhydroksidia (3,68 g, 92 mmol) metanolissa (20 ml) ja vedessä (3 ml), lisättiin 2,21 g (9,2 mmol) 5-metoksikarbonyyli-(3-etoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo)-[4,5-c]atsepiinia (esimerkistä 2) ja seosta keitettiin palautusjäähdyttäen 20 tunnin 20 ajan. Reaktioseos haihdutettiin kuiviin tyhjössä. Jäännös liuotettiin veteen ja saatua liuosta uutettiin kolmeen kertaan kloroformilla. Orgaaniset faasit erotettiin, yhdistettiin, kuivattiin ja haihdutettiin kuiviin. Jäännös liuotettiin etanoliin ja liuokseen lisättiin ylimäärin 4 N 25 kloorivetyhappoa. Haihduttamalla seos tyhjössä kuiviin saatiin 1,7 g (84 %) otsikkoyhdistettä. Asetonitriilistä uudelleenkiteytetyn yhdisteen sulamispiste oli 202 203 °C.

Esimerkki 5 30 3-metoksi-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolor4.5-cl - atsepi ini-hvdrokloridi (Kaava I; R1 = metyyli, R3 = vety)

Yhdiste syntetisoitiin 5-metoksikarbonyyli-(3-me-toksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo) - (4,5-c ] atsepii-35 nista (esimerkistä 1) esimerkissä 4 kuvatun menetelmän mu- 12 S 9 361 kaan. Metanolin ja etyyliasetaatin seoksesta uudelleen kiteyttämällä saatiin analyysipuhdasta otsikkoyhdistettä 32 %:n saanto, sp. 215 - 217 °C.

Esimerkki 6 5 3-isopropoksi-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolo- Γ4.5-clatsepiini-hvdrokloridi.

(Kaava I; R1 = isopropyyli, R3 = vety)

Yhdiste syntetisoitiin 5-metoksikarbonyyli-(3-iso-propoksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo) - [ 4,5-c ] atse-10 piinista (esimerkistä 3) esimerkissä 4 kuvatun menetelmän mukaan. Asetonitriilistä uudelleenkiteyttämällä saatiin analyysipuhdasta otsikkoyhdistettä, jolloin saanto oli 37 %, sp. 218 - 220 °C.

Esimerkki 7 15 5-t-butoksikarbonvvli- (3-hvdroksi-5.6.7.8-tetrahyd- ro-4H-isoksatsolo^-Γ4.5-clatsepiini (Kaava II; Z = t-butoksikarbonyyli; R3 = vety) Liuokseen, jossa oli 3-hydroksi-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo[4,5-c]atsepiini-hydrobromidia (1,38 g, 5,9 2 0 mmol) (Kaava I; R1 = R3 = vety, X = happi) (P. Krogsgaard-Larsen, Acta Chem. Scand. B 31 (1977) 584 - 588) ja kaliumkarbonaattia (1,62 g, 11,8 mmol) vedessä (20 ml), lisättiin liuos, jossa oli pyrohiilihappodi-t-butyyliesteriä (1,54 g, 7,08 mmol) tetrahydrofuraanissa (10 ml), ja seos-25 ta sekoitettiin huoneen lämpötilassa tunnin ajan. Reaktio-seos haihdutettiin kuiviin tyhjössä ja jäännös liuotettiin veteen (20 ml). Liuokseen lisättiin etyyliasetaattia (100 ml), minkä jälkeen seosta jäähdytettiin jäähauteessa. Seos tehtiin happamaksi lisäämällä 2 N kloorivetyhappoa pH 30 6:een ja sitten kaliumvetysulfaattia pH 3:een. Muodostuneet faasit erotettiin ja vesifaasia uutettiin kahdella 50 ml:n erällä etyyliasetaattia. Saadut uutteet yhdistettiin, kuivattiin ja haihdutettiin kuiviin tyhjössä, minkä jälkeen jäännös uudelleenkiteytettiin tolueenin ja kevytpet-35 rolin seoksesta, jolloin saatiin 887 mg (61 %) analyysi- l! 13 b 9 361 puhdasta otsikkoyhdistettä, sp. 170 - 171 °C.

Esimerkki 8 t-butoksikarbonvvli-Γ3-(2-propvnvvljoksi Ϊ-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolol- f 4.5-clatseoiini 5 Yhdiste syntetisoitiin t-butoksikarbonyyli-(3-hydrok- si-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo)-[4,5-c]atsepiinista (esimerkistä 7) ja 2-propynyylibromidista esimerkissä 4 kuvatun menetelmän mukaan. Otsikkoyhdiste eristettiin kro-matografia-ajon silikageelissä avulla (eluentti: toluee-10 ni/etyyliasetaatti 3:1), ja saanto oli 58 %. 'H-nmr: 64,83 (2H, d), 4,20 (2H, s), 3,60 (2H, t) , 2,83 (2H, t) , 2,52 (1H, t),1,86 (2H, m), 1,43 (9H, s).

Esimerkki 9 3- f2-propvnvv1ioksi)-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksat-15 solo r 4,5-clatsepiini-hvdrokloridi (Kaava I; R1 = 2-propynyyli, R3 = vety)

Liuokseen, jossa oli 530 mg (1,82 mmol) 5-t-butok-sikarbonyyli-[3-(2-propynyylioksi)-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isokasatsolo]-[4,5-c]atsepiinia (esimerkistä 8) etyyliase-20 taatissa (10 ml), lisättiin 10 ml kloorivetyhapon 1 N liuosta etyyliasetaatissa. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa 60 tunnin ajan. Muodostunut sakka otettiin talteen ja uudelleenkiteytettiin asetonitriilin ja eetterin seoksesta, jolloin saatiin 267 mg (64 %) analyysipuhdasta 25 otsikkoyhdistettä, sp. 173 - 175 °C.

Esimerkki 10 1-etoksikarbonvvli-(4-hvdroksimetvvli-3-okso)pipe-ridiini-etvleeniketaali.

Jäissä jäähdytettiin liuokseen, jossa oli 1-etoksi-30 karbonyyli-(4-karboksietyyli-3-okso) piperidiini-etyleeni- ketaalia (38 g, 0,132 mol, US-patenttijulkaisu 4 278 676) tetrahydrofuraanissa (100 ml), lisättiin litiumaluminium-hydridipellettejä (2,51 g, 0,066 mol). Jäähaude poistettiin ja reaktioseoksen lämpötilan annettiin kohota tetra-35 hydrofuraanin palautusjäähdytyslämpötilaan, minkä jälkeen 14 39361 reaktioseosta pidettiin palautusjäähdytyslämpötilassa 3 tunnin ajan. Reaktio keskeytettiin lisäämällä laimeata kloorivetyhappoa, minkä jälkeen seosta laimennettiin dik-loorimetaanilla. Seos pestiin kahdesti kyllästetyllä suo-5 laliuoksella, minkä jälkeen se kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin saatiin 27,3 g (0,111 mol, 84 %) öljymäistä otsikkoyhdistettä.

Esimerkki 11 1-etoksikarbonvvli- f 4-metvvli-3-okso) pioeridiini-10 etyleeniketaali

Liuokseen, jossa oli 1-etoksikarbonyyli-(4-hydrok-simetyyli-3-okso)piperidiini-etyleeniketaalia (135 g, 0,55 mol) dikloorimetaanissa (500 ml) ja pyridiinissä (100 ml), lisättiin 4-tolueenisulfonyylikloridia (150 g) ja sen an-15 nettiin vaikuttaa 5 °C:ssa 16 tunnin ajan. Seokseen lisättiin vettä (20 ml), minkä jälkeen sitä sekoitettiin huoneen lämpötilassa tunnin ajan. Sitten seos pestiin laimealla kloorivetyhapolla (3 x 200 ml) sekä laimealla natrium-hydroksidiliuoksella (2 x 200 ml) . Orgaaninen faasi ero-20 tettiin, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin saatiin 178,2 g öljyä, joka liuotettiin N,N-dimetyyliformamidiin (400 ml), minkä jälkeen liuokseen lisättiin natriumjodidia (120 g) , jonka annettiin vaikuttaa 10O °C:n lämpötilassa 16 tunnin ajan. Seos 25 jäähdytettiin, kaadettiin veteen (1 litra) ja uutet- tiineetterillä (4 x 400 ml). Orgaaninen faasi erotettiin ja pestiin kyllästetyllä kalsiumkloridiliuoksella (3 x 300 ml), minkä jälkeen se kuivattiin magnesiumsulfaatilla sekä haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin saatiin öljyä (147 30 9) / joka liuotettiin etyyliasetaattiin (500 ml) ja tri- etyyliamiiniin (50 ml). Liuokseen lisättiin palladiumia hiilellä (20 g), minkä jälkeen seosta ravistettiin vety-kaasussa (3,5 atm) yön yli huoneen lämpötilassa. Katalysaattori poistettiin suodattamalla, minkä jälkeen liuos 35 pestiin vedellä (100 ml) sekä kyllästetyllä suolaliuoksel- li is j 9 3 61 la (3 x 100 ml). Kuivaamalla magnesiumsulfaatilla saatiin öljymäinen otsikkoyhdiste (94 g, 0,41 mol, 75 %).

Saadun tuotteen 'H-nmr-spektrissä esiintyi 0,85 mil-joonaosan kohdalla tyypillinen kaksoispiikki (CH3-ryhmä).

5 Esimerkki 12 1-etoksikarbonvvli-(4-metvvli-3-oksolpiperidiini

Liuokseen, jossa oli 1-etoksikarbonyyli-(4-metyyli-3-okso)piperidiinietyleeniketaalia (94 g, 0,41 mol) tetra-hydrofuraanissa (200 ml), lisättiin konsentroitua kloori-10 vetyhappoa (200 ml) , minkä jälkeen saatua seosta sekoitettiin 16 tunnin ajan huoneen lämpötilassa. Suurin osa tet-rahydrofuraanista poistettiin haihduttamalla tyhjössä, minkä jälkeen jäännöstä uutettiin dikloorimetaanilla (3 x 200 ml) . Orgaaninen faasi erotettiin, pestiin kyllästetyl-15 lä suolaliuoksella (2 x 150 ml), kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin tyhjössä, jolloin saatiin öljymäistä otsikkoyhdistettä (60,1 g, 0,33 mol, 79 %) .

Saadun tuotteen lH-nmr-spektrissä esiintyi 1,15 mil-20 joonaosan kohdalla tyypillinen kaksoispiikki (CH3-ryhmä).

Esimerkki 13 5-t-butoksikarbonyvli-(3-hvdroksi-8-metvvli- 5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolo)-f 4.5-clatsepiini l-etoksikarbonyyli-(4-metyyli-3-okso)piperdiini(60 25 g) 300 ml:ssa kuivaa eetteriä käsiteltiin yht'aikaa diat-soetikkahapolla (42 ml) eetterissä (40 ml) ja booritri-fluoridilla (41 ml) eetterissä (40 ml). Kahden tunnin sekoituksen jälkeen seos käsiteltiin vedellä ja eetterillä, jolloin saatiin 82,1 g raakaa tuotetta.

30 37,5 g tätä tuotetta käsiteltiin hydroksyyliamiini- hydrokloriidilla (10 g) pHrssa 10. Kahden tunnin sekoituksen jälkeen, huoneen lämpötilassa, pH:ssa 10 (säädettiin lisäämällä laimeata natriumhydroksidiliuosta ja laimeata suolahappoa) seos kaadettiin väkevään suolahappoon (500 35 ml) ja sekoitettiin yön yli. Vesi poistettiin haihdutte- 16 59361 maila tyhjössä ja jäännös käsiteltiin etyyliasetaatilla. Tuote eluoitiin piihappogeelistä etyyliasetaatti/toluee-ni/etikkahappo-seoksella (50:50:1), jolloin saatiin 10,0 g öljymäistä tuotetta.

5 5 g tätä tuotetta sekoitettiin 50 ml:ssa vetybromi- dia etikkahapossa (43 %) kaksi päivää ja haihdutettiin tyhjössä. Jäännös liuotettiin veteen ja kaliumkarbonaattiin (5 g), ja lisättiin pyrohiilihapon di.tert.butyylies-teriä (4,2 g) tetrahydrofuraanissa (20 ml). Seos sekoitet-10 tiin yön yli ja konsentroitiin tyhjössä. Jäännös tehtiin happamaksi pH-arvoon 6 käyttäen laimeata suolahappoa, ja sitten se uutettiin etyyliasetaatilla. Orgaanisen faasin käsittely antoi 5,5 g, joka eluoitiin piihappogeelistä käyttäen etyyliasetaatti/heptaani-seosta (1:1). Saanto oli 15 2,5 g.

Saadun tuotteen 'H-nmr-spektrissä esiintyi 1,05 mil-joonaosan kohdalla tyypillinen kaksoispiikki (8-metyyli-ryhmä) ja 1,50 miljoonaosan kohdalla yksinkertainen piikki (t-butyyli-ryhmä).

20 Esimerkki 14 8-metvyli-3-f2-proDvnvvlioksi)-5.6.7.8-tetrahvdro-4H-isoksatsolo-Γ 4.5-clatseoiinifumaraatti 5-t-butoksikarbonyyli-(3-hydroksi-8-metyyli- 5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo)-[4,5-c]atsepiini (0,5 25 g, 1,86 mmol) muutettiin otsikkoyhdisteen hydrokloridiksi analogisesti esimerkeissä 8 ja 9 kuvattuun menettelyyn nähden. Öljymäinen hydrokloridi muutettiin fumaraatiksi tavanomaiseen tapaan.

Saanto: 80 mg (0,24 mmol, 13 %) analyysipuhdasta 30 yhdistettä, sp. 151 - 152 °C.

‘H-nmr (metanoli-d4): 66,45 (2H, s), 4,85 (2H, d), 4,06 (2H, S), 3,49 (3H, m), 3,33 (1H, t) , 2,10 (2H, m), 1,41 (3H, d).

li

Claims (2)

17 39361

1. Menetelmä farmaseuttisesti käyttökelpoisen 3-alkoksi-, 3-alkenyylioksi- tai 3-alkynyylioksi-5,6,7,8-5 tetrahydro-4H-isoksatsolo[4, 5-c] atsepiinijohdannaisen valmistamiseksi, jolla on kaava H

3 OR1 10 6( (I) T3 Oi RJ jossa R1 on 1 - 6 hiiliatomia käsittävä, suoran tai haarau-15 tuneen ketjun omaava alkyyli, alkenyyli tai alkynyyli, R3 on vety tai alkyyli (1-6 hiiliatomia), sekä sen yksittäisten Isomeerien ja farmaseuttisesti hyväksyttävien hap-poadditiosuolojen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että yhdiste jolla on kaava II: 20 & - 25 jossa R3 on yllä määritelty ja Z on helposti poistettava aminon suojaryhmä, saatetaan reagoimaan yhdisteen kanssa, jolla on kaava III:

30 R*X III jossa R1 on yllä määritelty ja X on sopiva poistuva ryhmä, kuten halogeeni; tai R*X on diatsometaani, ja ryhmä Z poistetaan hydrolyysin avulla tai hydraamalla, minkä jäl-35 keen muodostunut kaavan I mukainen yhdiste eristetään va- ie £9361 paana emäksenä tai edullisesti ei-myrkyllisenä, farmaseuttisesti hyväksyttävänä happoadditiosuolanaan, ja erotetaan valinnaisesti yksittäisiksi isomeereiksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 5 tunnettu siitä, että valmistetaan (-* )-8-metyyli-3-( 2-propynyylioksi)-5,6,7,8-tetrahydro-4H-isoksatsolo-[4,5-c]atsepiini tai jokin mainitun farmaseuttisesti hyväksyttävä happoadditiosuola. li i 19 8 9 361