FI89122C - Processingsystem foer en televisionssignal foer minskande av diagonala stoerningar i en bild - Google Patents

Description

1 89122

Televisiosignaalin prosessointijärjestelmä kuvan vinot-täisten häiriöiden vähentämiseksi

Keksinnön tausta 5 Tämä keksintö koskee laitetta, jolla merkittävästi vähennetään tai poistetaan ei-toivotut vinottaiset kuvan häiriöt kuvassa, joka näytetään järjestelmällä, jossa käytetään esimerkiksi kehyksensisäisiä signaaliprosessointi-tekniikoita.

10 Tavanomaisessa televisiovastaanottimessa, sellai sessa kuin NTSC-lähetysstandardien, joita käytetään Yhdysvalloissa ja muualla, mukaisessa vastaanottimessa on 4:3 sivusuhde (näytetyn kuvan leveyden suhde korkeuteen). Viime aikoina on ollut kiinnostusta käyttää suurempia sivu-15 suhteita televisiovastaanotinjärjestelmissä, sellaisia kuin 2:1, 16:9 tai 5:3, koska sellaiset suuremmat sivusuhteet aproksimoivat tarkemmin ihmissilmän sivusuhdetta, kuin tavanomaisen televisiovastaanottimen 4:3 sivusuhde. Videokuvat, joiden sivusuhde on 5:3, ovat saaneet erityis-20 tä huomiota, koska tämä suhde aproksimoi monien elokuva-filmien sivusuhdetta, ja siten sellaisia signaaleja voidaan lähettää ja vastaanottaa hukkaamatta kuvainformaa-tiota. Kuitenkin laajanäyttötelevisiojärjestelmät, jotka yksinkertaisesti lähettävät signaaleja joilla on kasvatet-25 tu sivusuhde verrattuna tavanomaisiin järjestelmiin, ovat yhteensopimattomia tavanomaisen sivusuhteen vastaanottimien kanssa. Tämä tekee laajemman laajanäyttöjärjestelmien omaksumisen vaikeaksi.

Sen vuoksi on suotavaa saada laajanäyttöjärjestel-: 30 mä, joka on yhteensopiva tavanomaisten televisiovastaanot timien kanssa. Yksi sellainen järjestelmä on kuvattu US-patentissa 4 782 383, jonka otsikkona on APPARATUS FOR PROSESSING HIGH FREQUENCY EDGE INFORMATION IN A WIDESCREEN TELEVISION SYSTEM, joka on myönnetty M.A. Isnardille 1. 35 marraskuuta 1988. On vielä toivottavampaa saada sellainen 2 89122 yhteensopiva 1aajanäyttöjärjestelmä, jolla on mahdollista parantaa tai laajentaa näytetyn kuvan erottelua, jolloin saadaan ylimääräistä kuvaerottelua. Esimerkiksi sellainen laajanäyttöinen EDTV-järjestelmä (laajennetun tarkkuuden 5 televisio) voi sisältää laitteen, jolla tuotetaan progressiivisesti pyyhkäisty kuva. Tämän tyyppinen järjestelmä on kuvattu dokumentissa otsikolla ENCODING FOR COMPATIBILITY AND RECOVERABILITY IN THE ACTV SYSTEM, jonka kirjoittajana on M.A. Isnardi et ai, julkaisussa IEEE Transactions on 10 Broadcasting, Voi BC-33, No. 4, December 1987, ss. 116 -123. Isnardi et ai:in kuvaama järjestelmä käyttää signaa-liaikakompressiota ja kehyksensisäistä keski- ja sivukais-tan kuvainformaation prosessointia.

On havaittu, että kehyksensisäinen videoinformaa-15 tion prosessointi voi johtaa alentuneeseen vinottaiseen reunaerotteluun ja tuottaa ei-toivottuja pykälämäisiä vi-nottaisia häiriöitä. Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti tässä kuvataan laite, joka auttaa vähentämään vinottaisia kuvan häiriöitä.

20 Keksinnön yhteenveto

Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukainen laite sisältää laitteen, jolla prosessoidaan videosignaali, jossa voi esiintyä ei-toivottuja pykälämäisiä vinottaisia häiriöitä johtuen esimerkiksi kehyksensisäisestä 25 prosessoinnista. Kooderissa olevassa kuvatussa keksinnön ensimmäisessä toteutuksessa liikkuvia kuvia edustavasta informaatiosta otetaan kehyksensisäinen keskiarvo annetulla taajuusalueella, esim. 1,5 MHz yläpuolelta. Liikkumattomia kuvia edustavaan informaatioon kohdistetaan kentän-30 toistoprosessi annetulla taajuusalueella. Edelleen ei-adaptiivisessa havainnollistavassa laajanäyttökuvien koo-deritoteutuksessa pääkaistan ja sivukaistan informaatioon kohdistetaan kentäntoisto kehyksensisäisesti ja yhdistäminen. Dekooderissa liikkumattomia kuvia edustavaan infor-35 maatioon kohdistetaan kehyksentoistoprosessi, kun taas

Il : 3 89122 liikeinformaatiota edustava informaatio jätetään muuttumattomaksi. Liikkuvan ja liikkumattoman kuvainformaation adaptiivista prosessointia kooderissa ja dekooderissa ohjataan lisäsignaalikomponentin ohjaamana, joka sisältää 5 kenttäerotusinformaatiota ja joka edustaa kuvainformaation esiintymistä tai puuttumista.

Esitetty laite kuvataan yhdessä yhteensopivan laa-janäyttö EDTV-televisiojärjestelmän kanssa, jossa käytetään kehyksensisäisen signaaliprosessoinnin, esim. keski-10 arvon otto, tekniikkaa. Laajanäyttö EDTV-signaali sisältää useita komponentteja, joihin sisältyy ensimmäinen pääkom-ponentti joka käsittää keskikaistan ja ajan suhteen kompressoidun sivukaistan informaation, ja toisen lisäkompo-nentin, joka sisältää sivukaistan informaation. Pääkompo-15 nentissa vain keskikaistan informaatioon kohdistetaan ke-hyksensisäinen prosessointi. Kuvatussa yhteensopivassa laajanäyttö EDTV-televisiojärjestelmässä alkuperäinen suuren erottelun progressiivisesti pyyhkäisty laajanäyttösig-naali koodataan sisältämään neljä komponenttia. Neljä kom-20 ponenttia prosessoidaan erikseen, ennen kuin ne yhdistetään uudelleen yhteen signaalinsiirtokanavaan.

Ensimmäinen komponentti on 2:1 lomittainen pääsig-naali, jossa on standardi 4:3 sivusuhde. Tämä komponentti sisältää keskiosan laajanäyttösignaalista, joka on ajan 25 suhteen ekspandoitu käyttämään melkein koko 4:3 sivusuhteen aktiivisen juova-ajan, ja sivukaistan vaakasuuntaisen matalataajuisen informaation, joka on kompressoitu ajan suhteen vasempaan ja oikeaan vaakasuuntaiseen kuvan yli-pyyhkäisyalueeseen, jossa sellainen informaatio on näky-30 mättömissä vakiotelevisiovastaanottimen näytössä. Vain tämän komponentin keskiosaan kohdistetaan kehyksensisäinen keskiarvon otto annetun taajuuden yläpuolella.

Toinen komponentti on 2:1 lomittainen lisäsignaali, joka sisältää vasemman ja oikean sivukaistan korkea-- 35 taajuisen informaation, jotka molemmat on ekspandoitu ajan 4 89122 suhteen puoleen aktiivisesta juova-ajasta. Siten ekspan-doitu sivukaistan informaatio käyttää oleellisesti koko aktiivisen juova-ajan. Tämä konponentti on "asetettu päälle" käyttämään samaa aikajaksoa kuin ensimmäisen komponen-5 tin keskiosa, ja siitä otetaan kehyksensisäinen keskiarvo.

Kolmas komponentti on 2:1 lomittainen lisäsignaali, joka saadaan laajanäyttösignaalilähteestä, joka sisältää korkeataajuisen vaakasuuntaisen luminanssierotteluin-formaation välillä, joka on suunnilleen 5,0 MHz - 6,0 MHz. 10 Tämä komponentti myös "asetetaan päälle" käyttämään samaa aikajaksoa kuin ensimmäisen komponentin keskiosa, ja siitä otetaan kehyksensisäinen keskiarvo. Toinen ja kolmas komponentti, joihin on kohdistettu kehyksensisäinen keskiar-vonotto, poikittaismoduloivat vaiheohjatun vuorottelevan 15 apukantoaallon, joka yhdistetään kehyksensisäisen keskiarvon ensimmäiseen komponenttiin.

Neljäs komponentti on 2:1 lomittainen "apusignaa-li", joka sisältää temporaalisen kenttäerotuksen luminans-sieroinformaation, joka auttaa rekonstruoimaan puuttuvan 20 kuvainformaation laajanäyttö EDTV-vastaanottimessa. Neljäs komponentti sisältää kuvan liikeinformaation, jota kuvattu adaptiivinen signaalinprosessointilaite käsittelee vähentäen ei-toivottuja vinottaisia kuvan häiriöitä.

Laajanäyttö EDTV-vastaanottimessa komposiittisig-25 naali, joka sisältää kuvatut neljä komponenttia, dekoodataan sen osina oleviksi neljäksi komponentiksi. Dekoodatut komponentit prosessoidaan erikseen ja niitä käytetään muodostamaan kuvaa edustava laajanäyttösignaali, jolla on parannettu erottelu.

30 Piirrosten kuvaus

Kuviossa 1 esitetään yleinen kuvaus yhteensopivasta laajanäyttö EDTV-koodausjärjestelmästä, joka sisältää esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen;

Kuviossa la esitetään yksityiskohtainen lohkokaa-35 vio määriteltävän järjestelmän koodausosasta;

II

5 89122

Kuviot lb - le sisältävät kaavioita, jotka ovat avuksi määriteltävän järjestelmän toiminnan ymmärtämisessä;

Kuviot 2-5 sisältävät signaaliaaltomuotoja ja 5 kaavioita, jotka ovat avuksi määriteltävän järjestelmän toiminnan ymmärtämisessä;

Kuviossa 13 esitetään lohkokaavio osasta laaja-näyttö-EDTV-vastaanottimen dekoodauslaitetta; ja

Kuviot 6 - 12 ja 14 - 27 kuvaavat tarkemmin määri-10 teltävän järjestelmän näkökohtia.

Järjestelmän, joka on tarkoitettu lähettämään leveän sivusuhteen kuvia, esim. 5:3, vakio lähetinkanavan, esim. NTSC, kautta tulisi saavuttaa korkealaatuinen kuvan-äyttö laajanäyttövastaanottimessa, samalla kun se suuresti 15 vähentää tai eliminoi havaittavia vääristymiä 4:3 vakiosi-vusuhteen näytössä. Signaalikompressiotekniikan käyttö kuvan sivukaistoihin hyödyntää vakio NTSC-televisiovastaan-ottimen vaakasuuntaista ylipyyhkäisyaluetta, mutta se voi tapahtua rekonstruoidun laajanäyttökuvan sivukaista-aluei-20 den kuvaerottelun kustannuksella. Koska ajan suhteen kompressoiminen johtaa laajenemiseen taajuusalueessa, vain matalataajuiset komponentit selviytyisivät vakio televisiokanavan prosessoinnista, jossa käytetään pienempää kaistaleveyttä verrattuna siihen, mitä tarvitaan laaja-25 näyttösignaalille. Siten, kun yhteensopivan laajanäyttö-signaalin kompressoidut sivukaistat eskpandoidaan laajanäyttövastaanottimessa, siitä seuraa havaittava ero näytetyn laajanäyttökuvan keskiosan erottelun tai korkeataa-juussisällön ja sivukaistojen välillä, ellei suoriteta 30 toimenpiteitä tämän ilmiön välttämiseksi. Tämä havaittava ero johtuu seikasta, että matalataajuinen sivukaistainfor-maatio saataisiin palautettua, mutta korkeataajuinen informaatio häviäisi johtuen videokanavan kaistanrajoitusil-miöistä.

6 89122

Kuvion 1 järjestelmässä osat, jotka ovat yhteiset kuvion la yksityiskohtaisemmalle järjestelmälle, on merkitty samalla viitenumerolla. Kuten kuviossa 1 on esitetty, alkuperäinen laajanäytön progressiivisen pyyhkäisyn 5 signaali vasemman, oikean ja keskikaistan informaatioineen prosessoidaan, jotta muodostettaisiin neljä erillistä koo-dauskomponenttia. Nämä neljä komponenttia kuvattiin yllä, ja ne on havainnollistettu kuvallisesti kuviossa 1. Ensimmäisen komponentin (joka sisältää ajan suhteen ekspandoi-10 dun keskiosan informaation ja ajan suhteen kompressoidun sivuosan matalataajuisen informaation) prosessointi on sellainen, että saatava luminanssikaistaleveys ei ylitä NTSC-luminanssikaistaleveyttä 4,2 MHz tässä esimerkissä. Tämä signaali on värikoodattu vakio-NTSC-formaatissa, ja 15 tämän signaalin luminanssi- ja krominanssikomponentit on esisuodatettu sopivasti (esim. käyttäen kentän kampasuoti-mia), jolloin saadaan parannettu luminanssi-krominanssi-erottelu sekä vakio-NTSC- että laajanäyttövastaanottimis-sa.

20 Toisen komponentin (sivukaistan korkeataajuusin- formaatio) ekspandointi ajan suhteen pienentää sen vaakasuuntaisen kaistaleveyden noin 1,16 MHz:iin. Tämä signaali ei korreloi spatiaalisesti pääsignaalin (ensimmäinen komponentti) kanssa, ja määrättyjä varotoimia on otettu käyt-25 töön sen näkyvyyden peittämiseksi vakio-NTSC-vastaanotti- missa, kuten tullaan käsittelemään.

Kolmannen komponentin 5,0 - 6,0 MHz laajennettu korkeataajuinen luminanssi-informaatiosisältö siirretään ensin taajuuksiltaan alaspäin taajuusalueelle 0 - 1,0 MHz 30 ennen muuta prosessointia.

Neljäs komponentti (temporaalinen kenttäeroapusig-naali) sijoitetaan vakio 4:3 formaatin päälle, jotta se korreloisi pääsignaalikomponentin kanssa peittäen sen nä-kyvyyden vakio-NTSC-vastaanottimissa, ja se kaistarajoite-35 taan vaakasuuntaisesta 750 kHz:iin.

Il 7 89122

Kuten myöhemmin tarkemmin käsitellään, ensimmäinen, toinen ja kolmas komponentti prosessoidaan vastaavilla kehyksensisäisillä keskiarvopiireillä 38, 64 ja 76 (vertikaali-temporaalisen (V-T) -suotimen tyyppi), jotta 5 eliminoitaisiin V-T-ylikuuluminen pää- ja lisäsignaali-komponenttien välillä laajanäyttövastaanottimessa. Ensimmäisen komponentin keskikaistainformaatiosta otetaan ke-hyksensisäinen keskiarvo noin 1,5 MHz yläpuolelta. Toinen ja kolmas kehyksensisäisen keskiarvon komponentti, jotka 10 on merkitty X ja Z, amplitudikompressoidaan epälineaari-sesti ennen 3,108 MHz vuorottaisen apukantoaallon ASC, jolla on vaihteleva (invertoiva) kentän vaihe, poikittais-modulointia lohkosssa 80. Moduloitu signaali (M) lohkosta 80 summataan kehyksensisäisen keskiarvon ensimmäiseen kom-15 ponenttiin (N) summaimessa 40. Saatava lähtösignaali on 4,2 MHz kaistaleveyden peruskaistan signaali (NTSCF), joka yhdessä 750 kHz alipäästösuodatetun suotimelta 79 tulevan neljännen komponentin (YTN) kanssa poikittaismoduloi RF-kuvakantoaallon lohkossa 57, jolloin saadaan NTSC-yhteen-20 sopiva RF-signaali, joka voidaan lähettää vakio NTSC-vas-taanottimelle tai laajanäyttöiselle progressiivisen pyyh-käisyn vastaanottimelle yhden vakiokaistaleveyden lähetin-kanavan kautta.

Ensimmäisen komponentin ajan suhteen kompressoin-25 nin käyttö sallii matalataajuisen sivukaistainformaation puristumisen täysin vakio NTSC-signaalin vaakasuuntaiseen ylipyyhkäisyalueeseen. Toisen komponentin korkeataajuinen sivukaistainformaatio ja kolmannen komponentin korkeataa-juinen luminanssierotteluinformaatio hallitaan spektraali-30 sesti yhdessä vakio NTSC-signaalin kanssa videosiirtokana-vassa tavalla, joka on näkymätön vakiovastaanottimessa, käyttämällä vuorottaista apukantoaallon poikittaismodu-lointitekniikkaa, joka sisältyy lohkoon 80, kuten tullaan käsittelemään. Vastaanotettaessa vakio-NTSC-vastaanotti-35 mella, vain pääsignaalin (ensimmäinen komponentti) keski- 8 89122 kaistaosa nähdään. Toinen ja kolmas komponentti voivat muodostaa matalataajuisen interferenssikuvion, jota ei havaita normaaleilla katseluetäisyyksillä ja normaaleilla kuvanohjausasetuksilla. Neljäs komponentti poistuu täydel-5 lisesti vastaanottimissa, joissa on synkroniset videotun-nistimet. Verhokäyrätunnistimilla varustetuissa vastaanottimissa neljäs komponentti prosessoidaan, mutta sitä ei havaita, koska se on korreloitu pääsignaalin kanssa.

Pääsignaalilla (komponentti 1) on vakio-NTSC-ak-10 tiivinen juovajakso, joka on suunnilleen 52 mikrosekuntia (ps). Vain tämän komponentin korkeataajuiseen informaatioon noin 1,5 MHz yläpuolella kohdistetaan kehyksensisäi-nen keskiarvo. Tämän komponentin ajan suhteen kompressoitu sivukaistan matalataajuiseen informaatioon ei kohdisteta 15 kehyksensisäisen keskiarvon prosessia. On havaittu, että sellainen pääkomponentin selektiivinen kehyksensisäinen prosessointi parantaa vinottaisen kuvainformaation erottelua eliminoimalla ei-toivottavat pykälämäiset vinottai-set häiriöt, jotka muutoin tuotettaisiin rekonstruoituun 20 kuvaan, jos pääsignaalin kompressoituun sivukaistainfor-maatioon kohdistettaisiin kehyksensisäinen keskiarvon otto.

Tässä suhteessa huomautetaan, että pääsignaalikom-ponentin sivukaistan matalataajuinen informaatio on komp-25 ressoitu ajan suhteen sivukompressiokertoimella (SCF), joka on suunnilleen kuusi. Jos sellaiseen ajan suhteen kompressoituun informaatioon kohdistetaan kehyksensisäinen keskiarvon otto ennenkuin se ekspandoidaan ajan suhteen vastaanottimessa kuvan rekonstruoimiseksi, rekonstruoidus-30 sa sivukaistainformaatiossa olisi pykälämäiset vinoleik-kausviivat, koska vaakasuuntainen taajuus, jolla kehyksensisäinen keskiarvon otto alkoi, olisi silloin suunnilleen SCF-kertaa alhaisempi kuin keskikaistalla. Vinottainen kuvainformaatio tulee yhä vääristyneemmäksi ("pyälletty"), 35 kun taajuudet, joilla kehyksensisäinen keskiarvon otto

II

9 89122 suoritetaan, alenevat. Esimerkiksi jos pääsignaalista otetaan kehyksensisäinen keskiarvo yli 1,5 MHz taajuuksilta ja komponentin 1 sivukaistan matalataajuinen informaatio kompressoidaan ajan suhteen SCF-arvolla kuusi, sivukaista-5 informaation kehyksensisäisen keskiarvon otto alkaa tehokkaasti paljon matalammalta 250 kHz taajuudelta (1,5 MHz/ SCF), jolloin seuraa pyällettyjä vinoviivoja. Siten pyäl-letyt vinoviivat olisivat paremmin havaittavissa rekonstruoiduissa sivukaistan osissa. Koska komponentista 1 ei 10 oteta kehyksensisäistä keskiarvoa ajan suhteen kompressoitujen sivukaistojen alueilta, koko alkuperäisten taajuuksien kaista näillä alueilla (0 - 700 kHz) säilyttää täyden pystysuuntaisen erottelun ilman vääristymää, joka johtuu pykälämäisistä vinottaisista häiriöistä. Kuitenkin 15 kehyksensisäisen keskiarvon otto, joka suoritetaan komponentille 1 keskikaistan alueelle, kuten myös suoritettu kehyksensisäisen keskiarvon otto komponenteista 2 ja 3, johtaa todennäköisesti ei-toivottuihin pykälämäisiin vi-nottaisiin häiriöihin, joita pienennetään, kuten tullaan 20 käsittelemään.

Komponentti 2, joka sisältää vasemman ja oikean sivukaistan korkeataajuisen informaation, on sijoitettu siten että se käyttää saman ajanjakson kuin komponentin 1 keskikaistaosa. Siten vasemman ja oikean sivukaistan kor-25 keat ekspandoituvat ajan suhteen täyttämään koko keski kaistan alueen, samalla kun komponentin 2 aktiivinen vaakasuuntainen pyyhkäisyjakso on suunnilleen 50 ps, joka vastaa komponentin 1 keskikaistaosan vaakasuuntaista pyyh-käisyjaksoa. Tästä syystä sivuekspansiokerroin (SEF) on .30 noin 4,32, verrattuna noin 4,49 SEF:iin, joka tarvittaisiin ekspandoimaan komponentin 2 vasemman ja oikean sivu-kaistan informaatio täyteen aktiiviseen juovan aikaan 52 ps.

Molemmat komponentit on sijoitettu keskikaistan 35 alueelle johtuen kehyksensisäisestä prosessoinnista, joka 10 891 22 on suoritettu pääkomponentille 1 ja lisäkomponenteille 2 ja 3. Kuten tämän jälkeen selvitetään, kehyksensisäinen keskiarvon otto on prosessi, joka tekee mahdolliseksi erottaa kaksi aiemmin yhdistettyä signaalikomponenttia, 5 kuten pääsignaali N ja moduloitu lisäsignaali M tässä esimerkissä. Koska kehyksensisäisen prosessoinnin alue komponentissa 1 on supistettu sisältämään vain 50 ps keskikaistan alueen, modulointikomponenttien 2 ja 3 sijoittuminen on samalla tavalla muunnettu käsittämään vain keski-10 kaistan alueen.

Kuten yllä mainittiin, komponentti 3 on sijoitettu sattumaan yhteen keskikaistan jakson kanssa kompressoimalla lineaarisesti ajan suhteen laajennettu vaakasuuntainen luminanssi-informaatio 50 psriin. Komponentin 3 kompres-15 sointi ajan suhteen 52 ps:sta 50 ps:iin uhraa hiukan spatiaalista korrelaatiota pääkomponentin 1 suhteen, mutta mikä on tärkeämpää, takaa että rekonstruoidun kuvan keski-ja sivukaistan alueilla on samanlainen vaakasuuntainen erottelu. Vaikka spatiaalinen korrelaatio komponenttien 1 20 ja 3 välillä on toivottavaa ylikuulumisilmiöiden peittämi seksi vuorottaisen apukantoaallon ja pääsignaalin välillä, komponentin 3 täydellisen spatiaalisen korrelaation ylläpitämisen tärkeys vähenee, koska vuorottainen apukantoaal-to sisältää jo korreloimattoman informaation komponentin 2 25 muodossa. Komponentin 3 vähentyneen spatiaalisen korrelaation määrä on merkityksetön ja saatava samanlainen keski-ja sivukaistan erottelu painaa enemmän. Komponentti 4 ei ole kehyksensisäisen keskiarvon oton läpikäynyt ja pysyy muuttumattomana sisältäen täyden 52 ps aktiivisen juova-30 ajan, joka on yhtenevä pääsignaalin kanssa.

Dekooderissa, kuten tullaan käsittelemään kuvion 13 yhteydessä, kehyksensisäinen prosessointi suoritetaan vain keskikaistan alueen suhteen signaalien M ja N erottamiseksi. Kun komponentti M on demoduloitu sen osina ole-35 viksi komponenteiksi 2 ja 3, komponentit 2 ja 3 sijoite- n 11 89122 taan niiden alkuperäisiin aikaviipaleisiin, so. käyttämään koko 52 ps aktiivinen juovajakso.

Kuvio Ib havainnollistaa käsiteltävän EDTV-laaja-näyttöjärjestelmän RF-spektriä, joka sisältää lisäinfor-5 maatiota, verrattuna vakio-NTSC-järjestelmän RF-spektriin. Käsiteltävän järjestelmän spektrissä sivukaistan korkean ja erikoiskorkean taajuuden vaakasuuntainen luminanssi-erotteluinformaatio ulottuu suunnilleen 1,16 MHz molemmin puolin vuorottaisen apukantoaallon (ASC) taajuutta 10 3,108 MHz. V-T-apusignaali-informaatio (komponentti 4) ulottuu 750 kHz molemmin puolin pääsignaalin kuvakantoaal-totaajuutta.

Laajanäyttöinen progressiivisen pyyhkäisyn vastaanotin sisältää laitteen, jolla rekonstruoidaan alkupe-15 räinen laajanäytön progressiivisen pyyhkäisyn signaali.

Verrattuna vakio-NTSC-signaaliin, rekonstruoidun laaja-näyttösignaalin vasemmalla ja oikealla sivukaistalla on vakio-NTSC-erottelu ja 4:3 sivusuhteen keskikaista, jossa on erinomainen vaakasuuntainen ja pystysuuntainen lumi- 20 nanssierottelu erityisesti kuvan paikallaan pysyvissä osissa.

Kaksi perustavaa laatua olevaa hyötyä määrää sig-naalinprosessointitekniikan, joka liittyy ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen signaalikomponentin muodos-25 tamiseen ja prosessointiin. Nämä hyödyt ovat yhteensopivuus olemassa olevien vastaanottimien kanssa ja palautettavuus vastaanottimessa.

Täysi yhteensopivuus edellyttää vastaanottimen ja lähettimen yhteensopivuutta siten, että olemassa olevat 30 vakiovastaanottimet voivat vastaanottaa laajanäytön EDTV-signaalit ja tuottaa vakionäytön ilman erikoisia sovitti-mia. Yhteensopivuus tässä mielessä vaatii esimerkiksi, että lähettimen kuvanpyyhkäisyformaatti on oleellisesti sama, tai toleranssin puitteissa sama, kuin vastaanottimen 35 kuvanpyyhkäisyformaatti. Yhteensopivuus myös tarkoittaa.

12 89 1 22 että ylimääräiset epästandardit komponentit tulee fyysisesti tai havaittavuudeltaan kätkeä pääsignaaliin, kun ne näytetään vakiovastaanottimilla. Yhteensopivuuden saavuttamiseksi jälkimmäisessä mielessä, käsiteltävä järjestelmä 5 käyttää seuraavaa tekniikkaa lisäkomponenttien kätkemiseksi.

Kuten yllä käsiteltiin, sivukaistan matalat on kätketty fyysisesti vakiovastaanottimen normaaliin yli-pyyhkäisyalueeseen. Komponentti 2, joka on matalaenergiai-10 nen signaali verrattuna sivukaistan matalien komponenttiin, ja komponentti 3, joka on normaalin matalaenergiai-nen korkeataaj uinen erottelusignaali, amplitudi kompressoidaan ja poikittaismoduloidaan vuorottaiseen apukantoaal-toon taajuudella 3,108 MHz, joka on lomittelun taajuus 15 (pariton kerrannainen vaakasuuntaisen juovatahdin puolikkaasta). Vuorottaisen apukantoaallon taajuus, vaihe ja amplitudi on valittu siten, että moduloidun vuorottaisen apukantoaaltosignaalin näkyvyys vähenee niin paljon kuin mahdollista, esim. ohjaamalla vuorottaisen apukantoaallon 20 vaihetta kentästä kenttään siten, että se vuorottelee 180“ kentästä seuraavaan, toisin kuin krominanssiapukantoaallon vaihe kentästä seuraavaan. Vaikka moduloidut vuorottaisen apukantoaallon komponentit sijaitsevat täysin krominanssi-päästökaistan (2,0 - 4,2 MHz) sisällä, moduloidut vuorot-25 täisen apukantoaallon komponentit eivät ole havaittavissa, koska ne näytetään kenttätahdin komplementaarisena värin välkyntänä, jota ei havaita ihmissilmällä normaaleilla krominanssikyllästyksen tasoilla. Myöskin modulaatiokom-ponenttien epälineaarinen amplitudikompressio ennen ampli-30 tudimodulaatiota vähentää edullisesti hetkelliset amplitu-diylitykset hyväksyttävälle alhaisemmalle tasolle. Komponentti 3 korreloidaan spatiaalisesti komponentin 1 keskiosan informaation suhteen ja korreloidaan spatiaalisesti hiukan vähemmän komponentin 1 vasemman ja oikean informaa- li 13 391 22 tio-osan suhteen. Tämä suoritetaan formaattikooderilla, kuten tullaan käsittelemään.

Komponentti 4, "apusignaali", on myös kätketty ekspandoimalla keskikaistan informaatio ajan suhteen sopi-5 maan yhteen vakio 4:3-formaatin kanssa, korreloiden komponentin 4 spatiaalisesti pääsignaalin kanssa. Komponentti 4 poistetaan vakiovastaanottimissa joissa on synkroniset tunnistimet, ja se on havaittavuudeltaan kätketty verho-käyrätunnistimilla varustetuissa vakio vastaanottimissa, 10 koska se korreloidaan spatiaalisesti pääsignaalin kanssa.

Komponenttien 1, 2 ja 3 palautettavuus laajanäyt-töisessä progressiivisen pyyhkäisyn vastaanottimessa suoritetaan käyttämällä kehyksensisäistä prosessointia lä-hettimessä ja vastaanottimessa. Tämä prosessi liittyy ele-15 mentteihin 38, 64 ja 76 kuvioiden 1 ja la lähetinjärjes-telmässä, ja vastaaviin elementteihin vastaanottimessa, kuten tullaan käsittelemään. Kehyksensisäinen keskiarvon otto on signaalinkäsittelytekniikka, joka valmistelee kaksi visuaalisesti korreloitua signaalia keskinäistä yhdis-20 tämistä varten siten, että ne voidaan palauttaa tehokkaasti ja tarkasti jälkeenpäin, esimerkiksi kenttämuistilait-teella, ilman V-T (vertikaali-temporaalinen) -ylikuulumista jopa liikkeen esiintyessä kuvaa edustavien signaalien tapauksessa. Tähän tarkoitukseen käytetty signaalinkäsit-25 telyn tyyppi käsittää oleellisesti kahden signaalin tekemisen identtiseksi kenttäpohjalta, so. saadaan kaksi näytettä kentän välein, joilla on samat arvot. Kehyksensisäi-sen keskiarvon otto on soveltuva tekniikka tämän päämäärän saavuttamiseksi, mutta myös muita tekniikoita voidaan : 30 käyttää. Kehyksensisäinen keskiarvon otto on pohjimmiltaan lineaarinen ajan suhteen vaihteleva digitaalinen esisuoda-tus- ja jälkisuodatusprosessi, jolla taataan kahden visuaalisesti korreloidun yhdistetyn signaalin palauttaminen ennalleen. Vaakasuuntainen ylikuuluminen eliminoidaan suo-35 jakaistoilla lähettimen kooderin vaakasuuntaisten esisuo- 14 89 1 22 timien ja vastaanottimen dekooderin jälkisuotimien välillä.

Kehyksensisäinen keskiarvon otto on parittaisten (ryhmittäisten) kuva-alkioiden prosessoinnin muoto. Kehyk-5 sensisäisen keskiarvon prosessia aika-alueessa on kuvattu yleisesti kuviossa le, jossa kenttäparit tehdään identtisiksi ottamalla keskiarvo kuva-alkioista (A, B ja C, D), jotka ovat 262H päässä toisistaan. Keskiarvo korvaa alkuperäiset arvot jokaisessa parittaisessa ryhmässä. Kuvio Id 10 kuvaa kehyksensisäisen keskiarvon prosessia kuvion 1 järjestelmän yhteydessä. Aloittamalla komponenteilla 2 ja 3, kuva-alkiopareista (kuvaelementit) 262H päässä toisistaan kehyksen sisällä otetaan keskiarvo, ja keskiarvo (esim. Xl, X3 ja Zl, Z3) korvaa alkuperäiset kuva-alkioarvot. 15 Tämä V-T-keskiarvon otto tapahtuu kehyksen sisällä ja se ei ylitä kehysrajoja. Komponentin 1 tapauksessa kehyksensisäinen keskiarvon otto suoritetaan vain keskikaistan informaatiolle suunnilleen 1,5 MHz yläpuolella siten, ettei se vaikuta alemman taajuuden pystysuuntaisen erottelun 20 informaatioon. Komponenttien 1 ja 2 tapauksessa kehyksensisäinen keskiarvon otto suoritetaan yhdistetylle signaalille, joka sisältää luminanssi- (y) ja krominanssikompo-nentit (c) koko krominanssikaistalla. Yhdistetyn signaalin krominanssikomponentti säilyy kehyksensisäisen keskiarvon 25 otossa, koska toisistaan 262H päässä olevat kuva-alkiot ovat "samassa vaiheessa" verrattuna väriapukantoaaltoon. Uuden vuorottaisen apukantoaallon vaihetta ohjataan siten, että se on tarkalleen vastakkaisessa vaiheessa toisistaan 262H päässä olevilla kuva-alkioilla, ja on eri vaiheessa 30 kuin krominanssiapukantoaallon vaihe. Siten kun komponen tit 2 ja 3 (poikittaismoduloinnin jälkeen) summataan komponenttiin 1 yksikössä 40, toisistaan 262H päässä olevien kuva-alkioiden muoto on (M + A) ja (M - A), jossa M on yhdistetyn pääsignaalin näyte 1,5 MHz yläpuolella, ja A on 35 moduloidun lisäsignaalin näyte.

li is 39122

Kehyksensisäisen keskiarvon otolla V-T-ylikuulu-minen käytännöllisesti katsoen poistuu, jopa liikkeen esiintyessä. Tässä suhteessa kehyksensisäisen keskiarvon oton prosessi tuottaa identtiset näytteet 262H päässä toi-5 sistaan. Vastaanottimessa on yksinkertainen asia palauttaa tarkalleen näiden näytteiden informaatiosisältö, so. ilman ylikuulumista, prosessoimalla kuva-alkionäytteet, jotka ovat 262H päässä toisistaan kehyksessä, kuten tullaan käsittelemään, jolloin palautetaan pää- ja lisäsignaalin in-10 formaatio. Vastaanottimen dekooderissa kehyksensisäisen keskiarvon alkuperäinen informaatio voidaan palauttaa vahingoittumattomana kehyksensisäisellä prosessoinnilla, koska alkuperäinen hyvin näkyvästi korreloitu informaatio on tehty oleellisesti samanlaiseksi kentästä kenttään.

15 Myöskin vastaanottimessa RF-kanava demoduloidaan poikittaisesti käyttämällä synkronista RF-tunnistinta. Komponentti 4 erotetaan siten muista kolmesta komponentista. Kehyksensisäistä prosessointia käytetään erottamaan komponentti 1 moduloiduista komponenteista 2 ja 3, ja poi-20 kittaista demodulointia käytetään erottamaan komponentit 2 ja 3, kuten tullaan käsittelemään tarkasteltaessa kuviota 13.

Sen jälkeen kun mainitut neljä komponenttia on palautettu, yhdistetyt signaalit NTSC-dekoodataan ja ero-25 tetaan luminanssi- ja krominanssikomponenteiksi. Käänteinen asetus suoritetaan kaikille komponenteille laajanäytön sivusuhteen palauttamiseksi, ja sivukaistan korkeat yhdistetään mataliin täyden sivukaistan erottelun palauttamiseksi. Laajennettu korkeataajuinen luminanssierotteluin-30 formaatio siirretään sen alkuperäiselle taajuusalueelle ja summataan luminanssisignaaliin, joka muunnetaan progressiivisen pyyhkäisyn formaattiin käyttämällä temporaalista interpolointia ja apusignaalia. Krominanssisignaali muunnetaan progressiivisen pyyhkäisyn formaattiin käyttämällä 35 avustamatonta temporaalista interpolointia. Lopuksi prog- ie 89122 ressiivisen pyyhkäisyn luminanssi- ja krominanssisignaalit muunnetaan analogiseen muotoon ja matrisoidaan RGB-väriku-vasignaalien tuottamiseksi, jotka näytetään laajanäyttöi-sessä progressiivisen pyyhkäisyn näyttölaitteessa.

5 Kehyksensisäisen keskiarvon prosessi, joka suori tetaan kooderissa, voi tuottaa ei-toivottuja pyällettyjä vinottaisia häiriöitä askelmaisen hammastuksen muodossa, erityisesti alueissa, joissa on korostettuja valoisan ja pimeän siirtymiä. Näiden häiriöiden näkyvyyttä voidaan 10 oleellisesti vähentää muuntamalla adaptiivisesti kehyksensisäisen keskiarvon prosessia, jonka yksiköt 38, 64 ja 76 suorittavat kooderissa, riippuen kuvan liikkeen esiintymisestä tai puuttumisesta. Keski- ja sivukaistan informaation adaptiivinen prosessointi pykälämäisten vinottaisten 15 häiriöiden vähentämiseksi on kuvattu kuvioissa 25 ja 26.

Kuvio 25, vasemmalta oikealle vastaavasti, kuvaa videosignaalin osaa sen alkuperäisessä muodossa, videosignaalia prosessoituna liikkuvan kuvan informaation esiintyessä, ja videosignaalia prosessoituna paikallaan pysyvän 20 kuvan informaation esiintyessä, kaikki kooderin sisällä. Kuvio 26 kuvaa tapaa, jolla videosignaali prosessoidaan dekooderissa paikallaan pysyvän kuvan informaation esiintyessä .

Videosignaali alkuperäisessä ja prosessoiduissa 25 muodoissaan on kuvattu parittomilla ja parillisilla kehyksillä, joissa molemmissa on pariton kenttä (1) ja parillinen kenttä (2). Parittomat kentät parittomissa ja parillisissa sisältävät kuvan kuvaelementit (kuva-alkiot) AI, Cl ja A2, C2 vastaavasti. Parilliset kentät parittomissa 30 ja parillisissa kehyksissä sisältävät kuva-alkiot Bl, Dl ja B2, C2 vastaavasti.

Liikkuvan kuvan esiintyessä kuvion 1 piirit 38, 64 ja 76 ottavat kehyksensisäisen keskiarvon videosignaalista suunnilleen taajuusalueelta 1,5 MHz - 4,2 MHz, kuten ku-35 vion 25 keskimmäisellä kaaviolla on esitetty. Kehyksen- 17 891 22 sisäisen keskiarvon prosessi on käsitelty yksityiskohtaisesti aiemmin. Paikallaan pysyvän kuvainformaation esiintyessä piirit 38, 67 ja 76 suorittavat kentäntoistokor-vauksen suunnilleen taajuusalueella 1,5 Mz - 3,1 MHz. Tar-5 kemmin ottaen tässä esimerkissä parittomilla kehyksillä parittoman kentän kuva-alkionäytteet kuljetetaan 262H päässä toisistaan olevana parina parittoman kentän kuva-alkioarvojen kanssa (esim. AI ja Cl), korvaten niihin liittyvät parillisen kentän kuva-alkioarvot (esim. B1 ja 10 Dl vastaavasti). Alkuperäiset kuva-alkioarvot on merkitty mustalla pisteellä ja korvatut kuva-alkioarvot on merkitty valkoisilla pisteillä. Samalla tavoin parillisilla kehyksillä parillisen kentän kuva-alkionäytteet kuljetetaan 262H päässä toisistaan olevana parina, parillisen kentän 15 kuva-alkioarvojen (B2 ja D2) korvatessa niihin liittyvät parittoman kentän kuva-alkioarvot (A2 ja C2 vastaavasti).

Dekooderissa kehyksentoistokorvaus suoritetaan paikallaan pysyvien kuvien tapauksessa, kuten kuviossa 25 on esitetty. Kuitenkin kehyksensisäisen keskiarvon signaa-20 li kooderista on muuttumattomana dekooderissa liikkuvien kuvien tapauksessa. Paikallaan pysyville kuville kehyksentoistokorvaus suoritetaan samalla taajuusalueella (1,5 - 3,1 MHz), jolla kentäntoistokorvaus suoritettiin koode-rissa. Täysi pystysuuntainen erottelu palautetaan paikal-25 laan pysyvän kuvan alueissa toistamalla kutakin alkuperäistä kuva-alkioarvoa, esim. AI, Cl, B2, D2 eteenpäin samaan spatiaaliseen kohtaan seuraavassa kehyksessä, joka on 525H päässä, kuten on osoitettu ehjillä nuoliviivoilla. Vuorotellen alkuperäiset parillisen kentän kuva-alkioarvot 30 (esim. B2, D2) toistettaisiin samaan spatiaaliseen kohtaan edellisessä kentässä, kuten on osoitettu katkonuolivii-voilla. Tässä tapauksessa kehyksentoistokorvaus olisi loppuun suoritettu neljän perättäisen kentän kuluttua, mikä olisi miellyttävää esimerkiksi filmin tai nauhan editoin-35 titarkoituksia varten. Komponentin 4 apusignaalin infor- ie 89122 maatiosisältöä voidaan käyttää helposti määrittelemään kuvan liikkeen esiintyminen tai puuttuminen yllä kuvatun adaptiivisen prosessoinnin toiminnan ohjaamiseksi.

Kun krominanssi-informaatiokaista on rajoitettu 5 500 kHz:iin ja kehyksensisäinen keskiarvon otto, kentän toisto ja kehystoisto suoritetaan mainituilla taajuusalueilla, pyälletyt vinottaiset häiriöt vähenevät tai poistuvat 3,1 MHz saakka, on havaittu vähemmän krominans-sisignaalin prosessointihäiriöitä, ja kentän keskiarvon 10 otto krominanssikaistalla tuottaa parannetun luminanssi-krominanssi-erottelun dekooderissa.

Pyällettyjä vinottaisia kuvan häiriöitä voidaan myös vähentää ei-adaptiivisella signaaliprosessoinnilla, mutta se voi aiheuttaa omia häiriöitään. Ei-adaptiivisessa 15 tavassa kuvion 1 lohkot 38, 64 ja 76 korvattaisiin loh koilla, jotka suorittavat vain kentäntoistokorvausfunk-tion, joka on kuvattu kuvion 25 oikeanpuoleisella kaaviolla. Parillisilla kehyksillä parillisen kentän näytteet lähetetään parina ja parittomilla kentillä parittoman ken-20 tän näytteet lähetetään parina. Mitään keskiarvon ottoa ei suoriteta ja täysi pystysuuntainen erottelu voidaan palauttaa paikallaan pysyvissä alueissa käyttämällä dekooderissa kuviossa 26 esitettyä kehyksentoistokorvaus-proses-sia.

25 Ei-adaptiivinen lähestymistapa voi aiheuttaa lii kehäiriöitä vakio NTSC-vastaanottimessa. Kuitenkin näiden liikehäiriöiden näkyvyyttä voidaan vähentää alkuperäisen proressiivisen pyyhkäisyn laajanäyttösignaalin V-T-suoda-tuksella, kuten tapahtuu V-T-suodatinpiirillä 16 kuvion la 30 järjestelmässä. Jos halutaan, komplementaarista lineaa rista yhdistelmää kuva-alkioarvoista voidaan käyttää paremman suhteen tuottamiseksi vakio-NTSC-vastaanottimen liikehäiriöiden ja laajanäyttövastaanottimen pyällettyjen vinottaisten häiriöiden välillä. Esimerkiksi kentäntois-35 tokorvaus-prosessissa voitaisiin kuljettaa parillisissa li 19 891 22 kehyksissä 75 % parillisten kenttien kuva-alkioarvoista ja 25 % parittomien kenttien kuva-alkioarvoista 262H päässä toisistaan, ja parittomilla kehyksillä voitaisiin kuljettaa 25 % parillisten kenttien kuva-alkioarvoista ja 75 % 5 parittomien kenttien kuva-alkioarvoista 262H päässä toisistaan.

Ei-adaptiivinen menetelmä, vaikkakin se palauttaa täyden pystysuuntaisen erottelun laajanäyttökuvan paikallaan pysyvissä osissa, voi aiheuttaa liikehäiriöitä laaja-10 näyttökuvan liikkuvissa osissa. Kuvattu liikeadaptiivinen prosessointi kooderissa parantaa tulosta sekä vakio-NTSC-vastaanottimissa että laajanäyttövastaanottimissa.

Ennen kuvion la yhteensopivan laajanäyttökoodaus-järjestelmän käsittelyä tarkastellaan kuvion 2 signaali-15 aaltomuotoja A ja B. Signaali A on 5:3 sivusuhteen laaja-näyttösignaali, joka tulee muuntaa vakio NTSC-signaalin kanssa yhteensopivaksi 4:3 sivusuhteella, kuten signaalilla B on osoitettu. Laajanäyttösignaali A sisältää keski-kaistaosan liittyen primaariseen kuvainformaatioon, joka 20 käyttää jakson TC, ja vasemman ja oikean sivukaistan osiin liittyen sekundaariseen kuvainformaatioon, joka käyttää jaksot TS. Tässä esimerkissä vasemmalla ja oikealla sivu-kaistalla on oleellisesti samat sivusuhteet, jotka ovat pienemmät kuin dominoivalla keskikaistalla, joka on kes-25 kitetty niiden väliin.

Laajanäyttösignaali A muunnetaan NTSC-signaaliksi B kompressoimalla määrätty sivukaistan informaatio täysin vaakasuuntaisiin ylipyyhkäisyalueisiin liittyen aikajaksoihin TO. Vakio NTSC-signaali11a on aktiivinen juovajakso 30 TA (52,6 mikrosekunnin mittainen), joka sisältää ylipyyh-käisyjaksot TO, näyttöaikajakso TD joka sisältää näytettävän videoinformaation, ja kokonainen vaakasuuntaisen juovan aikajakso TH, kestoltaan 63,556 mikrosekuntia. Jaksot TA ja TH ovat samat sekä laajanäyttö- että vakio-NTSC-35 signaaleille. On havaittu, että melkein kaikissa kulutus- 20 8 9 1 22 käyttöön tarkoitetuissa televisiovastaanottimissa on yli-pyyhkäisyjakso, joka käyttää ainakin 4 % koko aktiivisesta juovan ajasta TA, so. 2 % ylipyyhkäisy vasemmalla ja oikealla puolella. Lomittelun näytteenottotahdilla 4 x f se 5 (jossa fsc on väriapukantoaallon taajuus) vaakasuuntainen juovajakso sisältää 910 kuva-alkiota (kuvaelementtiä), joista 754 muodostaa näytettävän aktiivisen vaakajuovan kuvainformaation.

Laajanäyttö-EDTV-järjestelmä on esitetty yksityis-10 kohtaisemmin kuviossa la. Tarkasteltaessa kuviota la, 525 juovan 60 kenttää sekunnissa progressiivisesti pyyhkäisevä kamera 10 tuottaa laajanäytön värisignaalin R-, G-, B- komponentteineen ja leveän 5:3 sivusuhteen tässä esimerkissä. Voitaisiin käyttää myös lomitettua signaalilähdet-15 tä, mutta progressiivisen pyyhkäisyn signaalilähde tuottaa parempia tuloksia. Laajanäyttökameralla on suurempi sivusuhde ja suurempi videokaistaleveys verrattuna vakio-NTSC-kameraan, laajanäyttökameran videokaistaleveyden ollessa verrannollinen sen sivusuhteen ja kehyksen kokonaisjuova-20 määrän tuloon, muiden tekijöiden lisäksi. Olettamalla vakionopeuden pyyhkäisyn laajanäyttökameralla, sen sivusuhteen kasvaminen aiheuttaa vastaavan kasvun sen videokais-taleveyteen kuin myös kuvainformaation vaakasuuntaisen kompression, kun signaali näytetään vakiotelevisiovastaan-25 ottimella, jossa on 4:3 sivusuhde. Näistä syistä johtuen on tarpeen muuntaa laajanäyttösignaalia täyden NTSC-yh-teensopivuuden saavuttamiseksi.

Kuvion 1 koodausjärjestelmän prosessoima värivi-deosignaali sisältää sekä luminanssi- että krominanssisig-30 naalikomponentit. Luminanssi- ja krominanssisignaalit sisältävät sekä matala- että korkeataajuisen informaation, joihin viitataan seuraavassa kuvauksessa vastaavasti nimityksillä "matalat" ja "korkeat".

Leveän kaistaleveyden laajanäytön progressiivisen 35 pyyhkäisyn värivideosignaalit kameralta 10 matrisoidaan li 21 89122 yksikössä 12, jotta saadaan luminanssikomponentti Y ja värierosignaalikomponentit I ja Q värisignaaleista R, G, B. Laajakaistaisista progressiivisen pyyhkäisyn signaaleista Y, I, Q otetaan näytteitä kahdeksankertaisella kro-5 minanssiapukantoaallon taajuudella (8 x fsc), ja ne muunnetaan analogisesta digitaaliseen (binaariseen) muotoon yksitellen erillisillä analogia/digitaalimuuntimilla (ADC ) ADC-yksikössä 14, enne kuin ne suodatetaan yksitellen erillisillä vertikaali-temporaalisilla (V-T) -alipäästö-10 suotimilla suodinyksikössä 16, jolloin syntyvät suodatetut signaalit YF, IF ja QF. Nämä signaalit ovat kukin muotoa, joka on osoitettu aaltomuodolla A kuviossa 2. Erilliset suotimet ovat 3X3 lineaarisia ajan suhteen invarianteilla suotimilla, jotka ovat kuviossa lOd esitettyä tyyppiä, 15 kuten tullaan käsittelemään. Nämä suotimet vähentävät vertikaali-temporaalista erottelua hiukan, erityisesti vinot-taista V-T-erottelua, ei-toivottavien lomitteluhäiriöiden estämiseksi (sellaisten kuin välkyntä, pyälletyt reunat, ja muut valetoistoon liittyvät ilmiöt) pääsignaalissa 20 (komponentti 1 kuviossa 1) sen j älkeen kun se on muunnettu progressiivisesta pyyhkäisystä lomittaiseen. Suotimet ylläpitävät miltei täyden pystysuuntaisen erottelun kuvan paikallaan pysyvissä kohdissa.

Keskikaistan laajennuskerroin (CEF) on funktio 25 laajanäyttövastaanottimessa näytetyn kuvan leveyden ja vakiovastaanottimessa näytetyn kuvan leveyden välisestä erotuksesta. Kuvan leveys 5:3 sivusuhteen laajanäytössä on 1,25 kertaa suurempi kuin 4:3 sivusuhteen vakionäytön kuvan leveys. Tämä kerroin 1,25 on priliminaarinen keski-30 kaistan laajennuskerroin, joka tulee sovittaa ottamaan huomioon vakiovastaanottimen ylipyyhkäisyalue, ja ottamaan huomioon tarkoituksellinen pieni reuna-alueiden päällek-käinmeno keski- ja sivukaistojen välillä, kuten tullaan selittämään. Nämä seikat määräävät CEF-arvon 1,19.

22 891 22

Progressiivisen pyyhkäisyn signaalit suodinpiiril-tä 16 käyttävät kaistaleveyden 0 - 14,32 MHz ja ne muunnetaan vastaavasti 2:1 lomittaisiksi signaaleiksi progressiivisesta pyyhkäisystä (P) lomittaiseen pyyhkäisyyn (I) 5 muuntavilla muuntimilla 17a, 17b ja 17c, joiden yksityiskohdat käsitellään liittyen kuvioihin 22 ja 23. Muntimilta 17a - 17c tulevien lähtösignaalien IF', QF’ ja YF' kaistaleveys on 0 - 7,16 MHz, koska vaakasuuntainen pyyhkäisy-nopeus lomittaisille signaaleille on puolet progressiivi-10 sen pyyhkäisyn signaalien pyyhkäisynopeudesta. Muunnospro sessissa progressiivisen pyyhkäisyn signaali alinäytteis-tetään, ottamalla puolet käytettävissä olevista kuva-al-kionäytteistä 2:1 lomittaisen pääsignaalin tuottamiseksi. Tarkemmin ottaen kukin progressiivisen pyyhkäisyn signaa-15 li muunnetaan 2:1 lomittaiseen muotoon pidättämällä joko parittomat tai parilliset juovat kussakin kentässä ja lukemalla pidätetyt kuva-alkiot nopeudella 4 x fsc (14,32 MHz). Kaikki tämän jälkeen suoritettava lomittais-ten signaalien digitaalinen prosessointi tapahtuu nopeu-20 della 4 x fsc.

Piiri 17c sisältää myös virheenennustuspiirin. Piirin 17c yksi lähtösignaali, YF', on lomittainen ali-näytteistetty luminanssiversio esisuodatetusta progressiivisen pyyhkäisyn komponentista. Toinen piirin 17c lähtö-25 signaali (luminanssi) YT sisältää temporaalisen informaation, joka on saatu kuvan kenttäerotusinformaatiosta, ja se edustaa temporaalista ennustusvirhettä, tai temporaalista interpolointivirhettä luminanssinäytteiden, jotka "puuttuvat" vastaanottimessa, todellisten ja ennustettujen 30 arvojen välillä, kuten tullaan kuvaaamaan. Ennustaminen perustuu temporaaliseen keskiarvoon "edellisen" ja "seu-raavan" kuva-alkion amplitudista, jotka ovat käytettävissä vastaanottimessa. Signaali YT, luminanssi "apusignaali", joka ohjaa rekonstruoimaan progressiivisen pyyhkäisyn sig-35 naalin vastaanottimessa, määrää oleellisesti virheen, jon- li 23 89 1 22 ka vastaanottimen oletetaan tekevän liikkuvien kuvasignaalien suhteen, ja mahdollistaa sellaisen virheen eliminoinnin vastaanottimessa. Kuvan paikallaan pysyvissä osissa virhe on nolla ja vastaanotin suorittaa täydellisen re-5 konstruoinnin. On havaittu, että krominanssiapusignaalia ei tarvita käytännössä, ja että luminanssiapusignaali on riittävä hyvien tuloksien tuottamiseksi, koska ihmissilmä on vähemmän herkkä krominanssin pystysuuntaisen tai temporaalisen erottelun puuttumiselle. Kuvio 2a havainnollis-10 taa algoritmia, jota käytetään apusignaalin YT muodostamiseen.

Tarkasteltaessa kuviota 2a, kuva-alkiot A, X ja B progressiivisen pyyhkäisyn signaalissa käyttävät samaa spatiaalista kohtaa kuvassa. Mustat kuva-alkiot, sellaiset 15 kuin A ja B, lähetetään pääsignaalina ja ovat käytettävissä vastaanottimessa. Valkoista kuva-alkiota, sellaista kuin X, ei lähetetä ja se ennustetaan temporaalisella ke-hyskeskiarvolla (A + B)/2. Tämä tarkoittaa, että kooderis-sa ennustaminen tehdään "puuttuvalle" kuva-alkiolle X ot-20 tamalla keskiarvo amplitudeista "ennen" ja "jälkeen" kuva-alkioiden A ja B. Ennustettu arvo (A + B)/2 vähennetään todellisesta arvosta X ennustusvirhesignaalin tuottamiseksi, joka vastaa apusignaalia, jolla on esityksen X - (A + B)/2 mukainen amplitudi. Tämä esitys määrää temporaalisen 25 kenttäerotusinformaation temporaalisen kehyskeskiarvoin-formaation lisäksi. Apusignaali alipäästösuodatetaan vaa-kasuuntaisesti 750 kHz alipäästösuotimella ja kuljetetaan apusignaalina YT. Apusignaalin kaistarajoitus 750 kHz:iin on välttämätön, jotta estettäisiin tämä signaalia häirit-30 semästä seuraavaksi alempaa RF-kanavaa sen jälkeen kun tämä signaali on moduloitu RF-kuvakantoaaltoon. Vastaanottimessa tehdään samanlainen puuttuvan kuva-alkion X ennustus käyttämällä näytteiden A ja B keskiarvoa, ja ennustus-virhe lisätään ennustukseen. Tämä tarkoittaa, että X pa-35 lautetaan summaamaalla ennustusvirhe X - (A + B)/2 tempo- 24 89 1 22 raaliseen keskiarvoon (A + B)/2. Siten apusignaali mahdollistaa muunnoksen lomittaisesta progressiivisen pyyhkäisyn formaattiin.

Esitetyllä temporaalisella ennustusalgoritmilla 5 tuotettu apusignaali on edullisesti energialtaan alhainen signaali verrattuna ennustussignaaliin, joka tuotetaan joillakin muilla algoritmeilla, kuten se jota käytettiin tuottamaan juovaerosignaali siten kuin M. Tsinberg kuvaa artikkelissa "ENTSC Two-Channel Compatible HDTV System", 10 IEEE Transactions on Consumer Electronics, Voi. CE-33, nro 3, elokuu 1987, s. 146 - 153. Kuvan paikallaan pysyvissä alueissa virhe-energia on nolla, koska ennustus on täydellinen. Apusignaalin energiasisältö osoittaa, sisältääkö videosignaali paikallaan pysyvän vai liikkuvan kuvan in-15 formaatiota. Tilanne, jossa apusignaali on energialtaan alhainen, ilmenee paikallaan pysyvissä tai oleellisesti paikallaan pysyvissä kuvissa (sellaisissa kuten uutislähetys, jossa reportteri on vasten paikallaan pysyvää taustaa), kun taas suurempi energia ilmaisee kuvan liikkeen. 20 Esitetyn algoritmin on havaittu tuottavan vähiten epämieluisat häiriöt kuvan rekonstruoinnin jälkeen vastaanotti-messa, ja esitetyllä algoritmilla tuotettu apusignaali säilyttää käyttökelpoisuutensa tultuaan kaistarajoitetuksi (suodatetuksi) noin 750 kHz:iin. Esitetyllä algoritmilla 25 tuotettu apusignaali sisältää edullisesti nolla energian paikallaan pysyvän kuvainformaation esiintyessä ja näin ollen suodatus ei vaikuta paikallaan pysyvään kuvaan liittyvään apusignaaliin.

Kuvattu temporaalinen ennustusmenetelmä on käyt-30 tökelpoinen sekä progressiivisen pyyhkäisyn että lomittai-sen pyyhkäisyn järjestelmissä, joissa on vakiota suuremmat juovamäärät, mutta se toimii parhaiten progressiivisen pyyhkäisyn lähteellä, jossa kuva-alkiot A, X ja B käyttävät saman spatiaalisen kohdan kuvassa, mikä johtaa täydel-35 liseen ennustukseen paikallaan pysyvien kuvien tapaukses- 25 89122 sa. Temporaalinen ennustus on epätäydellinen jopa kuvan paikallaan pysyvissä osissa, jos alkuperäinen laajanäyt-tökuva tulee lomittaisen signaalin lähteestä. Sellaisessa tapauksessa apusignaalilla on enemmän energiaa ja se ai-5 heuttaa pieniä häiriöitä rekonstruoidun kuvan paikallaan pysyviin osiin. Kokeet ovat osoittaneet, että lomitetun signaalin lähteen käyttö tuottaa hyväksyttäviä tuloksia häiriöiden ollessa havaittavissa vain läheltä tutkittaessa, mutta että progressiivisen pyyhkäisyn signaalin lähde 10 aiheuttaa vähemmän häiriöitä ja tuottaa parempia tuloksia.

Palattaessa kuvioon la, lomitetut laajanäyttösig-naalit IF', QF' ja YF' muuntimilta 17a - 17c suodatetaan vastaavasti vaakasuuntaisilla alipäästösuotimilla 19a, 19b ja 19c, jotta tuotettaisiin signaali IF", jolla on kais-15 taleveys 0 - 600 kHz, signaali QF", jolla on kaistaleveys 0 - 600 kHz, ja signaaali YF", jolla on kaistaleveys 0 -5 MHz. Nämä signaalit viedään seuraavaksi formaatinkooda-usprosessiin, joka koodaa kunkin näistä signaaleista 4:3 formaattiin formaatinkoodauslaitteella, joka liittyy sivu-20 keskisignaalin erottimeen ja prosessointiyksikköön 18. Lyhyesti, kunkin laajanäyttöjuovan keskiosa ekspandoidaan ajan suhteen ja sijoitetaan aktiivisen juova-ajan näytettyyn osaan, jonka sivusuhde on 4:3. Ajan suhteen ekspan-dointi aiheuttaa kaistaleveyden alentumisen siten, että 25 alkuperäiset laajanäytön lomittaiset taajuudet tulevat yhteensopiviksi vakio-NTSC-kaistaleveyden kanssa. Sivu-kaistat jaetaan vaakasuuntaisiksi taajuuskaistoiksi siten, että I- ja Q-korkeiden värikomponentilla on kaistaleveys 83 kHz - 600 kHz (kuten on esitetty signaalille IH kuvios-30 sa 7) ja Y-korkeiden luminanssikomponentilla on kaistaleveys 700 kHz - 5,0 MHz (kuten on esitetty signaalille YH kuviossa 6). Sivukaistan matalat, so. signaalit YO, 10 ja QO, jotka on muodostettu kuten kuvioissa 6 ja 7 on osoitettu, sisältävät tasajännitekomponentin, ja ne kompres-35 soidaan ajan suhteen ja sijoitetaan vasempaan ja oikeaan 26 89 1 22 vaakasuuntaiseen ylipyyhkäisyalueeseen jokaisessa juovassa. Sivukaistan korkeat prosessoidaan erikseen. Tämän for-maatinkoodausprosessin yksityiskohdat seuraavat välittömästi alla.

5 Tarkasteltaessa seuraavia koodauksen yksityiskoh tia on hyödyllistä myös tarkastella kuviota le, joka osoittaa komponenttien 1, 2, 3 ja 4 koodausprosessin liittyen näytettyyn keski- ja sivukaistan informaatioon. Suodatetut lomittaiset signaalit IF", QF” ja YF" prosessoi-10 daan sivu-keskikaistan signaalin erottimella ja prosessorilla 18, jolloin saadaan kolme lähtösignaalien ryhmää YE, IE ja QE; YO, 10 ja Q0; ja YH, IH ja QH. Ensimmäiset kaksi signaaliryhmää (YE, IE, QE ja YO, 10, QO) prosessoidaan signaalin muodostamiseksi, joka sisältää täyden kaistale-15 veyden keskikaistakomponentin, ja sivukaistan matalat kompressoituina vaakasuuntaisiin ylipyyhkäisyalueisiin. Kolmas signaaliryhmä (YH, IH, QH) prosessoidaan signaalin muodostamiseksi, joka sisältää sivukaistan korkeat. Kun nämä signaalit yhdistetään, syntyy NTSC-yhteensopiva laa-20 janäyttösignaali 4:3 sivusuhteella. Yksityiskohdat piireistä, jotka muodostavat yksikön 18, esitetään ja käsitellään liittyen kuvioihin 6, 7 ja 8.

Signaalit YE, IE ja QE sisältävät täydellisen keskikaistan informaation ja niillä on sama formaatti, kuten 25 signaali YE kuviossa 3 osoittaa. Lyhyesti, signaali YE saadaan signaalista YF" seuraavasti. Laajanäyttösignaali YF" sisältää kuva-alkiot 1 - 754, jotka esiintyvät laaja-näyttösignaalin aktiivisen juovajakson aikana, sisältäen sivu- ja keskikaistan informaation. Laajakaistainen kes-30 kikaistan informaatio (kuva-alkiot 75 - 680) erotetaan keskikaistan luminanssisignaalina YC demultipleksointipro-sessissa ajan suhteen. Signaali YC ekspandoidaan ajan suhteen keskikaistan ekspansiokertoimella 1.19 (so. 5,0 MHz * 4,2 MHz) NTSC-yhteensopivan keskikaistan signaalin YE 35 tuottamiseksi. Signaalilla YE on NTSC-yhteensopiva kais- li 27 891 22 taleveys (O - 4,2 MHz) johtuen aikaaekspansiosta kertoimella 1,19. Signaali YE käyttää kuvan näyttöjakson TD (kuvio 2) ylipyyhkäisyalueiden TO välillä. Signaalit IE ja QE muodostetaan vastaavasti signaaleista IF" ja QF" ja ne 5 prosessoidaan samalla tavoin kuin signaali YE.

Signaalit YO, 10 ja QO tarjoavat matalataajuisen sivukaistainformaation ("matalat"), joka sijoitetaan vasempaan ja oikeaan vaakasuuntaiseen ylipyyhkäisyalueeseen. Signaaleilla YO, 10 ja QO on sama formaatti, kuten signaa-10 lilla YO on ilmaistu kuviossa 3. Lyhyesti, signaali YO saadaan signaalista YF" seuraavasti. Laajanäyttösignaali YF sisältää vasemman kaistan informaation liittyen kuva-alkioihin 1 - 84 ja oikean kaistan informaation liittyen kuva-alkioihin 671 - 754. Kuten tullaan käsittelemään, 15 signaali YF" alipäästösuodatetaan luminanssin matalien signaalin tuottamiseksi kaistaleveydellä 0 - 700 kHz, josta signaalista vasemman ja oikean sivukaistan matalien signaali erotetaan (signaali YL' kuviossa 3) demultiplek-sointiprosessilla ajan suhteen. Luminanssin matalien sig-20 naali YL' kompressoidaan ajan suhteen, jotta saadaan sivu-kaistan matalien signaali YO sisältäen kompressoidun matalataajuisen informaation ylipyyhkäisyalueissa, jotka liittyvät kuva-alkioihin 1 - 14 ja 741 - 754. Kompressoidussa sivumatalien signaalissa on laajentunut kaistaleveys, joka 25 on verrannollinen aikakompression määrään. Signaalit 10 ja QO muodostetaan signaaleista IF" ja QF" vastaavasti, ja prosessoidaan samalla tavalla kuin signaali YO.

Signaalit YE, IE, QE ja YO, 10, QO yhdistetään sivu-keskisignaalin yhdistäjällä 28, esim. aikamultiplek-30 serilla, signaalien YN, IN ja Q tuottamiseksi NTSC-yhteen-sopivalla kaistaleveydellä ja 4:3 sivusuhteella. Nämä signaalit ovat kuviossa 3 esitetyn signaalin YN muotoa. Yhdistäjä 28 sisältää myös sopivat signaaliviiveet yhdistettävien signaalien siirtoaikojen ekvalisoimiseksi. Sellai-35 set signaaliviiveet sisällytetään myös muualle järjestel- 28 891 22 mään tarpeen mukaan signaalien siirtoaikojen ekvalisoimi-seksi.

Modulaattori 30, kaistanpäästösuodin 32, H-V-T-kaistanestosuodin 34 ja yhdistäjä 36 muodostavat paranne-5 tun NTSC-signaalin kooderin 31. Krominanssisignaalit IN ja QN poikittaismoduloidaan apukantoaallolla SC NTSC-kro-minanssiapukantoaaltotaajuudella, joka on nimellisesti 3,58 MHz, modulaattorilla 30 moduloidun signaalin CN tuottamiseksi. Modulaattori 30 on suunnittelultaan tavanomai-10 nen ja kuvataan kuvioon 9 liittyen. Moduloitu signaali CN kaistanpäästösuodatetaan vertikaali (V) ja temporaali (T) -dimensioissa kaksidimensionaalisella (V-T) suotimella 32, joka poistaa ylikuulumishäiriöt lomittaisessa krominanssi-signaalissa, ennen kuin se viedään yhdistäjän 36 kromi-15 nanssisignaalituloon signaalina CP. Luminanssisignaali YH kaistanpäästösuodatetaan horisontaalisessa (H), vertikaalisessa (V) ja temporaalisessa (T) dimensiossa kolmidimen-sionaalisella H-V-T-kaistanestosuotimella 34, ennen kuin se viedään signaalina YP yhdistäjän 36 luminanssituloon. 20 Luminanssisignaalin YN ja krominanssivärierosignaalien IN ja QN suodatuksella taataan, että luminanssi-krominanssi ylikuuluminen vähenee merkittävästi sen jälkeen suoritettavassa NTSC-koodauksessa. Monidimensioiset spatiaali-temporaaliset suotimet, kuten H-V-T-suodin 34 ja V-T-suo-25 din 32 kuviossa 1 ovat rakenteeltaan kuvion 10 mukaisia, joka tullaan käsittelemään seuraavaksi.

H-V-T-kaistanpäästösuotimella 34 kuviossa la on kuvion 10b rakenne ja se poistaa ylöspäin liikkuvat vinot-taiset taajuuskomponentit luminanssisignaalista YN. Nämä 30 taajuuskomponentit ovat näkyvyydeltään samanlaisia kuin krominanssiapukantoaaltokomponentit ja ne poistetaan aukon tekemiseksi taajuusspektriin, johon moduloitu krominanssi sijoitetaan. Ylöspäin liikkuvien vinottaisten taajuuskom-ponenttien poisto luminanssisignaalista YN ei näkyvästi 35 heikennä näytettyä kuvaa, koska on havaittu, että ihmis- I; 29 89122 silmä on oleellisesti epäherkkä näille taajuuskompo-nenteille. Suotimen 34 leikkaustaajuus on suunnilleen 1,5 MHz, jottei se heikennä luminanssin pystysuuntaista erotteluinformaatiota.

5 V-T-kaistanpäästösuodin 32 vähentää krominanssi- kaistaleveyttä siten, että moduloitu krominanssisivukais-tan informaatio voidaan sijoittaa aukkoon, joka on muodostettu luminanssispektriin suotimellä 34. Suodin 32 vähentää krominanssi-informaation vertikaalista ja temporaalis-10 ta erottelua siten, että staattiset ja liikkuvat reunat ovat hiukan epäselviä, mutta tällä ilmiöllä on vain vähän tai ei lainkaan merkitystä johtuen ihmissilmän epäherkkyy-destä sellaiselle ilmiölle.

Lähtevä keski/sivumatalien signaali C/SL yhdistä-15 jäitä 36 sisältää näytettävän NTSC-yhteensopivan informaation siten, kuin se saadaan laajanäyttösignaalin keskikaistasta, kuin myös kompressoidut sivukaistan matalat (sekä luminanssin että krominanssin), jotka saadaan laajanäyttösignaalin sivukaistoista ja jotka sijaitsevat vasem-20 massa ja oikeassa vaakasuuntaisessa ylipyyhkäisyalueessa, jota NTSC-vastaanottimen näytön katselija ei näe. Kompressoidut sivukaistan matalat ylipyyhkäisyalueella edustavat yhtä ainesosaa laajanäytön sivukaistainformaatiossa. Toinen ainesosa, sivukaistan korkeat, muodostetaan prosesso-25 rilla 18, kuten alla tullaan käsittelemään. Sivukaistan korkeiden signaalit YH (luminanssin korkeat), IH (1-kor-keat) ja QH (Q-korkeat) on kuvattu kuviossa 4. Kuviot 6, 7 ja 8 esittävät laitetta, jolla muodostetaan nämä signaa-.. . lit, kuten tullaan käsittelemään. Kuviossa 4 signaalit YH, 30 IH ja QH sisältävät vasemman kaistan korkeataajuisen informaation liittyen vasemman kaistan kuva-alkioihin 1 -84, ja oikean kaistan korkeataajuisen informaation liittyen oikean kaistan kuva-alkioihin 671 - 754.

Signaalin C/SL keskikaistaosa prosessoidaan aiem-35 min käsitellyllä adaptiivisella kehyksensisäisellä proses- 30 8 9 1 22 sorilla 38 signaalin N tuottamiseksi, joka viedään summai-men 40 tuloon. Kehyksensisäisesti prosessoitu signaali N on oleellisesti samanlainen kuin signaali C/SL johtuen signaalin C/SL kehyksensisäisen kuvainformaation visuaa-5 lisesta korrelaatiosta. Kuvan liikkeen esiintyessä prosessori 38 ottaa keskiarvon signaalista C/SL suunnilleen 1,5 MHz yläpuolelta ja auttaa vähentämään tai poistamaan vertikaali-temporaalisen ylikuulumisen pää- ja lisäsignaalien välillä. Ylipäästötaajuusalue 1,5 MHz ja sen yli, 10 jossa prosessori 38 toimii, valittiin takaamaan, että täysi kehyksensisäinen keskiarvon otto suoritetaan informaatiolle 2 MHzrssa ja sen yläpuolella, jotta estettäisiin luminanssin vertikaalisen erotteluinformaation heikkeneminen kehyksensisäisen keskiarvon prosessissa. Vaakasuuntai-15 nen ylikuuluminen eliminoidaan 200 kHz suojakaistalla koo-derissa 31 olevan kehyksensisäisen keskiarvopiirin 38 suotimen ja kuvion 13 dekooderissa olevan kehyksensisäisen prosessoriyksikön suotimen välillä. Kuviossa 11b esitetään yksityiskohdat korkeiden kehyksensisäisestä prosessorista 20 38. Kuviot 11b ja 13 tullaan käsittelemään seuraavaksi.

Signaalit IH, QH ja YH sijoitetaan NTSC-formaat-tiin NTSC-kooderilla 60, joka on samanlainen kuin kooderi 31. Tarkemmin ottaen kooderi 60 sisältää kuviossa 9 esitettyä tyyppiä olevan laitteen, kuin myös laitteen, jolla 25 poikittaismoduloidaan sivukaistan krominanssin korkeiden informaatio sivukaistan luminanssin korkeiden informaatioon taajuudella 3,58 MHz signaalin NTSCH, NTSC-formaatin sivukaistan korkeiden informaation, tuottamiseksi. Tämä signaali on kuvattu kuviossa 5.

30 Monidimensioisen kaistanpäästösuodatuksen käyttö NTSC-koodereissa 31 ja 60 edullisesti sallii luminanssi-ja krominanssikomponenttien erottamisen käytännöllisesti katsoen ilman ylikuulumista vastaanottimessa, kun vastaanotin sisältää komplementaarisen monidimensioisen suodatuk-35 sen luminanssi- ja krominanssi-informaation erottamiseksi.

3i 89122

Komplementaaristen suotimien käyttöä luminanssi/krominans-si koodaukseen ja dekoodaukseen kutsutaan yhteisproses-soinniksi ja se on kuvattu yksityiskohtaisesti C. H. Strollen artikkelissa otsikolla "Cooperative Processing 5 for Improved Chrominance/Luminance Separation", joka on esitetty julkaisussa SMPTE Journal, Voi. 95, nro 8, elokuu 1986, s. 782 - 789. Jopa vakiovastaanottimet, joissa käytetään tavanomaisia imu- ja linjakampasuotimia, hyötyy sellaisen monidimensionaalisen esisuodatuksen käytöstä 10 kooderissa mikä alentaa krominanssi/luminanssi-ylikuulu-mista.

Signaali NTSCH ekspandoidaan ajan suhteen yksiköllä 62 ekspandoidun sivukorkeiden signaalin ESH tuottamiseksi, jolla on 50 ps aktiivinen vaakasuuntainen juovajak-15 so, eli pienempi kuin vakio-NTSC-aktiivinen juovajakso, joka on suunnilleen 52 ps. Tarkemmin ottaen, kuten kuviossa 5 on esitetty, ekspandointi suoritetaan "päälleasetus"-prosessilla, joka sijoittaa signaalin NTSCH vasemman si-vukaistan kuva-alkiot 1-84 signaalin ESH kuva-alkioposi-20 tioihin 15 - 377, eli signaalin NTSCH vasemman sivun korkeat ekspandoidaan käyttämään suunnilleen puolet signaalin ESH juova-ajasta. Signaalin NTSCH oikean sivukaistan osa (kuva-alkiot 671 - 754) prosessoidaan samalla tavalla.

Ajan suhteen ekspandoiva prosessi vähentää signaalin ESH 25 muodostavan informaation vaakasuuntaisen kaistaleveyden (verrattuna signaalin NTSCH kaistaleveyteen) kertoimella 363/84. Sijoitusprosessi, jossa ajan suhteen ekspandointi suoritetaan, voidaan toteuttaa sen tyyppisellä laitteella, joka on esitetty ja jota käsitellään liittyen kuvioihin 30 12 - 12d. Signaali ESH prosessoidaan adaptiivisesti kehyk- sensisäisesti piirillä 64, kuten aiemmin kuvattiin, joka on kuviossa 11a esitettyä tyyppiä, kuviossa 5 kuvatun signaalin X tuottamiseksi. Kehyksensisäisen keskiarvon signaali X on oleellisesti samanlainen kuin signaali ESH joh-35 tuen signaalin ESH kehyksensisäisen kuvainformaation voi- 32 891 22 makkaasta visuaalisesta korrelaatiosta. Signaali X viedään poikittaismodulaattorin 80 signaalituloon.

Signaali YF' suodatetaan myös vaakasuuntaisella kaistanpäästösuotimella 70, jonka päästökaista on 5 - 5 6,0 MHz. Suotimen 70 lähtösignaali, vaakasuuntaisen lumi- nanssin korkeat, viedään amplitudimodulaattoriin 72, jossa se amplitudimoduloi 5 MHz kantoaaltosignaalin fc. Modulaattorissa 72 on lähdön alipäästösuodin, jonka rajataajuus on suunnilleen 1,0 MHz, jotta saataisiin signaali 10 päästökaistalla 0 - 1,0 MHz modulaattorin 72 lähtöön.

Ylempi (valetoisto) sivukaista (5,0 - 6,0 MHz), jonka mo-dulointiprosessi tuottaa, poistetaan 1,0 MHz alipäästösuo-timellä. Vaakasuuntaisen luminanssin korkeat taajuudet alueella 5,0 MHz - 6,0 MHz on tehokkaasti siirretty 15 alueelle 0-1,0 MHz amplitudimodulaatioprosessin ja sitä seuraavan alipäästösuodatuksen tuloksena. Kantoaallon amplitudin tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta alkuperäiset signaaliamplitudit säilyvät, kun suodatus 1,0 MHz alipääs-tösuotimella on suoritettu. Tämä tarkoittaa, että taajuus-20 siirto vaikuttamatta amplitudiin on suoritettu.

Taajuussiirretty vaakasuuntaisen luminanssin korkeiden signaali yksiköltä 72 koodataan (kompressoidaan ajan suhteen) formaattikooderilla 74. Tämä tarkoittaa, että kooderi 74 koodaa taajuussiirretyt vaakasuuntaisen 25 luminanssin korkeat siten, että tällä signaalilla on aktiivinen juovajakso 50 ps, pienempi kuin vakio-NTSC-ak-tiivinen juovajakso 52,6 ps, käyttämällä tekniikoita, joita käsitellään liittyen kuvioihin 6-8. Kun tulosig-naali kooderiin 74 kompressoidaan ajan suhteen kooderilla 30 74, sen kaistaleveys kasvaa suunnilleen 1,0 MHz:sta 1,1 MHz:iin kooderin 74 lähdössä. Signaali kooderilta 74 prosessoidaan adaptiivisesti kehyksensisäisesti laitteella 76, kuten aiemmin käsiteltiin, samalla tavoin kuin kuviossa la on havainnollistettu, ennenkuin se viedään yksikköön 35 80 signaalina Z. Kehyksensisäisen keskiarvon signaali Z on 33 8 9 1 2 2 oleellisesti samanlainen kuin kooderilta 74 tuleva signaali, johtuen kooderin 74 signaalin kehyksensisäisen kuvain-formaation suuresta visuaalisesta korrelaatiosta. Modu-lointisignaalilla X, yhdistetyllä signaalilla joka sisäl-5 tää luminanssi- ja krominanssi-informaation, ja moduloin-tisignaalilla Z on oleellisesti sama kaistanleveys, suunnilleen 0-1,1 MHz.

Kuten tullaan käsittelemään kuvioon 24 liittyen, yksikkö 80 suorittaa epälineaarisen gammafunktion amplitu-10 dikompression mainitun kahden lisäsignaalin X ja Z suurilla amplitudipoikkeamilla, ennen kuin nämä signaalit poi-kittaismoduloivat vuorottaisen apukantoaaltosignaalin ASC. Käytetään gamma-arvoa 0,7, jolloin kunkin näytteen absoluuttista arvoa nostetaan 0,7 potenssiin ja kerrotaan al-15 kuperäisen näytearvon merkillä. Gammakompressio vähentää moduloitujen signaalien potentiaalisesti häiritsevien suuren amplitudin poikkeamien näkyvyyttä olemassa olevissa vastaanottimissa, ja sallii ennustettavan palauttamisen laajanäyttövastaanottimessa, koska gammafunktion käänteis-20 funktio, jota käytetään kooderissa, on ennustettava ja voidaan helposti toteuttaa vastaanottimen dekooderissa.

Amplitudikompressoidut signaalit poikittaismodu-loidaan 3,1075 MHz vaiheohjatulla vuorottaisella apukan-toaallolla ASC, joka on pariton monikerta vaakasuuntaisen 25 juovataajuuden puolikkaasta (395 x H/2). Vuorottaisen apu-kantoaallon vaihe laitetaan vuorottelemaan 180° kentästä toiseen, toisin kuin krominanssiapukantoaallon vaihe. Kentittäin vaihteleva vuorottaisen apukantoaallon vaihe sallii signaalien X ja Z lisämodulointi-informaation päällek-30 käinmenon krominanssi-informaation kanssa ja tuottaa vaiheeltaan komplementaariset moduloidun lisäsignaalin lisä-informaatiokomponentit AI, -AI ja A3, -A3, mikä mahdollistaa lisäinformaation erottamisen käyttäen suhteellisen yksinkertaista kenttämuistilaitetta vastaanottimessa. Poi-. 35 kittaismoduloitu signaali M summataan signaaliin N summai- 34 89 1 22 messa 40. Saatava signaali NTSCF on 4,2 MHz NTSC-yhteen-sopiva signaali.

Kuvattu epälineaarinen gammafunktio, jota käytetään kooderissa suuren amplitudin kompressiota varten, on 5 rakenneosana epälineaarisessa kompandointijärjestelmässä (kompressio-ekspansio), joka myös sisältää komplementaarisen gammafunktion laajanäyttövastaanottimen dekooderissa amplitudiekspansiota varten, kuten tämän jälkeen tullaan käsittelemään. Kuvatun epälineaarisen kompandointijärjes-10 telmän on havaittu merkittävästi vähentävän epästandardin lisäinformaation vaikutusta vakioinformaatioon, aiheuttamatta kuvan näkyvää heikkenemistä johtuen häiriöilmiöistä. Kompandointijärjestelmässä käytetään epälineaarista gam-mafunktiota kompressoimaan hetkellisesti suuren amplitudin 15 poikkeamia epästandardin laajanäytön korkeataajuisessa informaatiossa kooderissa, ja komplementaarista epälineaarista gammafunktiota käytetään vastaavasti ekspandoimaan sellainen korkeataajuinen informaatio dekooderissa. Seurauksena on vuorovaikutuksen määrän pienentyminen olemassa 20 olevan vakio videoinformaation kanssa, jonka aiheuttaa suuriamplitudinen korkeataaj uinen lisäinformaatio kuvatussa yhteensopivassa laajanäyttöjärjestelmässä, jossa epästandardi laajanäytön lisäinformaatio on jaettu matala-jakorkeataajuisiin osiin, jotka kompandoidaan. Dekooderis-25 sa epälineaarinen kompressoidun korkeataajuisen informaation amplitudiekspansio ei aiheuta liiallista havaittavaa häiriötä, koska suuren amplitudin korkeataajuinen informaatio liittyy tyypillisesti suurikontrastisiin kuvan reunoihin, ja ihmissilmä on epäherkkä häiriöille sellaisissa 30 reunoissa. Kuvattu kompandointiprosessi myös edullisesti vähentää ristimodulaatiokomponentteja vuorottaisen ja kro-minanssiapukantoaallon välillä, johon myös liittyy näkyvien interferenssikomponenttien väheneminen.

Luminanssierottelusignaalilla YT on 7,16 MHz kais-35 taleveys ja se on koodattu 4:3 formaattiin formaattikoode- li 35 89 1 22 rilla 78 (esim. kuviossa 6 esitetyllä tavalla), ja se ali-päästösuodatetaan vaakasuuntaisesti 750 kHz:iin suotimella 79 signaalin YTN tuottamiseksi. Sivuosat alipäästösuodate-taan 125 kHz:iin ennen ajan suhteen kompressointia for-5 maattikooderin 78 tulosignaalin alipäästösuotimessa, joka vastaa kuviossa 6 esitetyn laitteen tulosuodinta 610, mutta rajataajuudella 125 kHz. Sivuosan korkeat poistetaan. Siten signaali YTN korreloi spatiaalisesti pääsignaalin C/SL kanssa.

10 Signaalit YTN ja NTSCF muunnetaan digitaalisesta (binaarisesta) analogiseen mutoon DAC-yksiköiden 53 ja 54 avulla vastaavasti, ennenkuin nämä signaalit viedään RF-poikittaismodulaattoriin 57 TV RF-kantoaaltosignaalin mo-duloimiseksi. RF-moduloitu signaali viedään myöhemmin lä-15 hettimeen 55 lähetettäväksi antennin 56 kautta.

Vuorottainen apukantoaalto ASC liittyen modulaattoriin 80 synkronoidaan vaakasuuntaisesti, ja sen taajuus on valittu takaamaan riittävä sivu- ja keski-informaation erotus (esim. 20 - 30 dB), ja olemaan vaikutukseltaan mer-20 kityksetön vakio-NTSC-vastaanottimessa näytetyn kuvan suhteen. ASC-taajuuden tulisi edullisesti olla lomittelutaa-juus, joka on pariton monikerta vaakasuuntaisen juovatah-din puolikkaasta, jotta se ei aiheuttaisi vuorovaikutusta, joka heikentäisi näytetyn kuvan laatua.

25 Poikittaismodulointi, sellainen kuin yksikön 80 suorittama, sallii edullisesti kahden kapeakaistaisen signaalin lähettämisen samanaikaisesti. Moduloivien korkeiden signaalien ekspandointi ajan suhteen johtaa kaistaleveyden pienentymiseen, joka sopii yhteen poikittaismoduloinnin - 30 kapeakaistavaatimusten kanssa. Mitä enemmän kaistaleveyttä pienennetään, sitä epätodennäköisempää on että seuraa kantoaallon ja moduloivien signaalien välistä vuorovaikutusta. Edelleen sivukaistainformaation tyypillisesti suuri-energiainen tasajännitekomponentti kompressoidaan ylipyyh-··. 35 käisyalueeseen, mieluummin kuin että sitä käytettäisiin 36 891 22 moduloivana signaalina. Siten moduloivan signaalin energia, ja sen vuoksi potentiaalinen moduloivan signaalin vuorovaikutus, vähenevät suuresti.

Koodattu NTSC-yhteensopiva laajanäyttösignaalilä-5 hetys antennilla 56 on tarkoitettu vastaanotettavaksi sekä NTSC-vastaanottimilla että laajanäyttövastaanottimilla, kuten kuviossa 13 on esitetty.

Kuviossa 13 radiointiyhteensopiva laajanäytön EDTV lomittainen televisiosignaali vastaanotetaan antennilla 10 1310 ja viedään NTSC-vastaanottimen 1312 antennituloon.

Vastaanotin 1312 prosessoi yhteensopivan laajanäyttösig-naalin normaalilla tavalla 4:3 sivusuhteen kuvanäytön tuottamiseksi, laajanäytön sivukaistan informaation ollessa osittain kompressoitu (so. "matalat") katsojalle näky-15 mättömiin vaakasuuntaisiin ylipyyhkäisyalueisiin, ja sisältyessä osittain (so. "korkeat") moduloituun vuorottai-seen apukantoaaltosignaaliin, joka ei häiritse vakiovas-taanottimen toimintaa.

Antennilla 1310 vastaanotettu yhteensopiva laaja-20 näyttö-EDTV-signaali viedään myös laajanäytön progressii visen pyyhkäisyn vastaanottimelle 1320, joka kykenee näyttämään videokuvan, jonka sivusuhde on esimerkiksi 5:3. Vastaanotettu laajanäyttösignaali prosessoidaan tuloyksi-köllä 1322, joka sisältää radiotaajuiset (RF) viritin- ja 25 vahvistinpiirit, synkronisen videodemodulaattorin (poikit- taisdemodulaattori) joka tuottaa peruskaistan videosignaalin, ja analogia/digitaali-muunninpiirit, joilla tuotetaan peruskaistan videosignaali (NTSCF) binaarisessa muodossa. ADC-piirit toimivat näytteenottotaajuudella, joka on neljä 30 kertaa krominanssiapukantoaalion taajuus (4 x fsc).

Signaali NTSCF viedään kehyksensisäiselle prosessorille 1324, joka prosessoi toisistaan 262H päässä olevat juovat kehyksien sisällä 1,7 MHz yläpuolella, pääsignaalin N ja poikittaismoduloidun lisäsignaalin M palauttamiseksi 35 ennalleen oleellisesti ilman V-T-ylikuulumista. 200 kHz 3? 89122 vaakasuuntaisen ylikuulumisen suojakaista on asetettu yksikön 1324 toimintataajuuden 1,7 MHz alarajan ja yksikön 38 toimintataajuuden 1,5 MHz alarajan väliin kuvion la kooderissa. Palautettu signaali N sisältää informaation, 5 joka on oleellisesti samanlainen pääsignaali C/SL kuvain-formaation kanssa, johtuen alkuperäisen pääsignaalin C/SL suuresta visuaalisesta kehyksensisäisen kuvan korrelaatiosta kuvion la kooderin kehyksensisäisesti prosessoimana.

10 Signaali M on kytketty poikittaisdemodulaattoriin ja amplitudin ekspandointiyksikköön 1326 lisäsignaalien X ja Z demoduloimiseksi vaihtelevan apukantoaallon ASC, jolla on kentittäin vaihteleva vaihe, ohjaamana samalla tavoin kuin signaali ASC, jota käsiteltiin liittyen kuvioon 15 la. Demoduloidut signaalit X ja Z sisältävät informaatiota, joka on oleellisesti visuaalisesti samanlainen kuin signaalin ESH ja kuvion la yksikön 74 lähtösignaalin kuva-informaatio, johtuen näiden signaalien suuresta visuaalisesta kehyksensisäisestä kuvakorrelaatiosta kuvion la koo-20 derin kehyksensisäisesti prosessoimana. Yksikkö 1326 sisältää myös 1,5 MHz alipäästösuotimen ei-toivottujen kor-keataajuisten demodulointikomponenttien poistamiseksi kaksinkertaiselta vaihtelevan apukantoaallon taajuudelta, ja amplitudiekspandoijan demoduloitujen signaalien ekspandoi-25 miseksi (kompressoitu aiemmin) käyttämällä käänteistä gam-mafunktiota (gamma = 1/0,7 = 1,429), so. epälineaarisen kompressiotoiminnon, jonka kuvion la yksikkö 80 suorittaa, käänteistoimintoa.

Yksikkö 1328 kompressoi ajan suhteen värikoodatut 30 sivukaistan korkeat siten, että ne käyttävät alkuperäisiä aikaviipaleitaan, palauttamalla siten signaalin NTSCH. Yksikkö 1328 kompressoi ajan suhteen signaalin NTSCH samalla määrällä kuin kuvion la yksikkö 62 ekspandoi signaalin NTSCH ajan suhteen.

38 8 91 22

Luminanssin (Y) korkeiden dekooderi 1330 dekoodaa luminanssin vaakasuuntaisten korkeiden signaalin Z laaja-näyttöformaattiin ekspandoimalla tämän signaalin samalla määrällä kuin kuvion la kooderin vastaavan komponentin 5 kompressointi ajan suhteen, kuten kuviossa 17 on osoitettu, käyttämällä tässä kuvattuja sijoitustekniikoita.

Modulaattori 1332 amplitudimoduloi signaalin de-kooderilta 1330 5,0 MHz kantoaallolla fc. Amplitudimodu-loitu signaali ylipäästösuodatetaan myöhemmin suotimella 10 1334, jolla on 5,0 MHz rajataajuus, alemman sivukaistan poistamiseksi. Suotimen 1334 lähtösignaalissa palautetaan keskikaistan taajuudet 5,0 - 6,0 MHz ja palautetaan sivu-kaistan taajuudet 5,0 - 6,0 MHz. Signaali suotimelta 1334 viedään summaimelle 1336.

15 Signaali NTSCH kompressoijalta 1328 viedään yksik köön 1340 luminanssin korkeiden erottamiseksi krominanssin korkeista signaalien YH, IH ja QH tuottamiseksi. Tämä voidaan suorittaa kuvion 18 järjestelyllä.

Signaali N yksiköltä 1324 erotetaan sen ainesosina 20 oleviksi luminanssi- ja krominanssikomponenteiksi YN, IN ja QN luminanssi-krominanssierottimella 1324, joka voi olla samanlainen kuin erotin 1340, ja jossa voi olla kuviossa 18 esitettyä tyyppiä oleva laite.

Signaalit YH, IH, QH ja YN, IN, IN, QN tuodaan 25 tulosignaaleina Y-I-Q-formaattidekooderille 1344, joka dekoodaa luminanssi- ja krominanssikomponentit laajanäytön formaattiin. Sivukaistan matalat ekspandoidaan ajan suhteen, keskikaista kompressoidaan ajan suhteen, sivukaistan korkeat summataan sivukaistan mataliin, ja sivukaistat 30 liitetään keskikaistaan 10 kuva-alkion ylimenoalueella käyttämällä kuvion 14 periaatteita. Dekooderin 1344 yksityiskohdat on esitetty kuviossa 19.

Signaali YF’ on kytketty summaimeen 1336, jossa se summataan suotimelta 1334 tulevaan signaaliin. Tällä pro-35 sessilla palautettu laajennettu korkeataajuinen vaakasuun- li 39 891 22 täinen luminanssierotteluinformaatio summataan dekoodattuun luminanssisignaaliin YF'. Summaimen 1336 lähtösig-naali kuljetetaan lomittaisesta progressiiviseen pyyhkäi-syyn -muuntimellä 1350 adaptiivisen kehyksentoistopiirin 5 1337 kautta, joka myös käsittelee liikettä edustavaa apu- signaalia YT. Piiri 1337 läpäisee summaimen 1336 lähtösig-naalin muuntimelle 1350 muuttumattomana kuvan liikkeen esiintyessä, kuten signaalin YT tilalla on osoitettu. Kuitenkin paikallaan pysyvän kuvainformaation tapauksessa 10 piiri 1337 suorittaa kehyksentoistotoiminnon videosignaalille, joka tulee 1336:lta, laajanäyttöformaatin taajuuksille 1,78 MHz - 3,7 MHz, ennenkuin tämä signaali viedään muuntimelle 1350. Kehyksentoistoprosessia on kuvattu kuviossa 26, kuten aiemmin käsiteltiin. Piirin 1337 yksi-15 tyiskohdat on esitetty kuviossa 27.

Signaalit YF', IF' ja QF' munnetaan lomittaisesta progressiivisen pyyhkäisyn formaattiin vastaavasti muun-timilla 1350, 1352 ja 1354. Luminanssin progressiivisen pyyhkäisyn muunnin 1350 myös käsittelee "apuluminanssisig-20 naalia" YT formaattidekooderilta 1360, joka dekoodaa koodatun "apusignaalin" YTN. Dekooderi 1360 dekoodaa signaalin YTN laajanäyttöformaattiin, ja sen rakenne on samanlainen kuin kuviossa 17.

I- ja Q-muuntimet 1352 ja 1354 muuntavat signaalit : 25 lomittaisesta progressiiviseen pyyhkäisyyn ottamalla temporaaliset keskiarvot juovista, jotka ovat yhden kehyksen päässä toisistaan, puuttuvan progressiivisen pyyhkäisyn juovainformaation tuottamiseksi. Tämä voidaan suorittaa kuviossa 20 esitetyn tyyppisellä laitteella.

. 30 Luminanssin progressiiviseen pyyhkäisyyn muuntava yksikkö 1350 on samanlainen kuin kuviossa 20 esitetty yksikkö, paitsi että signaali YT summataan, kuten on esitetty kuviossa 21 esitetyllä järjestelyllä. Tässä yksikössä "apusignaalin" näyte YT summataan temporaaliseen keskiar-35 voon avustamaan puuttuvan progressiivisen pyyhkäisyn kuva- 40 8 9 1 22 alkionäytteet rekonstruointia. Täysi temporalinen erottelu palautuu vaakasuuntaisten taajuuksien kaistalla, joka sisältyy koodattuun juovaerotussignaaliin (750 kHz, koodauksen jälkeen). Tämän vaakasuuntaisten taajuuksien kaistan 5 yläpuolella signaali YT on nolla, joten puuttuva näyte rekonstruoidaan temporaalisen keskiarvon otolla.

Laajanäytön progressiivisen pyyhkäisyn signaalit YF, IF ja QF muunnetaan analogiseen muotoon digitaali/ana-logia-muuntimellä 1362, ennen kuin ne viedään videosignaa-10 liprosessoriin ja matriisivahvistinyksikköön 1364. Yksikön 1364 videosignaaliprosessorikomponentti sisältää signaalia vahvistavan, tasajännitetason siirtävän, huippuarvon säädön, valoisuuden ohjauksen, kontrastinohjauksen, ja muut tavanomaiset videosignaalin prosessointipiirit. Matriisi-15 vahvistin 1364 yhdistää luminanssisignaalin YF värierosig-naalien IF ja QF kanssa värikuvaa edustavien signaalien R, G ja B tuottamiseksi. Nämä värisignaalit vahvistetaan näyttöohjainvahvistimilla yksikössä 1364 tasolle, joka soveltuu suoraan ohjaamaan laajanäytön värikuvanäyttölai-20 tetta 1370, esim. laajanäytön kineskooppia.

Kuvio 6 havainnollistaa kuvion la prosessoriin 18 sisältyvää laitetta, jolla muodostetaan signaalit YE, YO ja YH laajakaistaisesta laajanäyttösignaalista YF. Signaali YF" alipäästösuodatetaan vaakasuuntaisesti tulosuoti-25 mella 610, jonka rajataajuus on 700 kHz, matalataajuisen luminanssisignaalin YL tuottamiseksi, joka viedään vähentävän yhdistäjän 612 yhteen tuloon. Signaali YF" viedään yhdistäjän 612 toiseen tuloon ja ajan suhteen demultiplek-soivaa laitteeseen 616 sen jälkeen kun se on viivästetty 30 yksiköllä 614 suotimen 610 signaalinprosessointiviiveen kompensoimiseksi. Viivästetyn signaalin YF" ja suodatetun signaalin Y yhdistäminen tuottaa korkeataajuisen luminanssisignaalin YH yhdistäjän 612 lähtöön.

Viivästetty signaali YF" ja signaalit YH ja YL . 35 viedään demultipleksointilaitteen 616, joka sisältää de- li 4i 89122 multipleksointiyksiköt (DEMUX) 618, 620 ja 621 vastaavasti signaalien YF", YH ja YL prosessoimiseksi, eri tuloihin. Demultipleksointilaitteen 616 yksityiskohdat käsitellään liittyen kuvioon 8. Demultipleksointiyksiköt 618, 620 ja 5 621 vastaavasti saavat täyden kaistaleveyden keskikaistan signaalin YC, sivukaistan korkeiden signaalin YH ja sivu-kaistan matalien signaalin YL', kuten kuvioissa 3 ja 4 on kuvattu.

Signaali YC ekspandoidaan ajan suhteen aikaekspan-10 doijalla 622 signaalin YE tuottamiseksi. Signaali YC ekspandoidaan ajan suhteen keskikaistan ekspansiokertoimella, joka riittää jättämään tilaa vasemmalla ja oikealle yli-pyyhkäisyalueelle. Keskikaistan laajennuskerroin (1,19) on signaalin Y (kuva-alkiot 15 - 740) tarkoitetun leveyden 15 suhde signaalin YC (kuva-alkiot 75 - 680) leveyteen, kuten kuviossa 3 on esitetty.

Signaali YL' kompressoidaan sivukompressiokertoi-mella aikakompressoijassa 628 signaalin YO tuottamiseksi. Sivukompressiokerroin (6,0) on signaalin YL’ (esim. vasem-20 mat kuva-alkiot 1-84) vastaavan osan leveyden suhde signaalin YO (esim. vasemmat kuva-alkiot 1-14) tarkoitettuun leveyteen, kuten kuviossa 3 on esitetty. Aikaekspan-doijat 622, 624 ja 626 ja aikakompressoija 628 voivat olla kuviossa 12 esitettyä tyyppiä, kuten tullaan käsittele-25 mään.

Signaalit IE, IH, 10 ja QE, QH, QO muodostetaan vastaavasti signaaleista IF" ja QF" tavalla, joka on samanlainen kuin se jolla signaalit YE, Y ja YO muodostetaan kuvion 6 laitteella. Tässä suhteessa viitataan kuvioon 7, - 30 joka kuvaa laitetta signaalien IE, IH ja 10 muodostamisek si signaalista IF". Signaalit QE, QH ja QO muodostetaan signaalista QF" samalla tavalla.

Kuviossa 7 laajakaistainen laajanäyttösignaali IF", tultuaan viivästetyksi yksiköllä 714, on kytketty 35 demultipleksointilaitteeseen 716 ja yhdistetään myös vä- 42 8 9 1 22 hentävästi matalataajuiseen signaaliin IL alipäästösuoti-melta 710 vähentävässä yhdistäjässä 712 korkeataajuisen signaalin IH tuottamiseksi. Viivästetty signaali IF" ja signaalit IH ja IL demultipleksoidaan vastaavasti demul-5 tipleksereillä 718, 720 ja 721, jotka liittyvät demulti-pleksointilaitteeseen 716, signaalien IC, IH ja IL1 tuottamiseksi. Signaali IC ekspandoidaan ajan suhteen ekspan-doijalla 722 signaalin IE tuottamiseksi, ja signaali IL1 kompressoidaan ajan suhteen kompressoijalla 728 signaalin 10 10 tuottamiseksi. Signaali IC ekspandoidaan keskiosan eks- pandointikertoimella, joka on samanlainen kuin signaalille YC käytetty, kuten käsiteltiin, ja signaali IL* kompressoidaan sivuosan kompressiokertoimella, joka on samanlainen kuin signaalille YL' käytetty, kuten myös käsiteltiin. 15 Kuvio 8 kuvaa demultipleksointilaitetta 816, jol laista voidaan käyttää kuvion 6 laitteessa 616 ja kuvion 7 laitteessa 716. Kuvion 6 laite on kuvattu kuvion 6 de-multiplekserin 616 yhteydessä. Tulosignaali YF" sisältää 754 kuva-alkiota, jotka määrittelevät kuvainformaation. 20 Kuva-alkiot 1-84 määrittelevät vasemman kaistan, kuva-alkiot 671 - 754 määrittelevät oikean kaistan, ja kuva-alkiot 75 - 680 määrittelevät keskikaistan, joka menee hiukan päällekkäin vasemman ja oikean kaistan kanssa. Signaaleilla IF" ja QF" on samanlainen päällekkäinmeno. Kuten 25 tullaan käsittelemään, sellaisen kaistojen ylimenon on havaittu tekevän mahdolliseksi keski- ja sivukaistojen yhdistämisen (liittämisen) vastaanottimessa rajahäiriöiden poistamiseksi oleellisesti.

Demultipleksointilaite 816 sisältää ensimmäisen, 30 toisen ja kolmannen demultiplekseriyksikön (DEMUX) 810, 812 ja 814, jotka vastaavasti liittyvät vasemman, keskiosan ja oikean kaistan informaatioon. Kussakin demulti-plekseriyksikössä on tulo "A", johon signaalit YH, YF" ja YL vastaavasti viedään, ja tulon "B", johon pimennyssig-35 naali (BLK) viedään. Pimennyssignaali voi olla looginen 43 89122 O-taso tai maa, esimerkiksi. Yksikkö 810 erottaa lähtösig-naalin YH, joka sisältää vasemman ja oikean korkeat, tulo-signaalista YH niin kauan kun yksikön 810 signaalinvalin-tatulo (SEL) vastaanottaa ensimmäisen ohjaussignaalin lu-5 kumäärävertailijalta 817, joka ilmaisee vasemman sivukais-tan kuva-alkioelementtien 1 - 84 ja oikean kaistan kuva-alkioelementtien 671 - 754 esiintymisen. Muina aikoina lukumäärävertailijän 817 toinen ohjaussignaali aiheuttaa BLK-signaalin tuloon B mieluummin kuin signaalin YH tuloon 10 A, kytkettäväksi yksikön 810 lähtöön. Yksikkö 814 ja lukumäärävertaili ja 820 toimivat samalla tavoin sivukaistan matalien signaalin YL' tuottamiseksi signaalista YL. Yksikkö 812 kytkee signaalin YF" sen tulosta A sen lähtöön keskikaistan signaalin YC tuottamiseksi vain, kun ohjaus-15 signaali lukumäärävertailijalta 818 ilmaisee keskikaistan kuva-alkioiden 75 - 680 esiintymisen.

Lukumäärävertailijät 817, 818 ja 820 on synkronoitu videosignaaliin YF" laskurilta 822, joka vastaa neljää kertaa krominanssiapukantoaallon taajuudella (4 x fse) 20 olevaan kellosignaaliin, tulevalla pulssilähtösignaalilla, ja vaakasuuntaiseen juovasynkronointisignaaliin H, joka saadaan videosignaalista YF". Kukin lähtöpulssi laskurilta 822 vastaa kuva-alkiopositiota vaakasuuntaisella juovalla. Laskurilla 822 on alunperin siirtymälukuarvo -100 vastaten 25 100 kuva-alkiota laskevan vaakasuuntaisen synkronointi- pulssin alusta ajanhetkellä THS vaakasuuntaisen pimennys-jakson loppuun, jolla hetkellä kuva-alkio 1 esiintyy vaakasuuntaisen juovanäyttöJakson alkaessa. Siten laskurilla 822 on lukumäärä "1" juovanäyttöjakson alkaessa. Voidaan . 30 myös muodostaa muita laskurijärjestelmiä. Demultipleksoin-tilaitteessa 816 käytettyjä periaatteita voidaan myös soveltaa multipleksointilaitteeseen, jolla suoritetaan vastakkainen signaalinyhdistämistoiminta, sellainen kuin suoritetaan sivu-keskikaistan yhdistäjällä 28 kuviossa la.

44 891 22

Kuviossa 9 esitetään yksityiskohdat modulaattorista 30 kuvion la koodereissa 31 ja 60. Kuviossa 9 signaalit IN ja QN esiintyvät neljä kertaa krominanssiapukantoaallon taajuudella (4 x fsc), ja ne viedään pitopiirien 910 ja 5 912 signaalituloihin, vastaavasti. Pitopiirit 910 ja 912 myös vastaanottavat 4 x fsc -kellosignaalit signaalien IN ja QN siirtämiseksi sisään, ja 2 x fsc -kytkentäsignaalin, joka viedään pitopiirin 910 invertoivaan kytkentäsignaalin tuloon ja pitopiirin 912 invertoimattomaan kytkentäsignaa-10 Iin tuloon. Pitopiirien 910 ja 912 signaalilähdöt yhdistetään yhteen lähtölinjaan, jossa signaalit I ja Q esiintyvät vuorotellen ja ne viedään invertoimattoman pitopiirin 914 ja invertoivan pitopiirin 916 signaalituloihin. Näitä pitopiirejä kellotetaan 4 x fsc tahdilla ja ne vas-15 taanottavat kytkentäsignaalin krominanssiapukantoaallon taajuudella fsc invertoivaan ja invertoimattomaan tuloon, vastaavasti. Invertoimaton pitopiiri 914 tuottaa lähtevän vaihtelevan positiivisen polariteetin signaalien I ja Q sekvenssin, ja invertoiva pitopiiri 916 tuottaa vaihtele-20 van negatiivisen polariteetin signaalien I ja Q lähdön, so. -I, -Q. Pitopiirien 914 ja 916 lähtösignaalit yhdistetään yhteen lähtölinjaan, jolla esiintyy parittaisten I-ja Q-signaalien parit, joilla on keskenään vastakkaiset polariteetit, so. I, Q, -I, -Q ... jne, jotka muodostavat 25 signaalin CN. Tämä signaali suodatetaan suotimella 32 ennen yhdistämistä yksikössä 36 luminanssisignaalin YN suodatetun version kanssa NTSC-koodatun signaalin C/SL tuottamiseksi, joka on muodoltaan Y+I, Y+Q, Y-I, Y-Q , Y+I, Y+Q ... ja niin edelleen.

30 Kuvio 10 kuvaa vertikaali-temporaalista (V-T) suo dinta, jolla voi olla V-T-kaistanpäästö-, V-T-kaistanesto-tai V-T-alipäästökonfiguraatiot, joilla säädetään paino-tuskertoimia ai - a9. Kuvion 10a taulukko kuvaa painotus-kertoimia, jotka liittyvät V-T-kaistanpäästö- ja kaistan-35 estosuodinkonfiguraatioihin, joita käytetään kuvatussa 45 8 9 1 22 järjestelmässä. H-V-T-kalstanestosuodin, sellainen kuin kuvion la suodin 34, ja H-V-T-kaistanpäästösuotimet, sellaiset kuin ne jotka sisältyvät kuvion 13 dekooderijärjestelmään, muodostavat vastaavasti vaakasuuntaisen alipääs-5 tösuotimen 1020 ja V-T-kaistanestosuotimen 1021 yhdistelmän, kuten kuviossa 10b on esitetty, ja vaakasuuntaisen kaistanestosuotimen 1030 ja V-T-kaistanpäästösuotimen 1031 yhdistelmän, kuten kuviossa 10c on esitetty.

Kuvion 10b H-V-T-kaistanestosuotimessa vaakasuun-10 täisellä alipäästösuotimella 1020 on annettu rajataajuus ja se tuottaa suodatetun matalataajuisen signaalikomponen-tin. Tämä signaali yhdistetään vähentävästi yhdistäjässä 1023 viiveyksiköltä 1022 tulevan signaalin viivästeyn version kanssa korkeataajuisen signaalikomponentin tuottami-15 seksi. Matalataajuinen komponentti viivästetään yhden kehyksen verran piirillä 1024, ennen kuin se viedään summaa-vaan yhdistäjään 1025 H-V-T-kaistanestosuodatetun lähtö-signaalin tuottamiseksi. V-T-suotimella 1021 on kuviossa 10a esitetyt V-T-kaistanestosuotimen kertoimet. H-V-T-20 kaistanpäästösuodin, sellainen kuin sisältyi kuvion 13 dekooderiin, on esitetty kuviossa 10c, sisältäen vaakasuuntaisen kaistanpäästösuotimen 1030, jolla on annettu rajataajuus, kytkettynä sarjaan V-T-kaistanpäästösuotimen 1031 kanssa, jolla on V-T-kaistanpäästösuotimen kertoi-25 met, kuten kuvion 10a taulukossa on osoitettu.

Kuvion 10 suodin sisältää useita sarjaan kytkettyjä muistiyksiköitä (M) 1010a - lOlOh peräkkäisten sig-naaliviiveiden tuottamiseksi vastaaviin ulosottoihin tl -t9, ja suotimen kokonaisviiveen tuottamiseksi. Ulosotto-30 jen kuljettamat signaalit viedään vastaavasti kertojien 1012a - 10121 yhteen tuloon. Kunkin kertojan toinen tulo vastaavasti vastaanottaa määrätyn painotuksen ai - a9 riippuen suoritettavan suodatusprosessin luonteesta. Suo-datusprosessin luonne myös määrää muistiyksiköiden 1010a -35 lOlOh aiheuttamat viiveet. Vaakasuuntaisen dimension suo- 46 89 1 22 timissa on kuva-alkion tallennuksen muistielementit siten, että suotimen kokonaisviive on vähemmän kuin yhden vaakasuuntaisen kuvajuovan aikajakso (1H). Pystysuuntaisen dimension suotimissa on yksistään juovatallennuksen muisti-5 elementit, ja temporaalisen dimension suotimissa on yksistään kehystallennuksen muistielementit. Siten H-V-T-kol-midimensionaalinen suodin sisältää kuva-alkio- (<1H), juova (1H) ja kehystallennuselementit (>1H), kun taas V-T-suodin sisältää vain jälkimmäiset kaksi muistielementti-10 tyyppiä. Painotetut haaroitetut (keskenään viivästetyt) signaalit elementeiltä 1012a - 1012i yhdistetään summai-messa 1015 suodatetun lähtösignaalin tuottamiseksi.

Sellaiset suotimet ovat epärekursiivisia, äärellisen impulssivasteen (FIR) suotimia. Muistielementtien 15 tuottaman viiveen luonne riippu suodatettavan signaalin tyypistä ja ylikuulumisen määrästä, joka voidaan sallia luminanssin, krominanssin ja sivukaistan korkeiden välillä tässä esimerkissä. Suotimen leikkausominaisuuksien terävyyttä parannetaan kasvattamalla sarjaan kytkettyjen muis-20 tielementtien määrää.

Kuvio lOd kuvaa yhtä piirin 16 erillisistä suotimista kuviossa la, joka sisältää sarjaan kytketyt muisti-yksiköt (viiveyksiköt) 1040a - 1040d, niihin liittyvät kertojat 1042a - 1042e merkittyine vastaavine painotusker-25 toimineen ai - a5 signaalien vastaanottamiseksi signaali-ulosotoista tl - t5, ja signaalinyhdistäjän 1045, joka summaa painotetut lähtösignaalit kertojilta ai - a5 lähtö-signaalin tuottamiseksi.

Kuviossa 11a esitetään liikeadaptiivinen kehyksen-30 sisäinen prosessori, joka soveltuu käytettäväksi kuvion la yksiköinä 64 ja 76. Tuleva yhdistetty videosignaali viedään viivepiirin, joka sisältää 262H viiveen elementit 1102 ja 1104 niihin liittyvine tulo-, lähtö- ja keskiulos-ottoliitäntöineen a, c ja b vastaavasti. Signaalit liitän-35 nöistä a, b ja c viedään kentäntoistomultiplekserin (MUX) li 4? 89122 1106 vastaaviin signaalituloihin, ja signaalit liitännöis-tä a ja c viedään kenttäkeskiarvomultiplekserin 1108 vastaaviin signaalituloihin. MUX 1108 kytketään kenttätahdil-la 30 Hz kytkentäsignaalin SW ohjaamana, joka on pysty-5 suuntaisesti synkronoitu pystyjakson synkronointipulssien ohjaamana, jotka liittyvät tulevaan yhdistettyyn videosignaaliin. MUX 1106 kytkee sen tulot (viitteinä 0, 1, 2) sen lähtöön kytkennänohjaussignaalien SW1 ja SW2 ohjaamana. Signaalit SW1 ja SW2 saadaan suunnittelultaan tavanomai-10 sista kentäntunnistuslogiikan ohjauspiireistä siten, että MUX:n 1106 tulo "1” on kytketty sen lähtöön kenttien 1 ja 4 esiintyessä, tulo "0" on kytketty lähtöön kentän 2 esiintyessä ja tulo "2" on kytketty lähtöön kentän 3 esiintyessä. Lähtösignaali MUXrlta 1106 keskiulosoton sig-15 naali liitännästä b summataan piirillä 1110 tultuaan vastaavasti painotetuiksi positiivisella ja negatiivisella yksikköpainotuskertoimella . Lähtösignaali MUX:lta 1108 ja keskiulosoton signaali yhdistetään piirillä 1112 tultuaan painotetuksi positiivisella ja negatiivisella keskiarvo-20 kertoimella %. Painotuskertoimet voidaan tuottaa sopivilla matriisipiireillä yhdistävän piirin sisällä, tai signaali-kertojilla yhdistävän piirin tulosignaaliväylillä.

Lähtösignaalit yhdistäjiltä 1110 ja 1112 viedään MUX:n 1115 signaalituloihin, joka MUX myös vastaanottaa 25 liikeadaptiivisen prosessoinnin ohjaussignaalin MAP sen kytkennänohjaustuloon. Yhdistäjä 1120 summaa MUX:n 1115 lähtösignaalin sen jälkeen kun se on suodatettu kaistan-päästösuotimella 1116, jonka päästökaista on 1,5 MHz - 3,1 MHz, ja yhdistäjän 1112 lähtösignaalin sen jälkeen kun 30 se on suodatettu ylipäästösuotimella 1118, jonka rajataajuus on 3,1 MHz. Yhdistäjän 1120 lähtösignaali summataan piirillä 1125 keskiulosoton signaalin kanssa liitännästä b sen jälkeen kun se on viivästetty viiveellä 1127, joka ekvalisoi piirin 1125 yhdistämien signaalien siirtoajat.

48 891 22

Kuvion 11a laitteessa on joko kentänkeskiarvo-toiminto liikkuvan kuvan tapauksessa tai kentäntoisto-toiminto paikallaan pysyvän kuvan tapauksessa ohjaussignaalin MAP ohjaamana, joka tuodaan MUX:iin 1115. Ohjaus-5 signaali MAP, mieluiten binäärinen signaali, saadaan "apu-signaalista" YT tunnistimen 1130 avulla, joka havainnoi-listavasti sisältää signaalinkäsittely- ja kynnysvertailu-piirit sen tunnistamiseksi, milloin signaalin YT arvo osoittaa kuvan liikettä. MUX 1115 on toiminnassa ja ken-10 täntoistotoiminta seuraa, kun signaali MAP ilmaisee pai-kallaanpysyvän kuvan esiintymisen. MUX 1115 on estettynä ja kehyksensisäinen keskiarvon otto seuraa, kun signaali MAP ilmaisee annetun liikkeen määrän esiintymisen.

Kuvio 11b esittää liikeadaptiivista kehyksensi-15 säistä prosessoria, joka soveltuu käytettäväksi kuvion la yksikkönä 38. Kuvion 11b laite on samanlainen kuin kuviossa 11a, paitsi että 1,5 MHz vaakasuunnan ylipäästösuodin 1140, elektroninen portti 1144 ja yhdistäjä 1146 on lisätty kuvioon 11b. Yhdistäjän 1125 lähtösignaali suodatetaan 20 1,5 MHz vaakasuunnan ylipäästösuotimella 1140 ennenkuin se viedään elektroniseen siirtoporttiin 1144. Porttia 1144 ohjaa kytkennänohjaussignaali suotien 1140 lähdöstä tulevan korkeataajuisen signaalin läpäisemiseksi vain pääsig-naalin (komponentti 1) keskiosan aikana.

25 Tällä hetkellä portti 1144 on auki (johtava).

Portti 1144 suljetaan (ei-johtava) pääsignaalin ajan suhteen kompressoitujen sivukaistaosien aikana, esim. ohjaussignaalin kuvattujen positiivisten pulssijaksojen aikana. Lähtösignaali portilta 1144 summataan yhdistäjässä 1146 30 keskiulosottoliitännältä b tulevan viivästetyn yhdistetyn videosignaalin kanssa. Portin ohjaussignaali on pystysuuntaisesta synkronoitu pystysuuntaisen jakson synkronointi-pulssien ohjaamana tulevan yhdistetyn videosignaalin kanssa. Portin ohjaussignaali on myös vaakasuuntaisesti synk-35 ronoitu. Vaakasuuntainen synkronointi voidaan saavuttaa li 49 89 1 22 laitteella, jota ohjaa tulevan yhdistetyn videosignaalin vaakasuuntainen juovasynkronointipulssikomponentti, ja joka sisältää kuva-alkiolaskurin portinohjaussignaalin, joka seuraa jokaista vaakasuuntaista juovasynkronointi-5 pulssia, positiivisten pulssikomponenttien ajoituksen määräämiseksi. Ennalta määrätty aikajakso voidaan helposti asettaa vaakasuuntaisen juovasynkronointipulssin ja ensimmäisen kuvan kuva-alkion väliin.

Kuvio 12 kuvaa rasterisijoituslaitetta, jota voi-10 daan käyttää kuvioiden 6 ja 7 aikaekspandoijiin ja -komp-ressoijiin. Tässä mielessä tarkastellaan aaltomuotoja kuviossa 12a, joka kuvaa sijoitusprosessia. Kuviossa 12a esitetään tulosignaalin aaltomuoto S, jonka keskiosa on kuva-alkioiden 84 ja 670 välillä, joka on tarkoitettu si-15 joitettavaksi lähtevän aaltomuodon W kuva-alkiopaikkoihin 1 - 754, aikaekspansioprosessilla. Loppupisteen kuva-alkiot 1 ja 670 aaltomuodossa S sijoittuvat suoraan aaltomuodon W loppupisteen kuva-alkioiksi 1 ja 754. Väliin jäävät kuva-alkiot eivät sijoitu suoraan 1:1 perusteella joh-20 tuen ekspansiosta ajan suhteen, ja monissa tapauksissa eivät sijoitu kokonaislukupohjalta. Jälkimmäistä tapausta on kuvattu kun esimerkiksi tulevan aaltomuodon S kuva-alkio-positio 85,33 vastaa lähtevän aaltomuodon W positiota 3. Siten signaalin S kuva-alkiopositio 85,33 sisältää koko-25 naisosan (85) ja murto-osan DX (,33), ja aaltomuodon W kuva-alkiopositio 3 sisältää kokonaisosan (3) ja murto-osan (0).

Kuviossa 12 kuva-alkiolaskuri, joka toimii 4 x fsc tahdilla, tuottaa lähtevän KIRJOITUSOSOITE-signaalin M, 30 joka edustaa lähtevän rasterin kuva-alkiopositioita (1... 754). Signaali M viedään PROMrlle (ohjelmoitava lukumuis-ti) 1212, joka sisältää hakutaulukon, joka sisältää ohjelmoituja arvoja riippuen suoritettavan rasterisijoituksen luonteesta, esim. kompressio tai ekspansio. Signaalin M 35 ohjaamana PROM 1212 tuottaa lähtevän LUKUOSOITE-signaalin so 89122 N, joka edustaa kokonaislukua, ja lähtevän signaalin DX, joka edustaa murto-osaa, joka on suurempi tai yhtä suuri kuin nolla mutta vähemmän kuin yksi. 6-bittisen signaalin DX (26 = 64) tapauksessa signaalilla DX on murto-osat 0, 5 1/64, 2/64, 3/64...63/64.

PROM 1212 sallii videotulosignaalin S ekspansion tai kompression funktiona signaalin N talletetuista arvoista. Siten LUKUOSOITE-signaalin N ohjelmoitu arvo ja murto-osa-signaalin DX ohjelmoitu arvo tuotetaan kuva-10 alkiopositiosignaalin M kokonaisarvojen ohjaamana. Signaa-liekspansion saavuttamiseksi, esimerkiksi, PROM 1212 järjestetään tuottamaan signaali N tahdiltaan hitaampana kuin signaalin M tahti. Päin vastoin signaalin kompression saavuttamiseksi PROM 1212 tuottaa signaalin N tahdiltaan no-15 peampana kuin signaalin M tahti.

Videosignaali S viivästetään sarjaan kytketyillä kuva-alkioviiveelementeillä 1214a, 1214b ja 1214c videosignaalien S(N+2), S(N+1) ja S(N) tuottamiseksi, jotka ovat keskinäisesti viivästettyjä versioita videotulosig-20 naalista. Nämä signaalit viedään vastaavien kaksiportti-muistien 1216a - 1216d videosignaalituloihin, kuten tunnetaan. Signaali M viedään kunkin muistin 1216a - 1216d kirjoitusosoitetuloon, ja signaali N viedään kunkin muistin 1216a - 1216d lukuosoitetuloon. Signaali M määrää sen, 25 mihin tuleva videosignaali-informaatio kirjoitetaan muis teihin, ja signaali N määrää, mitkä arvot luetaan muisteista. Muistit voivat kirjoittaa yhteen soitteeseen samanaikaisesti lukiessaan toisesta osoitteesta. Lähtö-signaaleilla S(N-l), S(N), S(N+l) ja S(N+2) muisteilta 30 1216a - 1216d on ajan suhteen ekspandoitu tai ajan suhteen kompressoitu formaatti riippuen muistien 1216a - 1216d luku/kirjoitustoiminnasta, joka on funktio siitä, kuinka PROM 1212 on ohjelmoitu.

Signaalit S(N-l), S(N), S(N+1) ja S(N+2) muisteil-35 ta 1216a - 1216d prosessoidaan neljäpisteisellä lineaari- li si 89122 sella interpoloijalla, joka sisältää huippuarvosuotimet 1220 ja 1222, PR0M:n 1225 ja kaksipisteisen lineaarisen interpoloijan 1230, joiden yksityiskohdat on esitetty kuvioissa 12b ja 12c. Huippuarvosuotimet 1220 ja 1222 vas-5 taanottavat kolme signaalia signaaliryhmästä, joka sisältää signaalit S(N-l), S(N), S(N+1) ja S(N+2), kuten on esitetty, kuten myös huippuarvosignaalin PX vastaanoton. Huippuarvosignaalin PX arvo vaihtelee nollasta yhteen funktiona signaalin DX arvosta, kuten kuviossa 12d on esi-10 tetty, ja tuotetaan PROM:lla 1225 signaalin DX ohjaamana. PROM 1225 sisältää hakutaulukon ja se on ohjelmoitu tuottamaan annetun PX:n arvon annetun DX:n arvon ohjaamana.

Huippuarvosuotimet 1220 ja 1222 vastaavasti tuottavat huippuarvot keskinäisesti viivästetyistä videosig-15 naaleista S'(N) ja S'(N+1) kaksipisteiseen lineaariseen interpoloijaan 1230, joka myös vastaanottaa signaalin DX. Interpoloija 1230 tuottaa (kompressoidun tai ekspandoidun) videolähtösignaalin, jossa lähtösignaali W määritellään esityksellä 20 W = S'(N) + DX [S'(N+l) - S’(N)]

Kuvattu neljäpisteinen interpoloija ja huippuarvofunktio aproksimoi edullisesti (sin X)/X-interpolointifunktiota 25 hyvällä korkeataajuisen erottelun tarkkuudella.

Kuviossa 12b esitetään yksityiskohdat huippuarvo-suotimista 1220 ja 1222, ja interpoloijasta 1230. Kuviossa 12b signaalit S(N-l), S(N) ja S(N+1) viedään painotuspii-riin 1240 huippuarvosuotimessa 1220, jossa nämä signaalit 30 vastaavasti painotetaan huippuarvokertoimilla -1/4, 1/2 ja -1/4. Kuten kuviossa 12c on esitetty, painotuspiiri 1240 sisältää kertojat 1241a - 1241c, joilla vastaavasti kerrotaan signaalit S(N-l), S(N) ja S(N+1) huippuarvokertoimilla -1/4, 1/2 ja -1/4. Lähtösignaalit kertojilta 1241a -35 1241c summataan summaimessa 1242 huippuarvosignaalin P(N) 52 39122 tuottamiseksi, joka kerrotaan signaalilla PX-kertojassa 1243 huippuarvosignaalin tuottamiseksi, joka summataan signaaliin S(N) summaimessa 1244 huippuarvosignaalin S'(N) tuottamiseksi. Huippuarvosuotimellä 1222 on samanlainen 5 rakenne ja toiminta.

Kaksipisteisessä interpoloijassa 1230 signaali S'(N) vähennetään signaalista S'(N+1) erotuspiirissä 1232 erotussignaalin tuottamiseksi, joka kerrotaan signaalilla DX kertojassa 1234. Lähtösignaali kertojalta 1234 summa-10 taan signaaliin S'(N) summaimessa 1236 lähtösignaalin W tuottamiseksi.

Kuviossa 15 esitetään yksityiskohdat kuvion 13 kehyksensisäisestä prosessorista 1324.

Kuviossa 15 prosessorille 1324 tuleva yhdistetty 15 videosignaali havainnollisuuden vuoksi sisältää ensimmäi sessä kentässä signaalikomponentit "Yl+Cl" ja "Ml+Al". Seuraavassa toisessa kentässä tulosignaali sisältää komponentit "Y2+C2" ja "Ml-Al". Komponentit Yl+Cl, Ml ja Y2+C2, Ml ovat kehyksensisäisen prosessorin 38 tuottamat 20 komponentit. Komponentit +A1 ja -AI edustavat vuorottaista apukantoaaltosignaalia moduloituna komponentilla 2 ja komponentti 3 kehyksensisäisesti prosessoitua informaatiota yksiköiltä 64 ja 76, vastaaville peräkkäisille kentille. Tässä mielessä tarkastellaan kuvioita 1, la ja kuviota Id 25 erityisesti.

MUX:lla 1525 kohdassa 1 kenttäerotuskomponentti saadaan yhdistäjän 1528 lähdöstä. Ylipäästösuotimella 1530 suodatuksen ja yksiköllä 1532 portituksen jälkeen tuloksena on komponentti -AI, joka yhdistettynä signaaliin Yl+Cl, 30 Ml+Al yhdistäjässä 1534 kumoaa moduloidun lisäapukantoaal- tokomponentin (+A1) palautetun pääsignaalin Yl+Cl, Ml tuottamiseksi. Palautetun pääsignaalin komponentti Yl+Cl on muuttumaton ylipäästösuotimen 1530 1,7 MHz:n rajataajuuden alapuolella, ja komponentti Ml edustaa kehyksensi-35 säisesti prosessoitua keskikaistan informaatiota suunnil- li 53 89 1 22 leen 1,7 MHz yläpuolella. Kenttäerotuksen eliminointitermi (-AI) on yksikkövahvistuksen vahvistimella 1535 suoritetun inversion jälkeen palautettu moduloitu lisäsignaali.

Palautettu pääsignaali Yl+Cl, Ml vastaa signaalia 5 N kuviossa 13, ja se prosessoidaan edelleen piirillä 1342, - v kuten käsiteltiin. Palautettu lisäsignaali AI vastaa sig naalia M kuviossa 13 ja se demoduloidaan piirillä 1326.

Kuvio 16 kuvaa piirin 1324 toimintaa, kuten kuviossa 15 on esitetty, seuraavalla perättäisellä kuvaken-10 tällä. Tässä tapauksessa signaali Y2+C2, Ml-Al muodostetaan viive-elementtien 1520 ja 1522 välillä, ja MUX 1528 käyttää paikan 2 signaalin Yl+Cl, Ml+Al vastaanottamiseksi. Palautettu pääsignaali Y2+C2, Ml tuotetaan yhdistäjän 1534 lähtöön, ja vastakkaisvaiheinen moduloitu lisäsignaa-15 li -AI palautuu ennalleen.

Kuviossa 18 H-V-T-kaistanpäästösuodin 1810, jolla on kuvion 10c konfiguraatio ja 3,58 ±0,5 MHz päästökais-ta, läpäisee signaalin NTSCH vähentävälle yhdistäjälle 1814, joka myös vastaanottaa signaalin NTSCH sen jälkeen 20 kun se on viety siirtoajan ekvalisoivan viiveen 1812 läpi. Erotetut luminanssisignaalin korkeiden signaali YH tulee esille yhdistäjän 1814 lähtöön. Suodatettu NTSCH-signaali suotimelta 1810 poikittaisdemoduloidaan demodulaattorilla 1816 krominanssiapukantoaaltosignaalin SC ohjaamana kromi-25 nanssin korkeiden IH ja QH tuottamiseksi.

Kuviossa 19 signaalit YN, IN ja QN erotetaan kompressoidun sivukaistan mataliksi YO, 10, QO ja ekspandoidun keskikaistan signaaleiksi YE, IE, QE sivu-keskikaistan signaalierottimella (aikademultiplekserilla) 1940. Demul-30 tiplekseri 1940 voi sisältää kuvion 8, joka käsiteltiin aiemmin, demultiplekserin 816 periaatteita.

Signaalit YO, 10 ja QO ekspandoidaan ajan suhteen sivuekspansiokertoimella (vastaten sivukompressiokerrointa kuvion la kooderissa) aikaekspandoijalla 1942 sivukaistan 35 matalien alkuperäisen spatiaalisen riippuvuuden palautta- 54 891 22 miseksi laajanäyttösignaalissa, kuten palautetut sivukais-tan matalien signaalit YL, IL ja QL edustavat. Samalla tavoin tilan tekemiseksi sivukaistoille, keskikaistan signaalit YE, IE ja QE kompressoidaan ajan suhteen keskiosan 5 kompressiokertoimella (vastaten keskiosan ekspansioker-rointa kuvion la kooderissa) aikakompressoijalla 1944 keskikaistan signaalin alkuperäisen spatiaalisen riippuvuuden palauttamiseksi laajanäyttösignaalissa, kuten palautetut keskikaistan signaalit YC, IC ja QC edustavat. Kompressoi-10 ja 1944 ja ekspandoija 1942 voivat olla tyyppiä, joka on esitetty kuviossa 12, jota käsiteltiin aiemmin.

Spatiaalisesti palautetut sivukaistan korkeat YH, IH ja QH yhdistetän spatiaalisesti palautettuihin sivu-kaistan mataliin YL, IL ja QL yhdistäjällä 1946 rekonst-15 ruoitujen sivukaistan signaalien YS, IS ja QS tuottamiseksi. Nämä signaalit liitetään rekonstruoituun keskikaistan signaaliin YC, IC ja QC pujojalla 1960 täysin rekonstruoidun laajanäytön luminanssisignaalin YF' ja täysin rekonstruoidun laajanäytön värierosignaalien IF’ ja QF’ muodos-20 tamiseksi. Sivu- ja keskikaistan signaalikomponenttien liittäminen suoritetaan tavalla, joka käytännöllisesti katsoen eliminoi näkyvän sauman keski- ja sivukaistan välisellä rajalla, kuten seuraavasta kuviossa 14 esitetyn pujojän 1960 käsittelystä voidaan nähdä.

25 Kuviossa 20 lomittaiset signaalit IF' (tai QF') viivästetään 263H verran elementillä 2010, ennen kuin ne viedään kaksiporttimuistin 2020 tuloon. Tähän viivästettyyn signaaliin kohdistetaan 262H lisäviive elementillä 2012, ennenkuin se summataan tulosignaaliin summaimessa 30 2014. Summaimen 2014 lähtösignaali on kytketty kahdella jakavaan piirin 2016 ennenkuin se viedään kaksiporttimuistin 2018 tuloon. Muistit 2020 ja 2018 lukevat dataa 8 x fsc tahdilla ja kirjoittavat dataa 4 x fsc tahdilla. Muistien 2018 ja 2020 lähtösignaalit viedään multiplekserille 35 (MUX) 2022 lähtevien progressiivisen pyyhkäisyn signaalien li 55 891 22 I (QF) tuottamiseksi. On myös esitetty aaltomuodot, jotka kuvaavat lomittaista tulosignaalia (kaksi juovaa, kuva-alkionäytteet C ja X merkitty) ja progressiivisen pyyhkäi-syn lähtösignaalia, joka käsittää kuva-alkionäytteet C ja 5 X.

Kuviossa 21 kuvataan laitetta, joka soveltuu käytettäväksi signaalin YF' muuntimena kuviossa 13. Lomittai-nen signaali YF' viivästetään elementeillä 2110 ja 2112 ennen kuin ne yhdistetään summaimella 2114, kuten on esi-10 tetty. Viivästetty signaali elementiltä 2110 viedään kak-siporttimuistiin 2120. Summaimen 2114 lähtösignaali on kytketty kahdella jakavaan piiriin 2116, jonka lähtösignaali summataan signaaliin YT summaimessa 2122. Muistit 2120 ja 2122 kirjoittavat 4 x fse tahdilla ja lukevat 8 x 15 fsc tahdilla, ja antavat lähtösignaalit multiplekserille 2124, joka muodostaa progressiivisen pyyhkäisyn signaalin YF.

Kuvio 14 esittää sivukaistan-keskikaistan pujon-talaitetta, joka soveltuu käytettäväksi pujojana 1960 ku-20 viossa 19, esimerkiksi. Kuviossa 14 pujojan on esitetty sisältävän piirin 1410, jolla tuotetaan täyden kaistaleveyden luminanssisignaali YF' sivukaistan luminanssisig-naalikomponentista YS ja keskikaistan luminanssisignaali-komponentista YC, kuin myös I-signaalin pujoja 1420 ja Q-25 signaalin pujoja 1430, jotka ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia kuin piiri 1410. Keskikaista ja sivu-kaista on tarkoituksellisesti asetettu päällekkäin usean kuva-alkion verran, esim. kymmenen kuva-alkiota. Siten keski- ja sivukaistan signaalit ovat jakaneet useita re-30 dundantteja kuva-alkioita signaalin koodaus- ja siirtopro-sessissa ennen yhteenliittämistä.

Laajanäyttövastaanottimessa keski- ja sivukaistat rekonstruoidaan niiden vastaavista signaaleista, mutta johtuen aikaekspansiosta, aikakompressiosta ja suodatuk-35 sesta, jotka on suoritettu kaistan signaaleille, useat 56 39 1 22 kuva-alkiot sivu- ja keskikaistan rajoilla ovat vioittuneita tai vääristyneitä. Ylimenoalueet (OL) ja vioittuneet kuva-alkiot (CP; hiukan liioiteltu selkeyden vuoksi) on osoitettu aaltomuodoilla, jotka liittyvät signaaleihin YS 5 ja YC kuviossa 14. Jos kaistoilla ei olisi ylimenoaluetta, vioittuneet kuva-alkiot yhdistyisivät toisiinsa, ja liitos olisi näkyvä. Kymmenen kuva-alkiota leveän ylimenoalueen on havaittu olevan tarpeeksi leveä kompensoimaan kolmesta viiteen vioittunutta rajalla olevaa kuva-alkiota.

10 Redundantit kuva-alkiot edullisesti sallivat sivu ja keskikaistojen sekoittamisen ylimenoalueella. Kertoja 1411 kertoo sivukaistan signaalin YS painotusfunktiolla W ylimenoalueissa, kuten siihen liittyvällä aaltomuodolla on kuvattu, ennenkuin signaali YS viedään signaalinyhdistä-15 jään 1415. Samalla tavoin kertoja 1412 kertoo keskikaistan signaalin YC komplementaarisella painotusfunkriolla (1-W) ylimenoalueilla, kuten siihen liityvillä aaltomuodoilla on kuvattu, ennenkuin signaali YC viedään yhdistäjään 1415. Näillä painotusfunktioilla on lineaarinen ramp-20 pityyppinen ominaiskäyrä ylimenoalueilla ja ne sisältävät arvot välillä 0 ja 1. Painotuksen jälkeen sivu- ja keskikaistan kuva-alkiot summataan yhdistäjällä 1415 siten, että kukin rekonstruoitu kuva-alkio on lineaarinen yhdistelmä sivu- ja keskikaistan kuva-alkioista.

25 Painotusfunktioiden tulisi edullisesti lähestyä yhtä ylimenoalueen sisemmällä rajalla, ja tulisi lähestyä nollaa uloimmalla rajalla. Tämä takaa, että vioittuneilla kuva-alkioilla on suhteellisen vähän vaikutusta rekonstruoidun kaistan rajaan. Kuvattu lineaarinen ramppityyp-30 pinen painotusfunktio täyttää tämän vaatimuksen. Painotus-funktioiden ei kuitenkaan tarvitse olla lineaarisia, ja epälineaarista painotusfunktiota käyrämäisine tai pyöris-tettyine loppuosineen, so. painotuspisteiden 0 ja 1 läheisyydessä, voidaan myös käyttää. Sellainen painotusfunktio

II

57 39 122 voidaan helposti saavuttaa suodattamalla kuvatun tyyppinen lineaarisen rampin painotusfunktio.

Painotusfunktiot W ja 1-W voidaan helposti muodostaa piirillä, joka sisältää hakutaulukon, jota ohjaa tulo-5 signaali, joka edustaa kuva-alkiopositioita, ja vähentävällä yhdistäjällä. Sivu-keski-kuva-alkioiden ylimenokoh-dat tunnetaan ja hakutaulukko ohjelmoidaan näin ollen tuottamaan lähtöarvot 0-1, vastaten painotusfunktiota W tulosignaalin ohjaamana. Tulosignaali voidaan muodostaa 10 useilla tavoilla, kuten laskurilla, joka synkronoidaan jokaisella vaakasuunnan juovasynkronointipulssilla. Komplementaarinen painotusfunktio 1 - W voidaan tuottaa vähentämällä painotusfunktio W yhdestä.

Kuviossa 22 esitetään laite, joka soveltuu käytet-15 täväksi progressiivisesta pyyhkäisystä lomittaiseen pyyh-käisyyn -muuntimena 17c signaalille Y kuviossa la. Kuviossa 22 esitetään myös kaavio osasta progressiivisen pyyh-kälsyn tulosignaalia YF näytteillä A, B, C ja osoitetuissa vertikaalisessa (V) ja temporaalisessa (T) tasossa, kuten 20 myös on esitetty kuviossa 2a. Progressiivisen pyyhkäisyn signaali YF viivästetään 525H elementeillä 2210 ja 2212 suhteellisesti viivästettyjen näytteiden X ja A tuottamiseksi näytteestä B. NÄytteet B ja A summataan summaimessa 2214 ennen kuin ne viedään kahdella jakavaan piiriin 2216. 25 Piirin 2216 lähtösignaali yhdistetään vähentävästi piirissä 2218 näytteeseen X signaalin YT tuottamiseksi. Signaali YT viedään kaksiporttimuistin 2222 tuloon ja signaali YF viive-elementin 2210 lähdöstä viedään kaksiporttimuistin 2223 tuloon. Molemmat muistit 2222 ja 2223 lukevat 4 x fsc 30 tahdilla ja kirjoittavat 8 x fsc tahdilla signaalien YF' ja YT tuottamiseksi lomittaisessa muodossa vastaaviin lähtöihin.

Kuviossa 23 esitetään laite, joka soveltuu käytettäväksi muuntimina 17a ja 17b kuviossa la. Kuviossa 23 35 progressiivisen pyyhkäisyn signaali IF (tai QF) viedään 58 8 91 22 525H viive-elementille 2310, ennenkuin se viedään kaksi-porttimuistille 2312, joka lukee 4 x fsc tahdilla ja kirjoittaa 8 x fsc tahdilla, lomittaisen lähtösignaalin IF' (tai QF') tuottamiseksi. On myös esitetty aaltomuodot, 5 jotka kuvaavat progressiivisen pyyhkäisyn tulosignaalia ensimmäisen ja toisen juovan liittyessä näytteisiin C ja X, ja lomittaiseen lähtösignaaliin (ensimmäinen juova sisältäen näytteen C venytettynä H/2 -tahdilla). Kaksiport-timuisti 2312 lähettää vain tulosignaalin ensimmäisen juo-10 van näytteet (C) venytetyssä muodossa.

Kuviossa 24 esitetään yksityiskohdat yksiköstä 80. Signaalit X ja Z viedään vastaavasti epälineaaristen amp-litudikompressoijien 2410 ja 2412 tuloihin. Kompressoijät 2410 ja 2412 ohjelmoitavia lukumuistilaitteita (PROM), 15 jotka kumpikin sisältävät hakutaulukon, joka sisältää ohjelmoituja arvoja vastaten haluttua epälineaarista gamma-kompressiofunktiota. Tämä funktio on kuvattu välittömällä tulo vastaan lähtö -vasteella yksikön 2412 vieressä. Kompressoidut signaalit X ja Z yksiköiden 2410 ja 2412 data-20 lähdöistä viedään vastaavasti signaalikertojien 2414 ja 2416 signaalituloihin. Kertojien 2414 ja 2416 vertailutu-lot vastaanottavat vastaavat vuorottaiset apukantoaalto-signaalit ASC keskinäisesti 90° vaiheriippuvuudessa, so. signaalit ASC ovat sini- ja kosinimuodossa. Kertojien 2414 25 ja 2416 lähtösignaalit summataan yhdistäjässä 2420 poikit-taismoduloidun signaalin M tuottamiseksi. Kuvion 13 dekooderi järjestelyssä kompressoidut signaalit X ja Z saatetaan ennalleen tavanomaisella poikittaisdemodulointitekniikal-la, ja näiden signaalien komplementaarinen epälineaarinen 30 amplitudiekspansio suoritetaan mukana olevilla PROMieilla, joiden hakutaulukot on ohjelmoitu arvoilla, jotka ovat komplementaarisia PROM:ien 2410 ja 2412 arvojen kanssa.

Kuviossa 27 esitetään yksityiskohdat kuvion 13 adaptiivisesta kehyksentoistoyksiköstä 1337. Tuleva sig-35 naali kuvion 13 lohkolta 1336 viedään viiveyksikköön 2710 li .

59 89122 ja multiplekserin (MUX) 2714 yhteen signaalituloon. Toinen MUX:n 2714 tulo vastaanottaa tulosignaalin version yksiköiden 2710 ja 2712 viivästämänä. MUX 2715 vastaanottaa lähtösignaalin MUX:lta 2714 yhteen tuloon, ja keskiulos-5 oton signaalin, joka saadaan viivepiirien 2710 ja 2712 välisestä pisteestä, toiseen tuloon. Keskiulosoton signaali ja MUX:n 2715 lähtösignaali viedään vastaavasti suoti-mille 2730 ja 2732. Lähtösignaalit suotimilta 2730 ja 2732 yhdistetään lähtösignaalin tuottamiseksi, joka on kytketty 10 kuvion 13 piirille 1350.

Suotimella 2730 on alipäästövaste taajuuksille 0 -1,78 MHz, ja kaistanpäästövaste taajuuksille 3,7 MHz - 5,0 MHz. Suotimella 2732 on kaistanpäästövaste taajuuksille 1,78 MHz - 3,7 MHz, ja ylipäästövaste taajuuksille 15 5,0 MHz yläpuolella. Nuo taajuusvasteet laajanäyttöformaa- tissa määrätään suotimien taajuusvasteilla kuvioiden 11a ja 11b kooderijärjestelmissä, jotka prosessoivat signaalit, jotka on koodattu lähetettäviksi vakiosivusuhteen formaatissa.

20 MUX:n 2715 kytkentää ohjataan loogisen AND-portin 2720 lähtösignaalin ohjaamana, joka tuodaan MUX:n 2715 tuloon SE. AND-porttia 2720 ohjaa lähtösignaali loogiselta OR-portilta 2722 ja liikeadaptiivisen prosessoinnin signaali MAP, joka saadaan luminanssiapusignaalista YT tun-25 nistimella 2724. OR-porttia 2722 ohjaa kentän 2 tunnistus-signaali F2 ja kentän 3 tunnistussignaali F3. Tunnistus-signaali F2 viedään myös MUX:n 2714 kytkennänohjaustuloon SEL. MUX 2715 kytkee sen "1"-signaalitulon sen lähtöön aina kun AND-portilla 2720 on looginen taso "1". Tämä 30 esiintyy kuvan liikkeen puuttuessa, kun signaalilla MAP on looginen taso "1", ja kun kummalla tahansa tunnistussig-naaleista F2 ja F3 on looginen taso "1", kun kentät 2 tai 3 esiintyvät. Kentäntunnistussignaalien tuottamiseen soveltuva laite voidaan muodostaa helposti, kuten on esitet-35 ty esimerkiksi artikkelissa "Circuit Concepts", kirjoittajana Gerald A. Eastman, s. 88 - 92, saatavilla yrityksestä Tektronix Inc., Beaverton, Oregon.

Claims (10)

60. S1 2 2

1. Järjestelmä televisiotyyppisen signaalin koodaamiseksi, joka sisältää ohjauslaitteen jota mainittu 5 televisiosignaali ohjaa ohjaussignaalin tuottamiseksi, joka ilmaisee mainitun televisiosignaalin kuvan liikesi-sällön, tunnettu siitä, että se sisältää: adaptiivisen laitteen (38, 64, 76), jota mainittu ohjaussignaali (YT) ohjaa (a) mainitun televisiosignaalin 10 prosessoimiseksi kehyksensisäisesti kuvan esiintyessä, joka sisältää annetun määrän liikettä, ja (b) mainitun televisiosignaalin kentän toistamiseksi kehyksen sisällä merkittävästi vähemmän kuin mainitun annetun kuvan liikkeen määrän esiintyessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että mainittu adaptiivinen laite (38, 64, 76) tuottaa keskinäisesti eksklusiivisen kehyksensisäisen kuvainfor-maation kuva-alkioiden ryhmiä, jotka ovat arvoltaan ident-20 tisiä jokaisessa ryhmässä, kuvan liikkeen esiintyessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että mainittu televisiosignaali edustaa laajanäytön kuvaa, jolla on suurempi sivusuhde kuin vakio televisioku-25 valla ja joka sisältää pääkaistan ja sivukaistan kuvain-formaation; mainittu adaptiivinen laite sisältää (a) ensimmäisen adaptiivisen laitteen (38), jota mainittu pääkaistan kuvainformaatio ja mainittu ohjaussignaali ohjaa mainitun 30 pääkaistan informaation prosessoimiseksi kehyksensisäisesti ja kentän toistamiseksi kehyksen sisällä, kun enemmän tai vähemmän kuin annettu määrä kuvan liikettä esiintyy, vastaavasti; ja (b) toisen adaptiivisen laitteen (64), jota mainittu sivukaistan kuvainformaatio ja mainittu oh-35 jaussignaali ohjaa mainitun sivukaistan informaation prosessoimiseksi kehyksensisäisesti ja kentän toistamiseksi l! ei 89122 kehyksen sisällä, kun enemmän tai vähemmän kuin annettu määrä kuvan liikettä esiintyy, vastaavasti; ja laitteen, jolla yhdistetään (40) lähtösignaalit mainitulta ensimmäiseltä ja toiselta adaptiiviselta lait-5 teelta.

4. Järjestelmä, johon kuuluu kuvasignaalin prosessointilaitteet televisiotyyppisen signaalin vastaanottamiseksi, johon on kohdistettu kehyksensisäinen prosessointi, tunnettu siitä, että se sisältää 10 ohjauslaitteen (1360), jolla tuotetaan ohjaussig naali (YT), joka ilmaisee mainitun televisiosignaalin kuvan liikesisällön; adaptiivisen laitteen (1337), jota mainittu ohjaussignaali ja mainittu televisiosignaali ohjaa läpäise- 15 mään mainitun televisiosignaalin oleellisesti muuttumat tomana, kun annettu määrä kuvan liikettä esiintyy, ja mainitun televisiosignaalin kehyksen toistamiseksi, kun merkittävästi pienempi kuin mainittu annettu määrä liikettä esiintyy; ja 20 mainitun kuvasignaalin prosessointilaitteen (1364) ollessa vasteellinen mainituilta adaptiivisilta laitteilta tulevalle lähtösignaalille.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että 25 mainittu vastaanotettu televisiosignaali edustaa laajanäytön kuvaa, jolla on suurempi sivusuhde kuin vakio televisiokuvalla, ja joka sisältää koodatun pääkaistan ja sivukaistan kuvainformaation.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen järjestelmä, . :· 30 edelleen tunnettu siitä, että mainittu televisiosignaali on lomittaisessa muodossa; mainittu järjestelmä sisältää laitteen (1350), jolla muunnetaan mainittu lomittainen signaali progressii-. 35 visen pyyhkäisyn muotoon; ja 62 891 22 mainittu adaptiivinen laite (1337) kytkee mainitun televisiosignaalin mainitulle muunnoslaitteelle.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, jolla vastaanotetaan televisiosignaali, joka on moduloitu 5 peruskaistan luminanssi- ja krominanssi-informaatiolla, ja joka edustaa laajanäytön kuvaa, jolla on suurempi sivusuhde kuin vakio television kuvalla, ja joka sisältää pää-kaistan ja sivukaistan informaation, mainitun järjestelmän sisältäessä laitteen, jolla demoduloidaan mainittu laaja-10 näytön televisiosignaali mainitun peruskaistan signaalin palauttamiseksi ennalleen, mainitun järjestelmän ollessa tunnettu siitä, että mainittu järjestelmä sisältää laitteet (1334 - 1337) mainitun peruskaistan luminanssi-informaation kehys-15 ten toistamiseksi oleellisesti liikkumattoman kuvan esiintyessä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, edelleen tunnettu siitä, että mainittu vastaanotettu televisiosignaali on sig-20 naali, johon on kohdistettu kentäntoistoprosessointi ke hyksen sisällä oleellisesti liikkumattoman kuvan esiintyessä.

9. Järjestelmä, johon kuuluu signaalin yhdistämis-laite laajanäyttökuvaa edustavan televisiosignaalin koo- 25 daamiseksi, jolla on suurempi sivusuhde kuin vakio televisiokuvalla, ja joka sisältää pääkaistan ja sivukaistan informaation, tunnettu siitä, että se sisältää ensimmäisen laitteen (38), jolla mainitun pääkaistan informaation kenttiä toistetaan kehyksen sisällä epä-30 adaptiivisesti; toisen laitteen (64), jolla mainitun sivukaistan informaation kenttiä toistetaan kehyksen sisällä epäadap-tiivisesti; ja I: 63 8 9 1 2 2 mainitun signaalin yhdistämislaitteen (40), jolla yhdistetään lähtösignaalit mainitulta ensimmäiseltä ja toiselta laitteelta.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, 5 edelleen tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen (38) ja toinen (64) laite toistavat informaatiota spatiaalisesta kohdasta ensimmäisessä kentässä spatiaaliseen kohtaan toisessa kentässä, joka on 262H päässä mainitusta ensimmäisestä kentän koh-10 dasta parittomilla kehyksillä, ja toistavat informaatiota spatiaalisesta kohdasta toisessa kentässä spatiaaliseen kohtaan ensimmäisessä kentässä, joka on 262H päässä mainitusta toisesta kentän kohdasta parillisilla kehyksillä. 64 69 1 22