FI88853B - Foerfarande och anordning foer skogsgallring - Google Patents

Description

88853

MENETELMÄ JA LAITE METSÄN HARVENNUKSEEN

Keksinnön kohteena on koneellinen metsänharvennusmenetelmä, jonka mukaan harvennettavat puut poistetaan pystyyn jätettävien puiden seasta liikkuvaan työkoneeseen liitetyn har-vennuslaitteen avulla.

5 Metsän hakkuissa puun korjaukseen on olemassa monenlaisia laitteita, joista tehokkaimpia ovat harvesterit. Ne ovat moottorikäyttöisiä metsätyökoneita, joilla puiden kaataminen ja karsiminen tapahtuu nopeasti peräkkäisinä työvaiheina. Katkaisun ja karsinnan suorittaa puomin päässä oleva 10 karsintapää, jonka läpi katkaistu puu vedetään. Karsinta-päässä sijaitsevat terät karsivat tällöin puun ja katkaisu-saha katkoo rungon halutun mittaisiksi pätkiksi.

Harvestereita voidaan kuitenkin käyttää tehokkaasti vain aukkohakkuissa, joissa kaadetaan kaikki puut. Harvesteri on 15 tavallisesti niin suuri kone, että ei voida ajatella harvennushakkuiden tekemistä sen avulla. Voidaan tietysti rakentaa huomattavasti pienikokoisempi laite harvennushak-kuisiin, mutta harvennustyössä tällainen laite on kuitenkin epäkäytännöllinen.

20 Edellä esitetyn johdosta nuorten harvennusmetsien hoitohar-vennukset ovat nykyisin hyvin ongelmallisia. Tätä työvaihetta voidaankin pitää koko metsänhoidon pullonkaulana. Harvennushakkuut on usein pakko tehdä käsityönä, koska sopivia ja tehokkaita koneita ei ole olemassa. Toisaalta 25 taas metsätöiden koneellistuminen on johtanut siihen, että työntekijöitä harvennushakkuisiin ei ole enää saatavissa. Koneellinen metsänkorjuu on maailmanlaajuisesti yleistynyt ja korvannut käsin tehtävät korjuutyöt. Varsinkin järeissä päätehakkuissa koneellinen metsänkorjuu harvesterilla on 30 selvästi tehokkainta ja edullisinta.

Myös harvennushakkuita on yritetty koneellistaa ja harvennuksessa onkin yritetty käytettää pääosiltaan samantyyp- 2 88853 pisiä, mutta kevyempiä koneita kuin päätehakkuissa. Tuloksena on ollut se, että koneet on kyllä saatu kevyemmiksi, mutta silti ne ovat yhtä monimutkaisia kuin ja kalliita harvesterit. Koneiden työskentelyteho ei myöskään ole ollut 5 toivotunlainen. Ne ovat osoittautuneet aivan liian hitaiksi ja kömpelöiksi.

Huono menestys harvennustyössä johtuu suureksi osaksi siitä, että harvennettavat puut ovat pieniä ja niitä on paljon. Tehtäessä harvennusta harvesterin tapaisella ko-10 neella on puun koosta huolimatta jokainen puu yksitellen katkaistava ja tuotava ajouran varteen. On selvää että tällainen työ on hidasta ja epätaloudellista.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainittu epäkohta ja aikaansaada uusi metsänharvennusmenetelmä, joka 15 on olennaisesti tehokkaampi ja edullisempi kuin tunnetut menetelmät. Keksinnön mukaisen metsänharvennusmenetelmässä työkoneeseen liitetty harvennuslaite viedään harvennuksessa poistettavan puun latvaosan läheisyyteen, pystyssä oleva puu karsitaan latvasta juureen päin suunnatun liikkeen 20 aikana harvennuslaitteeseen kuuluvan karsintalaitteen avulla, jonka jälkeen karsittu puunrunko katkaistaan harvennus laitteeseen kuuluvan katkaisulaitteella.

Keksinnölle on tunnusomaista se, että katkaisun jälkeen karsittu puunrunko siirretään harvennuslaitteen välivaras-25 toon, johon mahtuu yksi tai useampi harvennuksessa katkaistu puunrunko.

Kun karsittu ja katkaistu puunrunko on siirretty välivarastoon, niin harvennuslaite viedään seuraavan harvennuksessa poistettavan puun latvaosan läheisyyteen. Vasta kun 30 harvennuspäässä oleva välivarasto on täynnä, on tarpeen viedä rungot ajouran varteen.

Vielä erään edullisen sovellutusmuodon mukaan ennen puun karsinnan aloittamista katkaistaan puun latvaosa halutulta 3 88853 korkeudelta. Näin puunrunko otetaan talteen vain siitä paksuudesta lähtien, jolla on taloudellista merkitystä.

Harvennushakkuissa on erittäin tärkeää tarkkailla puiden latvuksia, koska jäävän puuston latvuston pitäisi olla 5 tasakorkuista. Tällöin puustoon kasvaa mahdollisimman vähän huonoja puita. Keksinnön mukaisella menetelmällä latvuston seuraaminen tapahtuu luonnollisesti, koska harvennettavaan puuhun tartutaan läheltä latvaa. Varsinkin jos harvennusta suoritettaessa on runsaasti lunta, niin on selvästi edulli-10 sempaa tarttua puuta latvasta kuin juuresta, kuten tehdään perinteisessä metsänkorjuumenetelmässä.

Koska puun karsinta tapahtuu latvasta alaspäin, niin kar-sintatyöhön tarvitaan myös olennaisesti vähemmän energiaa kuin tavanomaisessa vaakatasossa suoritetussa karsinnassa. 15 Se johtuu siitä, että ylhäältä alaspäin tapahtuvassa liikkeessä voidaan käyttää painovoimaa hyväksi. Tässäkin suhteessa menetelmä on tunnettuja menetelmiä edullisempi, koska laitteisto tarvitsee näin olennaisesti pienemmän käyttömoottorin.

20 Keksinnön mukaan harvennettavaan puuhun tartutaan siltä korkeudelta, jossa puun halkaisija on taloudellisesti katsoen riittävän suuri. Ohut latvaosa katkaistaan tältä kohdalta pois leikkurilla ja esimerkiksi metsätraktorin kuormaimen puomiin liitetty karsintapää pudotetaan puun 25 juurelle noin 10 m/s nopeudella. Kun puu on karsittu, niin leikkuri katkaisee sen maan pinnan läheltä. Tämän jälkeen puun runko vedetään pystyasennossa karsintapään välivarastoon. Samalla karsintaterät vapautuvat ja laite on välittömästi vietävissä seuraavan harvennettavan puun luo. Sen 30 jälkeen suoritetaan jälleen latvan katkaisu ja samat karsinta- ja katkaisutoiminnat, kuten edellä on esitetty.

Kun laitteen välivarasto täyttyy tai harvennettavat puut loppuvat työskentelysektorilta, niin puut tuodaan pystyasennossa ajouran varteen. Tällöin vaurioitetaan mahdolli- 4 88853 siiranan vähän jäljelle jääviä puita ja taimistoa. Ajouran varressa karsintapää kaadetaan sylinterin avulla hallitusti vaaka-asentoon ja puut asetetaan maahan ajouran varteen.

Harvennushakkuissa pyritään yli 20 m ajouraväleihin, joten 5 metsätraktorin kuormaimen ulottuvuuden pitää olla vähintään 10 m. Kun keksinnön mukainen karsintapää tehdään riittävän kevytrakenteiseksi, niin tämä ulottuvuus saavutetaan ja silti voidaan varastoida riittävän monta puun runkoa kar-sintapään välivarastoon.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää metsätraktorin kuormainpuomiin liitettyä keksinnön mukaista harvennuslaitetta tarttumassa harvennuksessa poistettavan puun latvaan.

15 Kuvio 2 esittää kuvion 1 harvennuslaitetta puun rungon karsintatyövaiheessa.

Kuvio 3 vastaa kuviota 1 ja esittää harvennuslaitetta tarttumassa puun latvaan edellisten poistettujen puun runkojen sijaitessa harvennuslaitteen väliva- 20 rastossa.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 harvennuslaitetta sen tyhjentäessä välivarastonsa.

Kuvio 5 esittää keksinnön mukaista harvennuslaitetta sivulta päin nähtynä.

25 Kuvio 6 esittää kuvion 5 harvennuslaitetta metsätraktorin suunnasta nähtynä.

Kuvio 7 esittää kuviosta 6 pitkin viivaa VII-VII otettua leikkausta.

Kuvio 8 esittää kuviosta 6 pitkin viivaa VIII-VIII otettua 30 leikkausta.

Kuvio 9 esittää kuviosta 6 pitkin viivaa IX-IX otettua leikkausta.

Kuvio 10 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa X-X otettua leikkausta .

35 Kuvio 11 esittää kuviosta 5 pitkin viivaa XI-XI otettua 5 88853 leikkausta .

Kuvio 12 esittää kaaviollisesti kuvion 5 harvennuslaitetta päältäpäin nähtynä tarttumassa harvennuksessa poistettavaan puuhun.

5 Kuvio 13 vastaa kuviota 12 ja esittää harvennuslaitetta puun rungon karsintatyövaiheessa.

Kuvio 14 vastaa kuviota 12 ja esittää harvennuslaitetta tarttumassa puun latvaan edellisten poistettujen puun runkojen sijaitessa harvennuslaitteen väliva-10 rastossa.

Kuvio 15 vastaa kuviota 14 ja esittää harvennuslaitetta puun rungon karsintatyövaiheessa edellisten poistettujen puun runkojen sijaitessa harvennuslait-teen välivarastossa.

15 Kuviossa 1 on esitetty metsätraktorin 30 kuormainpuomiin 40 liitetty keksinnön mukainen harvennuslaite 50, joka on pystyasennossa tuotu harvennuksessa poistettavan puun 20 latvan 29 kohdalle. Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan harvennettavaan puuhun 20 tartutaan latvasta kohdasta, joka 20 määräytyy puun rungon 21 paksuuden mukaan. Tarttumiskohdan alapuolelle jäävän rungon paksuuden täytyy olla riittävän suuri, jotta puu olisi taloudellista korjata talteen. Ohuella latvaosalla 29 ei ole taloudellista merkitystä, joten se katkaistaan ensin pois harvennuslaitteen 50 kat-25 kaisulaitteella 110.

Latvan katkaisun jälkeen vielä pystyssä oleva puu 20 karsitaan harvennuslaitteen 50 alaspäin suunnatulla liikkeellä. Tällöin karsintalaitteen 100 terät karsivat puun oksat, jolloin jäljelle jää vain latvasta katkaistu runko 21.

30 Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 harvennuslaite työvaiheessa, jossa puun latvaosa 29 on katkaistu ja puun runko 21 on karsittu harvennuslaitteen 50 alaspäin suunnatulla liikkeellä. Tämän jälkeen katkaisulaite 110 katkaisee rungon 21 läheltä maan pintaa. Katkaistu runko 21 siirretään pysty-35 asennossa harvennuslaitteessa 50 sijaitsevaan välivarastoon 6 88853 60 ja harvennuslaite viedään pystyasennossa seuraavan harvennuksessa poistettavan puun latvan kohdalle.

Kuviossa 3 on esitetty harvennuslaite 50, jonka välivarastossa 60 on jo useita karsittuja ja katkaistuja puun runko-5 ja 21, 22 ja 23. Välivarastossa olevat puut eivät haittaa laitteen toimintaa ja harvennuslaite 50 voidaankin välittömästi viedä pystyasennossa seuraavan harvennuksessa poistettavan puun 20 luo. Puuhun tartutaan jälleen latvaosasta, joka katkaistaan ja puun runko karsitaan, kuten edellä on 10 esitetty. Sen jälkeen tämänkin puun runko 24 siirretään välivarastoon 60.

Metsän harvennusta voidaan tämän jälkeen jatkaa edellä esitetyllä tavalla pitämällä harvennuslaite koko ajan pystyasennossa ja keräämällä karsittuja puunrunkoja väli-15 varastoon 60, kunnes se tulee täyteen. Pystyasento on tärkeä sen vuoksi, että ainoastaan näin voidaan edetä metsässä puiden välissä vahingoittamatta pystyyn jääviä puita.

Kun harvennuslaitteen 50 välivarasto 60 on tullut täyteen, 20 niin metsätraktorilla viedään harvennuslaite 50 ja sen välivarastossa 60 sijaitsevat puunrungot 21, 22, 23 ja 24 pystyasennossa ajouran viereen. Sen jälkeen harvennuslaite 50 kallistetaan vaaka-asentoon ja sulkijalaitteet avataan. Kuviossa 4 on esitetty työvaihe, jossa harvennuslaitteessa 25 50 olevat puunrungot 21-24 on tyhjennetty maahan ajouran viereen. Tämän jälkeen metsän harvennusta voidaan jatkaa jälleen tyhjällä laitteella, kunnes välivarasto on taas täynnä ja jälleen tyhjennettävä.

Kuviossa 5 on esitetty sivulta päin nähtynä metsätraktorin 30 kuormauspuomiin 40 kiinitetty harvennuslaite 50. Puomi 40 on kiinnitetty harvennuslaitteeseen 50 kahden nivelen 41 ja 42 välityksellä, jolloin harvennuslaitetta 50 on mahdollista liikuttaa puomin suhteen eri suuntiin. Nivel 41 sijaitsee harvennuslaitteen 50 pystysuuntaisen runkopuomin 53 7 38853 kiinnityskorvakkeessa 51 ja nivel 42 puomin 40 päässä. Nivelen 41 ja sylinterin 43 avulla harvennuslaite 50 on kallistettavissa ja edelleen kaadettavissa vaakatasoon kuviossa 4 esitettyä välivaraston 60 tyhjennystä varten.

5 Nivel 42 taas sallii harvennuslaitetta käännettävän sivusuunnassa sylinterin ja sen männän 44 avulla, jolloin harvennuslaite 50 on kätevästi suunnattavissa myös molemmille sivulle harvennettavien puiden poimimiseksi kummaltakin puolelta.

10 Kuviosta 5 nähdään harvennuslaitteen 50 pääosat, jotka ovat pystysuuntaiseen runkopalkkiin 53 liitetyt lukituslaite 90, karsintalaite 100 ja katkaisulaite 110. Lisäksi harvennus-laitteeseen kuuluu alasulkija 70 ja yläsulkija 80. Kaikkien näiden laitteiden toimintaa on selostettu tarkemmin jäljem-15 pänä seuraavissa kuvioissa. Harvennuslaitteen toiminta tapahtuu siten, että lukituslaitteeseen 90 kuuluvalla tarraimella tartutaan karsittavaan puuhun, joka vedetään sulkijalaitteita 70 ja 80 vasten. Tämän jälkeen harvennus-laitetta liikutetaan traktorin puomin avulla alaspäin, 20 jolloin karsintalaitteen 100 terät 101 ja 102 karsivat puun oksat. Tämän jälkeen katkaisulaitteella 110 katkaistaan puu tyvestään ja siirretään harvennuslaitteen välivarastoon 60.

Kuviosta 5 nähdään myös, että kaikki harvennuslaitteen 50 elimet ovat hydraulikäyttöisiä. Lukituslaitteen 90 tarrain-25 ta käyttää sylinteri 91. Sulkijat 70 ja 80 on toiminnallisesti liitetty toisiinsa siten, että kuviossa 5 näkyy alasulkijalaitteen 70 sulkijaelin 71 ja yläsulkijalaitteen 80 sulkijaelin 81, jotka on kiinteästi liitetty näiden väliseen akseliin 73. Sekä alasulkijaa 71 että yläsulkijaa 30 81 käytetään hydraulisylinterin 75 avulla. Vastaavasti karsintalaitteen 100 teriä 101 ja 102 käyttää sylinteri 103 ja katkaisulaitteen 110 terää 111 sylinteri 113.

Kuviossa 6 on esitetty harvennuslaite 50 metsätraktorin suunnasta nähtynä. Harvennuslaite kiinnitetään traktorin 35 puomiin kiinnityskorvakkeista 51 ja 52 niin, että laite on 8 88853 helposti käännettävissä eri asentoihin. Kuviosta nähdään vastaavat harvennuslaitteen osat kuin edellisestäkin kuviosta. Lukituslaitteen 90 sylinteri 91 käyttää tarrainta 92, jonka avulla karsittava puu vedetään sulkijalaitteiden 5 70 ja 80 sulkijaelimiä 71 ja 72 sekä 81 ja 82 vasten.

Karsintalaitteesta 100 ei tälle puolelle näy muuta kuin käyttösylinteri 103. Kaikki edellä mainitut harvennuslait-teen 50 osat on liitetty runkopalkkiin 53, jossa kiinnitys-korvakkeet 51 ja 52 sijaitsevat.

10 Kuviosta 6 näkyy välivarastoon 60 liittyvä mittausvaijeri 61, jonka pää on kiinnitetty toisessa laidassa olevaan silmukkaan 62 ja vastakkainen pää on kierretty kelalle 63. Kelan 63 kanssa samalle akselille on sijoitettu mittausanturi 64 ja palautus jousi 65. Näiden tarkoituksena on mitata 15 välivarastossa 60 sijaitsevien, karsittujen puun runkojen määrää. Kun puun rungot välivarastossa 60 painuvat vaijeria 61 vasten, niin se kelautuu ulos kelalta 63 ilmoittaen välivaraston täyttöasteen.

Kuviossa 7 on esitetty kuviosta 6 otettu leikkaus, jossa 20 näkyy harvennuslaitteen runkopalkkiin 53 liitetty alasulki-jalaite 70. Sulkijaelimet 71 ja 72 on liitetty kiertyväksi akseleihin 73 ja 74 ja niiden kiertyminen aikaansaadaan sylintereiden 75 ja 76 avulla. Karsintavaiheessa sulkija-elimet 71 ja 72 ovat kuvion 7 esittämässä asennossa, jol-25 loin karsittava puu 20 nojaa sulkijaelimiin 70 ja 72 liitettyjä apukarsintateriä 77 ja 78 vasten.

Kuviosta 8 nähdään kuvion 7 alasulkijalaitetta vastaava yläsulkijalaite 80. Tähän kuuluu sulkijaelimet 81 ja 82, joita vasten puu 20 nojaa. Yläsulkijaelimet eivät ole 30 varustetut apukarsintaterillä. Sulkijaelinten 81 ja 82 toiminta tapahtuu samanaikaisesti kuvion 7 esittämien alasulkijaelinten 71 ja 72 kanssa, koska ne on kiinteästi liitetty samoihin akseleihin 73 ja 74.

Kuviossa 9 on esitetty kuviosta 6 otettu leikkaus, jossa 9 38853 näkyy harvennuslaitteen lukituslaite 90. Myös tämä laite on liitetty harvennuslaitteen runkopalkkiin 53. Lukituslait-teeseen 90 kuuluu tarrain 92, jota käyttää sylinteri 91. Lukituslaite 90 toimii siten, että karsittavaa puuta 20 5 lähestyttäessä tarrain 92 on auki-asennossa. Kun harvennus-laite on riittävän lähellä karsittavaa puuta, niin tarrain 92 kääntyy puun rungon 21 taakse vetäen sen sulkijalaittei-ta 70 ja 80 vasten. Tämän jälkeen karsinta tapahtuu harvennuslaitteen alaspäin suunnatulla liikkeellä, jolloin myös 10 tarraimen 92 apukarsintaterät 93 ja 94 ovat karsinnassa apuna omalta osaltaan.

Kuviossa 9 on esitetty myös lukituslaitteen 90 yhteydessä oleva välivaraston mittausvaijeri 61, joka toisesta päästään on kiinnitetty laitteen laidassa olevaan silmukkaan 15 52. Vaijerin 61 vastakkainen pää on johdettu taittopyörän 66 kautta kelalle 63. Vaijerin 61 avulla voidaan mitata harvennuslaitteen välivarastossa olevien puun runkojen määrää. Tämä toiminta on selostettu yksityiskohtaisemmin jäljempänä seuraavien kuvien yhteydessä.

20 Kuviossa 10 on esitetty harvennuslaitteen karsintalaite 100. Karsinnan suorittavat karsintaterät 101 ja 102, joita käyttää sylinteri 103. Kuviossa 10 karsintaterät 101 ja 102 ovat avonaisessa asennossa puuta 20 lähestyttäessä. Laitteen toiminta on selostettu myös tarkemmin seuraavissa 25 kuvioissa.

Kuviossa 11 on esitetty kuviosta 5 otettu leikkaus, jossa on leikkurityyppinen katkaisulaite 110. Puun katkaisun suorittavat terät 111 ja 112, joita käyttää sylinteri 113.

Kuviossa 12 on esitetty kaaviollisesti tilanne, jossa 30 harvennuslaite 50 on viety harvennettavan puun 20 läheisyyteen, jolloin puun runko 21 nojaa sulkijaelimiä 71 ja 72 vasten.

Kuviossa 13 lukituslaitteen 90 tarrain 92 on sylinterin 91 10 8 8853 avulla käännetty puun 20 taakse. Tällöin puun runko 21 jää tarraimen 92 apukarsintaterien 93 ja 94 ja sulkijaelimien 71 ja 72 apukarsintaterien 77 ja 78 väliin. Samalla myös varsinaisen karsintalaitteen karsintaterät 101 ja 102 ovat 5 kääntyneet puun runkoa 21 vasten. Kun harvennuslaitetta 50 nyt lasketaan alaspäin, niin kaikki mainitut karsintaterät yhdessä karsivat puun 20 oksat 28, jolloin jäljelle jää vain runko 21.

Kun karsittu puun runko on katkaistu, niin se siirretään 10 harvennuslaitteen välivarastoon 60 avaamalla sulkijaelimet 71 ja 72. Tällöin puun runko 21 siirtyy välivarastossa 60 mittausvaijeria 61 vasten. Kuviossa 14 on esitetty tilanne, jossa harvennuslaitteen 50 välivarastossa 60 on jo useita puun runkoja 21-24 ja harvennuslaite on jo viety seuraavan 15 harvennettavan puun 20 läheisyyteen. Tämän jälkeen puun karsinta ja katkaisu voidaan tehdä aivan vastaavasti, kuten on esitetty edellisissä kuvioissa. Välivarastossa 60 olevat puun rungot eivät häiritse toimintaa.

Kuviossa 15 on esitetty tilanne, jossa kuviossa 14 aloitet-20 tu karsinta on suoritettu. Tässä vaiheessa voidaan harvennuslaite 50 välivarastoineen 60 käydä tyhjentämässä ajouran varteen ja aloittaa harvennustoimenpiteet uudelleen edellä esitetyin toimenpiten.

Kun välivarasto 60 tyhjennetään, niin harvennuslaite 50 25 käännetään vaakasuuntaiseksi kuvion 4 esittämällä tavalla. Sen jälkeen avataan lukituslaitteen 90 tarrain 92 ja sulki-jalaitteet 70 ja 80. Kuvioista 7 ja 8 nähdään, miten ala-sulkijalaitteen 70 sulkijaelimet 71 ja 72 ja yläsulkija-laitteen 80 sulkijaelimet 81 ja 82 on akseleiden 73 ja 74 30 sekä sylintereiden 75 ja 76 avulla kierrettävissä auki asentoon.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovellutusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

1. Koneellinen metsänharvennusmenetelmä, jonka mukaan harvennettavat puut (20) poistetaan pystyyn jätettävien puiden seasta liikkuvaan työkoneeseen (30) liitetyn harvennus laitteen (50) avulla, jossa menetelmässä 5. työkoneeseen (30) liitetty harvennuslaite (50) viedään harvennuksessa poistettavan puun (20) latvaosan (29) läheisyyteen, pystyssä oleva puu karsitaan latvasta juureen päin suunnatun liikkeen aikana harvennuslaitteeseen kuuluvan 10 karsintalaitteen (100) avulla, karsittu puunrunko (21) katkaistaan harvennuslaitteeseen kuuluvalla katkaisulaitteella (110), tunnettu siitä, että karsittu puunrunko (21) siirretään harvennuslaitteen (50) välivarastoon (60), johon 15 mahtuu yksi tai useampi harvennuksessa katkaistu puunrunko (21-24).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen metsänharvennusmenetelmä, tunnettu siitä, että kun karsittu ja katkaistu puunrunko (21) on siirretty välivarastoon (60), niin har- 20 vennuslaite (50) viedään seuraavan harvennuksessa poistettavan puun (20) latvaosan (29) läheisyyteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen metsänharvennusmenetelmä, tunnettu siitä, että ennen puun (20) karsinnan aloittamista katkaistaan puun latvaosa (29) 25 halutulta korkeudelta.

4. Liikkuvaan työkoneeseen (30) liitetty koneellinen met-sänharvennuslaite (50), jonka avulla harvennettavat puut (20) on poistettavissa pystyyn jätettävien puiden seasta, ja johon harvennuslaitteesen kuuluu karsintalaite (100) ja 30 katkaisulaite (110), jolloin metsänharvennuslaite (50) on liitetty työkoneeseen (30) sellaisten elimien (41-44) välityksellä, että harven-nuslaite on vietävissä pystyasennossa harvennuksessa 12 88853 poistettavan puun (20) latvaosan (29) läheisyyteen ja sen jälkeen laskettavissa alaspäin puun juureen, karsintalaite (100) on järjestetty karsimaan pystyssä oleva puu harvennuslaitteen pystysuuntaisen liikkeen 5 aikana, katkaisulaite (110) on järjestetty katkaisemaan karsittu puunrunko (21) halutusta kohdasta, tunnettu siitä, että harvennuslaitteeseen (50) kuuluu välivarasto (60), johon harvennuksessa katkaistu puunrunko (21) on 10 siirrettävissä ja johon mahtuu kerrallaan yksi tai useampi puunrunko (21-24).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen metsänharvennuslaite (50), tunnettu siitä, että harvennuslaite (50) on liitetty työkoneeseen (30) sellaisten elimien (41-44) 15 välityksellä, että harvennuslaite on kallistettavissa vaaka-asentoon, ja että välivarasto (60) on tyhjennettävissä .

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen metsänharvennuslai-te (50), tunnettu siitä, että harvennuslaitteen 20 (50) välivarastoon (60) kuuluu mittauslaite (61-66), jonka avulla välivarastossa olevien puun runkojen (21-24) määrä on mitattavissa.

7. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen metsänharvennus-laite (50), tunnettu siitä, että harvennuslaitteen 25 (50) katkaisulaite (110) on kahden terän (111 ja 112) avulla toimiva leikkuri. 13 88853