FI88762B - Lufttransport-arrangemang - Google Patents

Description

1 -:8 752

ILMAN KULJETUSJÄRJESTELY

Tämä keksintö kohdistuu järjestelyyn, jonka avulla ilmaa siirretään ns. ionivirran tai koronavirran 5 avulla.

Periaatteessa tällainen järjestely käsittää ilman virtausputken ja koronaelektrodin ja kohde-elektrodin, jotka on järjestetty samankeskisesti ilmavir-tausputken sisään, kohde-elektrodin ollessa sijoitet-10 tuna koronaelektrodin jälkeen halutun ilmavirtauksen suuntaan katsottaessa. Koronaelektrodi ja kohde-elektrodi ovat kytketyt tasavirtalähteen vastaaviin napoihin ja koronaelektrodin muoto ja jännite-ero ja etäisyys koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä ovat sel-15 laiset, että koronaelektrodilla tapahtuu koronapurkaus. Tämä koronapurkaus lisää koronaelektrodin kanssa samanmerkkisen varauksen omaavien, sekä mahdollisesti myös sähköisesti varattujen partikkelien ns. aerosolien, nimittäin kiinteiden partikkelien tai pienten neste-20 pisaroiden, joita on ilmassa ja jotka ovat sähköisesti varautuneet, yhteentörmäyksissä varautuneiden ilmaio-nien kanssa, varausta. Ilmaionit siirtyvät nopeasti koronaelektrodilta kohde-elektrodille sähköisen kentän vaikutuksesta ja luovuttavat sähköisen varauksensa 25 kohde-elektrodille ja palautuvat sähköisesti neutraaleiksi ilmamolekyyleiksi. Matkallaan asianomaisten elekrodien välillä, ilmaionit törmäävät alituisesti sähköisesti neutraalien ilmamolekyylien kanssa, siten siirtäen sähköstaattisia voimia näihin jälkimmäisiin 30 molekyyleihin siten, että sanotut molekyylit tulevat vedetyiksi koronaelektrodilta kohde-elektrodille, siten kuljettaen ilmaa ns. ionivirta- tai koronavirtamuodossa ilmaputken läpi.

Tällaisten ilmankuljetusjärjestelmien edulli-35 siä sovellutuksia on kuvattu ja selitetty kansainvälisessä patenttihakemuksessa PCT/SE85/00538.

Tällaisissa ilmankuljetusjärjestelyissä on 2 88762 edullista monella tavalla, että koronaelektrodi on muotoiltu lankamaisen elektrodielementin muotoon tai monen keskenään yhdensuuntaisten lähekkäin sijoitettujen lankamaisten elementtien muotoon, jotka elementit kul-5 kevät ilmanvirtausputken poikki. Tässä tapauksessa ilmanvirtausputki on poikkileikkaukseltaan suorakaiteen tai neliön muotoinen ja sillä on kaksi keskenään vastakkaista seinää, jotka kulkevat samansuuntaisina lankamaisten koronaelementtien kanssa, ja kaksi muuta 10 seinää, joihin lankamaisten koronaelementtien päät on kiinnitetty jollakin sopivalla tavalla. Käytettävien lankamaisten elektrodielementtien lukumäärä riippuu pääasiassa ilmanvirtausputken leveydestä kohtisuorassa suunnassa elektrodielementtien pituussuuntaan nähden, 15 ja sen tähden vaaditaan vain yksittäinen elektrodiele-mentti kapeiden ilmanvirtausputkien ollessa kyseessä, kun sitä vastoin leveämpi ilmanvirtausputki varustetaan mieluummin useilla keskenään samansuuntaisilla ja vierekkäisillä lankamaisilla elektrodielementeillä.

20 Tiettyjä vaikeuksia on kuitenkin kohdattu käytettäessä koronaelektrodia, joka sisältää tällaisia lankamaisia elektrodielementtejä. Kuten edellämainitusta kansainvälisestä patenttihakemuksesta käy ilmi, on ilman kuljetuksen tehokkuus suoraan riippuvainen ionivirran 25 voimakkuudesta, nimittäin koronavirrasta ja etäisyydestä koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä. Lisäksi ionivirran tulisi jakautua niin tasaisena kuin mahdollista koko ilmanvirtausputken poikkipinnalle. Tapauksessa, jossa koronaelektrodi käsittää yhden tai useampia 30 lankamaisia elektrodielementtejä edellä kuvatulla tavalla järjestettynä, on kuitenkin havaittu, että putken seinämillä, joilla normaalisti on sähköisesti eristetty sisäpinta ja maadoitettu ulkopinta ja elektrodielementin kiinnityselimillä, jotka on sijoitettu sanotun putken 35 seiniin, on merkittävä häiritsevä vaikutus koronapur-kaukseen, joka tapahtuu lankamaisten elektrodielementtien läheisyydessä ja siten myös merkittävä häiritsevä 3 >-ö762 vaikutus koronavirtaan. Tämä varjostava ja häiritsevä ilmiö pakottaa käyttämään korkeampaa jännitettä korona-ja kohde-elektrodien välillä, jotta haluttu koronavirta saavutettaisiin ja aiheuttaa pituussuunnassa epätasai-5 sen koronapurkauksen jakauman ja siten koronavirran kyseiseen lankamaiseen elektrodielementtiin ja eri elektrodien suhteen epätasaisen koronapurkauksen ja virran, kun käytetään useita keskenään yhdensuuntaisia ja rinnakkaisia elektrodielementtejä. Kun ilman kulje-10 tusjärjestelmä käsittää useita keskenään samansuuntaisia ja keskenään vierekkäisiä lankamaisia elektrodiele-menttejä, nämä elementit eivät toimi samoissa olosuhteissa, koska ulommaisilla sähköisillä elementeillä on toisella sivullaan ilmavirtausputken seinämä, kun taas 15 muilla elektrodielementeillä on kummallakin puolellaan toinen lankamainen elektrodielementti. Tällaisessa järjestelyssä on havaittu, että eri elektrodieleraent-tien koronapurkausarvoissa voi ilmetä äärimmäisen suuria vaihteluita.

20 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan edellä kuvattu ilmankuljetusjärjestely, jossa edellä esitetty haitta on eliminoitu tai sitä on ainakin huomattavasti vähennetty siten, että koronavirta on merkittävästi tasaisempi ja sellainen, että haluttua ko-25 ronapurkausta voidaan ylläpitää alhaisemmalla jännitteellä koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä.

Tämä tavoite on keksinnön mukaisesti saavutettu ilman kuljetusjärjestelyllä, joka on seuraavien patenttivaatimusten mukainen.

30 Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskoh taisemmin esimerkkisovellutuksiin viittaamalla ja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, missä Kuviot 1 ja 2 esittävät kaaviomaisesti keskenään kohtisuoria pituussuuntaisia leikkauskuvia ensimmäisestä 35 keksinnön mukaisesta sovellutuksesta.

Kuvio 3 on kaaviomainen pituussuuntainen leikkauskuva ... keksinnön toisesta sovellutuksesta.

4 c 8 7 6 2

Kuvio 4 on kaaviomainen pituussuuntainen leikkauskuva keksinnön kolmannesta sovellutuksesta; ja Kuvio 5 on kaaviomainen pituussuuntainen leikkauskuva keksinnön neljännestä sovellutuksesta.

5 Kuviot 1 ja 2 esittävät kaaviomaisesti ja esimerkein ensimmäistä keksinnön mukaista ilman kuljetusjärjes-telysovellutusta, kuvioiden 1 ja 2 ollessa keskenään kohtisuoria pituussuuntaisia leikkauskuvioita keksinnön mukaisesta järjestelystä. Järjestely käsittää poikki-10 leikkaukseltaan suorakulmaisen ilmavirtausputken (1), johon koronaelektrodi (K) ja kohde-elektrodi (M) on järjestetty aksiaalisen välimatkan päähän toisistaan, kohde-elektrodi on asennettu koronaelektrodin (K) jälkeen katsottuna putken läpi toivottuun ilmavirtauksen 15 (2) suuntaan. Kuvion 1 sovellutuksessa koronaelektrodi (K) käsittää yhden suoran ohuen langan, joka kulkee ilmavirtausputken (1) poikki, pitkin putken nelikulmaisen poikkileikkauksen pääakselia, kun taas kohde-elektrodi (M) koostuu sähköäjohtavasta pinnasta sanotun 20 putken seinämän läheisyydessä tai päällysteestä, joka on suoraan levitetty sanotun putken (1) sisäpintaan, ja joka sähköäjohtava pinta jatkuu koko sanotun putken kehän ympäri. Koronaelektrodi ja kohde-elektrodi on kumpikin kytketty omaan tasavirtajännitelähteen (3) 25 napaansa. Jännitelähteen (3) jännite on sellainen, että se saa aikaan koronapurkauksen koronaelektrodilla (K), tämä purkaus vuorostaan tuottaa ilmaioneja, jotka sähkökentän vaikutuksesta kulkevat kohde-elektrodille (M), aiheuttaen samalla ilmavirtauksen (2) putken läpi. 30 Lukijaa kehoitetaan tutustumaan em. kansainväliseen patenttihakemukseen, jossa on esitetty yksityiskohtainen kuvaus ilman kuljetusjärjestelmän toimintatavasta. Tässä yhteydessä kuitenkin huomautetaan, että kohde-elektrodi voidaan muotoilla useilla eri tavoilla, kuten 35 ilmenee em. kansainvälisestä patenttihakemuksesta ja myös ruotsalaisesta patenttihakemuksesta 8604219-9, ja että järjestely voi mahdollisesti käsittää lisäelektro- 5 P8762 de ja, kuten varjostuselektrodeja ja/tai kiihdytyselekt-rodeja, kuten on yksityiskohtaisemmin kuvattu sanotussa kansainvälisessä patenttihakemuksessa. Tarkoituksena poistaa, tai ainakin huomattavasti vähentää putken 5 seinämien ja elektrodien sanotuissa seinämissä olevien kiinnitysten häiritsevää ja varjostavaa vaikutusta koronaelektrodin (K) toimintaan, on keksinnön mukaisesti vastapäätä koronaelektrodia (K) sijoitettu sähköä johtavat pinnat (4) putken (1) seinämän pinnalle tai 10 lähelle sen pintaa, pinnat (4) jatkuvat yhdensuuntaisina koronaelektrodin (K) pituusakselin suunnan kanssa. Nämä sähköä johtavat pinnat (4) on yhdistetty jännitteeseen, joka on suuruudeltaan koronaelektrodin (K) ja kohdeelektrodin (M) jännitteen arvojen välissä, pin-15 tojen (4) jännitteen ollessa niin valittu että suhteessa koronaelektrodin (K) ja kohde-elektrodin (M) jännitteeseen, että jännite-ero pintojen (4) ja koronaelektrodin välillä on niin suuri kuin mahdollista siten, etteivät pinnat (4) ota vastaan mainittavaa osaa 20 koronavirrasta koronaelektrodilta (K). Pinnat (4) sijoitetaan koronaelektrodia (K) vastapäätä ja ne jatkuvat aksiaalisessa suunnassa hieman elektrodista virtauksen tulosuuntaan ja pääasiassa siitä hieman virtauksen suuntaan. Periaatteessa pinnat (4) voivat ulot-25 tua virtauksen tulosuunnassa aina ilmavirtausputken (1) alkupäähän, koska pintojen (4) jännite on sellainen, etteivät pinnat ota vastaan yhtään koronavirtaa ja sentähden eivät voi aiheuttaa epätoivottua ionivirtaa virtauksen suuntaa vastaan kaukana koronaelektrodista. 30 Vaikka pinnat (4) voivat ulottua huomattavan matkan koronaelektrodista (K) virtauksen suuntaan, niiden ei tulisi ulottua liian lähelle kohde-elektrodia (M), koska sellainen pintojen läheisyys saattaisi lisätä eristysongelmia kohde-elektrodin ja pintojen (4) välil-35 lä, kuten on hyvin ymmärrettävissä. Pinnat (4) voidaan ulottaa virtauksen suunnassa koronaelektrodista (K) matkan, joka vastaa noin 20 - 30 % koronaelektrodin (K) 6 « 7 <5 2 ja kohde-elektrodin (M) välisestä etäisyydestä. Pinnat (4) poistavat, tai ainakin huomattavasti vähentävät häiritsevää vaikutusta, joka dielektrisillä putken sisäseinillä on koronaelektrodin (K) toimintaan siten, 5 että toivottu koronapurkaus ja siten koronavirta voidaan saavuttaa alhaisemmalla koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välisellä jännitteellä, kuin samoilla elekt-rodimuodoilla ilman tällaisia pintoja, ja siten, että koronapurkaus jakautuu tasaisemmin koko lankamaisen 10 koronaelektrodin (K) pituudelle. Kuten aiemmin mainittiin, jännite-eron koronaelektrodin (K) ja pintojen välillä tulisi olla mahdollisimman suuri, koska tämä tuottaa parhaan tuloksen. Tämän jännite-eron ei kuitenkaan tulisi olla niin suuri, että se aiheuttaisi huo-15 mättävän koronaelektrodin koronavirran kulkemisen pintoihin (4). Tämä nimittäin vähentäisi ionivirtaa kohde-elektrodille (M) ja siten myös vähentäisi putken (1) läpi kuljetettavan ilman määrää, ja aiheuttaisi myös lisäksi pintojen (4) likaantumisen ilmassa olevien ja 20 koronapurkauksen sähköisesti tuottamien ilmaionien varaamien aerosolien, partikkeleiden tai pienten vesipisaroiden vaikutuksesta.

Esimerkkisovellutuksen sähköä johtavat pinnat (4) on maadoitettu, mikä on edullista monessakin mie-25 lessä. Tässä tapauksessa koronaelektrodin (K) ja kohde-elektrodin (M) jännitteet on sovitettu suhteessa maahan siten, että saavutetaan haluttu jännite-ero koronaelektrodin ja kohde-elektrodin välillä ja siten, että jännite-ero koronaelektrodin (K) ja sähköä joh-30 tavien pintojen välillä täyttävät em. ehdot. Kuitenkin huomautetaan, ettei ole lainkaan välttämätöntä, että sähköä johtavat pinnat (4) yhdistetään maahan. On edullista varustaa ilmavirtausputken (1) ulkopinnat maadoitetulla, sähköä johtavalla pinnalla, jotta laitetta 35 voidaan koskettaa turvallisesti.

Kun pintojen (4) on sanottu olevan sähköä johtavia, sanat "sähköä johtava" tulkittava ottaen 7 88762 huomioon, että nämä pinnat eivät käytännöllisesti katsoen johda mitään virtaa ja tästä johtuen niiden sähkönjohtokyky voi olla hyvin alhainen. Siten pinnat (4) voivat rakentua materiaalista, jota yleisesti pidetään 5 puolijohdemateriaalina tai jopa antistaattisena materiaalina, ts. hyvin suuren vastuksen omaavana materiaalina, jonka antistaattisen materiaalin käyttö voi olla hyödyllistä, milloin yksin koronaelektrodi on kytketty korkeaan jännitteeseen, kun taas kohde-elektrodi on 10 maadoitettu.

Kun keksinnön mukaiseen ilman kuljetusjärjestelmään kuuluu koronaelektrodi, joka käsittää useita yhdensuuntaisia ja vierekkäisiä lankamaisia elektrodi-elementtejä, kuten usein on tarpeen ilmavirtausputken 15 (1) ollessa suhteellisen laaja lankamaisten elektrodien pituusakselin poikkisuunnassa, on ehdottoman välttämätöntä, että kaikki lankamaiset elektrodit toimivat olennaisesti samanlaisissa olosuhteissa siten, että olennaisesti sekä tasainen, että suuri koronapurkaus ja 20 siten koronavirta, saavutetaan kaikilla koronaelektro-deilla. Tämä voidaan saada aikaan em. sähköä johtavien pintojen avulla, jotka ovat yhdensuuntaisia pintojen (4) kanssa ja niihin sähköisesti yhdistettyjä ja jotka pinnat on järjestetty lankamaisten elektrodielementtien 25 väliin, kuten on kaaviollisesti kuvattu esimerkiksi kuviossa 3.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti ilman kuljetusjärjestelyä, jossa koronaelektrodi muodostuu neljästä keskenään yhdensuuntaisesta lankamaisesta elementistä 30 (K), jotka on sijoitettu vieri viereen. Kuvion 3 jär jestely sisältää myös sähköä johtavan lisäpinnan (5), joka on järjestetty keskeisesti kahden keskimmäisen koronaelektrodielementin (K) väliin, sähköä johtava pinta (5) on yhdensuuntainen pintojen (4) kanssa ja on 35 niihin sähköisesti kytketty. Tämä järjestely varmistaa, että kaikki lankamaiset koronaelektrodielementit (K) toimivat keskenään samanlaisissa olosuhteissa ja kaikki 8 f:;U62 synnyttävät keskenään samansuuruiset koronapurkaukset ja samalla samansuuruiset koronavirran arvot.

Kuten on ymmärrettävissä, kuvion 3 järjestelyssä voitaisiin yhtä hyvin järjestää sähköä johtavat 5 lisäpinnat (5) kaikkien keskenään rinnakkaisten korona-elektrodielementtien (K) väliin siten, että yksittäinen lankamainen elektrodielementti (K) on sijoitettu kahden keskenään yhdensuuntaisen sähköä johtavan pinnan (4) tai (5) väliin. Tällainen järjestely tietenkin tarvi-10 taan, kun käytetään paritonta määrää koronaelektrodi-elementtejä (K), kuten on kuvattu kuviossa (4), tämä kuvio esittää kaaviollisesti ja esimerkin muodossa ilman kuljetusjärjestelyn, joka käsittää kolme lanka-maista elektrodielementtiä (K).

15 Esimerkki saadaan, kun putken seinämät, jotka kulkevat kohtisuorassa kyseisten lankamaisten korona-elektrodielementtien pituussuuntaa vastaan, nimittäin seinämät, joihin sanottujen elementtien päät on kiinnitetty, on varustettu vastaavalla sähköä johtavalla 20 pinnalla, kuin pinnat (4) ja yhdistetty samaan jännitteeseen, kuin sanotut pinnat. Tällainen järjestely on kaaviomaisesti kuvattu kuviossa (1), jossa yksi tällainen sähköä johtava pinta (6) on kuvattu katkoviivoilla. Pinta (6) on varustettu. Pinta (6) on varustettu väis-25 teellä tai reiällä (6a), joka on koronaelektrodielemen-tin (K) pään, esim. elektrodin kiinnityselimien, joilla elektrodi on kiinnitetty seinään, ympärillä, tämä reikä tai väiste on halkaisijaltaan sellainen, ettei huomattavaa virtaa koronaelektrodilta (K) pintaan (6) kulje. 30 Tämä johtava lisäpinta voidaan myös korvata yksittäisellä rengasmaisella sähköä johtavalla pinnalla, joka mpäröi lankamaista koronaelektrodia (K) sopivalla e-täisyydellä sanotusta päästä.

Kuten em. kansainvälisestä patenttihakemukses-35 ta selviää, on tämän laatuisissa ilman kuljetusjärjestelyissä tärkeää estää ionivirtaa koronaelektrodilta kulkemasta vasten ilmavirtauksen suuntaa. Sen tähden, 9 88762 kuten kansainvälisestä patenttihakemuksesta selviää, virtauksen vastaisessa suunnassa koronaelektrodista nähden voi olla varjostava elektrodi, jolla on sama tai oleellisesti sama jännite, kuin koronaelektrodilla.

5 Kuten aiemmin on mainittu, kun koronaelektrodi muodostuu yhdestä tai useammasta lankamaisesta elektrodiele-mentistä on vaikeaa saada aikaan koronapurkausta, ja niinmuodoin koronavirtaa, joka jakautuu tasaisesti koko lankamaisten elektrodielementtien pituudelle. Tässä 10 mielessä koronapurkauksella ja siten koronavirralla on huomattava taipumus pienentyä merkittävästi, tai jopa sammua lankamaisten elektrodielementtien päissä. Tätä haittaa on ehkäisty merkittävässä määrin edellä kuvattujen sähköä johtavien pintojen (4) ja (5) avulla, 15 kuitenkin ongelmia vielä esiintyy jossain määrin, huolimatta sanottujen pintojen läsnäolosta, milloin varjostava elektrodi on sijoitettu ilmavirtauksen tulosuuntaan koronaelektrodista. On kuitenkin havaittu, että tämä ongelma voidaan kokonaan eliminoida, tai sitä 20 ainakin huomattavasti vähentää, kun varjostuselektrodi on muotoiltu sellaiseksi, että se aiheuttaa paljon pienemmän varjostusvaikutuksen lankamaisten ko-ronaelektrodielementtien päissä. Tämä voidaan saada aikaan esim. kuviossa 5 kaaviollisesti esitetyllä ta-25 valla.

Kuvio 5 esittää edellämainitun kaltaista ilman kuljetusjärjestelyä, joka koostuu ilmavirtausputkesta (1), koronaelektrodista (K), joka muodostuu yhdestä tai useammasta lankamaisesta elektrodielementistä, 30 kohde-elektrodista (M) ja sähköä johtavista pinnoista (4), joko putken sisäpinnoilla tai läheisesti niiden vierellä, ja jotka pinnat ulottuvat yhdensuuntaisina koronaelektrodielementtien (K) pituusakselin kanssa ja mahdollisesti myös koronaelektrodielementtien (K) vä-35 Iissä, kun järjestely käsittää useita tällaisia keskenään vierekkäisiä yhdensuuntaisesti järjestettyjä elementtejä. Kuvion 5 järjestely käsittää myös varjos- o q h ' o 10 ' - / o z tuselektrodin (S), joka on sijoitettu virtauksen tulosuuntaan koronaelektrodiin (K) nähden ja on liitetty samaan jännitteeseen kuin sanottu elektrodi, ja joka elektrodi (S), kuvatussa järjestelyssä, käsittää nau-5 hamaisen liuskan sähköäjohtavaa tai puolijohtavaa materiaalia, ja joka elektrodi (S) on sijoitettu aksiaali-sesti keskeisesti lankamaiseen koronaelektrodielement-tiin (K) nähden, siitä vastavirtaan, ja joka elektrodi (S) on yhdensuuntainen sanotun koronaelementin ja ilma-10 virtauksen suunnan kanssa. Kun ilman kuljetusjärjestely käsittää useita lankamaisia koronaelektrodielementtejä, yksi tällainen varjostuselektrodi (S) sijoitetaan jokaisen koronaelektrodielementin virtauksen tulosuuntaan. Tällaisella varjostuselektrodilla (S) on pienempi 15 varjostusvaikutus lankamaisten koronaelektrodielement-tien (K) päissä, joko siksi, ettei mikään osa varjos-tuselektrodista (S) ole sijoitettu elektrodielementin (K) päitä vastapäätä, tai koska varjostuselektrodi (S) on niin muodostettu, että etäisyys varjostuselektrodin 20 (S) ja elektrodielementin (K) välillä on suurempi elek trodielementin päissä kuin sen keskimmäisissä osissa.

On ymmärrettävää, että varjostuselektrodi voidaan myös muotoilla muilla tavoilla, jotka takaavat, että lankamaisten elektrodielementtien päissä saavute-25 taan pienempi varjostusvaikutus kuin sen keskeisissä osissa, siten että saavutetaan tasaisempi koronapurkaus ja siten myös tasaisempi koronavirran jakauma koko koronaelektrodin pituudella.

Claims (7)

11 f? 8 762

1. Sähköisen ionivirran avulla toimiva ilman kuljetusjärjestely, joka käsittää koronaelektrodin (K) 5 ja kohde-elektrodin (M), jotka on järjestetty aksiaalisen välimatkan päähän toisistaan ilmavirtausputkeen (1), kohde-elektrodin ollessa sijoitettuna toivotun ilmavirtauksen (2) suuntaan koronaelektrodista, ja lisäksi käsittää tasavirtalähteen (3), jonka toinen 10 napa on yhdistetty koronaelektrodiin ja toinen napa on yhdistetty kohde-elektrodiin, ja missä järjestelyssä koronaelektrodin muoto ja etäisyys ja jännite-ero koronaelektrodin ja sähköelektrodin välillä ovat sellaiset, että ilmaioneja synnyttävä koronapurkaus tapahtuu ko-15 ronaelektrodilla tunnettu siitä, että sähköä johtavat pinnat (4) on järjestetty koronaelektrodia (K) vastapäätä oleviin seinämiin tai vastaavien seinämien läheisyyteen; ja että sanotut sähköä johtavat pinnat (4) on yhdistetty jännitteeseen, joka on koronaelektro-20 din (K) jännitteen ja kohde-elektrodin (M) jännitteen välissä ja joka jännite on valittu siten, että se on mahdollisimman kaukana koronaelektrodin (K) jännitteestä, siten ettei mitään huomattavaa osaa koronavirrasta kulje sanotuille pinnoille (4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, jossa koronaelektrodi (K) käsittää yhden tai useampia lankamaisia elektrodielementtejä, jotka kulkevat il-mavirtausputken (l) poikki, tunn ettu siitä, että sanotut sähköäjohtavat pinnat (4) on järjestetty 30 keskenään vastakkaisille putken seinille tai niiden läheisyyteen, jotka pinnat kulkevat yhdensuuntaisina koronaelektrodin lankamaisten elektrodielementtien (K) kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, 35 tunnettu siitä, että sähköä johtavat pinnat (6), jotka on kytketty samaan jännitteeseen, on järjestetty sisäseinämiin, jotka ovat kohtisuorassa koronaelektrodin lankamaisiin elektrodielementteihin nähden, 12 «8762 tai niiden slsäselnämlen läheisyyteen; ja että nämä sähköä johtavat pinnat (6) ovat muodoltaan ympyrämäisiä ja ne ympäröivät koronaelektrodielementtien päitä jollain etäisyydellä niistä.

4. Patenttivaatimusten 2 tai 3 mukainen järjes tely, jossa koronaelektrodi käsittää ainakin kaksi lankamaista, keskenään vierekkäistä elektrodielementtiä (K), tunnettu siitä, että sähköä johtavat lisä-pinnat (5), jotka kulkevat yhdensuuntaisina ensinmai-10 nittujen sähköä johtavien pintojen (4) kanssa ja on yhdistetty sähköisesti niihin, on järjestetty lankamais-ten koronaelektrodielementtien (K) väliin siten, että yhtä monta ja enintään kaksi elektrodielementtiä (K) on sijoitettu kahden keskenään vierekkäisen sähköä johtavan 15 pinnan (4,5) väliin.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että sanotut sähköä johtavat pinnat (4,5) on maadoitettu.

6. Jonkin patenttivaatimuksen l - 5 mukainen 20 järjestely, tunnettu siitä, että että sanotut sähköä johtavat pinnat (4,5, 6) jatkuvat sekä virtauksen suuntaan, että virtauksen vastasuuntaan koronaelektro-din (K) käsittävästä ilmavirtausputken poikkileikkaus-tasosta.

7. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen järjes tely, käsittäen varjostuselektrodin (S), joka on sijoitettu koronaelektrodiin (K) nähden virtauksen tulosuuntaan ja joka on yhdistetty oleellisesti samaan jännitteeseen, kuin sanottu elektrodi, tunnettu siitä, 30 että sanottu varjostuselektrodi (S) on muotoiltu aiheuttamaan pienemmän varjostusvaikutuksen koronaelektro-din (K) lankamaisten elektrodielementtien päihin, kuin sanotun elektrodielementin keskemmälle olevissa kohdissa. 13 8 8 762