FI88521C - Foerfarande och anordning foer kontinuerlig elektrokemisk ytbelaeggning - Google Patents

Description

88521

Menetelmä ja laitteisto jatkuvan sähkökemiallisen pinnoituksen suorittamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä jatkuvan sähkökemial-5 lisen pinnoituksen suorittamiseksi. Menetelmän mukai sesti pinnoitettava esine johdetaan kulkemaan käsit-telyliuosta sisältävän käsittelyosan läpi. Käsittelyosaan järjestetään virtalähteeseen yhdistetty elektrodijärjestely, jolloin sähkövirta johdetaan 10 kulkemaan elektrodijärjestelyn elektrodien välillä.

Käsittelyliuokseen johdetaan lisäksi värähtely käsit-telyliuoksen yhteydessä olevalla ainakin yhdellä elimellä, erityisestiultraäänilähettimellä. Käsittelyn aikana käsittelyliuosta puhdistetaan käsittelyliuoksen 15 sisäisen kierrätyksen avulla, jolloin puhdistettu käsittelyliuos palautetaan käsittelyosaan.

Edellä esitetyn kaltainen sähkökemiallinen pinnoitusmenetelmä ja laitteisto on olennaisesti tunnettu 20 julkaisusta DE-25 10 092. Tästä julkaisusta tunnettu laitteisto ei sovellu jatkuvaan sähkökemialliseen pinnoitukseen. Kyseessä on lähinnä panostyyppinen prosessi. Tekniikan tason suhteen viitataan vielä julkaisuihin EP-248,118 ja US-3,420,766.

25

Yleisesti alan tekniikkaan liittyvät sähkökemialliset pinnoituslinjat ovat kooltaan massiivisia käsittäen erilliset peräkkäin järjestetyt avoimet säiliöt kullekin pinnoitusprosessin eri vaiheessa käytettävälle 30 käsittelyliuoskomponentille. Tällaiset pinnoituslinjat — kuluttavat suhteellisen paljon puhdistukseen ja pinnoitukseen käytettäviä käsittelyliuoskomponentteja, koska niiden kulutus kasvaa käytettävien kappaleiden välisiirtojen ja siten siirroista seurauksena olevien 35 käsittelyliuoskomponenttien sekaantumisen johdosta.

Lisäksi avoimet säiliöt aiheuttavat ympäristöongelmia haihtuvien käsittelyliuoskomponenttien johdosta tai ainakin suuret investointikustannukset, koska koko 2 '3521 pinnoituslinjan tarvitsema hallitila on muodostettava pinnoituksessa syntyvien höyryjen talteenotto huomioiden.

5 Tekniikan tason suhteen viitataan vielä esim. julkaisuun Trans. SAEST (89) voi. 24, no 2, p. 199-203, K. Jayaraman et ai: "Applications of gluconic acid and its salts in plating and metal finishing industries", josta tunnetaan, että samaan käsittely liuokseen 10 sisältyy sekä pinnoittava että puhdistava kemikaali-ryhmä .

Tämän keksinnön tarkoituksena on esittää parannettu menetelmä jatkuvan sähkökemiallisen pinnoituksen 15 suorittamiseksi, jolloin menetelmällä voidaan olennaisesti kohottaa alalla vallitsevaa tekniikan tasoa. Näiden tarkoitusten saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että 20 - käsittelyliuos muodostetaan sinänsä tunnetusti ainakin kaksi komponenttiryhmää käsittäväksi siten, että käsittelyliuos sisältää a) pinnoitettavaa esinettä puhdistavan kemikaalikomponenttiryhmän ja 25 b) pinnoittavan kemikaalikomponenttiryhmän, että - käsittelyliuoksen virtaus järjestetään tapahtumaan pinnoitettavan esineen liikesuuntaan nähden vastak-30 kaiseen suuntaan ja, että sisäinen kierrätys järjestetään käsittelyosasta erilliseen puhdistussäiliöön tai vastaavaan, jonka sisältämä käsittelyliuosmäärä menetelmää sovellet-35 taessa on oleellisesti käsittelyosassa olevaa käsittelyliuosmäärää suurempi.

3 88521

Edellä esitetyllä menetelmäteknisellä ratkaisulla saavutetaan lukuisa joukko etuja, joita on lueteltu seuraavassa: 5

Kun pinnoitettavien esineiden esipuhdistus (rasvan-poisto, peittaus, pesu) ja niiden pinnan aktivointi samoin kuin saostus suoritetaan kaksi komponentti-ryhmää käsittävällä käsittelyliuoksella vältetään 10 tunnetun tekniikan mukaisten ongelmallisten pesu- liuosjätteiden syntyminen samalla kun kemikaalien kulutus muodostuu kohtuulliseksi ja käsittelyaika lyhenee.

15 - Kun käsittely liuokseen johdettavan värähtelyn (joka esim. ultraääntä käytettäessä aktivoi anodia ja esineen pintaa poistamalla hapettumat) lisäksi käsittelyliuos järjestetään virtaamaan pinnoitettavan esineen liikesuuntaan nähden vastakkaiseen 20 suuntaan, vältetään mitä suurimmassa määrin anodien pinnan passivoituminen, jolloin anodien liukeneminen paranee ja menetelmässä voidaan käyttää suurempia virrantiheyksiä verrattuna tunnettuihin menetelmiin.

25 - Järjestämällä sisäinen kierrätys puhdistussäiliöön, jonka käsittelyliuosmäärä on tavallisesti käsittely-osassa olevaa käsittelyliuosmäärää suurempi, voidaan käsittelyosan käsittelyliuosmäärä minimoida luonnollisesti huomioiden muut pinnoitukseen vaikuttavat 30 osatekijät, jolloin anodit ja värähtelylähteet voidaan sijoittaa lähelle pinnoitettavana katodina olevaa esinettä ja siten tarvittavan värähtelyn tehotiheyden aikaansaamiseen tarvittava värähtely-teho (ultraääniteho) muodostuu kohtuulliseksi 35 samoin kuin elektrolyysivirran käsittelyliuoksessa aiheuttama jännitehäviö on erittäin kohtuullinen.

: Tästä on seurauksena myös se, että pinnoitusproses- sissa tärkeänä prosessisuureena olevan lämpötilan 4 38521 hallinta on suhteellisen helppoa. Tätä hallintaa helpottaa myös käsittelyliuoksen jatkuva virtaus, joka poistaa syntyvän lämmön tehokkaasti käsittelyosasta.

5 - Kun pääosa käsittelyliuoksesta on puhdistussäiliös-sä, voidaan käsittelyliuoksen puhdistus ja selkeytys suorittaa edullisella, vähän energiaa vaativalla tavalla esim. ainakin osittain ominaispainoperiaat- 10 teella käsittelyliuosta raskaampien epäpuhtauskom- ponenttien osalta.

- Menetelmää sovellettaessa voidaan käyttää käsittelyosassa suljettua, syntyvät kaasut talteenottavaa 15 rakennetta, joka on toteutettavissa taloudellisesti järkevin kustannuksin. Tällöin menetelmää sovellettaessa voidaan käyttää kemikaalikomponentteja, jotka muutoin olisivat ympäristölle haitallisia. Esimerkiksi syanidin määrää voidaan nostaa pin-20 noitusprosessin tiettyjen osatekijöiden niin vaatiessa verrattuna tunnettuihin menetelmiin, mikäli syanidia halutaan käyttää, sillä värähtelyn, erityisesti ultraäänivärähtelyn käyttö mahdollistaa ainakin joissain sovellutuksissa myös syanidin 25 käytöstä luopumisen. Luonnollisesti tällöin myös laitteistoon kohdistuvat investoinnit muodostuvat kohtuullisiksi. Suljettu rakenne mahdollistaa myös edullisten osaprosessien käyttöönoton, jollaisina voidaan mainita mm. käsittelyosan sisäinen il-30 mapuhalluskierto, joka vähentää liuoksen kulkeutu mista pinnoitettujen esineiden mukana ja kuivaa niitä.

Suoritetuissa laboratoriomittakaavaisissä kokeissa on 35 havaittu, että menetelmää sovellettaessa saavutettiin käytössä oleviin menetelmiin verrattuna 3-4,5 kertainen pinnoitteen kasvunopeus. Samoissa kokeissa havaittiin myös ns. vetyhaurausvaaran olennainen pieneneminen, 5 88521 sillä ultraääni tehostaa voimakkaasti kaasujen erkanemista käsittelyliuoksesta.

Muita keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaisia 5 piirteitä on selvitetty oheisissa epäitsenäisissä, menetelmään kohdistuvissa patenttivaatimuksissa.

Keksinnön kohteena on myös laitteisto menetelmän soveltamiseksi. Tämä laitteisto on lähemmin määritelty 10 laitteistoon kohdistuvan riippumattoman patenttivaatimuksen johdanto-osassa.

Laitteistolle pääasiassa tunnusomaiset piirteet on esitetty mainitun riippumattoman patenttivaatimuksen 15 tunnusmerkkiosassa.

Laitteistoon kohdistuvissa epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty laitteiston edullisia sovellutuksia.

20

Seuraavassa selityksessä on oheisiin piirustuksiin viitaten havainnollistettu erästä keksinnön mukaista menetelmää soveltavan laitteiston rakennetta. Piirustuksissa ; v 25 kuva 1 esittää kaaviollisena leikkauksena sivulta katsottuna laitteiston erästä sovellutusesimerkkiä, ja 30 kuva 2 esittää kuvan 1 leikkausta II-II.

. . Piirustuksiin viitaten laitteisto käsittää pääosina käsittelyosan 1 ja puhdistussäiliön 2, jolloin käsittelyosan poistopään 3 yhteyteen on sijoitettu puhdis-35 tussäiliön vaipan 2a läpäisevä poistoputki 4, jonka alapää ulottuu olennaisesti puhdistussäiliön alaosaan 6 88521 oleellisesti puhdistussäiliössä 2 olevan käsittely-liuoksen KL nestepinnan alapuolelle. Vastaavasti käsittelyosan 1 tulopäässä 5 on käsittelyosan 1 ja puhdis-tussäiliön 2 välillä tuloputki 6, jonka linjaan on 5 järjestetty toisaalta käsittelyliuoksen siirtopumppu 7 ja toisaalta lämmönvaihdinjärjestely 8 käsittelyosaan 1 syötettävän käsittelyliuoksen lämpötilan säätämiseksi prosessin toiminnan kannalta sopivaksi. Edelleen puhdistussäiliön alaosassa on yhde 9 ainakin osittain 10 selkeytysperiaatteella toimivan puhdistussäiliön pohjaan kertyvän sakan poistamiseksi. Tuloputken 5 puhdistussäiliössä 2 oleva imupää on poistoputken 4 alapäätä selvästi pystysuunnassa korkeammalla sekä vaakasuuntaisesti siitä puhdistussäiliön 2 dimensioiden 15 määrittämissä puitteissa mahdollisimman kaukana, jolloin varmistetaan se, että tuloputkeen siirtyvä käsittelyliuos on läpikäynyt puhdistusprosessin. Kuvasta 1 on erityisesti havaittavissa, että käsittelyosan 1 poistopäässä 3 on varsinaiseen kappaleiden 20 tai esineiden E puhdistus- ja pinnoitusosaan liittyvä ylivuotokaukalo 10, joka on alaosastaan yhteydessä poistoputkeen 4.

Pinnoitusprosessin aikana käsittelyliuoksen virtaus 25 on jatkuvaa, jolloin termeillä poistopää 3 ja tulopää 5 tarkoitetaan juuri käsittelyliuoksen virtaussuuntaa käsittelyosassa (nuoli VS). Sekä käsittelyosa 1 että puhdistussäiliö 2 ovat esitetyssä sovellutuksessa suljettuja säiliöitä, joista nesteen ja/tai kaasujen 30 siirto ympäröivään tilaan on prosessin käyttäjän hallittavissa. Toisin sanoen hallitsemattomia päästöjä ei synny suljetun rakenteen johdosta. Käsittelyosan 1 vaippaan la, sen poistopäähän 3 on muodostettu aukko, josta käsiteltävät kappaleet tai esineet E syötetään 35 käsittelyosaan ja siten käsittelyliuokseen. Kuvan 1 mukaisesti syöttöaukossa on siirtokuljetin 11. Esineet E siirtyvät kuljettimelta li käsittelykuljettimelle 12, joka on järjestetty käsittelyosan 1 pituussuuntaisesti 7 88521 siten, että sen ensimmäinen osa 12a on vaakasuora ja toinen osa 12b käsittelyosan poistopään 5 läheisyydessä on vinosti ylöspäin nouseva, jolloin kuljettimen toisen osan 12b jälkiosa ylittää käsittelyliuoksen KL 5 pinnan käsittelyosan 1 sisällä. Käsittelykuljetin 12 voi rakenteellisesti olla esim. nauha-, raappa- tms. kuljetin tai sähkömagneettinen kuljetin. Kuten kuvasta 1 on havaittavissa, käsittelyosan 1 vaipan la pohjamuoto vastaa käsittelykuljettimen muotoa sivulta 10 katsottuna, t.s. pohjamuoto on ensimmäisen osan 12a kohdalla vaakasuora ja toisen osan kohdalla vinosti ylöspäin poistopäätä kohti suuntautuva. Käsittelykul-jettimeen voidaan järjestää lisäksi erityisesti ensimmäisen osan 12a alueelle, jolla varsinainen 15 puhdistus- ja pinnoitusprosessi tapahtuu, laitteet (ei esitetty) , joilla esineiden asemaa käsittelykuljettimen suhteen muutetaan satunnaisessa järjestyksessä esineiden ollessa käsittelykuljettimella. Tämä on erityisen edullista silloin, kun käsitellään pienkap-20 paleita, jolloin esineiden liikuttelulla voidaan varmistua siitä, että esineiden puhdistus ja pinnoitus tapahtuu mahdollisimman tasaisesti.

Keksinnön mukaisesti käsittelyosaan 1, käsittelyliuok-: ·*: 25 sen KL sisään on sijoitettu värähtelyelimiä 13 erityi sesti käsittelykuljettimen 12 ensimmäisen osan 12a alueelle. Esitetyssä sovellutuksessa värähtelyelimien aktiivinen osa, erityisesti ultraäänilähettimet, on sijoitettu käsittelykuljettimen 12 esineitä kannattavan 30 osan alapuolelle. Vastaavasti käsittelyliuokseen, käsittelykuljettimen 12 esineitä kannattavan osan yläpuolelle on sijoitettu mainittua värähtelyä takai-*· sin käsittelyliuokseen päin heijastavat elimet, esim.

laattamaiset levyt kunkin ultraäänilähettimen 13 35 vaikutusalueelle. Heijastavat elimet 14 voivat koostua ____ useammasta levystä tai elimet voivat koostua yhtenäisestä käsittelyosaan sijoitetusta olennaisesti vaakasuorasta levyrakenteesta. Esineiden E yläpuolelle 8 88521 on järjestetty heijastavien elimien 14 alapuolelle anodeina toimivat elektrodit 15.

Varsinainen sähköinen järjestely käy ilmi kuvasta 2, 5 joka esittää leikkausta II-II kuvasta 1. Anodiyksiköitä on sijoitettu sekä käsittelykuljettimen 12 ensimmäisen osan 12a kohdalle käsittelyosaan 1 pituus- että leveyssuunnassa useampia peräkkäin. Vastaavasti käsittelykuljettimella 12 olevat esineet E on kytketty 10 katodipotentiaaliin kuvasta 2 ilmenevällä johdinjärjes-telyllä 16.

Edelleen käsittelyosassa 1 on sisäinen kuivauskierto, joka on järjestetty käsittelyosan poistopäätä 3 ja 15 tulopäätä 5 yhdistävän kanaviston 16 avulla, johon on järjestetty puhallin 17 tai vastaava ilmavirtauksen kierrättämiseksi käsittelyosan poistopäästä 3 käsittelyosan tulopäähän 5, jolloin ilmavirtaus huuhtelee pinnoitettuja esineitä käsittelykuljettimen 12 toisen 20 osan 12b sen osuuden alueella, joka sijoittuu käsit- telyliuoksen yläpinnan yläpuolelle käsittelyosan sisäpuolella. Näin ollen pinnoitetut esineet voidaan poistaa olennaisesti kuivina pinnoitusprosessista ja samalla säästää käsittelyliuosta. Kanavistoon 16 25 voidaan tarvittaessa yhdistää suodatusyksikkö ja/tai nesteenpoistoyksikkö, joka pitää kiertävän kaasun ominaisuudet prosessin toiminnan kannalta sopivina. Kuten kuvasta 1 havaitaan, jää käsittelyosan 1 vaipan la yläpinnan ja käsittelyliuoksen KL nestepinnan 30 väliin kaasutila nimenomaan ylivuotokaukalon 10 seinämän 10a yläreunan sijoituksen johdosta, jolloin siis sekä esineiden E syöttö (kuljetin 11) että esineiden E poisto (käsittelykuljetin 12, toinen osa 12b) ovat yhteydessä kaasutilaan.

Kuten edellisestä on havaittavissa, menetelmää soveltava laitteisto on erittäin kompakti ja estää tehokkaasti käsittelyosassa syntyvien höyryjen samoin kuin 35 9 88521 muiden epäpuhtauksien pääsyn hallitsemattomasti ympäröivään tilaan. Prosessin mitoituksen kannalta on edullista, että käsittelyosa 1 on siis periaatteelliselta muodoltaan tunnelimainen ja siinä tapahtuu 5 käsittelyliuoksen virtausta puhdistettavien ja pinnoitettavien esineiden kulkusuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Tällöin on edullista, että käsittelyliuoksen KL määrä käsittelyosassa 1 pyritään minimoimaan luonnollisesti huomioiden tarvittava kapasi-10 teetti, sähköteho ja värähtelyteho.

On selvää, että osien 13-15 sijoittelu käsittelyosassa 1 samoin kuin käsittelykuljettimen 12 rakenne voivat keksinnön puitteissa vaihdella huomattavasti. Käsittely 15 tapahtuu kunkin esineen osalta vaiheittain eli käsittelyosaan muodostuu vyöhykkeitä erityisesti sen pituussuunnassa. Osien 13-15 toiminnallisia ominaisuuksia sekä niiden sijoittelua samoin kuin käsittelykuljettimen 12 rakennetta ja toimintaa muuttamalla ja 20 säätämällä on mahdollista aikaansaada käsittelyosaan vyöhykkeet, joissa kussakin tapahtuu tietty vaihe, esim. pesu-, rasvanpoisto-, peittaus- ja pinnoitus-vaihe.

25 Käsittelyosan 1 käsittelyliuostilavuus on edullisesti kooltaan 1/40-1/80 prosessin käsittelyliuoksen kokonaistilavuudesta. Tällöin valtaosa käsittelyliuoksesta on puhdistumassa puhdistussäiliössä 2. Käsittelyosan 1 pieni käsittelyliuostilavuus mahdollistaa siis sen, 30 että anodit 15 ja pinnoitettavat esineet E saadaan lähelle toisiaan ja jännitehäviö ja samalla tehohäviö pienenevät olennaisesti. Tästä seuraa pienentynyt sähkönkulutus ja pienentynyt jäähdytys- ja tuuletus-tarve. Laboratoriomittakaavassa tehdyissä kokeissa on 35 päästy ultraäänen tehotiheyksiin 30 W/dm3, joka on jo varmasti riittävä suurimmassa osassa kyseeseen tulevia 1« 3 8 521 prosesseja. Luonnollisesti laitteisto on varustettavissa tehonsäätölaittein, jolloin tehonsäätö on mahdollista. Jos esim. oletetaan käsittelyosassa 1 oleva käsittely liuosmäärä 100 litraksi, saadaan edellä mainitulla 5 tehotiheydellä vaadittavaksi kokonaistehoksi 3 kW, mikä on värähtelytehona varsin realistinen ja saavutettavissa ultraäänilähetinjärjestelyllä. Näin ollen voidaan todeta, että värähtelytehon tarve pysyy erittäin kohtuullisena.

10

Puhdistussäiliössä 2 voidaan puhdistukseen käyttää selkeytysperiaatteen lisäksi myös erillisiä puhdistus-säiliön sisällä olevia tai siihen yhteydessä olevia elimiä (ei esitetty piirustuksissa), kuten syklonia, 15 linkoa tai suodatinta/suodattimia.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteistolle on olennaista, että käsittelyliuos on muodostettu kaksi komponenttiryhmää käsittäväksi. Tällöin siis käsittely-20 liuoksessa KL on mukana varsinaisten saostuskemikaalien (pinnoittava kemikaalikomponenttiryhmä) lisäksi puhdistava komponenttiryhmä, esim. natriumglukonaatti. Kokeellisesti on todettu, että näiden komponenttiryh-mien suhdetta voidaan varioida laajoissa rajoissa 25 sekä kummankin komponenttiryhmän sisällä että niiden kesken ilman, että prosessin saostushyötysuhde muuttuu oleellisesti (esim. sinkkikylvyn Zn/NaCN -suhde voi olla jopa 1:1 tai voidaan käyttää jopa alkaalikylpyä ilman syanidilisää). Myös suuria syanidimääriä voidaan 30 käyttää käsittelyosan suljetun rakenteen ansiosta.

Prosessissa voidaan käyttää pinnoittavana kemikaalikom-ponenttiryhmänä yleisesti tunnettuja elektrolyyttikyl-pyjä, kuten esim. happamia, aikalisiä metallikylpyjä. Puhdistavana kemikaalikomponenttiryhmänä voi tulla 35 kyseeseen esim. NTA (nitrilotrietikkahappo), EDTA

(etyleenidiaminitetraetikkahappo), glukonaatteja, il 38521 esim. natriumglukonaatti. Suoritetuissa laboratoriokokeissa on todettu, että edellä mainittuja komponentteja voidaan käyttää joko yksittäin tai yhdessä puhdistavan kemikaalikomponenttiryhmän aikaansaamises-5 sa, jolloin niiden pitoisuudet käsittelyliuoksessa ovat olleet 10-15 g/1.

Claims (12)

12 38521

1. Menetelmä jatkuvan sähkökemiallisen pinnoituksen 5 suorittamiseksi, jolloin pinnoitettava esine (E) johdetaan kulkemaan käsit-telyliuosta (KL) sisältävän käsittelyosan (1) läpi, jolloin 10 - käsittelyosaan (1) järjestetään virtalähteeseen kytketty elektrodijärjestely (15, 16), jolloin sähkövirta johdetaan kulkemaan elektrodijär jestelyn elektrodien välillä, jolloin 15 - käsittelyliuokseen (KL) johdetaan lisäksi värähtely käsittelyliuoksen yhteydessä olevalla, ainakin yhdellä elimellä, erityisesti ultraäänilähettimellä (13) ja 20 käsittelyn aikana käsittelyliuosta puhdistetaan käsittelyliuoksen sisäisen kierrätyksen avulla, jolloin puhdistettu käsittelyliuos palautetaan käsittelyosaan (1), 25 tunnettu siitä, että - käsittelyliuos (KL) muodostetaan sinänsä tunnetusti ainakin kaksi komponenttiryhmää käsittäväksi siten, 30 että käsittelyliuos sisältää a) pinnoitettavaa esinettä puhdistavan kemikaalikomponenttiryhmän ja b) pinnoittavan kemikaalikomponenttiryhmän, että 35 - käsittelyliuoksen virtaus järjestetään tapahtumaan oleellisesti pinnoitettavan esineen (E) liikesuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan, ja että 13 <8521 sisäinen kierrätys järjestetään käsittelyosasta erilliseen puhdistussäiliöön (2) tai vastaavaan, jonka sisältämä käsittelyliuosmäärä menetelmää sovellettaessa on oleellisesti käsittelyosassa (1) 5 olevaa käsittelyliuosmäärää suurempi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhdistava kemikaalikomponenttiryhmä muodostetaan NTA:sta (nitrilotrietikkahaposta), 10 EDTA:sta (etyleenidiaminitetraetikkahaposta) ja/tai glukonaatista, kuten natriumglukonaatista ja että pinnoittava kemikaalikomponenttiryhmä muodostetaan happamasta tai alkalisesta elektrolyyttikylvystä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että puhdistavan kemikaalikomponet-tiryhmän pitoisuus käsittelyliuoksessa on 10-15 g/litra.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käsittelyosan (1) käsittelyliuostilavuus on kooltaan 1/40-1/80 (neljäskymmenesosan-kahdeksaskym-menesosan suuruiseksi) pinnoitusprosessissa olevan • käsittelyliuoksen kokonaistilavuudesta. V 25

5. Laitteisto jatkuvan sähkökemiallisen pinnoituksen suorittamiseksi, laitteiston käsittäessä - käsittelyosan (1), jonka kautta pinnoitettava 30 esine (E) johdetaan käsittelyosassa olevia siir- '..1 toelimiä (12) käyttäen, - käsittelyosassa (l) olevan käsittelyliuoksen (KL), ; ]·. 35 - käsittelyosaan (1) sijoitetun elektrodi järjestelyn (15, 16) sähkövirran johtamiseksi elektrodijärjes-telyyn yhteydessä olevan virtalähteen avulla elektrodijärjestelyn elektrodien välillä, 14 38521 - elimet (13), kuten ainakin yhden ultraääni lähettimen värähtelyn johtamiseksi käsittelyliuokseen, 5. käsittelyosaan (1) virtausyhteydessä olevan puhdis- tussäiliön tai vastaavan (2) ja elimet (7) käsittely liuoksen (1) sisäisen kierrätyksen aikaansaamiseksi ja 10. elimet käsittelyliuoksen puhdistamiseksi mainitun sisäisen kierron aikana, tunnettu siitä, että 15. käsittelyliuos (1) käsittää sinänsä tunnetusti ainakin kaksi komponenttiryhmää, jossa on a) pinnoitettavaa esinettä puhdistava kemikaa-likomponenttiryhmä ja b) pinnoitettava kemikaalikomponenttiryhmä, 20 että - käsittelyliuoksen (KL) poistoputki (4) tai vastaava yhde käsittelyosan (1) ja puhdistussäiliön (2) tai vastaavan välillä on sijoitettu käsittelyosan 25 siihen päähän, josta esineet (E) johdetaan käsit telyosaan (l), ja että käsittelyliuoksen tuloputki (6) tai vastaava on sijoitettu siihen päähän käsittelyosaa (1), josta pinnoitetut esineet (E) poistetaan käsittelyosasta (1) ja että 30 - sisäistä kierrätystä varten varattu käsittelyosasta (1) erillinen puhdistussäiliö (2) tai vastaava on käsittelyliuostilavuudeltaan järjestetty oleellisesti käsittelyosan (l) käsittelyliuostilavuutta 3. suuremmaks i. 15 88521

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelyosassa (1) siirtoelin on käsittelykuljetin (12) , jonka pinnoitettavia esineitä (E) vastaanottava pää on korkeussuunnassa 5 olennaisesti alempana kuin mainitun käsittelykuljet-timen (12) vastakkainen pää, josta pinnoitetut esineet on järjestetty poistettaviksi käsittelyosasta (1).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, 10 tunnettu siitä, että käsittelykuljetin (12) on muodostettu kaksiosaiseksi siten, että sen ensimmäisen osan, sopivimmin vaakasuoran osan (12a) kohdalle on sijoitettu elimet (13-15) elektrodijärjestelyn ja värähtelyn aikaansaamiseksi, ja että mainitun käsit-15 telykuljettimen toinen osa on järjestetty vinosti ylöspäin suuntautuvaksi, jolloin mainitun toisen osan (12b) yläosa on käsittelyosassa olevan käsittelyliuok-sen nestepinnan yläpuolella.

8. Patenttivaatimusten 5-7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että elimet värähtelyn johtamiseksi käsittely liuokseen käsittävät lähetinosan, kuten ultraäänilähettimen (13) sekä sen vaikutusalueelle sopivimmin pinnoitettavien esineiden liiketason 25 vastakkaiselle puolelle mainittuun värähtelylähteen si joituskohtaan nähden sijoitetun ainakin yhden heijastavan elimen (14) muodostaman yhdistelmän. — 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, 30 tunnettu siitä, että elektrodijärjestely on sijoitettu mainitun kaksiosaisen värähtelylaitteiston . . (13, 14) väliin.

10. Patenttivaatimusten 5-7 mukainen laitteisto, 35 tunnettu siitä, että käsittelyosaan (1) on käsittelyliuoksen (KL) nestepinnan ja käsittelyosan vaipan (la) yläpinnan väliin järjestetty kaasutila, johon on järjestetty erityisesti esineiden (E) 16 p 8 521 poistokohtaan kaasupuhallus niiden kuivattamiseksi sopivimmin käsittelyosan (1) kaasutilavuuden sisäisellä kierrätysjärjestelyllä, joka käsittää kanaviston (16) sekä kanavistoon (16) yhteydessä olevan puhaltimen 5 (17) tai vastaavan muodostaman yhdistelmän.

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käsittelyliuoksen poisto käsittelyosasta (1) on järjestetty ylivuotoperiaatteel- 10 la, jolloin käsittelyosaan (1) on muodostettu ylivuoto-kaukalo (10) tai vastaava, joka on yhteydessä pois-toputkeen (4) tai vastaavaan, joka on yhteydessä puhdistussäiliöön (2) tai vastaavaan.

12. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tuloputkeen (6) tai vastaavaan on järjestetty lämmönvaihdin (8) tai vastaava elin käsittelyosaan (1) johdettavan käsittelyliuoksen (KL) lämpötilan säätämiseksi prosessin kannalta sopivaksi. 20 17 28521