FI88468C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av en ljusvaogsledningskabel - Google Patents

Description

1 β 8 4 6 8

Menetelmä ja laite valoaaltojohdinkaapelin valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä valoaaltojohdinkaapelin valmistamiseksi, jonka yhteydessä metallinauhaa, 5 jonka leveys on välillä 15 - 80 mm ja seinämäpaksuus välillä 0,2 - 2,5 mm, jolloin leveyden suhde seinämäpaksuu-teen on välillä 15 - 50, vedetään jatkuvasti varastokelal-ta, leikataan pitkittäisreunoistaan ja vähitellen muotoillaan rakoputkeksi, ja viedään valoaaltojohtimet vielä 10 avoimena olevaan rakoputkeen, jolloin ensimmäisessä muo-toilurullista muodostuvassa muotoiluvaiheessa ensiksi ainoastaan metallinauhan reuna-alueille annetaan valmistettavan putken kaarevuus, että rakoputki hitsataan pitkit-täissaumalla ja hitsattu putki kuljetetaan putkeen hit-15 sauskohdan takana tarttuvan vetolaitteen avulla valmis-tuslaitteiston läpi.

Informaation siirtämiseksi valoaalto johtimien avulla on tunnettu valoaaltojohdinkaapeli, joka muodostuu pit-kittäissaumalla hitsatusta ja aallotetusta metalliputkes-20 ta, johon valoaaltojohtimet on sovitettu. Sellaiset kaapelit voidaan valmistaa lähes mielivaltaisiin pituuksiin (DE-hakemusjulkaisu 27 43 260). Tämä kaapeli ei sovellu . . laskettavaksi veden alle, koska aaltovaippa ei yleensä voi kestää yli 100 baria olevia paineita. Valoaaltojohtimien 25 avulla tapahtuvan informaatioiden valtamerentakaisen siirron yhteydessä käytettäväksi tarvitaan sen vuoksi uusi kaapelityyppi, jossa toisaalta herkät valoaaltojohtimet on suojattu paineelta ja värähtelyiltä ja jolla pystytään ylittämään suuria matkoja. Koska valoimpulsseiksi muunne-30 tut informaatiot ovat vaimennuksen alaisena, on välttämätöntä sovittaa tietyin välein vahvistimia, jotka elvyttävät valoimpulssit. Näitä vahvistimia täytyy syöttää virralla. Näiden tehtävien täyttämiseen soveltuu paksuseinäinen putki, joka on sähköä hyvin johtavaa metallia kuten 35 kuparia tai alumiinia. Paksuseinäinen putki suojaa toi- 2 88468 saalta valoaaltojohtimia ulkoiselta paineelta, joka suurissa meren syvyyksissä voi olla jopa 1000 baria ja tarjoaa toisaalta suuren poikkileikkauspintansa vuoksi mahdollisuuden vahvistimien syöttämiseen virralla, ilman että 5 putken poikkileikkaus kuumenee luvattomassa määrin, jolloin valoaaltojohtimet voisivat vahingoittua.

Suuren paineen kestämiseksi täytyy valoaaltojoh-timia ympäröivällä putkella olla tietty halkaisijan ja seinän paksuuden välinen suhde. Sellaiset putket voidaan 10 valmistaa ainoastaan hitsausmenetelmällä, jonka yhteydessä valoaaltojohtimet sijoitetaan putkeen välittömästi ennen hitsausta. Äärimmäisen suuren painerasituksen vuoksi lähdetään suhteellisen pienistä putken läpimitoista, vaikka samalla vaaditaan useita kilometrejä suuria pituuksia 15 yhtenä kappaleena kaapelin jatkoskohtien välttämiseksi. Mainituista syistä tarjoutuvat putket, joiden ulkohalkai-sija on välillä 5 ja 10 mm ja joiden vastaava seinän paksuus on 0,2 - 1,0 mm.

Nämä mitoitukset omaavien putkien jatkuva valmistus 20 aiheuttaa suuria vaikeuksia. Ohutseinäisten putkien yhteydessä esiintyviin voimiin verrattuna, jotka vetolait-teen täytyy saada aikaan, voimat ovat erittäin suuria. Nauha puhdistetaan ensiksi orgaanisella liuottimena ja leikataan tämän jälkeen reunoistaan, jotta putken läpimit-25 ta voidaan säätää täsmällisesti ja jotta hitsauksen yhteydessä ovat esillä oksidivapaat nauhanreunat. Tämän jälkeen nauha muotoillaan rakoputkeksi useissa muotoiluvai-heissa. On helposti kuviteltavissa, että sekä reunojen leikkaamiseen että myös putken muotoiluun käytettävät voi-30 mat ovat paksuseinäisten putkien yhteydessä oleellisesti suuremmat kuin ohutseinäisten putkien yhteydessä.

Samanaikaisesti pienen läpimitan omaavan putken yhteydessä putken poikkileikkaus ei riitä näiden suurien voimien siirtämiseen. Seurauksena on putken repeäminen.

35 3 88468

Vaikeuttavana seikkana on lisäksi se, että putki kuumenee pienen läpimittansa vuoksi hitsauksen yhteydessä koko kehältään, niin että hitsauskohdassa putki menettää huomattavasti vetolujuuttaan.

5 Koska sangen suuren seinän paksuuden vuoksi suuret virranvoimakkuudet ovat hitsaamiseksi välttämättömät, on ääritapauksissa putken koko poikkileikkaus kuumentunut punahehkulle. Suuren kuumuuden vaikutuksesta vahingoittuvat myös putken sisällä sijaitsevat valoaaltojohtimet. 10 Esillä olevan keksinnön tehtävänä on sen vuoksi saada aikaan menetelmä, jonka avulla pienen halkaisijan omaavia paksuseinäisiä putkia voidaan ongelmattomasti valmistaa jatkuvana työtapana muotoilemalla metallinauha ra-koputkeksi ja hitsaamalla sen jälkeen pitkittäissauma. 15 Erityisesti tulee voida valmistaa pienemmän halkaisijan kuin 15 mm ja suuremman seinän paksuuden kuin 0,3 mm omaavia putkia. Putkessa mahdollisesti olevien sähköisten tai optisten johtimien vahingoittaminen hitsauslämmöllä on estettävä.

20 Tämä tehtävä ratkaistaan seuraavien tunnusmerkkien yhdistelmällä: a) Metallinauhaa ajetaan hitsauskohdan edessä sää-dettävästi, b) välittömästi hitsauskohdan takana ainakin 60 % 25 putken kehäpinnasta päästetään jäähdytysväliaineella täytettyyn säiliöön.

Leveyteensä verrattuna erittäin paksuseinäistä metallinauhaa tasataan ajamalla ja vastaavasti kompensoidaan suuri osa ennen hitsauskohtaa tuotettavista voimista jo ·'.! 30 hitsauskohdan edessä.

Koska putkea jäähdytetään voimakkaasti hitsauskohdan alueella, rajoittuu käytetyn hitsausenergian johdosta kuumentunut putken seinäalue ainoastaan hitsisaumaan. Edullisesti jäähdytetään vähintään 60 % putken kehäpin-35 nasta. Hitsisaumaa ei saa jäähdyttää suoraan jäähdytysvä- 4 88468 naineella, koska silloin ovat vaarana hitsausvirheet esim. hitsisaumassa esiintyvien ilmakuplien muodossa. Jäähdytys voidaan suorittaa putkea ruiskuttamalla tai erityisen edullisesti viemällä putki vesikylvyn läpi. Myös 5 molempien jäähdytysten yhdistelmä on mahdollinen.

Jotta hitsauskohdan edessä ei tarvita lisäkäyttö-laitetta nauhaa ajetaan keksinnön erään erityisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti reunojen leikkaamisen aikana. Koska reunojen leikkaamiseen käytetään rullasaksia, 10 on sellaisten rullasaksien käyttö erittäin yksinkertainen toteuttaa. Tällöin voidaan käyttää joko ainoastaan yhtä rullasaksien rullista tai myös molempia rullia.

Juuri paksuseinäisten metallinauhojen yhteydessä on ehdottomasti välttämätöntä, että nauhan muotoilun yhtey-15 dessä putkeksi muotoillaan ensiksi metallinauhan reuna-alueet, jotta metallinauhan toisiinsa kiinni hitsattavien päätypintojen yhdensuuntaisuus on taattu. Tähän muotoiluun käytetään tarkoituksenmukaisesti muotoilurullia.

Keksintöä edelleen kehitettäessä on osoittautunut 20 mielekkääksi käyttää ainakin yhtä muotoilurullista. Laitteiston tehon kohottamiseksi on edullista, jos putkea vedetään vielä hitsauksen jälkeen, ts. pienennetään läpimitaltaan. Putken halkaisijan/seinän paksuuden saman suhteen yhteydessä voidaan lähteä suuremmasta nauhan leveydestä. 25 Keksinnön kohteena on myös menetelmän suorittami seksi tarkoitettu laite. Tällainen sinänsä tunnettu laite muodostuu metallinauhan ja valoaaltojohtimen laskulait-teesta, reunaamislaitteesta, metallinauhan putkeksi muotoilevasta, useista muotoiluvaiheista koostuvasta muotoi-30 lulaitteesta, rakoputken hitsaavasta hitsauslaitteesta sekä hitsattuun putkeen tarttuvasta vetolaitteesta. Tällaisen laitteen yhteydessä on keksinnölle tunnusomaista, että reunaamislaite muodostuu rullasaksista, jolloin ainakin yksi rullista on säädettävän tasavirtamoottorin avulla 35 käytetty, että ainakin ensimmäinen muotoiluvaihe on rul- 5 88468 latyökalu, joista rullista ainakin yksi on säädetyn tasavirtamoottorin käyttämä, ja että välittömästi hitsauskoh-dan taakse on sovitettu jäähdytysainesäiliö, jonka läpi putki voidaan viedä, jolloin jäähdytysaineen pinta on ase-5 tettu siten, että jäähdytysväliaine ympäröi ainakin 60 % putken kehästä.

Putken erilaisiin mitoituksiin mukauttamiseksi jäähdytysainesäiliö on tarkoituksenmukaisesti korkeudeltaan säädettävä.

10 Jäähdytysainesäiliössä on kansi, jolloin kanteen on sovitettu liitäntä imupumppua varten. Täten voidaan höy-rytilaan jäähdytysväliaineen yläpuolelle tuottaa alipaine, joten estetään se, että jäähdytysainehöyry pääsee välittömästi jäähdytysainesäiliön eteen sovitettuun hitsauskoh-15 taan. Hitsauskohdan ja vetolaitteen väliin, edullisesti jäähdytysainesäiliön ja vetolaitteen väliin on sovitettu vetorengas, joka kuten edellä mainittiin, pienentää putken läpimittaa.

Erityisen edullisesti hitsauslaite on volframi-20 inerttikaasu-hitsauslaite käsittäen ainakin kaksi elektrodia. Useampia elektrodeja käyttämällä hitsausvirta voidaan jakaa pitemmälle hitsisaumalle.

. . Keksinnön mukainen menetelmä on erityisen edulli sella tavalla käyttökelpoinen optisten kaapeleiden valmis-25 tukseen, joissa on metallivaippa, jonka sisään herkät valoasitojohtimet on sovitettu. Halkaisijan suhde seinän paksuuteen on tällöin välillä 5 ja 30. Raaka-aineena käytetään sähköä hyvin johtavaa metallia kuten kuparia tai alumiinia sekä niiden seoksia.

·.: 30 Keksintöä selitetään lähemmin kuvioissa 1-6 kaa vamaisesti esitettyjen suoritusesimerkkien yhteydessä.

Kuvio 1 esittää laitteen sivukuvantoa, joka on tarkoitettu keksinnön mukaista menetelmää varten käytettäväksi .

35 6 88468

Nauhanlaskurullalta 1 vedetään alumiininauhaa 2, joka on esim. 25 mm leveää ja jonka seinän paksuus on 1,1 mm. Nauhanpesussa 3 nauhasta 2 poistetaan rasva ja se puhdistuu. Reunaamislaitteessa 3 nauhanreunat leikataan ja 5 nauha saatetaan leveyteen 21 mm. Siten on taattu, että rakoputken halkaisija on aina sama. Sen lisäksi ovat hit-sauslaitteen käytettävinä oksldivapaat pinnat. Reunaamis-laitteen 4 takana nauha 2 muotoillaan muotoilulaitteessa 5 useissa vaiheissa rakoputkeksi 6. Ensimmäinen muotoilu-10 vaihe 7 on rullatyökalu - kuten myöhemmin vielä selitetään - jota vastoin seuraavat muotoiluvaiheet ovat kartiomai-sesti muotoiltuja putkia ja niiden perään sovitettuja renkaita. Ensimmäisen muotoiluvaiheen 7 edessä valoaaltojoh-timet 8 sijoitetaan vielä avonaiseen rakoputkeen.

15 Muotoilulaitteen 5 takana sijaitsee hitsauslaite 9, joka on tarkoituksenmukaisesti sellainen hitsauslaite, jossa käytetään volframihitsauspuikkoa inerttikaasukehäs-sä.

Hitsattu putki 10 tuodaan välittömästi hitsauslait-20 teen takana vesisäiliöön 11, jossa se jäähtyy. Jäähdytyksen jälkeen putki 10 voidaan vetää vetorenkaan 12 läpi, joka pienentää hitsatun putken 10 ulkohalkaisijan. Veto-laitteena toimii tarkoituksenmukaisesti kiristyspihtiveto-elin 13, joka muodostuu useista putkeen 10 tarttuvista ja 25 sen jälleen vapauttavista kiristyspihtipareista, jotka on kiinnitetty päättömään käytettyyn ketjuun. Valmis tuote voidaan sen jälkeen kelata varastokelalle 14. Sellainen laite on jäähdytyslaitetta 11 lukuun ottamatta sinänsä tunnettu. Tämän tunnetun suoritusmuodon yhteydessä alumii-30 ninauha 2 ja vast, hitsattu putki vedetään laitteiston läpi yksistään kiristyspihtivetoelimen 13 tuottamien voimien avulla.

Paksuseinäisten ja pienen halkaisijan omaavien putkien yhteydessä tämä laite ei ole käyttökelpoinen ilman : 35 ratkaisevia muutoksia, koska muotoiluvoimat ovat paksusei- 7 88468 näisten nauhojen yhteydessä niin suuret, että siten määritellyn putken pieni poikkileikkaus ei riitä siirtämään hitsauskohdan 9 edessä esiintyviä voimia. Putki repeää.

Keksinnön mukainen laite eroaa tunnetusta laittees-5 ta sikäli, että reunaamislaite 4 sekä ensimmäinen muotoi-luvaihe 7 ovat käytettyjä. Siten metallinauhaan 2 kohdistuu hitsauskohdan 9 edessä työntö, joka ottaa vastaan suuren osan voimista. Lisäksi jäähdytyslaite 11 huolehtii siitä, että putken koko poikkileikkaus ei kuumene syötetyn 10 hitsausvirran vaikutuksesta, vaan kuumeneminen rajoittuuu hitsisauman alueelle.

Kuviot 2-5 esittävät muunnoksia.

Kuviossa 2 on sivukuvantona esitetty reunaamislaite 4, joka muodostuu kahdesta rullasta 15 ja 16, joiden vä-15 liin alumiininauha 2 viedään. Rullassa 15 on kaksi leik-kuureunaa 17 ja 18, jotka leikkaavat nauhasta 2 sivukais-taleet 19 ja 20, jotka kelataan sinänsä tunnetulla tavalla. Rullassa 16 on toisella sivullaan hammashihnapyörä 21. Rulla 16 on hammashihnapyörän 21 ja hammashihnan 22 väli-20 tyksellä säädetyn tasavirtamoottorin 23 käyttämä. Kuvio 3 esittää reunaamislaitteen 4 kuvantoa metallinauhan kulkusuunnassa. Kuvio 4 esittää ensimmäistä muotoiluvaihetta 7 nauhan 2 suunnassa katsottuna. Tämä muotoiluvaihe muodostuu kalibrointirullasta 24 sekä kahdesta tukirullasta 25 : 25 ja 26. Kalibrointirullassa 24 on poikkileikkauksesta katsottuna päissään kaarevat alueet 27 ja 28, joiden kaare-vuussäde vastaa likimain hitsatun putken 10 kaarevuussä-dettä. Tukirullien 25 ja 26 vaippapinta on tehty vastaavasti kaarevaksi. Kalibrointirullan 24 kehäpinnan keskellä 30 oleva syvennys 24a mahdollistaa valoaaltojohtimien 8 sijoittamisen muotoilulaitteen 5 eteen. Metallinauhan 2 kulkiessa ensimmäisen muotoiluvaiheen läpi kalibrointirulla 24 ja tukirullat 25 ja 26 antavat metallinauhan 2 reuna-alueille 29 ja 30 halutun kaarevuuden. Hitsattaessa metal-35 linauhan 2 leikatut reunapinnat sijaitsevat yhdensuuntai- 8 88468 sesti toisiaan kohti, ts. ne koskettavat toisiaan koko pinnaltaan. Erittäin paksujen metallinauhojen ollessa kyseessä tämä ihannetila ei ole saavutettavissa. Tällöin selviydytään sillä, että nauhanreunat viistotaan reunaa-5 mislaitteen 4 takana ei-esitetyllä tavalla.

Koska paksuseinäisten nauhojen yhteydessä reuna-alueiden 29 muotoilu pienen kaarevuussäteen omaaviksi kaariksi vaatii suuria voimia, kalibrointirullaa 24 käytetään säädettynä säädetyn tasavirtamoottorin 31 avulla. Mootto-10 reiden 23 ja 31 säätö tapahtuu kiristyspihtivedon käyttö-nopeuden välityksellä. Hienoimmalla säädöllä saadaan aikaan, ettei lainkaan suhteellista liikettä esiinny käytettyjen rullien 15 ja vast. 24 ja metallinauhan 2 välillä.

15 Kuvio 5 esittää hitsauslaitetta 9 sekä perään kyt kettyä jäähdytyslaitetta 11.

Hitsauslaitteena käytetään erityisen edullisesti volframi-inerttikaasuhitsauspoltinta, joka käsittää kolme peräkkäin sovitettua elektrodia 9a, 9b ja 9c. Sellainen 20 elektrodisovitus jakaa suurien seinän paksuuksien hitsaukseen vaadittavan suuren virran voimakkuuden kolmelle elektrodille, niin että syntyy pitkänomainen hitsauskylpy. Hitsattu putki 10 pääsee sen jälkeen vesisäiliöön 32, joka on varustettu raikkaan veden tuloaukolla 33 ja lämmenneen 25 jäähdytysveden ylijuoksutusaukolla 34. Ylijuoksutusputken 34 kautta virtaava jäähdytysvesi pääsee toiseen jäähdytys-säiliöön 35, josta se virtaa lämpötilan mukaisesti takaisin säiliöön 32 tai ylijuoksutusputken 36 kautta pois. Säiliön 32 kannessa on putkiliitäntä 37, johon on liitetty 30 ei-esitetty pumppu, joka tuottaa säiliössä 32 olevan jääh-dytysväliaineen yläpuolelle vähäisen alipaineen. Täten vältetään, että vesihöyryä voisi päästä sisääntuloaukosta 38 elektrodien 9a, 9b, 9c alueelle.

Oleellista putken 10 jäähdytykselle on, että putken 35 mahdollisimman suuri ympärysalue pääsee kosketukseen jääh- 9 88468 dytysveden kanssa, jolloin kuitenkin on varottava, että hitsisauma pysyy vapaana jäähdytysvedestä. Jäähdytysveden tason tarkan säädön mahdollistamiseksi säiliö 32 on korkeudeltaan säädettävä. Vaihtoehtoisesti myös ylijuoksutus-5 putki 34 voi olla tehty korkeudeltaan säädettäväksi.

Oleellista on edelleen, että vesisäiliö 32 on sijoitettu mahdollisimman lähelle elektrodia 9c, jotta putki 10 jäähtyy mahdollisimman hyvin elektrodien 9a - 9c alueelta. Veden taso on säädetty siten, että edullisesti ai-10 nakin 80 % putken 10 ympäryspinnasta on jäähdytysveden ympäröimänä.

Kuvio 6 esittää pitkittäishitsisaumalla 40 varustetusta paksuseinäisestä putkesta 39 muodostuvaa sähköjohdinta. Putki 30 on alumiinia ja sen halkaisija on 8 mm 15 seinän paksuuden ollessa 0,8 mm. Putken 39 sisällä on lukuisia valoaaltojohtimia 41, jotka esitetyssä suoritus-muotoesimerkissä on sovitettu kalvolle 42 vierekkäin. Useita tällaisia kalvoja on sovitettu päällekkäin, jolloin tämä sovitus on kierretty pituusakselinsa ympäri, 20 niin että valoaaltojohtimet voivat kuumenemisen tai jääh- * tymisen yhteydessä vapaasti laajeta ja vast, vetäytyä ko koon. Juuri tämän suoritusmuotoesimerkin osalta keksinnön mukainen menetelmä on erittäin edullinen, koska ei tarvitse pelätä valoaaltojohtimien 41 liiallista kuumenemista.

: 25 Sellaisen suoritusmuodon yhteydessä on putkella 39 mekaanisten vaatimusten, kuten suuren paineenkestävyyden ja hyvän vetolujuuden ohella tehtävänä vielä valoimpulssien vahvistimien syöttäminen virralla.

Putkelle 39 voidaan sovittaa vielä ei-esitetyllä : 30 tavalla vahvistus ja muovivaippa. Koaksiaalikaapelin ollessa kyseessä putki 39 toimii sisäjohtimena ja se voi olla ympäröity muovikerroksella ja toisella metallisella uikojohtimella.

Selitetyt kaapelit voidaan valmistaa lähes loput-' 35 torniin pituuksiin ja niillä on sellainen vetolujuus, että . . ne voidaan laskea ilman suuria vaikeuksia.

Claims (10)

10 88468

1. Menetelmä valoaaltojohdinkaapelin valmistamiseksi, jonka yhteydessä metallinauhaa, jonka leveys on välil- 5 lä 15 - 80 mm ja seinämäpaksuus välillä 0,2 - 2,5 mm, jolloin leveyden suhde seinämäpaksuuteen on välillä 15 - 50, vedetään jatkuvasti varastokelalta (1), leikataan pitkit-täisreunoistaan ja vähitellen muotoillaan rakoputkeksi (6), ja viedään valoaaltojohtimet (8) vielä avoimena ole-10 vaan rakoputkeen (6), jolloin ensimmäisessä muotoilurul-lista (24, 25, 26) muodostuvassa muotoiluvaiheessa (7) ensiksi ainoastaan metallinauhan (2) reuna-alueille (29, 30) annetaan valmistettavan putken (6) kaarevuus, että rakoputki (6) hitsataan pitkittäissaumalla ja hitsattu 15 putki (10) kuljetetaan putkeen hitsauskohdan (9) takana tarttuvan vetolaitteen (13) avulla valmistuslaitteiston läpi, tunnettu seuraavien tunnusmerkkien yhdistelmästä: a) metallinauhaa (2) ajetaan hitsauskohdan (9) 20 edessä säädettävästi, b) välittömästi hitsauskohdan takana ainakin 60 % putken kehäpinnasta päästetään jäähdytysväliaineella täytettyyn säiliöön (32).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 25 tunnettu siitä, että nauhaa (2) ajetaan säädettävästi reunojen leikkaamisen aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nauhaa (2) ajetaan säädettävästi ensimmäisessä muotoiluvaiheessa (7).

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hitsattu putki (10) vedetään läpimitaltaan pienemmäksi.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai jonkin seuraavan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu 35 siitä, että nauhanreunat viistotaan reunojen leikkaamisen jälkeen. 11 88468

6. Laite patenttivaatimuksen 1 tai jonkin seuraavan patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka laite muodostuu metallinauhan (2) ja valoaaltojohtimen (8) laskulaitteesta (1), nauhan reunaamislaitteesta 5 (4), nauhan (2) putkeksi (6) muotoilevasta, useista muo- toiluvaiheista (7) koostuvasta muotoilulaitteesta (5), ra-koputken (6) hitsaavasta hitsauslaitteesta (9) sekä hitsattuun putkeen (10) tarttuvasta vetolaitteesta (13), tunnettu siitä, että reunaamislaite (4) muodostuu 10 rullasaksista (15, 16), jolloin ainakin yksi rullista (16) on säädettävän tasavirtamoottorin (23) avulla käytetty, että ainakin ensimmäinen muotoiluvaihe (7) on rullatyökalu (24, 25, 26), joista rullista ainakin yksi (24) on säädetyn tasavirtamoottorin (31) käyttämä ja että välittömästi 15 hitsauskohdan (9) taakse on sovitettu jäähdytysainesäiliö (11, 32), jonka läpi putki (10) voidaan viedä, jolloin jäähdytysaineen pinta on säädetty siten, että jäähdytys-väliaine ympäröi ainakin 60 % putken (10) kehästä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että jäähdytysainesäiliö (32) on korkeudeltaan säädettävä.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäähdytysainesäiliössä (32) on kansi ja että kanteen on sovitettu liitäntä (37) imu- 25 pumppua varten.

9. Patenttivaatimuksen 6 tai jonkin seuraavan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että hitsauskohdan (9) ja vetolaitteen (13) väliin, edullisesti jäähdytysainesäiliön (11, 32) ja vetolaitteen (13) . - 30 väliin on sovitettu vetorengas (12).

10. Patenttivaatimuksen 6 tai jonkin seuraavan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että hitsauslaite (9) on kaksi tai useampia elektrodeja (9a, 9b, 9c) käsittävä volframi-inerttikaasu-hitsauslaite. . 35 12 88468