FI88224B - Lagringsfoerfarande foer en i en teleanlaeggning, saerskilt en telefonvaexel, insatt minnesanordning - Google Patents

Description

1 o c o r' ί ' w c. έ. -r

Taltiointimenetelmä kaukoviestityslaitokseen, erityisesti puhelinkeskukseen sijoitetulle muistilaitteelle

Keksinnön kohteena on taltiointimenetelmä kaukoviestityslaitokseen, erityisesti puhelinkeskukseen sijoitetulle muistilaitteelle, jossa on ainakin yksi kokonaismuisti, esimerkiksi mag-neettilevy magneettilevymuistilla, joka koostuu lukuisiksi muisti-elementeiksi, esimerkiksi muistisektoreiksi, formatoidusta yhtenäisestä muistialueesta, ja johon muistilaitteeseen on muodostettu muistielementtien valinnaisen lukumäärän avulla kooltaan määrättyjä muistilohkoja muistielementeistä, jotka ovat hakunsa suhteen toisistaan riippuvaisia ja osoitteiden avulla erikseen peräkkäin haettavissa, ja jossa muistilaitteessa koko-naismuistin varalohkossa pidetyt varamuistielementit on suojattu hakunsa suhteen toisistaan riippuvien muistilohkojen muodostamista varten tarkoitetulta välittömältä saannilta, eli tämä on estetty, ja jossa muistilaitteessa muistielementin vikaantumisen yhteydessä sille varataan varamuistielementti siten, että viallista muistielementtiä varten talletetaan varamuistielementin hakuosoite, jolloin muistilohkon muistielementtien erikseen ja peräkkäin tapahtuvan haun yhteydessä, kun muistilohkolla on viallinen muistielementti ja kun tähän saavutaan, otetaan tämän sijasta sille varattu varamuistielementti hakujaksoon, ja kohdistetaan • · viimeksimainittuun viallisen muistielementin sijasta lukuope-: '·· raatio tai kirjoitusoperaatio tai tyhjennysoperaatio.

Tunnetuissa muistilaitteissa, jotka toimivat tällä menetelmällä, ·' sisältää jokainen muistielementeistä muistielementin päätieto- kentän lisäksi, joka palvelee tietojen tallettamisen ensisijaisia päämääriä, osoitekentän, johon sen oma osoite on viety. Haku . . voi tapahtua etsintäoperaation avulla kulloinkin annetun osoitteen mukaisesti, jota joka kerta verrataan muistielementin osoitekentästä luettuun osoitteeseen; jos osoitteet täsmäävät, on siis haettu muistielementti etsintäoperaatiota kohti löydetty.

:· ; Haku voi kuitenkin tapahtua myös hakutietojen perusteella, 2 Γ: η <λ f joissa aina annetaan esimerkiksi rivi ja sarake koordinaatti-kentässä tai sylinteri ja sektori magneettilevyllä. Tässä tapauksessa toimii kuhunkin osoitekenttään talletettu osoite oikein tapahtuneen haun tarkistuksena.

Aina silloin tällöin käy kuitenkin niin, että muistiväliaine, josta kokonaismuistin muistielementit muistielementtiotsikon ja muistikentän kanssa koostuvat, muuttuu joiltakin kohdilta vialliseksi. Tämä koskee yleensä vain yksittäisiä muistielement-tejä. Tällainen viallisuus voi johtua siitä, että muistielement-tiin ei enää voida kirjoittaa, siitä ei enää voida lukea tai sitä ei voida pyyhkiä pois. Tähän on varauduttu varustamalla kokonaismuisti mainittujen muistilohkojen lisäksi varamuisti-elementtejä sisältävällä varalohkolla. Näitä ei voida suoraan käyttää muistisektoreiden muodostamiseen, kuten muita muistiele-menttejä. Jälkimmäisistä voidaan muodostaa muistilohkoja, joissa on mielivaltainen määrä muistielementtejä. - Joka kerta muodostetaan muistilohko tiettyä talletustarkoitusta varten, esimerkiksi ohjelman tai osaohjelman tallettamiseksi, tai tietojen tallettamiseksi yhteiskenttäkonfiguratioon tai sen kaltaiseen. Koska muistielementtien tarve on talletustarkoituksesta talletustarkoitukseen eri suuri, on muistilohkojen muodostamisen yhteydessä muistielementtien lukumäärä valittavissa. Muistin-ohjauslaitteella on tällöin vapaa pääsy muistielementteihin, ja se voi muodostaa niistä muistitilatarpeen mukaan muistilohkoja, joiden koko on mielivaltainen, osoitteenmukaisesti toisis-taanriippuvien muistielementtien lukumäärästä riippuen. Tästä on kuitenkin otettu pois varalohkon varamuistielementit. Muistin-saantilaitteelta on siis estetty vapaa pääsy varamuistielemen-teille.

Varamuistielementtejä voidaan sitä vastoin muistielementtien vaurioiden yhteydessä antaa tälle yksitellen, siis korvikkeena viallisen muistielementin takia menetetylle muistikapasiteetille; tällä järjestelyllä osoitetaan aina vialliselle muistielementil-le yksilöllisesti varamuistielementti. Tätä varten on varauduttu 3 88224 sekä tallettamaan muistielementin osoitekenttään viitiausmerkki, kun vastaava muistielementti on viallinen, että osoittamaan tälle varamuistielementti siten, että jälkimmäisen osoitekenttään kirjoitetaan viallisen muistielementin osoite. Mikäli muistielementtejä haetaan peräkkäin lukemista, kirjoittamista tai poispyyhkimistä varten, ja tällöin tullaan vialliseen muis-tielementtiin, niin saadaan heti sen osoitekentän lukemisen yhteydessä viittausmerkki, joka ilmoittaa viallisuuden ja aiheuttaa sen, että haetaan tämän muistielementin sijasta sille varattu varamuistielementti. Tämä tapahtuu sillä tavalla, että haetaan varalohko ja luetaan toinen toisensa jälkeen varamuisti-elementtien osoitekentät, ja kun kulloinkin juuri luettu osoite täsmää mainitun viallisen muistielementin osoitteen kanssa, lopetetaan etsintä, koska sille varattu varamuistielementti on löydetty, siis haettu tällä etsintäoperaatiolla.

Edellä kuvattu viallista muistielementtiä varten varatun varamuis-tielementin haku on aikaavievää. Sitä paitsi voi muistielemen-tissä sen päätietokentän lisäksi myös osoitekenttä olla viallinen. Tässä tapauksessa ei osoitekenttä ole luettavissa tai luvun tuloksessa on virhe. Tällöin suoritetaan kuvattu etsintä vara-muistilohkossa. Silloin voi myös viittausmerkki puuttua tai se voi olla väärinasetettu. Kummallakin näistä virheistä voi olla seurauksena, että vialliselle muistielementille, jolle on jo • ’ varattu varamuistielementti, varataan virheellisesti uudestaan varamuistielementti, tai etsitään vialliselle muistielementille osoitettua varamuistielementtiä, jolle ei kuitenkaan vielä ole tehty vaadittavaa varausta. Kaikki tämänkaltaiset virheelliset ‘ toiminnot ovat sinänsä tunnettuja, siis varamuistielementin kak- sinkertainen varaus vialliselle muistielementille tai tällaisen varauksen puuttuminen. Mutta kaikki sen takia korjaamiseen . . vaadittavat lisäproseduurit aiheuttavat lisäkustannuksia vastaa-• ville ohjelmanajoille ja vievät ennen kaikkea aikaa hidastaen siten operaatioiden suoritusta haettaessa muistilohkon muisti-elementtejä.

4 88224 Tämän kaltaisissa vikatapauksissa suoritetaan seuraavaksi lukemisen toisto, joka tunnetusti voi olla erittäin aikaavievää. Tällöin haetaan aina sama muistielementti uudelleen. Tällaisia lukemisen toistoja ei täydy tehdä ainoastaan osoitekentässä olevan virheen ensimmäisellä esiintymiskerralla, vaan myös silloin, kun vialliseksi tulleelle muistielementille jo aikaisempana ajanhetkenä on varattu varamuistielementti, siis joka kerta uudelleen. Mikäli tällaiset lukemisen toistot eivät kuitenkaan johda yksikäsitteiseen käyttökelpoiseen tulokseen, niin aloitetaan varalohkossa vialliselle muistielementille jo varatun varamuisti-elementin etsintä, sillä on mahdollista, että esiintullut vika havaittiin jo aikaisemmassa käyttötapauksessa ja se on johtanut vastaavaan varausoperaatioon. Mikäli tällöin ei kuitenkaan löydetä mitään varamuistielementtiä, jolla on vialliseksi tulleen muistielementin osoite, ilmenee tästä, että tällaista varausope-raatiota ei ole tapahtunut, ja se täytyy suorittaa vasta kyseisellä ajanhetkellä. Kaikki nämä operaatiot ovat varsin vaivalloisia ja aikaavieviä.

Lisäksi esiintyy tunnetusti myös satunnaistyyppisiä virheitä, eli virheitä, jotka sattumanvaraisesti ilmenevät jonkin aikaa, ja sen jälkeen taas eivät. Tällaisia virheitä voivat aiheuttaa esimerkiksi paikasta toiseen siirtyvät pölyhiukkaset. Kun nyt tällainen satunnainen virhe on käytön aikana johtanut varamuisti-elementin varaamiseen vialliseksi tulleelle muistielementille ja vastaava tieto on talletettu varamuistielementtiin, ja kun tämä vika seuraavan käyttötilanteen yhteydessä sattumalta taas on hävinnyt, on seurauksena kyseisen tiedon lukeminen vara-muistielementin sijasta vastaavasta (alkuperäisestä) muistiele-mentistä, jolle varamuistielementti aikaisemmassa käyttötilanteessa, eli aikaisemman käsittelyn yhteydessä, jo on varattu.

Tämä voi johtaa siihen, että luetaan väärä tieto.

Esiintyvä vika voi olla myös sellainen, että muistielementin alun osoittava muistielementinalkumerkki on tullut lukukelvottomaksi. Tällaisessa vikatilanteessa voi tämän muistielementin-alkumerkin etsintä jatkua ja se joko voidaan sekoittaa myöhempään,

O o O

5 O l z S

muistielementinalkumerkin kanssa samanlaiseen muuhun merkkiin, jolloin koko lukuoperaatio tapahtuu kyseisen osoitekentän suhteen siirtyneesti ja johtaa sattumanvaraiseen väärään tulokseen, tai sitten ei löydetä tällaista samankaltaista muistielementin-alkumerkkiä, ja vasta ajantarkkailu signaloi, että etsintäoperaatio ei ole johtanut mihinkään tulokseen. Tällaisilla vikatilanteilla on arvaamattomia ja käytännössä hallitsemattomia seurauksia.

Sen takia on jo ehdotettu edellä kuvatulla tavalla toimivalle muistilaitteelle, että lisäksi kootaan varattuun erikoismuistiin kaikkien viallisten muistielementtien osoitteet, ja niihin talletetaan erikseen järjestettynä kullekin varattujen varamuisti-elementtien osoitteet, ja että lisäksi kirjoitus-, luku- tai puhdistusoperaation aikana tutkitaan etsintäoperaatiolla eri-koismuistissa seuraavaksi haettavan muistielementin hakuosoittees-ta, joka on saatu osoitteiden peräkkäisyyden avulla, onko tämän muistielementin hakuosoite talletettu vialliseksi, ja myönteisessä tapauksessa luetaan sen yhteyteen talletettu kyseisen varamuistielementin osoite ja haetaan tämä sekä kohdistetaan kirjoitus-, luku- tai puhdistusoperaatio tähän. Jos näillä edellytyksillä käytetään erikoismuistina muistilaitetta, jolla on varsin nopea saantiaika, voidaan joka kerta muistielementin käsittelyn keston aikana (luku, kirjoitus tai puhdistus) osoit-teiden peräkkäisyyden ansiosta johtaa seuraavaksi haettavan · muistielementin osoite ja tämän avulla lukea läpi erikoismuisti tutkien, onko tämä hakuosoite talletettuna siihen. Kun tämä tapahtuu, luetaan tällä hakuosoitteella - siis viallisen muisti-elementin hakuosoitteella - talletettu vialliselle muistielemen-tille varatun varamuistielementin hakuosoite ja käytetään parhaillaan suoritettavan käsittelyn seuraavaan hakuoperaatioon tätä viallisen muistielementin hakuosoitteen sijasta; silloin taas, kun tätä ei tapahdu, mikä on varmaa vasta sitten, kun kulloinkin erikoismuistin koko muistisisältö on luettu läpi, seuraa haku kyseisen muistielementin hakuosoitteella, koska sille ei ole varattu varamuistielementtiä - koska se siis ei ole viallinen.

QOO'' s 6

Alussa esitettyyn taltiointimenetelmään nähden saavutetaan edellä ehdotetulla, uudella taltiointimenetelmällä jo huomattava ajansäästö. Tämä riippuu kuitenkin suuresti siitä, kuinka nopeiksi voidaan kehittää lukuoperaatiot erikoismuistissa. Tämä taas ei riipu ainoastaan erikoismuistin työskentelynopeudesta, vaan myös sen kulloisestakin täyttöasteesta, siis vaihtelevasta vaikutussuureesta, jota ei voida edeltäkäsin määrätä. Mikäli lukuoperaatiot erikoismuistissa ylittävät ajallisesti muisti-elementin käsittelyn (lukeminen, kirjoittaminen, puhdistaminen) keston, on seurauksena hukka-aikoja; seuraavan muistielementin käsittelyoperaatio ei voi alkaa joka kerta oikea-aikaisesti.

Tämä voi vaikuttaa magneettilevymuisteissa tai magneettirumpu-muisteissa, joilla tunnetusti on tasaisesti pyörivä muistiväli-aine, siinä suhteessa negatiivisesti, että tällaisissa tapauksissa täytyy aina odottaa täyttä levyn tai rummun ympäripyörähdystä, mikä voi kasvattaa aikahäviöitä varsin olennaisesti. Tämän takia on keksinnön tehtävänä siinä yhteydessä, kun varamuistielementtejä varataan viallisille muistielementeille, yksinkertaistaa vielä vaadittavien operaatioiden kokonaisuuden kulkua muistielementtien hakua varten ja varamuistielementtien ohjailua sekä lyhentää vastaavaa aikakehystä, erityisesti tehdä menetelmä riippumattomaksi kulloisestakin tietyllä ajanhetkellä viallisena olevien muistielementtien määrästä.

Keksinnössä asetettu tehtävä ratkaistaan siten, että ensimmäiseen erikoismuistiin talletetaan sekä kaikkien viallisten muistielementtien hakuosoitteet että järjestyksessä jokaista tällaista yksittäistä hakuosoitetta kohti vastaavan varatun varamuistielemen-tin osoite, että muistilohkon haun yhteydessä luetaan sen alku-osoitteen - sen ensimmäisen muistielementin hakuosoitteen - ja lukumäärän avulla, joka ilmoittaa sen sisältämien elementtien määrän, ja samalla tämän alkuosoitteen ja elementtien lukumäärän avulla erikoismuistista - joka on ensimmäinen erikoismuisti - haku-osoitteet, jotka kuuluvat haettavan muistilohkon viallisille muistielementeille, yhdessä näille varattujen varamuistielementtien hakuosoitteiden kanssa, ja talletetaan ne viallisten muistielementtien hakuosoitteiden mukaiseen peräkkäisjärjestykseen toiseen ΟΡΟΟ Λ

η '' w L

erikoismuistiin, ja että kolmanteen erikoismuistiin talletetaan sarjana muistipaikkoja, joiden lukumäärä on sovitettu muisti-lohkon muistielementtien maksimaalisen lukumäärän mukaisesti, ja jotka muistilohkon haun ajaksi on järjestetty yksittäisesti vastaamaan tämän muistielementtejä, ja jotka edullisesti on muodostettu yhden bitin muistipaikoiksi, alkuosoitteen avulla ja toiseen erikoismuistiin järjestyksessä talletettujen viallisten muistielementtien hakuosoitteiden avulla kulloinkin haettavan muistilohkon muistielementtiä vastaavaan jokaiseen muistipaikkaan viallinen/ei-viallinen-tiedan avulla merkintä siitä, onko kyseinen muistielementti viallinen vai ei, ja että kulloisenkin muisti-lohkon muistielementtien peräkkäisen haun yhteydessä samalla kolmannesta erikoismuistista myös peräkkäisesti luettujen viallinen/ei-viallinen-tietojen mukaisesti luetaan joko kyseessä olevan muistielementin hakuosoite osoitteiden peräkkäisyyden mukaisesti, kun saadaan ei-via Uinen-tieto, tai kyseessä olevalle vialliselle muistielementille varatun varamuistielementin haku-osoite, kun saadaan viallinen-tieto, ja suoritetaan kulloinkin tämän muistielementin tai varamuistielementin haku jommalla kummalla hakuosoitteella.

Kuvassa on esitetty keksinnön toteutusesimerkistä vain ne osat, jotka olennaisesti auttavat ymmärtämään sitä; kuva on siis pohjana seuraavalle toteutusesimerkin kuvaukselle.

Olkoon magneettilevy, joka pyörii vakiomäärällä pyörähdyksiä · akselin A ympäri pyörimissuuntaan r, jaettu sektoreihin M1-M12, - / joista jokainen on 30°. Keskiosaa N ei ole tarkoitettu talletusta 1 varten (samoin kuin äänilevyn keskiosaa) . Luku- ja kirjoituspää - K toimii tunnetulla tavalla tietojen kirjoittamiseksi, eli tallentamiseksi, ja tällaisten tietojen lukemiseksi, eli hakemi- ·. ; seksi. Lukeminen voi samalla toimia myös nollaamisena. Samalla tavalla voi kirjoittamista edeltää nollaaminen. Talletettujen tietojen luku voi tapahtua myös ilman nollausta. Tiedot voidaan myös nollata tallettamatta mitään.

noor ,! g · * £- /. ~Ί' Pää K, jota voidaan kääntää varrella L pisteen B ympäri paikan-asetuslaitteen C ja tangon D avulla, voidaan asettaa kulloinkin magneettilevyn uran päälle luku- ja/tai kirjoitus- ja/tai nollaus-operaation suorittamiseksi. Magneettilevyn ura kulkee siis sama-keskeisesti pyörimispisteen A ympäri (toisin kuin urat äänilevyllä, jotka kulkevat spiraalinmuotoisesti). Magneettiura muodostaa ympyrärenkaan. Magneettirenkaan paikan määrää sen halkaisija (sisä- tai ulkohalkaisija tai keskihalkaisija, tai ympyrärenkaan säde). Tämän avulla voidaan pää asettaa paikanasetuslaitteen c avulla tietylle magneettiuralle. Päätä kannattavia ja sen paikan määrääviä osia (C, D, L, B) kutsutaan myös kohdistuslaitteeksi. Tulkoon lisäksi mainituksi, että magneettilevy toimii tietojen talletukseen molemminpuolisesti, ja että se näin ollen on varustettu kahdella päällä (kulloinkin yksi kummallakin levynpuo-lella).

Kuten piirroksessa on esitetty, on magneettilevy jaettu tiettyyn määrään sektoreita; tässä toteutusesimerkissä on se varustettu 12 sektorilla Ml-Ml2. Muistielementti, esimerkiksi E1/E2, määräytyy kulloisenkin sektorin, esim. Ml, ja kulloisenkin "sylinterin" mukaan; tällä tarkoitetaan tiettyä ympyrärengasta, jonka sen halkaisija (tai säde) määrittelee - ympyrärenkaita kutsutaan siis "sylintereiksi". Lisäksi on aina kyseessä oleva levynpuoli määräävä. Halkaisijaa ja sektoria kohti on siis aina kaksi muisti-elementtiä, yksi kummallakin puolen levyä. Tästä ei kuitenkaan kuvauksen jatkossa enää puhuta, koska sillä ei ole keksinnön kannalta mitään ratkaisevaa merkitystä. Tästä eteenpäin käsitellään kuvauksessa kaikkia toimenpiteitä aina toisen levynpuolen suhteen.

Muistielementti, esim. E1/E2, koostuu aina osoitekentästä, esim. El, ja joidenkin tietojen talletustarkoituksia palvelevasta muisti-elementin päätietokentästä, esim. E2; tätä päätietokenttää kutsutaan jatkossa erotukseksi "osoitekentästä" "muistikentäksi". Osoitekenttä ja muistikenttä muodostavat siis aina yhdessä muistielementin.

0 O n r , g *.) O £. i

Edellä mainittua, olennaisesti magneettilevystä koostuvan koko-naismuistin jakoa lukuisiin muistielementteihin kutsutaan "formatoinniksi". Magneettilevy on jaettu sektoreihin M1-M12. Lisäksi on magneettilevy jaettu sylintereiksi kutsuttuihin ympy-rärenkaisiin. Ympyrälevyn halkaisijan (tai ympyrälevyn säteen) ja sektorin (ja lisäksi jomman kumman magneettilevyn puolen) määräämä kokonaismuistin osa on aina muistielementti. Käytännössä kutsutaan tällaista muistielementtiä "muistisektoriksi".

Tässä käsiteltävänä olevalla, kaukoviestityslaitokseen, erityisesti puhelinkeskukseen sijoitetulle muistilaitteelle tarkoitetulla taltiointimenetelmällä voi olla kokonaismuistina magneetti-levyn sijasta toisella tavalla muodostettu muistiväliaine, esimerkiksi magneettirumpu. Myös tällaisessa tapauksessa on tehty koko rumpualueen jako tiettyyn määrään sektoreita. Magneettiurat eivät siinä tapauksessa ole ympyrärenkaita, vaan ne ovat sylinterinmuotoisia, ja tällaisessa tapauksessa on kaikilla eri mag-neettiurilla sama halkaisija. Magneettirumputekniikasta selittyy nimitys "sylinteri" magneettiuralle. Tämä nimitystäpä on otettu käyttöön magneettilevytekniikan yhteydessä. - Jatkokuvaus palaa nyt takaisin magneettilevyn piirroksessa esitettyyn toteutus-esimerkkiin.

Tunnetusti on käytännön toimintaa varten kaukoviestityslaitokses-sa, esim. puhelinkeskuksessa, lukuisia talletustehtäviä. Selväs-; . ti lyhytaikaisten talletusoperaatioiden lisäksi, kuten esimerkiksi valintatietojen talletus yhteyden muodostamiseksi, on myös talletustehtäviä sellaisia tarkoituksia varten, joiden yhteydessä talletettua tietoa täytyy säilyttää jossain määrin kauemmin. Erityisesti tällaisia tarkoituksia varten on kuvatussa toteu-tusesimerkissä esitetty talletuslaite.

Erilaisten talletustarkoitusten yhteydessä syntyviä talletus-tehtäviä vastaa aina tietty vaadittava muistitila, joka voi olla talletustehtävästä riippuen hyvin eri kokoinen. Jotta kokonaisuudessaan käytettävissä oleva muistikapasiteetti voitaisiin q o n o ,/ΐ O o Z -i käyttää kunnolla hyväksi, ei muistilohkoja muodosteta talletus-tehtävää kohti suurimman talletustehtävien yhteydessä esiintyvän muistitilatarpeen määräämällä tavalla, vaan tätä tarkoitusta varten on kokonaismuisti jaettu edellä kuvatulla tavalla muistielementteihin, ja kutakin talletustehtävää kohti yhdistetään kyseistä muistitilatarvetta vastaava määrä muistielementtejä aina muistilohkoksi. Tämä lukumäärä on siis valittavissa, ja siis aina kyseessä olevan talletustehtävän vaatiman muistitilan mukaisesti. Muodostetaan siis valinnaisesta määrästä muistielementte jä suuruudeltaan määrättyjä muistilohkoja yhteenkuuluvista muistielementeistä. Tämä muistielementtien yhteenkuuluvuus kulloinkin muistilohkon sisällä on määritelty muistielementtien osoitteiden avulla, joita käytetään niiden hakua varten. Nämä osoitteet voivat kulloinkin koostua niistä tiedoista, jotka ovat määrääviä kohdistuslaitteen asettamista varten, niissä voidaan siis kulloinkin antaa magneettilevyn ympyrärenkaan säde ja sektori (ja kulloinenkin magneettilevyn puoli); nämä muistielementin ohjausosoitteen tiedot johtavat aina siihen, että haluttu muis-tielementti tuodaan alkukohdastaan pään K alle, mikä tunnetusti toteutetaan varren L siirrolla ja magneettilevyn kierrolla.

Kuten jo edellä mainittiin, koostuu jokainen muistielementti osoitekentästä ja muistikentästä. Muistikenttä toimii niiden tietojen tallettamiseen, jotka kulloinkin kyseessä olevan talletus-tehtävän yhteydessä tuodaan, jotka on talletettava, ja jotka myöhempänä ajanhetkenä jälleen tullaan lukemaan. Sen sijaan muistielementin osoitekenttää käytetään sen oman osoitteen tallentamiseen. Tämä osoite voi olla identtinen edellä esitetyn muistielementin osoitteen kanssa, jolloin on kyseessä fyysinen osoite, joka antaa muistielementin sijainnin magneettilevyllä. Jokaisen muistielementin osoitekenttään talletettu osoite voi kuitenkin olla muodostettu myös muulla tavalla, se voi esimerkiksi koostua juoksevasta numerosta. Muistielementin osoitekenttään talletettua osoitetta käytetään siten, että muistielementin haun jälkeen tämä osoite luetaan, jolloin voidaan tarkistaa, onko haku johtanut haluttuun kohteeseen, siis onko kulloinkin haettavana oleva muistielementti todella tullut haetuksi.

o o o ί Λ ’ 11 '1 ^ ^ ‘

Kuten käytännön kokemus osoittaa, käy aina silloin tällöin niin, että rauistiväliaineessa esiintyy pisteittäin vikoja, mikä ilmenee siten, että muistielementtiin ei enää voida kirjoittaa ja/tai lukea siitä ja/tai sitä ei voida nollata; tällainen vika voi olla muistielementin muistikentässä ja/tai osoitekentässä.

Tällaisia vikoja ilmenee satunnaisesti, ja ne ovat yleensä jakautuneet kokonaismuistiin täysin epäsäännöllisesti.

Mikäli nyt muodostetaan suuruudeltaan määrättyjä muistilohkoja, jotka koostuvat hakunsa suhteen toisistaan riippuvista ja osoitteiden avulla yksi kerrallaan peräkkäin haettavista muistielemen-teistä, voi käydä niin, että tällaisessa sarjassa hakunsa suhteen toisistaan riippuvia muistielementtejä joku näistä muistielemen-teistä on vikaantunut. Jotta tällaisen talletussystematiikan (on muodostettava suuruudeltaan määrättyjä muistilohkoja, jotka koostuvat hakunsa suhteen toisistaan riippuvista ja osoitteiden avulla yksi kerrallaan peräkkäin haettavista muistielementeistä) häiriön vaikutus voitaisiin poistaa, pidetään kokonaismuistin vara-lohkossa varamuistielementtejä, esim. R6 , R7, R8... . Tällainen varalohko voi käsittää osan jonkin ympyrärenkaan muistielementeistä, tai jonkin ympyrärenkaan kaikki muistielementit, tai myös useampia ympyrärenkaan muistielementtejä ("sylinterin"). Kokonaismuistin varalohko voi myös koostua sisimmästä yrapyrä- renkaasta tai sisimmistä ympyrärenkaista tai uloimmista ympyrä- renkaista magneettilevymuistin magneettilevyllä. Käsiteltävänä ; . olevassa tapauksessa voivat esitetyn magneettilevyn kahden sisim- : män ympyrärenkaan (sylinterin) muistielementit muodostaa vara- ·---' muistielementit ja siten varamuistilohkon.

Kokonaismuistin varalohkossa pidetyt varamuistielementit (..., R6, R7, R8, ...) on suojattu hakunsa suhteen toisistaan t’·.· riippuvien muistilohkojen muodostamista varten tarvittavalta suoralta saannilta, joka tapahtuu kuvatun muistilaitteen ohjauslaitteen avulla; näitä muistielementtejä ei siis voida käyttää hakunsa suhteen toisistaan riippuvien muistilohkojen muodostamiseen. Nämä varamuistilohkot ovat ennemminkin korvikkeena sitä oo on /1

12 o w Z <L H

tapausta varten, että muissa muistielementeissä tapahtuu vikaantuminen.

Kun tapahtuu niin, että jossakin varalohkoon kuulumattomassa muistielementissä ilmenee vika kuvatulla tavalla, varataan tälle varamuistielementti, ja muistilohkon muistielementin haun yhteydessä haetaan sen muistielementtien peräkkäisessä, toinen toistaan seuraavassa haussa silloin, kun viallinen muistielementti tulee vuoroon, tämän sijasta sille varattu varamuistielementti.

Tätä varten on talletettu ohjausmuistiin G, joka on järjestetty piirroksen avulla kuvatun muistilaitteen muistinohjauslaittee-seen H, kaikkien tiettyyn muistilohkoon sisältyvien muistielementtien hakuosoitteet. Nämä hakuosoitteet toimivat siis peräkkäin toinen toisensa jälkeen muistilohkon muistielementtien hakua varten. Tunnetuissa järjestelmissä talletetaan aina viallista muistielementtiä varten sille varatun varamuistielementin haku-osoite viallisen muistielementin osoitekenttään. Mikäli sitten saavutaan kyseessä olevaan vialliseen muistielementtiin, luetaan sen osoitekentästä sen oman osoitteen sijasta sille varatun varamuistielementin osoite, jonka avulla sitten haetaan tämä varamuistielementti. Vaikeuksia ilmenee kuitenkin silloin, kun kyseessä oleva vika ei ole vain muistikentässä tai se on muisti-elementin muistikentän sijasta tämän osoitekentässä. Vain silloin, kun tällainen vika ei ole kyseessä, siis kun esiintyvä vika on muistielementin muistikentässä, voidaan myös tunnetuilla järjestelmillä muistilohkon muistielementtien yksi kerrallaan tapahtuvan peräkkäisen haun yhteydessä viallisen muistielementin esiintyessä tällaiseen tultaessa käyttää sen sijasta sille varattua varamuistielementtiä ohjaussyklissä, ja viallisen muistielementin sijasta kohdistaa kirjoitusoperaatio tai lukuoperaatio tai nollausoperaatio tähän.

Tunnetun tyyppiset muistilaitteet, kuten myös piirroksen avulla kuvattu keksinnön mukainen muistilaite, on siis varustettu muis-tinohjauslaitteella H, joka sisältää ohjausmuistin G. Siihen on talletettu kutakin talletustehtävää kohti aina muistilohkon ensimmäisen muistielementin ilmaiseva hakuosoite sekä kyseessä COO < ' ·| 13 o u il Z -f olevaan muistilohkoon kuuluvien muistielementtien lukumäärä. Hakumuistissa G ei siis tarvitse olla talletettuna muistilohkoon kuuluvien muistielementtien kaikkia hakuosoitteita, vaan kulloinkin vain muistielementtien alkuosoite ja lukumäärä muistilohkoa kohti. Näiden tietojen avulla muistinohjauslaite H pystyy ohjaamaan muistilohkon peräkkäisiä toinen toistaan seuraavia muistielementtejä.

Mikäli keksinnön mukaisessa toteutusesimerkissä ilmaantuu vika muistielementtiin, mikä näkyy siinä, että kyseessä olevaa muisti-elementtiä ei enää voida häiriöttömästi lukea ja/tai siihen ei voida kirjoittaa ja/tai sitä ei voida nollata (mikä voi kohdistua sen muistikenttään ja/tai osoitekenttään), niin talletetaan vialliseksi todetun muistielementin hakuosoite erikoismuistiin T. Tämä erikoismuisti sisältää kahdessa sarakkeessa Tla-Tna ja Tlb-Tnb muistipaikat Tla-Tnb, jotka on liitetty toisiinsa pareittain, esim. muistipaikat Tla ja Tlb. Tähän erikoismuistiin talletetaan kaikkien viallisten muistielementtien hakuosoitteet ja järjestyksessä jokaiselle näistä sille varatun kyseisen vara-muistielementin hakuosoite. Jos esimerkiksi havaitaan, että muistielementti E1/E2 on viallinen, niin varataan sille varamuis-tielementti, esim. muistielementti R7. Viallisen muistielementin E1/E2 hakuosoite voitaisiin nyt tallettaa muistipaikkaan T2a ja sille varatun varamuistielementin hakuosoite, esimerkiksi varamuistielementin R7 osoite, voitaisiin tallettaa muistipaikkaan T2b, jolloin on lähdetty siitä, että muistipaikat Tla ja : Tlb on jo muuten käytetty hakuosoitteiden tallettamiseen.

/ : Kuten jo on esitetty, on muistinohjauslaitteeseen H jokaisen muistilohkon hakua varten talletettu ensimmäisen muistielementin alkuosoite ja kyseiseen muistilohkoon kulloinkin kuuluvien muisti-elementtien lukumäärä. Niiden avulla muodostaa muistinohjauslaite H peräkkäin toinen toisensa jälkeen yksittäisten muistielementtien hakuosoitteet, kun muistielementit kuuluvat samaan muistilohkoon, ja käyttää näitä osoitteita yksitellen peräkkäin jo-kaisen tällaisen muistielementin hakuun. Jos nyt muistinohjaus- 14 88224 laite H osuu muistielementtiin, joka jo on havaittu vialliseksi, niin on huolehdittava siitä, että tämän muistipaikan sijasta haetaan sille varattu varamuistielementti. Tätä tarkoitusta varten on kulloinkin viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet ja niille varattujen varamuistielementtien haku-osoitteet talletettu erikoismuistin T kahteen toisiaan vastaavaan muistipaikkaan edellä kuvatulla tavalla. Kuten piirroksesta näkyy, on tämä erikoismuisti ensimmäinen kolmesta erikoismuistis-ta T, U ja V. Ensimmäiseen erikoismuistiin T talletetaan siis viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet sekä yksittäin varattujen varamuistielementtien hakuosoitteet. Tämä talletus tapahtuu muistipaikkoja Tla-Tna koskien ja vastaavasti muistipaikkoja Tlb-Tnb koskien siinä sattumanvaraisessa järjestyksessä, jossa viallisia muistielementtejä esiintyy tai niitä havaitaan. Ensimmäiseen erikoismuistiin T on siis talletettu viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet satunnaisessa järjestyksessä.

Ensimmäisen erikoismuistin lisäksi on olemassa toinen erikoismuisti U ja kolmas erikoismuisti V. Toinen erikoismuisti U on järjestetty samantapaisesti, kuten ensimmäinen erikoismuisti T, ja siinä on myös parittain järjestettyjä muistipaikkoja Ula,

Ulb sekä U2a ja U2b aina muistipaikkoihin Uma ja Umb asti.

Kuitenkin muistipaikkojen lukumäärä on toisessa erikoismuistissa U pienempi kuin muistipaikkojen lukumäärä ensimmäisessä erikoismuistissa T.

Jos muistinohjauslaitteen H avulla haetaan joku tietty muisti-lohko käyttäen muistielementtien alkuosoitetta ja lukumäärää, jotka elementit kuuluvat haettavana olevaan muistilohkoon, niin muistinohjaus käyttää näitä ohjaustietoja ei ainoastaan hakuun, vaan vie ne myös ensimmäiseen erikoismuistiin T. Tällä on käytössään muistinohjaus P. Sitä käytetään nm. siihen, että viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet kirjoitetaan niille kulloinkin varattujen varamuistielementtien hakuosoittei-den kanssa ensimmäisen erikoismuistin T muistipaikkoihin, kuten 15 88224 edellä juuri kuvattiin. Muistinohjaus P vastaanottaa tämän lisäksi myös kuitenkin viimeisimmäksi aloitetun muistilohkon haun yhteydessä muistinohjauslaitteelta H aloitusosoitteen ja lukumäärätiedot kyseiseen muistilohkoon kuuluvista muistiele-menteistä. Tämän aloitusosoitteen ja lukumäärän avulla tarkistaa muistinohjaus P kaikki sen muistipaikkoihin Tla-Tna talletetut, viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet tutkien, mikä näistä viallisiksi tulleista muistielementeistä kuuluu haettavaan muistilohkoon. Muistinohjaus P lukee siis muistipaikoistaan Tla-Tnb niiden viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet, jotka kuuluvat uudelleen haettavalle muis-tilohkolle; se lukee samalla myös aina kullekin muistielementil-le varatun varamuistielementin hakuosoitteen. Nämä hakuosoitteet, siis aina vialliseksi tulleen muistielementin hakuosoite ja sille varatun varamuistielementin hakuosoite yhdessä, vie muistinohjaus P toiseen erikoismuistiin U. Tämän muistinohjaus Ux kirjoittaa nämä hakuosoitteet toisen erikoismuistin U muistipaikkoihin Ula-Umb, ja jälleen sillä tavalla, että esimerkiksi muistipaikkaan Ula kirjoitetaan vialliseksi tulleen muistielementin hakuosoite ja muistipaikkaan Ulb sille varatun vararauisti-elementin hakuosoite. Tämän hakuosoitteiden siirron ja taller tuksen yhteydessä järjestetään esimerkiksi toisessa erikoismuis-tissa U hakuosoitteet, jotka kuuluvat uudelleen haettavaan ____: muistilohkoon. Ne järjestetään siihen järjestykseen, joka on viallisiksi tulleilla kyseessä olevan muistilohkon muistielemen-; . teillä. Tämä järjestämisoperaatio voi tapahtua muistinohjauk-: sessa P tai muistinohjauksessa U sinänsä tunnetulla tavalla.

: Jos siis jotakin muistilohkoa haetaan uudelleen, otetaan heti : tämän haun aluksi kaikkien muistilohkoon kuuluvien viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet siinä järjestyksessä, jossa niitä haetaan, vastaan toiseen erikoismuistiin U, ja talle-tetaan sinne aina yhdessä varatun varamuistielementin haku-• . osoitteen kanssa. Kun siis ensimmäisessä erikoismuistissa on talletettuna kaikkien viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet, talletetaan toiseen erikoismuistiin U aina vain 16 Λ ο Ο ,Λ λ muistilohkon uuden haun yhteydessä sen sisältämien viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoitteet (ja aina niiden mukana vialliseksi tulleelle muistielementille varatun varamuistiele-mentin hakuosoite).

Kuten jo mainittiin, on olemassa vielä kolmas erikoismuisti V. Siitä on muodostettu siirtorekisteri muistipaikkoineen vl-vy. Jokainen muistipaikka toimii yhden bitin tiedon tallettajana. Muistinohjauslaitteen K suorittaman, jotakin muistilohkoa koskevan hakuoperaation aluksi ja viimeksi kuvatun operaation yhteydessä, jolloin hakuosoitteet viedään ensimmäisestä erikoismuistista T toiseen erikoismuistiin U, antaa muistinohjaus Ux jokaista uudelleen haettavaan muistilohkoon kuuluvaa muistielementtiä kohti yhden bitin tiedon kolmanteen erikoismuistiin V. Muistinohjaus U vastaanottaa muistinohjauslaitteelta H muistilohkon vastaavan alkuosoitteen ja niiden muistielementtien lukumäärän, jotka kuuluvat tähän muistilohkoon. Muistinohjaus U tutkii nyt haettavan muistilohkon kyseisten muistielementtien hakuosoitteet peräkkäin toinen toisensa jälkeen. Muistipaikkoihin Ula-Uma talletettujen, viallisiksi tulleiden muistielementtien hakuosoit-teiden avulla huomaa muistinohjaus Ux, mikä kyseiseen muistilohkoon kuuluvista muistielementeistä on viallinen ja mikä ei.

Sen perusteella antaa muistinohjaus U jokaista haettavaan muisti-lohkoon kuuluvaa muistielementtiä kohti viallinen/ei-viallinen-tiedon kolmanteen erikoismuistiin V. Täällä tiedot talletetaan peräkkäin muistipaikkoihin vl-vy. Kun tämä operaatio on suori-: tettu, on siis muistipaikoissa vl-vy tieto jokaista sellaista muistielementtiä kohti, joka kuuluu haettavaan muistilohkoon; tämä tieto muistielementtiä kohti kertoo, onko kyseinen muisti-• : elementti viallinen vai ei.

Kun nyt muistinohjauslaite H aloittaa hakuoperaatiot yksittäisten, kyseiseen muistilohkoon kuuluvien muistielementtien hakemiseksi, vastaanottaa se tällöin peräkkäin kolmannesta erikoismuistista viallinen/ei-viallinen-tiedot, jotka koskevat tämän " muistilohkon yksittäisiä muistielementtejä. Näiden tietojen ο ο Ο ρ Ί 17 o ^ li 4.

perusteella tunnistaa muistinohjauslaite H, onko kulloinkin haettava muistielementti viallinen vai ei. Mikäli kulloinkin haettava muistielementti ei ole viallinen, seuraa vastaavan muisti-elementin haku edellä kuvatulla tavalla hakuosoitteiden peräkkäisyyden mukaisesti, joka saadaan alkuosoitteesta ja muistielement-tien lukumäärästä muistilohkoa kohti. Mikäli kuitenkin ilmenee sellainen muistielementtiä koskeva viallinen/ei-viallinen-tieto, että kyseinen muistielementti on viallinen, antaa muistinohjauslaite H osoitteiden peräkkäisyyden perusteella vuoroon tulevan viallisen muistielementin osoitteen toiseen erikoismuistiin, ja pyytää viallisen muistielementin tällä osoitteella toista eri-koismuistia U antamaan kyseiselle vialliselle muistielementille esitetyllä tavalla varatun varamuistielementin hakuosoitteen muistinohjauslaitteelle H. Muistinohjauslaitteella H on nyt seuraavaa hakuoperaatiota varten osoitteiden peräkkäisyyden mukaisesti vuoroon tulevaa viallista muistielementtiä vastaavan varamuistielementin hakuosoite, ja se suorittaa tämän hakuosoitteen avulla kyseisen varatun varamuistielementin haun.

Ensimmäiseen erikoismuistiin T on siis talletettu sekä kaikkien viallisten muistielementtien hakuosoitteet että myös järjestettynä jokaiseen yksittäiseen näistä hakuosoitteista kulloinkin vastaavan varatun varamuistielementin hakuosoite. Haettaessa muistilohkoa sen alkuosoitteen ja siihen kuuluvien muistielementtien lukumäärän antavan elementtimäärän avulla luetaan ensimmäi-• " sestä erikoismuistista hakuosoitteet, jotka liittyvät haettavaan : muistilohkoon kuuluviin viallisiin muistielementteihin, yhdessä niille jo varattujen varamuistilohkojen hakuosoitteiden kanssa, : Da talletetaan viallisten muistielementtien hakuosoitteiden jär- ;V: jestyksen mukaisesti toiseen erikoismuistiin. Kolmannessa erikois- muistissa on niin monta muistipaikkaa, kuin muistilohko suurim-.·. : millään voi käsittää muistielementtejä. Kolmannessa erikois- muistissa olevien muistipaikkojen lukumäärä on siis sovitettu tämän maksimaalisen lukumäärän mukaisesti. Kolmannen erikois-muistin muistipaikat on kulloinkin varattu muistilohkon haun ajaksi yksitellen tämän muistilohkoille. Kolmannessa erikois-muistissa olevien muistipaikkojen tarvitsee muodostua vain yhden ie 88224 bitin muistipaikoista. Tämä erikoismuisti voidaan siis muodostaa erityisen yksinkertaisella tavalla siirtorekisteriksi. Kolmanteen erikoismuistiin talletetaan alkuosoitteen ja toiseen erikoismuistiin järjestyksessä talletettujen viallisten muisti-elementtien hakuosoitteiden avulla jokaiseen muistipaikkaan, joka vastaa kulloinkin haettavan muistilohkon muistielementtiä, viallinen/ei-viallinen-tiedon avulla se, onko kyseinen muisti-elementti viallinen vai ei. Muistinohjauslaitteen H hakiessa peräkkäin kulloisenkin muistilohkon muistielementtejä luetaan välittömästi kolmannesta erikoismuistista samalla tavalla peräkkäin luetun viallinen/ei-viallinen-tiedon perusteella aina joko kyseisen muistielementin hakuosoite osoitteiden peräkkäisyyden mukaisesti, kun saadaan ei-viallinen-tieto, tai kyseiselle vialliselle muistielementille varatun varamuistielementin haku-osoite toisesta erikoismuistista, kun saadaan viallinen-tieto. Tämän muistielementin haku tai sen varamuistielementin haku tapahtuu sitten muistinohjauslaitteella H jommalla kummalla näistä hakuosoitteista.

Claims (1)

19 OC Z ZH Patenttivaatimus Taltiointimenetelmä kaukoviestityslaitokseen, erityisesti puhelinkeskukseen, sijoitetulle muistilaitteelle, jossa on ainakin yksi kokonaismuisti, esimerkiksi magneettilevy mag-neettilevymuistille, joka kokonaismuisti koostuu lukuisiksi muistielementeiksi, esimerkiksi muistisektoreiksi, formatoidusta yhtenäisestä muistialueesta, ja johon muistilaitteeseen on muodostettu muistielementtien valinnaisen lukumäärän avulla kooltaan määriteltyjä muistilohkoja muistiele-menteistä (El, E2), jotka ovat hakunsa suhteen toisistaan riippuvaisia ja osoitteiden avulla erikseen peräkkäin haettavissa, ja jossa muistilaitteessa kokonaismuistin varaloh-kossa pidetyt varamuistielementit (R6 - R8) on suojattu hakunsa suhteen toisistaan riippuvien muistilohkojen muodostamista varten tarkoitetulta välittömältä saannilta, eli tämä on estetty, ja jossa muistilaitteessa muistielementin vikaantumisen yhteydessä sille varataan varamuistielementti siten, että viallista muistielementtiä varten tallennetaan varamuistielementin hakuosoite, jolloin muistilohkon muistielementtien erikseen ja peräkkäin tapahtuvan haun yhteydessä, kun muistilohkolla on viallinen muistielementti ja tähän saavutaan, otetaan tämän sijasta sille varattu vara-·.··; muistielementti hakujaksoon ja kohdistetaan viimeksi mainit- .·. tuun viallisen muistielementin sijasta lukuoperaatio tai : .*. kirjoitusoperaatio tai tyhjennysoperaatio, tunnettu *-/ siitä, että ensimmäiseen erikoismuistiin (T) tallennetaan ."1 sekä kaikkien viallisten muistielementtien hakuosoitteet ***.* että järjestyksessä jokaista tällaista yksittäistä ha-*’·* kuosoitetta kohti vastaavan varatun varamuistielementin osoite, että muistilohkon haun yhteydessä luetaan sen al-*.*·: kuosoitteen - sen ensimmäisen muistielementin hakuosoit- teen - ja lukumäärän avulla, joka ilmoittaa sen sisältämien elementtien lukumäärän, samalla tämän alkuosoitteen ja ele-menttien lukumäärän avulla erikoismuistista (T) - joka on ensimmäinen erikoismuisti - hakuosoitteet, jotka kuuluvat haettavan muistilohkon viallisille muistielementeille, yh-dessä näille varattujen varamuistielementtien hakuosoittei-den kanssa, ja tallennetaan ne viallisten muistielementtien 20 38224 hakuosoitteiden mukaiseen peräkkäisjärjestykseen toiseen erikoismuistiin (U), ja että kolmanteen erikoismuistiin (V) tallennetaan sarjana muistipaikkoja (vl...vy), joiden lukumäärä on sovitettu muistilohkon maksimaalisen muistielement-tien lukumäärän mukaisesti ja jotka muistilohkon haun ajaksi on järjestetty yksittäisesti vastaamaan tämän muistielement-tejä ja jotka edullisesti on muodostettu yhden bitin muistipaikoista, alkuosoitteen avulla ja toiseen erikoismuistiin (U) järjestyksessä talletettujen viallisten muistielement-tien hakuosoitteiden avulla kulloinkin haettavan muistilohkon muistielementtiä vastaavaan jokaiseen muistipaikkaan viallinen/ei viallinen -tiedon avulla merkintä siitä, onko kyseinen muistielementti viallinen vai ei, ja että kulloisenkin muistilohkon muistielementtien peräkkäisen haun yhteydessä samalla kolmannesta erkoismuistista (V) myös peräkkäin luettujen viallinen/ei viallinen -tietojen mukaisesti luetaan joko kyseessä olevan muistielementin hakuosoite osoitteiden peräkkäisyyden mukaisesti, kun saadaan ei viallinen -tieto, tai kyseessä olevalle vialliselle muistiele-mentille varatun varamuistielementin hakuosoite, kun saadaan viallinen-tieto, ja suoritetaan kulloinkin tämän muistielementin tai varamuistielementin haku jommallakummalla haku-osoitteella. Lagringsförfarande för en i en teleanläggning, särskilt en telefonväxel, insatt minnesanordning i vilken minst ett massminne ingär, som genom formatering bestär av ett flertal minneselement, exempelvis minnessektorer, med enhetlig min-. : nesvolym, exempelvis en magnetskiva för ett magnetskivemin- ne; och i vilken minnesanordning minnessektioner av med av-seende pä deras triggning sammanhängande och med hjälp av adresser enskilt, successivt triggningsbara minneselement bildas, vilka minnessektioner är storleksmässigt bestämda med hjälp av ett väljbart antal minneselement (El, E2); och i vilket reservminneselement (R6 - R8), som ingär i en re-servsektion i massminnet, skyddas mot, det vill säga ute-sluts frän, en direkt ätkomst, som tjänar tili bildande av 21 88224 de triggningsmässigt sammanhängande minnessektionerna; och i vilken minnesanordning ett reservminneselement aktiveras för ett minneselement vid en defekt i det senare, varvid trigg-ningsadressen för reservminneselementet för det defekta min-neselementet lagras sä att vid päträffande av ett defekt minneselement vid den enskilda, successiva triggningen av dessa i en minnessektion, i stället för detta det tillhöran-de reservminneselementet införs i triggningscykeln och i stället för det defekta minneselementet undergär ett skriv-förlopp resp. ett läsförlopp resp. ett raderförlopp, k ä n -netecknat av att sdväl triggingsadresserna för alla defekta minneselement som, i samverkan med varje enskild sädan triggningsadress, triggningsadressen för det tillhö-rande reservminneselementet lagras i ett första specialminne (T) ; att vid triggning av en minnessektion med hjälp av dess börjanadress och av ett tai, som anger antalet sammanfattade minneselement i denna adress, samtidigt, i enlighet med den-na börjanadress och antalet minneselement, triggningsadres-serna för de tili den triggade minnessektionen hörande defekta minneselementen och triggningsadressema för de tili dessa redan tilldelade reservminneselementen utläses ur det första specialminnet (T) och lagras i ett andra specialminne (U) i en ordningsföljd, som bestäms av successionen av triggningsadressema för de defekta minneselementen; och - att, i enlighet med börjanadressen och i enlighet med de i • · · det andra specialminnet (U) ordnat lagrade triggningsaddres-: serna för defekta minneselement, en information, som utsäger :Y: "defekt" eller "icke defekt" lagras i en minnescell per min neselement för den triggade minnessektionen i ett tredje .·. : specialminne (V) med en rad minnesceller (vl...vy), vilkas antal är anpassat tili det maximalt anordnade antalet minneselement per minnessektion, och vilka vardera är enskilt tilldelade tili dessa minneselement under tiden för trigg-ningen av en minnessektion, och vilka särskilt är utformade säsom 1-bit-minnesceller, varigenom framgär om ifrägavarande .···. minneselement är defekt eller icke, och att samtidigt, vid den successiva triggningen av minneselementen i den betrak-tade minnessektionen, i enlighet med den ur det tredje spe- 22 88224 cialminnet (V) även successivt utlästa informationen om "de-fekt" eller "icke defekt", vid erhällandet av en sädan information, antingen triggningsadressen för ifrägavarande minneselement utläses i enlighet med adress-successionen eller, vid erhällandet av information om ett defekt minneselement, triggningsadressen för det till det ifrägavarande defekta minneselementet hörande reservminneselementet utläses; och att triggningen av nämnda minneselement eller nämnda reservminneselement görs med den ena eller den andra av triggningsadresserna.