FI88044C - Foerfarande foer framstaellning av nya terapeutiskt anvaendbara kastanosperminglykosider - Google Patents

Description

1 88044

Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten kastanospermiiniglykosidien valmistamiseksi

Jakamalla erotettu hakemuksesta 883164 [3

Keksintö koskee uusien kaavan I mukaisten kas-tamospermiiniglykosidien ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistusta 1 o / \ (I) H "O < ) 1 5 ✓

OR' 0R

jossa kaavassa R, R' ja R" tarkoittavat toisistaan riippumatta vetyä tai glykosyyli-, O-metyyliglykosyyli-20 tai Ac-asyloitu glykosyyliradikaalia, joka sisältää 1 - 3 heksoosi- tai pentoosiyksikköä, jolloin glykosyy-liradikaali on liittynyt 1-asemansa kautta, ja Ac on bentsoyyli tai C2_^-alkanoyyli, jolloin vähintään yksi, mutta enintään kaksi, symboleista R, R' ja R" tarkoit-.‘25 taa vetyä. Nämä yhdisteet ovat käyttökelpoisia diasetok-: V sien hoidossa.

Kastanospermiini on alkaloidi, joka on eristetty ·:·; Castanospermum australen siemenistä, ja sen kaava on ; souraava: 30 a, "H.

OH OH

2 88044 Tämä yhdiste voidaan nimetä systemaattisesti useilla tavoilla seuraavasti: /lS-(lft.,6p,7p,8J!>,8ap)_7-oktahydro- 1,6,7,8-indolitsiinitetroli tai (IS ,6S,7R,8R,8aR)-1,6,7,8-tetrahydroksi-indolitsiini tai 1,2,4,8-tetradeoksi-1,4,8-5 nitrilo-L-glysero-D-galakto-oktitoli. Termiä kastanosper-miini tai ensimmäistä systemaattista nimeä käytetään allaolevassa selostuksessa.

Tämän yhdisteen -eristämisen ja sen rakenteen määrittämisen on kuvannut L.D. Hohenshutz ym. , Phytochemistry, 10 20, 811 (1981). Osana kastanospermiinitutkimustaan Hohen shutz valmisti kastanospermiinitetra-asetaattia kastano-spermiinin reaktiolla hyvin suuren ylimäärän kanssa etik-kahappoanhydridia, mutta artikkelissa ei mainita kastano-spermiinin mitään muita estereitä.

15 Edellä kuvatun kaavan I mukaisissa yhdisteissä esiintyvistä C2_6~alkanoyyliryhmistä (Ac) voivat olla esimerkkinä asetyyli, propionyyli, butyryyli, isobutyryyli ja heksanoyyli.

Tyypillisiä esimerkkejä glykosyyliradikaaleista 20 '>\Ml «| 1 ilki >:iyy I I , · |. t I. i k I < > m y y I I , hikofiyyll, i i bnuyy 1 I , 2-deoksiglykosyyli, 3-0-metyyliglukosyyli, seiLobiosyy1i, maltobiosyyli, maltotriosyyli, sellotriosyyli, arabino-• syyli ja ksylosyyli. Erityisen edullisia ovat yhdisteet, jossa R on 1-glukosyyli, 1-L-fukosyyli tai 1-sellobio- » · [ 25 syyli. Valaisevia esimerkkejä suoloista ovat epäorgaa- ’ ·’ nisten happojen, kuten esimerkiksi kloorivedyn, bromi- vedyn, rikkihapon, fosforihapon ja vastaavien suolat; orgaanisten karboksyylihappojen, kuten esimerkiksi etikka-, : : : propioni-, glykoli-, maito-, pyruvaatti-, maloni-, meri- 30 pihka-, fumaari-, omena-, viini-, sitruuna-, askorbiini-, maleiini-, hydroksimaleiini- ja dihydroksimaleiini-, lu'ntiioe-, fenyyli<'t ikka-, 4-ami nobentsoe-, 4-hydroks L-bentsoe-, antraniili-, kaneli-, salisyyll-, 4-amlnosall-syyli-, 2-fenoksibentsoe-, manteli- ja vastaavien happo-35 jen suolat; ja orgaanisten sulfonihappojen, kuten metaani- I.

3 88044 sulfonihapon ja g-tolueenisulfonihapon suolat. Sellaisia suoloja voidaan valmistaa tavanomaisilla menetelmillä kaavan I mukaisesta amiinista ja sopivasta haposta.

Kaavan I mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa 5 siten, että kastanospermiini tai esteröity kastanosper-miini saatetaan reagoimaan sopivan Ac-asyloidun tai 0-bentsyloidun glykosyylihalogenidin tai -asetamidaatin kanssa inertissä liuottimessa, minkä jälkeen suoritetaan katalyyttinen hydrogenointi bentsoyyliryhmien poistami-10 seksi tai mahdollisesti käsittely emäksellä Ac-ryhmien tai muiden esteriryhmien poistamiseksi. Menetelmässä käytettävä inertti liuotin voi olla halogenoitu hiilivety kuten metyleenikloridi. Glykosyylihalogenidi voi olla kloridi tai bromidi; edullinen asetimidaatti on 15 triklooriasetimidaatti

Kun käytetään kastanospermiinin esteriä, tämä estää kaikkien esteröityjen hydroksidiryhmien reagoimisen, joten reaktion on tapahduttava toisessa, vapaassa hydroksidi ryhmässä. Kun kastanospermiiniesteri on 1i i — 20 tetty glykosyylijohdannaiseen, mikä tahansa esteriryhmä, joko glykosidi- tai kastanospermiiniytimessä, voidaan poistaa emäshydrolyysilla, esimerkiksi vahvalla emäk-sellä kuten natriummetoksidilla metanolissa. Sellainen :* ·. hydrolyysi suoritetaan tavallisesti ennen ylläkuvattua 25 katalyyttista debentsylointiprosessia.

! Kaavan I mukaiset yhdisteet ovat hyödyllisiä diabe teksen hoidossa. Niitä voidaan käyttää erityisesti ehkäisemään liiallisen hyperglykemian kehittymistä, jollaista voidaan havaita tietyissä diabeettisissa olosuhteissa 30 nautittaessa glukoosin prekursoria. Niinpä kun hiilihydraattia nautitaan glukoosina tai sellaisissa muodoissa kuin ruoan tai juoman maltoosina, sakkaroosina tai tärkkelyksenä, seerumin glukoosikonsentraatiotaso nousee kor-keaksi. Terveillä yksilöillä tämä hyperglykeminen tila pa-35 laa nopeasti normaaliksi organismin metaboloitua ja va- 4 88044 rastoitua ja/tai hyödynnettyä nopeasti veren glukoosin. Sokeritaudissa potilaan glukoosinsietokyky on kuitenkin alentunut ja kehittynyt epätavallisen korkea seerumin glu-koositaso jää korkeaksi pitemmäksi ajaksi. Samanlainen ih-3 misessä todettu reaktio voidaan havaita muissakin eläimissä käsittäen karjan, siipikarjan, lemmikkieläimet ja laboratorioeläimet. Sellaista tilaa voidaan kuvata aterian jälkeiseksi hyperglykemiaksi. Eräs keino sellaisen tilan hoitamiseksi olisi tiettyjen agenssien antaminen, 10 jotka estäisivät sokerikompleksien konversion glukoosiksi ja siten estäisivät korkean glukoositason kehittymisen. Esillä olevassa keksinnössä on havaittu, että milloin korkea glukoositaso on sokerikompleksien hydrolyysin tulosta, esillä olevien kastanospermiinijohdannaisten anto ehkäisee alkavaa glukoosin muodostumista veressä ja tekee siten mahdolliseksi välttää pitkittyneestä seerumin korkeasta glukoositasosta aiheutuvia vaikeuksia.

Mekanismi, jonka avulla tämä tulos saavutetaan, on seuraava, vaikkakin ylläkuvattua höytyä ei saisi rajoit-20 taa tämän mekanismin yksityiskohtiin. Entsyymit, jotka katalysoivat kompleksisten hiilihydraattien hydrolyysia, muuttavat absorboitumattoman hiilihydraatin absorboituviksi sokereiksi. Näiden entsyymien nopea toiminta johtaa ·’·" sokeritaudissa seerumin glukoosin akuuttiin ja ei-toivot- ' 25 Luun kohoamiseen. Kaavan 1 mukaiset yhdisteet ovat näiden entsyymien potentiaalisia inhibiittoreita ja annettu-na yhdessä hiilihydraattiaterian kanssa ne estävät tämän tyyppisiä vahingollisia hyperglykeemisia poikkeamia. On : : kuitenkin toivottavaa, että näiden hydrolyyttisten entsyy- 30 mien inhibointi rajoitettaisiin suolistossa oleviin ent-. : syymeihin ja näin onkin esillä olevien yhdisteiden kohdal- la. Toisaalta koko elimistöön vaikuttavien glykohydrolaa-sien inhibointi voi johtaa vaikeuteen hyödyntää solunsi-·.- saisin hiilihydraatteja energian lähteenä ja siten aiheut- ·* · 35 taa metabolisia ongelmia. Ensimmäinen ylläkuvattu entsyy- I: s 88044 mi on suoliston sakkaraasi, kun taas toinen entsyymi on solunsisäinen lysosomaalinen -glukosidaasi. Kaavan I mukaisten yhdisten aktiivisuus näitä entsyymejä vastaan testattiin seuraavilla menetelmillä.

5 Suoliston sakkaraasi

Sakkaraasi eristettiin rotan suolistosta raaka-homogenaattina Kolinskan suolauuttomenetelmän mukaan /TBiochem. Biosphys. Acta, 284 , 235 (1984).7 . Inkugointi-seokset sisälsivät 10 pl entsyymipreparaattia ja lisäksi 10 testiyhdistettä ja niitä inkuboitiin 1 tunti, minkä jälkeen lisättiin 6,6 ^imol sakkaroosia 100 ulissa 0,1 M natriummaleaattia, pH 5,9. Seoksia inkuboitiin lisää 30 min ja sitten ne lämpöinaktivoitiin 80 - 100 °C:ssa 3 minuuttia. Denaturoitu proteiini poistettiin sentrifu-15 go.imalla. Vapautunut glukoosi määritettiin glukooside-hydrogenaasireagensseilla (Seragen Diagnostics). Lysosomaalinen Οί-glukosidaasi Lysosomaalinen Oi-glukosidaasi eristettiin ja osittain puhdistettiin rotan maksasta dissous'in frak-20 tioivan ainmoniumsulf aattimenetelmän mukaan /Anal.

Biochem., 116, 35 (1981 )J. Entsyymiä inkuboitiin testi-yhdisteen kanssa 1 tunti 37 °C:ssa ennen p-nitrofenyy-li-CX-D-glukosidin lisäystä 0,6 ml:ssa 0,1 M natrium-‘ asetaattia, 25 mM kaliumkloridia, pH 4,2. Seoksia inku- 25 boitiin lisää 30 min. 37 °C:ssa ja sitten ne lämpöakti-voitiin 90 °C:ssa. Denaturoitu proteiini poistettiin sentrifuoimalla. Supernatanttifraktioon lisättiin 1 ml 0,1 M natriumkarbonaattia ja vapautunut nitrofenoli • määritettiin 410 nm:n absorptiolla.

30 Saadut tulokset on esitetty taulukossa I

6 88044

Taulukko I

IC50 5 Kastanospermiini- Suoliston Lysosomaalinen johdannainen sakkaraasi <X-glukosidaasi _____(M)____(M)__ - 8 — 4 8-#-D-glukopyranosidi 5 x 10 3 x 10 10 Ylläolevista tuloksista voidaan havaita, että kaavan I mukaisen yhdisteen IC^Q-arvo on alhaisempi suoliston sakkaraasin kuin lysosomaalisen cK-glukosidaasin suhteen.

Kaavan I mukaiset yhdisteet testattiin edelleen 15 sakkaroosirasitustestillä niiden seerumin glukoosin kohoamista inhiboivan kyvyn määrittämiseksi. Menetelmä voidaan esittää seuraavasti.

Sveitsiläisille ICR-hiirille, joita oli paastotettu 18 - 20 tuntia, annosteltiin suun kautta testiyhdis-20 tettä plus sakkaroosia 2,0 g/kg. 30 minuutin sakkaroosin antamisen jälkeeneläimet tapettiin ja määritettiin niiden seerumin glukoosikonsentraatio. Se määrä testi- yhdistettä, joka tarvittiin merkittävästi inhiboimaan seerumin glukoosin kohoamista, määritettiin vertaamalla 25 sellaisten eläinten seerumin glukoosikonsentraatioon, joille oli annosteltu vain sakkarosia. Testi kuluessa hiirille annosteltiin ainetta suun kautta kahdesti. Alkuannos oli testiyhdiste tai liuotin. 1, 2 tai 3 tunnin kuluttua hiirille annosteltiin sakkaroosia 2,0 g/kg. 30 30 lisäminuutin kuluttua sakkaroosin antamisesta eläimet ta-- pettiin ja määritettiin niiden glukoosikonsentraatio.

Testiyhdisteen aktiivisuus osoitettiin merkittävällä seerumin glukoosikonsentraation erolla verrattuna vas- ____: taavaan vertailunäytteeseen. Havaittu aktiivisuus on 35 esitetty taulukossa II.

7 88044

Taulukko II

Kastanospermiini- Tehokas annos Toimenpiteen johdannainen_(mg/kg)_kesto_ 5 8-öl-D-Glucopyranosidi 1 tuntia

Kaavan I mukaisia yhdisteitä annetaan imettäväiselle sopivalla tavalla sellainen määrä, joka on tehokas 10 inhiboimaan aterianjälkeistä hyperglykemiaa. Edullinen antotapa on suun kautta.

Yhdisteen tehokas määrä ts. määrä, joka on riittävä inhiboimaan aterianjälkeistä hyperlykemiaa, riippuu monista tekijöistä, kuten hoidettavan kohteen koosta, la-15 jista ja iästä, käytettävästä tietystä yhdisteestä tai farmaseuttisesti hyväksyttävästä suolasta, antamisen toistumistiheydestä, tilan ankaruudesta ja antamis-ajasta. Yleisesti ottaen yhdisteet tulisi antaa suun kautta 0,1 - 50 mpk:n annoksina 0,5 mpk:n annosta pidettäessä 20 5 mpk:n annosta parempana. Erityisesti kaavan I mukaiset yhdisteet tulisi antaa ihmisille 35 - 350 mg aktiivista ainetta sisältävinä yksittäisinä osa-annoksina ja siten, että aine annetaan kolmasti päivässä aterian yhteydessä. Aktiivinen aineosa on edullisesti sisällytetty koostumuk-' ' : 25 seen, joka sisältää farmaseuttisen kantajan ja 5 - 90 pai-'· no-% kaavan I mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttises- ·.·· ti hyväksyttävää suolaa. Termi farmaseuttinen kantaja /:-. viittaa tunnettuihin farmaseuttisiin täyteaineisiin, jot ka ovat hyödyllisiä formuloitaessa farmaseuttisesti ak-. . 30 tiivisia yhdisteitä annettavaksi sisäisesti ja jotka ovat suurin piirtein myrkyttömiä ja herkistämättömiä käyttöolosuhteissa . Koostumukset voidaan valmistaa yleisesti : : tunnetuilla tablettien, kapselien, eliksiirien, siirappi en, emulsioiden, dispersioiden ja liuotettavien ja pore-35 tablettien valmistustekniikoilla, ja ne voivat sisältää e 88044 sopivia täyteaineita, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä halutun tietyn tyyppisen koostumuksen valmistamisessa. Sopivia farmaseuttisia kantajia ja formulointitekniikoi-ta on löydettävissä alan teoksissa kuten teoksessa 5 Reminfton's Pharmaceutical Sciences, Mack Publishing Company, Easton, Pennsylvania.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä.

Esimerkki 1 1,7 g: aan /IS-(ia, 6f>, 70*., 8β , 8ap)_7-oktahydro-l, 6,7,8-10 indolitsiinitetroli-6,7-dibentsoaattia 60 ml:ssa mety-leenikloridiliuosta typen suojaamana ja jäähdytettynä -30 °C:een lisättiin sekoittaen 3,8 g 2,3,4,6-tetra-O-(fenyylimetyyli) -(X-D-glukopyranosyylitriklooriasetimi-daattia /valmistettu R.R. Schmidtin ja J. Michelin mene-15 telmän mukaan, Angew. Chem. Int. Ed. Engl., 19, 731 - 32 (1980),7. Tätä seurasi 1,4 g booritrifluorieetterin lisäys tipottain. Seosta pidettiin -10 °Cissa 72 tuntia, ja sitten sitä pestiin peräkkäin 60 ml:11a natriumbikarbonaatin vesiliuosta ja 60 ml:11a suolavettä. Orgaanista 20 uutetta konsentroitiin vakuumissa paksun siirapin aikaansaamiseksi. Ohutkerroskromatografia-analyysi (silikageeli, 4:6 etyyliasetaatti:heksaani) osoitti, että oli muodostunut vähemmän polaarista materiaalia, jonka R^-arvo oli 0,31. Seos fraktioitiin preparatiivisella korkeapainenes-;.'.:25 tekromatografiällä (silikageeli, eluenttina 4:6 etyyliasetaatti : heksaani) , jolloin saatiin 810 mg (21 %) suo-jattua glukosidi -lopputuotetta ja 670 mg (39 %) takai-sinsaatua diesteri -lähtöainetta. Lopputuotteen uudel- ____: leenkiteytys eetteri/metanolista tuotti värittömiä 6,7- • 3o di-O-bentsoyyli-8-O- (2,3,4,6-tetra-0- ( fenyylimetyyli) -0c-D-glukopyranosyyli) -/Is- (la, 6|3,7«., 8β>, 8aji>)_7-oktahydro- 1,6,7,8-indolitsiinitetroli -kiteitä, jotka sulivat noin 145 - 147 °C:ssa. 13C NMR (DMSO-d,) <5165,0 (2 x ’: ‘ ” + '·; PhC=0) , 95,9 (Cj,). MS (CI-CH4) 920 (MH ).

9 88044

Esimerkki 2

Esimerkin 1 mukaista suojattua glukosidi -lopputuotetta (460 mg) lisättiin sekoittaen 20 ml:aan meta-noliliuosta typen suojaamana. Kun oli lisätty viisi tip-5 paa natriummetoksidiliuosta (4,4 M metanolissa), seosta sekoitettiin 18 tuntia huoneenlämmössä. Seos haihdutettiin kuivaksi, ja jäännös liuotettiin 50 ml:aan etyyliasetaattia. Liuosta pestiin kahdesti suolaliuoksella (20 ml) ja haihdutettiin vakuumissa siirapin aikaansaamisek-10 si. Siirappinen jäännös siirrettiin 8 ml:aan jääetikkaa, joka sisälsi 100 mg 10 % Pd/C ja hydrattiin Parr -laitteella (3,5 ilmakehän vetypaineessa) 72 tuntia. Katalyytti suodatettiin ja lisättiin 100 mg tuoretta 10 % Pd/C. Seosta hydrattiin edelleen (1,0 ilmakehän vetypaineessa) 15 70 °C:ssa kuusi tuntia. Suodatuksen jälkeen, jonka tar koituksena oli poistaa katalyytti, suodos haihdutettiin kuivaksi ja paksu jäännös liuotettiin uudelleen 15 ml:aan vettä. Vesiliuosta pestiin kahdesti 50 ml:lla eetteriä, konsentroitiin vakuumissa noin 3 ml:ksi ja pantiin anio-20 ninvaihtokolonniin (Bio-Rad AG-1-X8, 200 - 400 mesh, OH -muoto, 11 cm x 2,5 cm sisähalkaisija). Kolonnia eluoi-tiin tislatulla vedellä ja kerättiin 8 ml:n fraktioita. Fraktiot, jotka sisälsivät suojaamatonta glukosidia, yhdistettiin ja lyofilisoitiin, jolloin saatiin valkois-25 ta kiinteätä jauhetta, joka liuotettiin metanoliin ja jau-.*.·. hettiin asetonin kanssa, jolloin saatiin värittömiä 8- O- (tx-D-glukopyranosyyli) -/IS- (la, 6jb, 7cL, 8f», 8afM_7-okta-hydro-1,6,7,8-indolitsiinitetroli -kiteitä, jotka sulivat noin 208 - 210 °C:ssa (147 mg, saanto 83 %). NMR *··:. 30 (D2) 51,7 (m, 1H) , 2,0 - 2,4 (m, 4H) , 3,0 - 3,2 (m, 2H) , _ 3,4 (t, 1H) , 3,5 - 3,9 (m, 8H) , 4,4 (m, 1H, C^H) , 5,4

(3, 1H, J., 3,9 Hz, e.,-H, anomeerinen protoni). MS

1 ' 1 + 1 + (CI-CH4) 352 (MH ), 334 (MH -H20). Tämän yhdisteen rakennekaava on seuraava: 10 88044 HO^ HO-CH2 \ / VH r~" 5 ......< ) OH J \

OH OH

10

Esimerkki 3

Jos esimerkin 1 ja 2 mukaiset menetelmät toistetaan aloittaen kastanospermiinillä ja sopivalla glyko-syylitriklooriasetimidaatilla (saatu esimerkin 1 mukai- 15 sella tavalla), saadaan seuraavat lopputuotteet: 8-0- φ -D-glukopyranosyyli) -ZlS- (Ια, 6β , 7α, 8β, 8aji)_7-oktahydro-1,6,7,8-indolitsiinitetroli.

8-0- (fb-D-galaktopyranosyyli) - As- (Id, 6(5,7<x, 8jl, 8a^)_7-oktahydro-l ,6,7,8-indolitsiinitetroli.

20 8-0- (cx-D-galaktopyranosyyli) - fis- (Ια, 6|ΐ>, 7a, 8β, 8aβ)7-oktahydro-l,6,7,8-indolitsiinitetroli.

8-0- (6-deoksi~|J-L-galaktopyranosyyli) - A S - (Id, 6p>, 7(X, 8|3, 8aP)_7-oktahydro-1 ,6,7,8-indolitsiinitetroli .

8-0- (6-deoksi-(X-L-galaktopyranosyyli) -£1S- (10-, 25 6β , 70c, 8β, 8aP>L7~oktahydro-l ,6,7,8-indolitsiinitetroli.

8-0-/)i-D-ribofuranosyyli) -/IS- (let, 6β, 7α, 8|2>, 8ap>).7-oktahydro-1,6,7,8-indolitsiinitetroli.

8-0-Zcx-D-ribofuranosyyli) -£1S- (Ια, 6β>, 7d, 8β>, 8aiji)_7 — oktahydro-1,6,7,8-indolitsiini.

’ . 30 8-0-ZÖ6-D-glukopyranosyyli- (1—M) -0-£>-D-glukopyra- nosyyll7-AlS (la, 6 β, 7θ£, 8β , 8a£)7-oktahydro-l ,6,7,8-indolit-' siinitetroli.

8-0-(/¾-D-glukopyranosyyli- (1—M) -O-fi-D-glukopyra-nosyyli7~/"lS- (10c, 6β,7<χ, 8β , 8af?>)7-oktahydro-1,6,7,8-indo-·.- 35 litsiinitetroli.

I: ,, 88044 8 -0-/Ö.-D-glukopyranosyyli- (1—>4 ) -Ο-α-D-glukopyra-nosyyli7-AS (la, 6$, 7<X, 8β>, 8aj3>)_7-oktahydro-l, 6,7,8-indolit-siinitetroli.

8-0-/jb -D-glukopyranosyyli-(1 —>4)-0-|$-D-glukopyra-.'i nosyyli7-As- (la,6^, 70(., 8β, 8a|?> )_7-oktahydro-l ,6,7,8-indo-litsiinitetroli.

Esimerkki 4

Liuokseen, joka sisälsi 5,2 g /"IS- (1(X, 6£, 7ct, 8β , 8nJ3)_7-oktahydro-1,6,7,8-indolitsiinitetroli-l, 6,8-tri-10 bentsoaattia 150 ml:ssa metyleenikloridia typen suojaamana ja jäähdytettynä -20 °C:een, lisättiin sekoittaen 8,5 g 2,3,4,6-tetra-O- (fenyylimetyyli) -Oi-D-glukopyrano-syylitriklooriasetimidaattia. Tätä seurasi 3,0 ml boo-ritrifluorieetterin lisäys tipoittain. Seosta pidettiin —10 °C:ssa 96 tuntia. Huoneenlämpöön lämmittämisen jälkeen seosta pestiin peräkkäin 200 ml :11a natriumbikarbonaatin vesiliuosta ja 200 mltlla suolavettä. Orgaaninen faasi kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin vakuumissa paksun siirapin aikaansaamiseksi. Ohut-20 kerroskromatografia-analyysi (silikageeli, 1:3 etyyli asetaatti : heksaani) osoitti, että oli muodostunut vähemmän polaarista materiaalia, = 0,44. Seos fraktioitiin preparatiivisella keskipainenestekromatografiällä (silikageeli, 1:3 etyyliasetaatti:heksaani eluenttina), 25 jolloin saatiin 5,7 g (54 %) 1,6,8-tri-O-bentsoyyli-7-0-; ** (2,3,4,6-tetra-O- (fenyylimetyyli) -Ot-D-glukopyranosyyli) - ; ·* As- (10C, 6β>, 70t, 8£>, 8aji)_7-oktahydro-l ,6,7,8-indolitsiini- .:. , . 13 ...: tetrolia paksuna värittömänä siirappina. C NMR (CDCl^) ··“- <$166,0, 165,9, 165,5 (3 x PhC=0) , 99,4 (Οχ, J 13C-1H = ^0 168 11). MS (CI-CH4) 1024 (MH+) , 902 (MH+ - PhC02H) .

Esimerkki 5 '· Suspensioon, joka sisälsi 5,6 g 1,6,8-tri-O- bentsoyyli-7-O- (2,3-4,6-tetra-O- (fenyylimetyyli) -Ot-D-glukopyranosyyli) - As- (ία, 6β , 7a, 8β , 8ajä)7-oktahydro- 12 88044 1,6,7,8-indolitsiinitetrolia 100 ml:ssa metanolia, lisättiin 30 tippaa natriununetoksidiliuosta (4,4 M metano-lissa), ja seosta sekoitettiin huoneenlämmössä 18 tuntia. Seokseen lisättiin 3 g kaliumhydroksidia ja 5 ml 5 vettä, ja tulokseksi saatua liuosta kuumennettiin palautus jäähdyttäjän alla kolme päivää. Seos jäähdytettiin ja haihdutettiin kuivaksi vakuumissa. Jäännös liuotettiin seokseen, joka sisälsi 50 ml etyyliasetaattia ja 10 ml vettä. Faasien erottamisen jälkeen vesikerros uutettiin 10 kahdesti 30 ml :11a etyyliasetaattia. Orgaaniset uutteet yhdistettiin ja haihdutettiin kellertäväksi, liimamai-seksi jäännökseksi. Lopputuotteen uudelleenkiteytys eetteristä tuotti 3,42 g (88 %) värittömiä, untuvamaisia 7-0- (2,3,4,6-tetra-0- (fenyylimetyyli) -a.-D-glukopyranosyy-15 li) - £lS - (lot, 6)3 ,1(X, 8f3>, 8a£)_7-oktahydro-l ,6,7,8-indolitsii-nitetroli -kiteitä, jotka sulivat noin 119 - 120 °C:ssa. *N NMR (CDC13) SI,5 - 2,5 (m, 5H), 2,8 - 4,0 (m, 12H), 4,1 - 5,0 (m, 12H), 7,0 - 7,4 (m, 20H, aryyli).

Esimerkki 6 20 Esimerkistä 16 (250 mg) saatu lopputuote liuotet tiin 4 ml:aan jääetikkaa ja lisättiin 50 mg 10 % Pd/C. Seosta hydrattiin (1,0 ilmakehän vetypaineessa) 55 °C:ssa neljä tuntia. Hiilikatalyytin poistamisen jälkeen etikka-happoliuos haihdutettiin kuivaksi vakuumissa. Tulokseksi 25 saatu jäännös liuotettiin uudelleen 10 ml:aan (1:1) meta-noli-vesi -liuosta ja sekoitettiin yhden tunnin ajan 2,0 g anioninvaihtohartsin kanssa ZBio-Rad AG1-X8 (200 - 400 ;_· mesh, OH -muoto)_7. Vesiliuos haihdutettiin kuivaksi, jol- loin saatiin valkoista, kiinteää jauhetta, joka liuotet-30 tiin metanoliin ja jauhettiin asetonin kanssa, jolloin saatiin 92 mg värittömiä 7-0-(α-D-glukopyranosyyli)-ZlS-'·' ‘ (Ια, 6β , 7tt , 8β , 8aj5 )J-oktahydro-1,6,7,8-indolitsiinitetro- li -kiteitä, jotka sulivat hajoten noin 184 - 187 °C:ssa. MS (CI-CH4) 352 (MH+) , 334 (MH+-H20) .

Claims (2)

1. Menetelmä uusien terapeuttisesti käyttökelpoisten kaavan I mukaisten kastanospermiiniglykosidien !3 ja niiden farmaseuttisesti hyväksyttävien suolojen valmistamiseksi "0VO '° R»0......111 OR' OR 1 5 jossa kaavassa R, R' ja R'' tarkoittavat toisistaan riippumatta vetyä tai glykosyyli-, O-metyyliglykosyyli-tai Ac-asyloitu glykosyyliradikaalia, joka sisältää 1 - 3 heksoosi- tai pentoosiyksikköä, jolloin glykosyyli-20 radikaali on liittynyt 1-asemansa kautta, ja Ac on bentsoyyli tai C2_6~alkanoyyli, jolloin vähintään yksi, mutta enintään kaksi, symboleista R, R' ja R'' tarkoittaa vetyä, tunnettu siitä, että kastanospermiini ja esteröity kastanospermiini saatetaan reagoimaan sopi-.25 van Ae-asyloidun tai 0-bentsyloidun glykosyylihalogeni-din tai -asetamidaatin kanssa inertissä 1Luottimessa, minkä jälkeen suoritetaan katalyyttinen hydragenointi ·;· bentsyyliryhmien poistamiseksi tai mahdollisesti käsit- —; tely emäksellä Ac-ryhmien tai muiden esteriryhmien 30 poistamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 8-0-(ck-D-glukopyranosyyli)-/Ts-(1<^,6C,7</v,8B,8aB).7- oktahydro-1,6,7,8-indolitsiinitetrolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että /Ts,(M,6 Q, 7dw 8β,8afi)y-okta-35 hydro-1 , 6,7,8-indolitsiinitetroli-6,7-dibentsoaatti 14 88044 saatetaan reagoimaan 2,3,4,6-tetra-0-(fenyylimetyyli)-cK-D-ylukopyranosyylitriklooriasetimidaatin kanssa, mink-kä jälkeen suoritetaan käsittely emäksellä ja sitten hydrogenointi käyttäen palladiumhiiltä. i is 88044