FI87893B - Saett att anrika malmsuspension med hjaelp av kraftig foerberedande blandning och samtidig flotation samt anordningar foer genomfoerande av detta - Google Patents

Description

1 87893

TAPA MALMILIETTEEN RIKASTAMISEKSI VOIMAKKAAN SEKOITUSVAL-MENNUKSEN JA SAMANAIKAISEN VAAHDOTUKSEN AVULLA SEKÄ LAITTEISTO TÄTÄ VARTEN

Tämä keksintö kohdistuu tapaan rikastaa lietteestä tietty ilmakupliin tarttuva mineraalitraktio pintaan kertyvään vaahtokerrokseen siten, että rikastus tapahtuu kolmessa eri sekoitusvyöhykkeessä. Keksinnön mukainen laitteisto muodostuu kolonnimaisesta vaahdotuslaitteistosta sekä siihen kuuluvista virtausohjäimistä, virtausvaimentimesta ja sekoittimesta. Vaahdotusreaktiot aikaansaadaan pohjavyöhykkeessä, josta ilmakuplat ja niitten mukanaan kuljettamat mineraalipartikkelit ohjataan hallitusti laitteiston pintaan. Vaahdotuslaitteisto on muotoiltu siten, että voidaan käyttää voimakasta sekoitusta pohjavyöhykkeessä ilman, että se vaikuttaa haitallisesti vaahdon erottumiseen laitteiston yläosassa.

Erittäin paljon käytetty vaahdotusperiaate on rootto-ri/staattoriperiaate, jonka mukaan vaahdotuskennon kokoon : : nähden pieni roottori pyörii keskellä staattori- : : : rakennetta. Roottorin koko on tällöin yleensä alle 0,3 : kertaa kennon halkaisija tai leveys. Tällä menetelmällä pyritään siihen, että rajoitetussa tilavuudessa nostetaan sekoituksen leikkausnopeudet toivotun ilmadispergoinnin -· aikaansaamiseksi. Usein käytetään samassa pitkänomaisessa kennossa kahta roottori/staattorirakennetta, mutta lietteen voimakas sekoituskäsittely jää kuitenkin varsin lyhyeksi, sillä sekoitus ei ulotu voimakkaana rootto-" * ri/staattorirakenteen ulkopuolelle. Varsinkin isoissa : vaahdotuskennoissa roottorien sekoitusvaikutuksen - vaimentaminen staattoreilla johtaa kiintoaineen leijutus- vaikeuksiin. Sekoitus on niin epäyhtenäinen, että karkeampi mineraaliaines laskeutuu kennojen pohjalle, vaikka tämänkaltaista hiekkaantumista pyritäänkin estämään nostamalla roottorin pyörimisnopeutta.

2 87893 Tämän keksinnön mukaisesti vaahdotuslaitteiston koko pohja- eli reaktoriosa on tasaisesti ja voimakkaasti sekoitettu, kun käytetään keksinnölle ominaisia sekoitin-ja sekoituksen ohjauslevyratkaisuja, jotka nostavat käsiteltävään lietteeseen kohdistuvia leikkausnopeuksia, eli nopeasti suuntaa vaihtavaa pyörteisyyttä. Jotta pyörteinen sekoitusvirtaus ei hajottaisi pintaan kertyvää rikastevaahtokerrosta eikä liioin häiritsisi ilmakuplien varassa pintaa kohti nousevia rikastepartikkeleita, erotetaan pintavyöhyke reaktoriosasta erillisellä välivyöhykkeellä siihen kuuluvine sekoituksen vaimenti-mineen ja vaahdotusta säätävine ilman erottimineen. Rikasteen erotusta tehostaa välivyöhykkeen yläpuolella sijaitseva pintavyöhyke eli kolonnivyöhyke, johon voidaan liittää ohjauslevyrakenteita virtauksien vaimentavaan suuntaamiseen. Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.

Uutta vaahdotusajattelua edustaa keksintömme mukainen menettely, jossa sekoituksen voimakkuutta tahallisesti nostetaan yli sen tason, mitä vaahdotuksessa normaalisti käytetään. Aikaisemmin sekoitusteho on pidetty noin 1 : kW:ssa keskimääräistä kennokuutiota kohti ja tämä i sekoitusteho jaetaan epätasaisesti ja voimakkaana vain staattorirakenteen rajoittamaan pieneen tilavuuteen. Tämän keksinnön mukaisesti on nyt koko vaahdotus-laitteiston pöhjavyöhyke, reaktorivyöhyke, sekoitettu voimakkaasti ja tasaisesti sekoitustehon noustessa . : välille 1,5 - 10 kw/m·* ja on normaalisti välillä 2-3 . kW/m^.

Reaktorivyöhykkeen yläpuolella olevalle välivyöhykkeelle on tunnusomaista, että siihen sijoitettujen sekoituksen vaimennusrakenteiden avulla aikaansaadaan jyrkkä il 3 87893 pystysuuntainen sekoituksen voimakkuusgradientti, siten että tilavuuskohtainen sekoitusteho alenee alle arvon 0,2 kW/m3 ennen ylimmän vyöhykkeen, koionnivyöhykkeen alkua. Välivyöhykkeen rakenteet kääntävät suurimman osan sekoitusvirtauksista alaspäin siten, että itse kolonnivyöhykkeeseen ei juurikaan tunkeudu sekoitus-pyörteilyä. Näin menetellen saadaan sekoitus edelleen vaimenemaan itse kolonnivyöhykkeessä ja tämän vyöhykkeen yläosassa sekoitus onkin enää luokkaa alle 0,1 kW/m^. Tämä takaa sen, että rikastepartikkelit voivat häiriöttä nousta kohti pintaa.

Yllämainitun yleisjärjestelyn etuna on, että vaahdotuskäsittelyssä oleva malmiliete voidaan sekoittaa voimakkaasti häiritsemättä samalla rikasteen jatkuvaa nousua pintakerrokseen. Tällä tavoin voidaan usein välttyä erilliseltä, vaahdotusta edeltävältä valmennukselta, koska tässä nk. COINS-menetelmässä (conditioning and in-situ flotation) vaahdotus on yhdistetty valmennukseen. Samalla lyhenee itse valmennuskäsittely, : mistä on se etu, että partikkelien pintojen peittyminen ei-toivottujen pintareaktioiden kautta muodostuneilla sivutuotteilla, kuten sekundäärisillä rikkiyhdisteillä, vähenee merkittävästi. Käytetyt vaahdotuskemikaalit reagoivat selektiivisesti vaahdotettavien mineraalipar-tikkelien pintojen kanssa.

Voimakkaasta sekoituksesta on myös se etu, että vaahdotusta vaikeuttava mineraalihiukkasten flokkaan-tuminen saadaan purettua. Konventionaalisessa vaahdotuksessa voimakas sekoitus tapahtuu valmennus-vaiheessa, eikä niinkään enää vaahdotuksen yhteydessä, ^ ·’ joten flokkaantuminen vaahdotusvaiheessa on yleistä.

Meidän menetelmässämme voimakasta sekoitusta tapahtuu myös vaahdotusvaiheessa, jolloin flokkaantuminen vähenee 87893 vaahdotuksen edistyessä. Erityisesti hienojakoista maImilietettä käsiteltäessä voimakas sekoittaminen on perusedellytys onnistuneelle vaahdotukselle. Tällöin vaaditaan voimakkaita ja suuntaansa nopeasti vaihtavia sekoituspyörteitä, jotta syntyy riittäviä eroja mineraalipartikkelien ja ilmakuplien välillä eli nämä törmäävät niin voimakkaasti toisiinsa, että mineraalihiukkaset kiinnittyvät ilmakupliin ja vaahdotus tapahtuu. Ilmeinen etu voimakkaasta sekoituksesta on myös siinä, etteivät edes mineraalilietteessä esiintyvät karkeat partikkelit pääse laskeutumaan reaktorin pohjalle ja täten häiritsemään vaahdotuslaitteen toimintaa.

Tavanomainen vaahdotuslaitteisto on yleensä pitkänomainen kennoratkaisu, jonka toiseen päähän syöttö johdetaan lähelle pohjaa ja liete johdetaan samoin ulos läheltä pohjaa. Keksintömme mukaan voidaan voimakkaan sekoituksen vuoksi poiketa tästä järjestelystä ja aikaansaada tehokkaampi vaahdotuskäsittely. Lietteelle saadaan yhtenäisempi käsittely suoran läpivirtausosuuden pienentyessä, kun poistoputki sijoitetaan ylös välivyö-hykkeeseen. Kiintoaineen ja etenkin karkean kiintoaineen käsittelyaikaa voidaan nostaa siten, että nostetaan poistoputken sijaintia välivyöhykkeellä, jossa sekoituksen voimakkuus ylöspäin mennessä voimakkaasti laskee.

Vaahdotusreaktorin yläpään koko kehä muodostaa rikasteelle tasaisen vaakasuoran ylivuotokynnyksen, josta : vaahdottunut rikaste valuu alas ympäröivään kouruun.

; Kolonnivyöhykkeen alaosaan mennessä mekaaninen sekoitus- teho on laskettu alueelle, jossa mineraalipartikkelin nousu pintaan on lähes täysin ilman varassa.

Välivyöhykkeen läpi tunkeutuvan mekaanisen sekoituksen s 87893 tasoa voidaan säätää muuttamalla välivyöhykkeessä sijaitsevan sekoitusvaimentimen asemaa korkeussuunnassa. Samoin voidaan kolonniosan virtaukset säätää tällä toimenpiteellä. Käytännössä tällöin haetaan ajopiste, jossa kolonniosan keskustan virtaukset ovat hitaasti nousevia, jolloin pintavirtaukset keskustasta ulospäin kuljettavat erottuneen rikasteen kouruun. Virtaus-vaimentimen laskeminen alaspäin lisää esimerkiksi kolonniosaan erottuvan ilman määrää, jolloin puolestaan alimpaan reaktoriosaan voidaan syöttää enemmän ilmaa. Tämä toimenpide voimistaa ylöspäin suuntautuvia virtauksia kolonniosan keskustassa. Muillakin samantyyppisillä säätötoimenpiteillä voidaan vaikuttaa enemmän vaahdotustulokseen kuin konventionaalisessa vaahdotuk-sessa.

Eräs havainto, mikä on tehty keksinnön mukaisessa laitteistossa on, että sekoitusvoimakkuuden nostaminen reaktorivyöhykkeessä pienentää ilmankulutusta vaahdotuk-sessa. Reaktorivyöhykkeen sekoitusintensiteetillä 3 kW/m^ : ajettaessa ilmankulutus on vain 30 - 50 m^/hm^, mikä on hieman alle puolet tavanomaisen vaahdotustekniikan . .·. käyttämästä ilmamäärästä.

Keksinnön mukaista laitteistoa kuvataan vielä oheisten kuvioiden avulla, jolloin kuva 1 esittää osittain leikattuna vinoaksonometrisenä kuvantona erästä keksinnön mukaista valmennus-vaahdotuslaitteistoa, kuva 2 esittää keksinnön mukaiseen laitteistoon . .·. soveltuvaa sekoitinta vinoaksonometrisenä kuvantona, kuvassa 3 on poikkileikkauksena vaahdotuslaitteiston virtausohjaimen eräs rakennevaihtoehto, ja : kuvassa 4 on periaatepiirros keksinnön mukaisten vaahdotuslaitteistojen yhdistelmästä.

ί 87893

Kuvassa 1 on esitetty eräs keksinnön mukainen vaahdotuslaitteisto 1. Laitteiston kenno-osa muodostuu kolmesta päällekkäin sijoitetusta osasta, joista alimmaisena sijaitsee reaktoriosa 2, sen päällä väliosa 3, joka edullisesti laajenee kartiomaisesti ylöspäin. Ylimpänä osana on olennaisesti pystysuora kolonniosa 4. Kolonniosan 4 ympärillä on rikastekouru 5. Kuvassa 1 kenno on sylinterimäinen, mutta se voi olla myös poikkileikkaukseltaan esim. kuusikulmainen. Reaktoriosan 2 korkeus koko vaahdotuslaitteistoon 1 nähden on välillä 1/3 - 2/3. Vaahdotukseen tuleva malmiliete johdetaan syöttöputken 6 kautta vaahdotuslaitteiston reaktoriosaan lähelle tämän pohjaa. Vaahdotuskäsittelyn saanut malmijäte johdetaan väliosaan 3 sijoitetun poistoputken 7 kautta ulos. Kuten edellä on todettu, poistoputken sijainti korkeussuunnassa määrittelee, mikä on malmijätteen poistumisen aikaviive. Vaahdottunut rikaste nousee välivyöhykkeen läpi kolonniosaan 4 ja poistuu rikastekourun 5 kautta rikasteen poistoputkeen 8.

Kuvassa 1 ei ole tarkemmin esitetty ko. vaahdotus-• . laitteistoon erityisen hyvin soveltuvaa sekoitinta, nk.

. .·. ORC-sekoitinta (ore to ready concentrate), mutta sekoittimen toiminta-alue ulottuu keskustasta ulospäin viivoilla 9 esitetylle alueelle asti. Sekoitin on muotoiltu sen tyyppiseksi, että se nostaa sekoituksen leikkausnopeuksia, joita aiheutetaan myös tahallisesti vaakapyörimistä pysäyttävillä virtausohjäimillä 10.

Virtausohjaimet on muodostettu säteensuuntaisista, toisistaan raolla erotetuista pystylamelleista 11.

Kyseisiä virtausohjäimiä on kuvassa esitetty 4 kappaletta, mutta edullisesti niiden määrä on välillä 4 -8 käytetystä sekoitusvoimakkuudesta riippuen. Virtausohjaimet ulottuvat korkeussuunnassa reaktoriosan pohjasta kolonniosaan, nestepinnan läheisyyteen asti.

Il , 87893 Välialueen 3 alaosassa käytetään sekoitusvaimenninta 12, joka muodostuu kartiorakenteesta. Kartio on pystysuunnassa liikuteltavissa ripustustankojen varassa, jolloin välialueella voidaan virtausohjäimien ja sekoitus-vaimentimen avulla säätää virtauksia ja virtausalueen poikkipintaa. Sekoitusvaimennin, joka ulottuu virtaus-ohjaimien alueelle levittää vaahdotusilman kolonniosan kehäalueelle.

Kuvassa 2 on esitetty keksinnön mukaiseen vaahdotuslaitteistoon erityisen hyvin soveltuva ORC-sekoitin 13. Vaahdotusilma laitteistoon tuodaan sekoittimen onton akselin 14 kautta. ORC-sekoittimelle on ominaista siipikohtainen ilmansyöttö, sillä akselin 14 kautta tuleva . ilma johdetaan virtausta tasoittavan sekoitinnavan 15 kautta ja jaetaan vähintään kolmeen tukivarteen 16. Tukivarsien uloin pää on kiinnitetty tukirenkaaseen 17. Tukivarret 16 on suunnattu vaakatasossa ulospäin tai ne voivat olla sekoitinnavasta lähtien vinosti alaspäin suuntautuneet. Joko tukivarsiin : tai tukirenkaaseen on kiinnitetty pystysuorat ja sekoittimen säteensuuntaiset dispergointisiivet 18.

. Tukivarsien ja dispergointisiipien lukumäärä on siis sama .·. : eli edullisesti välillä 3-6.

Dispergointisiivet 18 on asennettu siten, että tukivarsien kautta tuotava ilma syötetään sekoittimen pyörimissuunnassa katsottuna dispergointisiipien taakse. Siivillä 18 on pystysuuntaista ulottuvuutta lähinnä tukivarresta ja -renkaasta alaspäin, minkä ansiosta saadaan aikaan voimakas alaimu reaktorin pohjasta päin .···. takaisin sekoittimelle. Alaosastaan dispergointisiivet on taivutettu vaakasuoraan ulospäin suuntautuviksi. Samalla niiden sekoituspoikkipinta-ala edullisesti kaventuu. Siipien kapea kehäosa lisää sekoittimen kautta 8 87893 maImilietteeseen kohdistuvia leikkausnopeuksia alueella, johon sekoittimen toiset, myös leikkaavasti pumppaavat ulkosiivet 19 primäärisesti vaikuttavat.

Ulkosiivet 19 on sijoitettu pareittain tukirenkaalle dispergointisiipien väliin ja niiden lukumäärä on sama kuin dispergointisiipien, eli kolmesta kuuteen. Ulkosiivet, jotka on asennettu 40 - 50°, edullisesti 45° kulmaan vaakatasoon nähden, painavat malmilietteen viistoon alaspäin. Kaksoissiipirakenne lisää pumppauksen tehokkuutta ja lisää sekoittimelle purkautuvien lietesuihkujen pyörteisyyttä. Ulkosiivet ovat. edullisesti suunnikkaan muotoiset ja ne on kiinnitetty tukirenkaan ulkoreunaan pitemmästä reunastaan. Siipiparit on sijoitettu siten, että ne ovat toistensa suhteen eri korkeudella ja eri etäisyydellä tukirenkaan ulkokehään nähden.

Kuten edellä jo todettiin, väliosaan 3 on sijoitettu olennaisesti pystysuorat virtausohjaimet 10, jotka ·'· muodostuvat erillisistä pystylamelleista 11. Yksittäiset lamellit ovat pääsääntöisesti säteensuuntaisia ja . .·. toisiinsa nähden limittäin. Sekoitussuunnassa katsottuna lamellit peittävät toisensa ja voivat edullisesti ulottua ' säteensuunnassa toistensa yli aina matkan 0,20 kertaa yksittäisen lamellin leveys. Sekoitussuunnassa vierekkäiset lamellit on porrastettu korkeintaan lamellin leveyden verran. Lamellien lukumäärä on välillä 4 - 10 ja säteensuunnassa kyseiset virtausohjaajat ulottuvat korkeintaan yli alueen, jonka leveys on 0,15 kertaa reaktoriosan 2 halkaisija. Uloin lamelli on reaktoriosan seinästä etäisyydellä, joka on korkeintaan 0,025 kertaa ·’ reaktorin halkaisija.

Kuvassa 3 on esitetty vaihtoehto tapaukselle, jossa 9 87393 virtausohjain on säteensuuntainen, mutta vierekkäiset lamellit 11 ovat aina vuorotellen säteen toisella ja toisella puolella.

Kuvassa 1 esitetty ilmaa levittävä virtausvaimennin 12 muodostuu ylöspäin kapenevasta kartiorakenteesta 12. Kartio ulottuu virtausohjäimien 10 alueelle ja on lovettu näiden kohdilta. Kartion sisähalkaisija on 0,5 -0,7 kertaa reaktoriosan halkaisija ja ulkohalkaisija 0,6 - 0,8 kertaa reaktoriosan halkaisija. Kartiopinnan kulma vaakatasoon nähden on 15 - 45°. Kartio voidaan rakentaa myös siten, että sen sisähalkaisi ja on 0,7 - 0,8 kertaa reaktoriosan halkaisija ja ulkohalkaisija 0,9 - 1,0 kertaa reaktoriosan halkaisija. Tällöin kartio on lovettu alaosaltaan virtausohjäimien 10 kohdalta. Jälkimmäisessä tapauksessa kartio sulkee tehokkaasti reaktoriosan ja väliosarakenteen seinämän ja virtausohjäimien välisen kehäalueen ja vaimentaa samalla tehokkaasti kolonniosaa kohti suuntautuvaa pyörteistä virtausta.

Kuva 4 on periaatepiirros tapauksesta, jolloin poikkileikkaukseltaan kuusikulmaisia vaahdotuslaitteis-. .·. toja on yhdistetty toisiinsa. Nuolet 20 osoittavat ; suunnan, miten kouruista valuva rikaste ohjataan i eteenpäin. Kuten kuvasta nähdään, ratkaisu on hyvin tilaa säästävä. Kuusikulmaisessa kennossa virtaukset ovat vielä stabiilimpia kuin sylinterimäisessä.

Keksintöä on vielä kuvattu oheisen esimerkin avulla: . .·. Esimerkki 1

Suoritetuissa kokeissa tutkittiin sekoitusintensiteetin eli leikkausnopeuksien nostamisen vaikutusta nikkeli-, kupari- ja rautasulfideja sisältävän, osittain hapettuneen serpentiniittityyppisen malmin vaahdottu- 10 87893 vuuteen. Tunnusomaista tälle kyseiselle malmilietteelle on, että se vaatii tavanomaisessa rikastuslaitteistossa pitkän valmennusajan ennen kuin siitä erkanee pintaan kertyvää rikastetta. Malmi on silikaattisisältönsä vuoksi siinä määrin flokkaantuneessa tilassa, etteivät vaahdotuskemikaalit suoraan pääse vaikuttamaan yksittäisiin mineraalipartikkeleihin tai niiden pienempiin muodostelmiin.

Vaahdotuslaitteisto oli kuvassa 1 esitettyä tyyppiä, ja käytetty sekoitin kuvassa 2 esitetyn kaltainen. Laitteiston tilavuus oli 20 m3 ja sekoittimen halkaisija 1150 mm. Tehtiin sarja vaahdotuskokeita eri kierroslukujen kokeilemiseksi. Käytetyt kierrosluvut olivat 71, 96 ja 115 kierr/min, joista viimeinen kierrosluku vastasi tehoa 2,0 kW/m3, mikä on selvästi yli sen tehon, mitä yleensä tätä tilavuutta kohti käytetään.

Itse koelaite toimi kokeiden aikana jatkuvatoimisena rikastamon ensimmäisenä vaahdotusyksikkönä. Kokeissa - ilmeni, ettei rikastetta erkautunut malmilietteestä lainkaan alimmalla kierrosluvulla. Keskimmäistä . .·. kierroslukua käytettäessä oltiin juuri ja juuri sillä rajalla, että rikastetta alkoi erottua pintaan. Kun käytettiin korkeinta kierroslukua, rikastetta nousi runsaasti laitteiston pinnalle valuen laitteen rikastekouruun.

Claims (14)

1. Tapa malmilietteen rikastamiseksi voimakkaan sekoitusvalmennuksen ja samanaikaisen vaahdotuksen avulla, tunnettu siitä, että malmiliete rikastetaan kolme eri vaihetta käsittävässä vaahdotus-laitteistossa, jolloin malmiliete virtaa laitteiston pohjaosassa sijaitsevaan reaktoriosaan, jossa se joutuu voimakkaan sekoituksen alaiseksi, jonka jälkeen sekä ilmakupliin tarttuneet rikastepartikkelit että jäte nousevat ylöspäin välivyöhykkeeseen, jossa jäte poistetaan laitteistosta ja ylöspäin nousevien rikaste-partikkelien nousunopeutta säädetään virtausohjaimien ja virtausvaimentimen avulla siten, että ylimmässä vyöhykkeessä, kolonnivyöhykkeessä, sekoitus on luokkaa alle 0,1 kW/m3, jolloin vaahdottunut rikaste voidaan poistaa kolonnivyöhykkeen ympärille sijoitettujen rännien kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että sekoitusteho reaktorivyöhykkeessä on 1,5 - 10 kW/m3.

3. Vaahdotuslaitteisto malmilietteen rikastamiseksi ja samanaikaiseksi valmentamiseksi, tunnettu siitä, että laitteisto (1) muodostuu kolmesta päällekkäin —: sijoitetusta yksiköstä, reaktoriosasta (2), väliosasta :Y: (3) ja kolonniosasta (4) ja tätä ympäröivästä rikastekourusta (5), jolloin malmilietteen syöttöputki .·. ; (6) on sijoitettu reaktoriosaan, jätteen poistoputki (7) ·./ väliosaan ja vaahdottuneen rikasteen poistoputki (8) kourun (5) ulkopuolelle, reaktoriosaan (2) on sijoitettu : ontolla akselilla (14) varustettu sekoitin (13), jossa Y_- akselin kautta tuleva ilma on jaettu purkautumaan i2 87893 vähintään kolmen olennaisesti pystysuoran dispergointi-siiven (18) taakse ulottuvan onton tukivarren (16) kautta; reaktoriosasta (2) ylöspäin väliosan (3) kautta kolonniosaan (4 ulottuvaksi on sijoitettu ainakin neljä olennaisesti pystysuoraa, säteensuuntaista virtausohjain-ta (10), jotka on muodostettu pystylamelleista (11), ja väli-osaan (3) on vaakatasoon sijoitettu sekoitus-vaimennin (12).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että väliosa (3) laajenee kartiomaisesti ylöspäin.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vaahdotuslaitteisto (1) on pystysuunnassa sylinterimäinen.

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vaahdotuslaitteisto (1) on poikkileikkaukseltaan kuusikulmainen.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, jossa sekoitin (13) on ripustettu onton akselin (14) varaan, tunnettu siitä, että sekoittimen akseliin (14) on sekoitinnavan (15) välityksellä yhdistetty vähintään kolme tukivartta (16), jotka on uloimmasta päästään • tuettu tukirenkaaseen (17), sekoittimen pyörimissuunnassa —: katsottuna on jokaisen tukivarren (16) etupuolelle • sijoitettu olennaisesti pystysuuntainen dispergointisiipi (18), joka on alaosastaan taivutettu vaakasuoraan .·. : ulospäin suuntautuvaksi; dispergointisiipien (18) väliin on tukirenkaalle (17) kiinnitetty pareittain suunnikkaan muotoiset ulkosiivet (19), jotka ovat edullisesti 40 -50° kulmassa vaakatasoon nähden. 13 87893

8. Patenttivaatimusten 3 ja 7 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että dispergointisiivet (18) ulottuvat pääasiallisesti tukirenkaasta (17) alaspäin.

9. Patenttivaatimusten 3 ja 7 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että tukivarret (16) on sijoitettu vaakatasoon.

10. Patenttivaatimusten 3 ja 7 mukainen sekoitin, tunnettu siitä, että tukivarret (16) on suunnattu sekoitinnavasta (15) lähtien vinosti alaspäin.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että virtausohjäimien (10) lukumäärä on edullisesti 4 - 8 ja pystylamellien (11) määrä virtaus-ohjaimessa on 4 - 10.

12. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, t u n - n e t tu siitä, että virtausohj aimet (10) ulottuvat säteensuunnassa korkeintaan yli alueen, jonka leveys on 0,15 kertaa reaktoriosan (2) halkaisija.

13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, t u n -n e t t u siitä, että virtausvaimennin (12) on muodostettu ylöspäin kapenevaksi kartioksi siten, että kartiopinnan kulma vaakatasoon nähden on 15 - 45°.

—: 14. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, t u n - n e t t u siitä, että kartiomaisen virtausvaimentimen sisähalkaisija on välillä 0,5 - 0,8 ja ulkohalkaisija : välillä 0,6 - 1,0 kertaa reaktoriosan (2) halkaisija. 14 37893