FI87340C - System foer att foerebygga isbildning hos ett transportband - Google Patents

Description

x 8 7 ö4C

Järjestelmä kuljetinhihnan jäätymisen estämiseksi

Keksintö kohdistuu järjestelmään kul jetinhihnan 5 jäätymisen estämiseksi.

Syötettäessä lämmintä tai kosteaa materiaalia (esim. hake, puru, turve, kuorijäte) hihnakuljettimelle muodostuu pakkassään aikana kuljetinhihnan pintaan 10 jääkerros, joka vaikeuttaa materiaalin kulkemista kuljettimella. Kaltevilla kuljettimilla saattaa materiaali valua jopa takaisin syöttökohtaan. Materiaalin luistaminen aiheuttaa katkoksia kuljettimen käytössä ja ylimääräistä työtä kuljettimen alle ja 15 sivuille valuneen materiaalin poistossa.

Hihnan pintaan muodostuvaa jääkalvoa on pyritty poistamaan kaavaamalla. Kokemusten mukaan voimakaskaan kaavaus ei ole jääkalvoa poistanut, vaan kalvon pinta 20 kiilloittuu. Lisäksi voimakas kaavaus saattaa vaurioit taa hihnaa jään sulaessa, kun lämpötila nousee.

Jääkalvo saadaan irtoamaan ja sulamaan syötettäessä hihnan pintaan suolaa tai glykolia. Suolan käytössä 25 on haittana sen aiheuttama korroosio rakenteissa, minkä johdosta glykoli on ollut suositumpi vaihtoehto. Glykoli levitetään hihnalle usein käsin ruiskuttamalla ja suola taas lapiolla levittämällä. Työtavat sisältävät tapaturmavaaroja ja aineiden annostus hihnalle on 30 hallitsematonta. Lisäksi suolaa tai glykolia syötetään hihnalle vasta jääkalvon muodostumisen jälkeen.

Suomalaisessa kuulutusjulkaisussa 61670 on esitetty laite, jolla vesipohjaista silikoniemulsiota suih-35 kutetaan kuljetushihnalle tarkoituksena saada aikaan vettä hylkivä päällyste. Vettä hylkivä päällyste ei kuitenkaan täysin voi estää jäätymistä, vaan se 2 87340 ainoastaan estää esim. kosteiden hiukkasten tarttumista hihnaan ja helpottaa näin ollen hihnan puhtaanapitoa.

Keksinnön avulla on tarkoitus poistaa edellä mainitut 5 epäkohdat, kuten työturvallisuusriskit sekä hallit sematon jäänestokäsittelyn suoritus. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle järjestelmälle on pääasiassa tunnusomaista se, että se käsittää ohjausyksikön sekä kuljetinhihnaan yhteydessä olevat 10 jäänestokäsittelyä suorittavat toimielimet, jolloin ohjausyksikkö käsittää toimielimiin yhteydessä olevan aikaa mittaavan elimen, joka on järjestetty antamaan käynnistys- ja pysäytyskäsky toimielimille ennalta-määrätyn ohjelman mukaan, järjestelmän käsittäessä 15 edelleen anturin, joka on järjestetty seuraamaan yhtä tai useampaa jään muodostuksen todennäköisyyteen verrannollista suuretta ja joka käsittää vertailueli-met, jotka on kytketty ohjausyksikköön ohjausyksikön aktivoimiseksi em. suureen/suureiden saavuttaessa 20 ennaltamäärätyn arvon. Tämä mahdollistaa jäänestokäsit telyn automatisoinnin siten, että ohjausyksikön ollessa aktivoidussa tilassa se saa aikaan toimielinten suorittaman jäänestokäsittelyn automaattisesti olosuhteiden niin vaatiessa.

2 5

Keksinnöllä voidaan lisäksi edistää ennakoivaa kulje-tinhihnan kunnossapitoa, koska jääkalvon muodostuminen estetään ennakolta siten, että anturin mittaaman suureen saavuttaessa tietyn arvon anturiin kytketyt 30 vertailuelimet antavat ohjausyksikölle käskyn siirtyä tilaan, jossa ohjausyksikkö ohjaa jäänestokäsittelyä tietyn ohjelman mukaan ja em. suureen arvo voidaan valita aina niin, että hihnat saavat jäänestokäsittelyn jo ennen kuin jääkalvoa on alkanut muodostua.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaan järjestelmän aikaa mittaava elin on järjestetty antamaan käynnistys-käsky toimielimille ennalta määrätyin väliajoin.

35 3 87340

Vaadittava väliaika voidaan määrittää kokemusperäisesti sekä jään muodostumiseen vaikuttavien ympäristön olosuhteiden mukaan. Lisäksi erään edullisen suoritusmuodon mukaan aikaa mittaava elin on järjestetty 5 pitämään toimielimiä käynnissä kulloinkin ennalta määrätyn ajan, jolloin jäänestokäsittely voidaan rationalisoida. Siinä tapauksessa, että kuljetinhihnan pintaan vaikuttavat toimielimet ovat stationäärisiä, määräytyy toimielinten käyntiaika tällöin kuljetin-10 hihnan suljetun lenkin pituuden ja kuljetinhihnan nopeuden mukaan siten, että jäänestokäsittely kestää niin kauan, että koko hihnan pituus joutuu käsittelyn alaiseksi kuljetinhihnan liikkuessa.

15 Useampaa samanaikaisesti toimivaa kuljetinhihnaa varten tarkoitetun järjestelmän erään suoritusmuodon mukaan ohjausyksikkö käsittää useampia toimielinten käyntiaikaa ohjaavia aikaa mittaavia elimiä, joista kukin on kytketty tiettyyn hihnaan yhteydessä oleviin 20 toimielimiin. Tämä mahdollistaa jäänestokäsittelyn pituuden määräämisen kunkin kuljetinhihnan osalta erikseen yhteisen ohjausyksikön avulla. Erään edullisen suoritusmuodon mukaan ohjausyksikössä on toimielinten käyntiaikaa ohjaavat aikaa mittaavat elimet ja tauko-25 aikaa ohjaava aikaa mittaava elin, jotka on kytketty toiminnalliseen silmukkaan siten, että ensin mainitut elimet on kytketty sarjaan peräkkäin toimiviksi ja viimeksi mainittu elin on kytketty toimivaksi sarjassa viimeisenä toimivan elimen ja ensimmäisenä toimivan 30 elimen väliin. Tämän järjestelmän avulla voidaan jäänestokäsittely suorittaa aina tietyntyyppisenä työkiertona, jossa hihnojen jäänestokäsittelyt suoritetaan peräkkäin ja tämän jälkeen seuraa tietyn pituinen tauko, jonka aikana jäänestokäsittelyä 35 suorittavat toimielimet eivät ole toiminnassa.

4 87340

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista 5 jäätymisenestojärjestelmää yhtä kuljetin- hihnaa varten, kuva 2 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista jäätymisenestojärjestelmää useampaa saman-10 aikaisesti toimivaa kuljetinhihnaa varten, ja kuva 3 havainnollistaa kuvan 2 mukaisen järjestel män toimintaa aika-akselilla.

15

Kuvassa 1 esitetty kuljetinhihnan H jäätymisenesto-järjestelmä käsittää säiliön 1, jossa on jäänestoai-netta, kuten esim. 40%:sta glykolin vesiseosta. Astiasta kulkee johto 2 annostelupumpun 3 kautta ruis-20 kutussuuttimelle 4, joka on sijoitettu lähelle kuljetinhihnan H pintaa. Suutin 4 on sijoitettu siten, että se sijaitsee hihnan telan 5 kohdalla siinä päässä päättymätöntä hihnasilmukkaa, jossa hihna kiertyy telan ympäri syöttösuuntaan, jota kuvassa on merkitty 25 nuolella. Annostelupumppua 3 on järjestetty ohjaamaan ohjausyksikkö 6 ja ohjausyksikkö on puolestaan yhteydessä jään muodostumisen todennäköisyyteen verrannollista suuretta mittaavaan anturiin T, joka käsittää lisäksi elimet, jotka antavat ohjausyksikölle 6 νίβει 0 tin tämän suureen saavuttaessa tietyn arvon. Kuvan 1 esittämässä tapauksessa anturi T on termostaatti, joka mittaa ilman lämpötilaa kuljetinhihnan välittömässä läheisyydessä. On myös mahdollista, että anturi T

5 87340 mittaa esim. kuljetinhihnan pinnan lämpötilaa ja tähän voidaan käyttää jotain sopivaa kontaktiperiaat-teella toimivaa lämpötilan mittaria. Lisäksi anturitekniikkaa voidaan käyttää hyväksi myös useamman eri 5 suureen samanaikaiseen mittaamiseen, joista voidaan laskennallisesti saada tietty jään muodostumisen todennäköisyyttä kuvaava arvo, jota verrataan vertailu-arvoon. Tällaisia muita suureita, joita sellaisenaan tai muihin suureisiin yhdistettynä voidaan käyttää 10 kuvaamaan em. todennäköisyyttä, ovat mm. ilman suhteellinen kosteus ja kuljetettavan materiaalin kosteus .

Kun kuvan 1 tapauksessa lämpötila laskee alle ennal-15 tamäärätyn rajan, joka raja perustuu kokemusperäiseen tietoon, antaa termostaatti T ohjausyksikölle 6 signaalin, joka käynnistää ohjausyksikön. Raja voi olla esim. -5°. Ohjausyksikkö käsittää kaksi peräkkäin toimivaa kelloa, joista toinen, käyntikello, käynnis-20 tyessään antaa annostelupumpulle 3 toimintakäskyn, jolloin pumppu alkaa pumpata astiasta 1 glykoliseos-ta, joka suihkuaa tällöin suuttimesta 4 kuljetinhih-nan H pintaan. Suutin on muodostettu siten, että se suihkuttaa ainetta hienojakoisina pisaroina koko hih-25 nan leveydelle ja se saa näin aikaan ohuen kalvon muodostumisen kuljetinhihnan pinnalle hihnan liikkuessa eteenpäin. Käyntiaika voidaan määrätä siten, että seosta suihkuaa niin kauan, että hihna tulee käsiteltyä koko hihnalenkin pituudelta, eli ohjausyksikön 30 käyntikellon käyntiaika voidaan laskea kaavasta t = 1/v, missä t = käyntiaika, 1 = hihnalenkin pituus ja v = hihnan nopeus. Annostelupumpun aikaansaaman jään-estoaineen tilavuusvirtaus voidaan myös järjestää hihnan nopeuden perusteella sellaiseksi, että annos-35 tus on optimaalinen, t.s. kalvosta tulee riittävän 6 87340 paksu, mutta ainetta ei annostella liikaa. Tilavuus-virta voidaan saada halutuksi joko pumpun käyntino-peutta muuttamalla tai virtausjohtoihin järjestetyillä säädettävillä virtausvastuksilla, kuten venttii-5 leiliä. Myös suutinten rakenteen avulla voidaan vaikuttaa tilavuusvirtaukseen.

Kun käyntikello pysähtyy, pysähtyy samalla annostelu-pumppu 3 ja ohjausyksikön taukokello alkaa käydä. 10 Taukokellon käyntiaikana pumppu ei ole toiminnassa ja jäänestokäsittely on näin keskeytynyt. Tämä taukoaika voidaan määritellä sen mukaan, kuinka usein jäänestokäsittely tulisi suorittaa olosuhteiden ollessa sellaiset, että jäätyminen uhkaa. Taukoaika voi olla 15 esim. välillä 6 min - 60 h. Kun taukokello pysähtyy, käynnistyy käyntikello ja samalla annostelupumppu 3 uudestaan. Näin taukokello ja käyntikello ovat käynnissä vuorotellen ohjausyksikön ollessa käynnissä.

20 Kun jään muodostumisen todennäköisyyteen verrannolliset suureet saavuttavat sellaisen arvon, missä jäätyminen ei enää uhkaa, antaa anturi T ohjausyksikölle 6 pysähtymiskäskyn, ja tällöin siinä käynnissä olevat kellot pysähtyvät. Kuvan 1 tapauksessa tämä tapahtuu 25 lämpötilan noustessa tietyn rajan yläpuolelle. Tämän ansiosta jäänestokäsittelyä ei suoriteta turhaan ja käytettävän jäänestoaineen määrä saadaan minimoitua. Rajana voidaan käyttää samaa raja-arvoa, joka aikaansaa ohjausyksikön aktivoitumisen. Joskus on kuitenkin 30 syytä asettaa tämä toinen raja-arvo "kauemmaksi" alueelle, jonka arvot eivät aiheuta käynnistyskäskyä ohjausyksikölle, esim. anturin hystereesistä johtuen. Käynnistysrajan ollessa -5°C voi pysäytysraja olla esim. -3°C.

7 8 7 o 4 O

Kuvassa 2 on esitetty useamman samanaikaisesti toiminnassa olevan kuljetinhihnan kunnossapitoon tarkoitetun järjestelmän toimintakaavio. Tämä käsittää kuvan 1 mukaisen järjestelmän tavoin anturin T, ohjaus-5 yksikön 6, astian 1, pumpun 3 sekä pumpun 3 kautta hihnoihin yhteydessä oleville suuttimille 4 menevän yhteisen johdon 2. Pumpun jälkeen johto 2 haarautuu useampaan haaraan, jossa kussakin on venttiilit V1-V3 ja jotka kukin päättyvät tiettyyn kuljetinhihnaan Hl-10 H3 yhteydessä olevaan suuttimeen 4. Suuttimet voidaan myös tässä tapauksessa järjestää kuvan 1 esittämällä tavalla oman kuljetinhihnansa telan kohdalle.

Ohjausyksikkö 6 käsittää useampia jäänestokäsittelyn 15 kestoaikaa ohjaavia aikaa mittaavia elimiä, käynti-kellot K1-K3, joista kukin on kytketty jäänestokäsit-telyä suorittaviin toimielimiin siten, että ne määräävät oman hihnansa H1-H3 jäänestokäsittelyn kestoajan. Lisäksi ohjausyksikkö 6 käsittää kuvan 1 oh-20 jausyksikön tavoin taukoaikaa ohjaavaan aikaa mittaa-van elimen, taukokellon Kt.

Käyntikellot K1-K3 sekä taukokello Kt on kytketty toiminnalliseen silmukkaan siten, että käyntikellot 25 K1-K3 on kytketty sarjaan peräkkäin toimiviksi ja taukokello Kt on kytketty käyntikellosarjassa viimeisenä toimivan käyntikellon K3 ja ensimmäisenä toimivan käyntikellon Kl väliin. Kukin käyntikelloista K1-K3 on toisaalta kytketty samaan annostelupumppuun 30 3 sekä toisaalta kukin niistä on kytketty erikseen omaan venttiiliinsä VI- V3, joka sijaitsee siinä johdon 2 haarassa, joka on suuttimen 4 kautta yhteydessä sen kuljetinhihnan Hl- H3 pintaan, jonka jäänestokä-sittelyä kyseinen käyntikello K1-K3 ohjaa.

8 ft 7 o s Π

Seuraavassa selostetaan lähemmin kuvan 2 järjestelmän toimintaa. Siinä tapauksessa, että kuvan 2 anturi T on ympäristön lämpötilaa mittaava termostaatti, aiheuttaa lämpötilan lasku alle ennalta määrätyn arvon 5 ohjausyksikön 6 käynnistymisen. Käytännössä tämä aiheuttaa käyntikellon K1 käynnistymisen. Käyntikello Kl käynnistää tällöin pumpun P ja avaa samalla venttiilin Vl, jolloin johdon 2 kautta virtaa glykoli-seosta siihen johdon haaraan, jossa auennut venttiili 10 Vl sijaitsee ja samalla suuttimen 4 kautta kuljetin-hihnan Hl pintaan. Muut venttiilit V2 ja V3 ovat suljettuina, ja tällöin vain hihnalle Hl suihkuaa ainetta. Käyntikellon Kl pysähtyessä venttiili Vl sulkeutuu ja samaikaisesti kello K2 käynnistyy. Kello K2 15 pitää pumpun edelleen käynnissä ja käynnistyessään avaa samalla venttiilin V2, jolloin puolestaan kulje-tinhihnalle H2 levittyy jäänestoainetta. Kun kello K2 pysähtyy, venttiili V2 sulkeutuu ja samalla kello K3 käynnistyy. Kello K3 pitää pumpun edelleen käynnissä 20 ja avaa samalla venttiilin V3, jolloin kuljetinhih-nalle H3 levittyy jäänestoainetta. Kun kello K3 pysähtyy, sulkeutuu samalla venttiili V3 ja taukokello Kt käynnistyy. Nyt ei ole toiminnassa enää yhtään käyntikelloa, joka pitäisi annostelupumpun 3 käynnis-25 sä ja näin pumppu 3 pysähtyy samalla kun viimeinen käyntikello K3 pysähtyy. Jäänestoainetta ei enää virtaa johdon 2 kautta pumpun 3 ja venttiilien V1-V3 ollessa kiinni. Kun taukokello Kt on käynyt ennalta määrätyn ajan, se pysähtyy ja käyntikello Kl käynnis-30 tyy uudelleen ja edellä kuvattu jäänestokäsittelyoh-jelma alkaa alusta.

9 8 7 ο 4 0

Kuvan 2 järjestelmän etuina on mm. se, että tällöin tullaan toimeen yhdellä annostelupumpulla 3 ja jään-estoaineen ohjautumista oikeaan kuljetinhihnaan ohjataan avamaalla ja sulkemalla venttiilejä V1-V3 käyn-5 tikellojen K1-K3 toiminnan mukaan. Kunkin käyntikel-lon K1-K3 käyntiaika voidaan valita sitä vastaavan kuljetinhihnan H1-H3 pituuden ja nopeuden mukaan edellä esitetyn kaavan perusteella.

10 Tilavuusvirtaus eri hihnoille voidaan järjestää halutun suuruiseksi hihnalle menevän johdon haaran virtausvastusten avulla. Esimerkiksi kullekin hihnalle voidaan valita rakenteeltaan sellainen suutin, joka saa aikaan halutun tilavuusvirtauksen tietyllä pumpun 15 vakionopeudella.

Kun anturin T mittaamat suureet ovat saavuttaneet arvon, joka vastaa niin pientä jään muodostumisen todennäköisyyttä, että j äänestokäsittely ei ole enää 20 tarpeen, antaa anturi ohjausyksikölle 6 käskyn jään-esto-ohjelman pysäyttämiseksi. Tällöin kyseisellä hetkellä käynnissä oleva kello ja samalla koko ohjausyksikkö 6 pysähtyy.

25 Kuvassa 3 on havainnollistettu eri elinten toimintaa kuvan 2 mukaisessa järjestelmässä. Vaakasuorat viivat kuvaavat aikaa ja tummennetut osuudet kunkin elimen aktiivia tilaa. Termostaatin T kohdalla oleva tummennettu viiva kuvaa sitä aikaa, jolloin jään muodostu-30 misen todennäköisyyteen verrannollisen suureen arvot ovat sillä alueella, jossa ohjausyksikkö 6 on käynnissä ja ohjaa jäänestokäsittelyä. Useamman kuljetin-hihnan käsittelyyn voidaan käyttää myös kuvan 1 mukaista järjestelmää. Tällöin putki 2 haarautuu ilman 10 87340 venttiileitä eri hihnoille, ja pumpun käydessä ainetta virtaa samanaikaisesti eri hihnoille. Järjestelmän toimivuuden edellytyksenä on se, että hihnojen kulku-nopeudet ja pituudet eivät eroa paljon toisistaan.

5

Keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan selityksessä ja oheisissa piirustuksissa esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella patenttivaatimusten esittämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. 10 Jäänestoainetta syöttävät suuttimet 4 voidaan sijoittaa myös muuhun sopivaan kohtaan kuin kuvassa 1 esitettyyn. Järjestelmää voidaan käyttää myös esim. kul-jetinhihnan sisäpuolen kunnossapitoon ja estää hihnan jäätymisestä aiheutuva kitkan muutos hihnan vetotelo-15 jen ja hihnan välillä. Lisäksi termostaatti on esitetty vain yhtenä esimerkkinä sopivasta anturista. On olemassa myös muita jään muodostumiseen vaikuttavia mitattavia suureita, kuten esim. ilman suhteellinen kosteus, joka voi joissakin tapauksissa olla hyödyl-20 listä yhdistää mittaukseen. Lisäksi termi "aikaa mit-taava elin" tulee käsittää sellaiseksi käyntikellon tai taukokellon tavoin toimivaksi elimeksi, joka voidaan järjestää toimimaan tiettyinä ajanhetkinä, esim. heti ja/tai tietyn ajan kuluttua siitä, kun 25 elin on saanut käynnistyssignaalin, jolloin elin voi olla ohjelmoitu tiettynä ajanhetkenä pysäyttämään toimilaite, käynnistämään sen perään kytketty toinen aikaa mittaava elin jne. Edellä selostetut käyntikel-lot ja taukokello ovat vakiokomponentteja, joita on 30 saatavissa eri valmistajilta eri säädettävillä aikaskaala-alueilla .

Järjestelmää on mahdollista kehittää nykyisen tietojenkäsittelytekniikan avulla älykkäämmäksi järjestel- 35 män perusidean pysyessä kuitenkin samana. Järjestelmä 11 87340 voi tällöin olla tietokoneohjattu ja se voi valvoa mielivaltaista määrää kuljettimia samanaikaisesti. Tietokoneohjatun järjestelmän avulla voidaan mm. tau-koaikoja ja käyntiaikoja säätää jäänestokäsittelyoh-5 jelman aikana muuttuvien olosuhteiden mukaisiksi. Ohjausyksikkö sekä toimilaitteet on myös mahdollista keskittää järjestelmän puitteissa samaan paikkaan, mistä on hyötyä järjestelmän huollon ja käytön kannalta. Esimerkiksi venttiilit voivat sijaita em. pai-10 kassa, jolloin hihnan välittömässä läheisyydessä oleviksi huoltoa vaativiksi elimiksi jäävät ainoastaan suuttimet.

Claims (9)

12 87340

1. Järjestelmä kuljetinhihnojen jäätymisen estämiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää ohjausyksikön (6) sekä kuljetinhihnaan (H) yhteydessä olevat jäänestokäsittelyä suorittavat toimielimet (3, 4), jolloin ohjausyksikkö käsittää toimielimiin yhteydessä olevan aikaa mittaavan elimen, joka on järjestetty antamaan käynnistys- ja pysäytyskäsky toimielimille ennaltamäärätyn ohjelman mukaan, järjestelmän käsittäessä edelleen anturin (T), joka on järjestetty seuraamaan yhtä tai useampaa jään muodostuksen todennäköisyyteen verrannollista suuretta ja joka käsittää vertailuelimet, jotka on kytketty ohjausyksikköön (6) ohjausyksikön aktivoimiseksi em. suureen/ suureiden saavuttaessa ennaltamäärätyn arvon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että aikaa mittaava elin on järjestetty antamaan käynnistyskäsky toimielimille (3, 4) ennaltamäarätyin väliajoin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että aikaa mittaava elin on järjestetty pitämään toimielimiä (3, 4) käynnissä kulloinkin ennaltamäärätyn ajan.

4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (6) käsittää toimielimiin (3, 4) yhteydessä olevan toimi elinten käyntiaikaa ohjaavan aikaa mittaavan elimen, kuten käyntikellon, joka on järjestetty käynnistyessään käynnistämään toimielimet ja pysähtyessään pysäyttämään toimielimet, sekä käyntiaikaa ohjaavan aikaa mittaavan elimen perään kytketyn toimielinten i3 87 340 taukoaikaa ohjaavan aikaa mittaavan elimen, kuten taukokellon, joka on järjestetty käynnistymään ensin mainitun elimen pysähdyttyä ja pysähtyessään käynnistämään mainitun elimen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se kä sittää pumpun (3) tai vastaavan toimielimen sekä tähän yhteydessä olevat johdot (2) jäänestoaineen siirtämiseksi kuljetinhihnan pintaan, jolloin ohjausyksikön aikaa mittaava elin on kytketty pumppuun (3) tai vastaavaan sen käynnistämiseksi ja pysäyttämiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä useamman samanaikaisesti toimivan kuljetinhihnan (H1-H3) jäätymisen estämiseksi, tunnettu siitä, että ohjausyksikkö (6) käsittää useampia toimielinten käyntiaikaa ohjaavia aikaa mittaavia elimiä (K1-K3), joista kukin on kytketty tiettyyn hihnaan (H1-H3) yhteydessä oleviin toimielimiin (V1-V3).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että aikaa mittaavat eli met (K1-K3) on kytketty sarjaan peräkkäin toimiviksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että käyntiaikaa ohjaavat aikaa mittaavat elimet (K1-K3) ja taukoaikaa ohjaava aikaa mittaava elin (Kt) on kytketty toiminnalliseen silmukkaan siten, että ensin mainitut elimet (K1-K3) on kytketty sarjaan peräkkäin toimiviksi ja viimeksi mainittu elin (kt) on kytketty toimivaksi sarjassa viimeisenä toimivan elimen (K3) ja ensimmäisenä toimivan elimen (Kl) väliin. i4 8 7 340

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että se käsittää pumpun (3) tai vastaavan toimielimen sekä tähän yhteydessä olevat johdot (2) jäänestoaineen siirtämiseksi kunkin kuljetinhihnan pintaan sekä johdossa olevat venttiilit tai vastaavat virtauksensäätöelimet (V1-V3) , jolloin käyntiaikaa ohjaavat aikaa mittaa- vat elimet (K1-K3) on kytketty toisaalta samaan pumppuun (3) tai vastaavaan toimielimeen ja toisaalta kukin omaan virtauksensäätöelimeensä (V1-V3) pumpun (3) tai vastaavan pitämiseksi käynnissä jonkin käyntisar-jan aikaa mittaavan elimen (K1-K3) ollessa käynnissä ja tätä elintä vastaavan virtauksensäätöelimen (VI-V3) pitämiseksi samanaikaisesti auki. is 8 7 ό 4 O