FI86837C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av glas i vannugn - Google Patents

Description

1 86837

Vannauunissa tapahtuva lasin valmistusmenetelmä ja siihen tarkoitettu laite - Förfarande och anordning för framställning av glas i vannugn.

Keksintö koskee lasin valmistusta jatkuvissa laitteistoissa, toisin sanoen .joissa prosessin eri vaiheet, jotka johtavat muovaukseen soveltuvan aineen tuottamiseen, pääasiallisesti sulatus, jalostus ja käsittely, tapahtuvat laitteistoa pitkin tapahtuvan aineen siirtymisen yhteydessä suhteellisen rajoitettujen toisiaan seuraavien vyöhykkeiden poikki. Keksintö koskee erityisesti patenttivaatimuksen 1 alkuosan mukaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 8 alkuosan mukaista laitetta menetelmän toteuttamiseksi .

Jotta voitaisiin hallita paremmin prosessin jokaista vaihetta, ehdottaa keksintö laitteita parantamaan tiivistystä mainittujen vyöhykkeiden välillä ja erityisesti säätämään sulatetun lasin virtoja toisesta vyöhykkeestä toiseen.

Keksinnöstä on erityisesti hyötyä suuren tuotantokapasiteetin omaaville vannauuneille, tasoltaan esimerkiksi 600 t/d ja enemmän levylasin valmistuksiin tai 300 t/d ja enemmän ontolle lasille, mutta se osoittautuu edulliseksi myös pienemmille laitteistoille ja näin sitäkin suuremmassa määrin kun kyseisellä tuotannolla on kohonneet vaatimukset jalostuksen laatutasoihin ja/tai muovaus-laitteisiin tuotettavan lasin kemialliseen tai termiseen homogeenisuuteen nähden.

Teollisten laitteistojen rakenteessa ja niiden käyttötavoissa tavallisesti omaksutut valinnat riippuvat valmistuksen luonteesta, mutta yhteisenä päämääränä niillä on varsinaisen sulatuksen hallinnan riippumattomuus suhteessa muovaukseen toimitettavan lasin käsittelyn riippumattomuuteen.

Sellainen riippumattomuus saavutetaan esimerkiksi yhdistämällä sulatusallas käsittelyaltaaseen upotetulla kourulla, molempien osastojen ollessa täten ilman mitään yhteyttä ilmakehään, sen rakenteen mukaisesti, joka on käytössä onton lasin ja eristykseen tarkoitetun lasikuidun tuotantolaitteistoissa.

2 86837

Ne uunit, joiden kohteena on taeolaain valmietue, tuotantokapasiteetin ollessa tavallisesti korkeampi, sisältävät yleensä korsetin, toisin sanoen kanavan, jonka holvi ei ole yhteydessä lasieulatteeseen, yhdistämään sulatus- ja käsittelyoeastot.

Tietyissä suhteissa on kourun käytöllä etuja korsetin käyttöön nähden, sillä se takaa molempien osastojen ilmakehien itsenäisyyden ja edistää lasin juoksutusta sulatukseen tarkoitetussa altaassa, ja lasilla on mahdollisesti parempi ja-lostuslaatu ja/tai se on kylmempää, sijaiten tasolla joka on lähempänä sulatteen pohjan kuin pinnan tasoa; mutta nykyään tämä on suunniteltavissa vain uuneille, joiden virtaama ei ylitä huomattavasti 200 t/d, johtuen siitä että kourujen leikkauksen rajoittavat käytännöllisesti katsoen holvin osien makeimimitat, joita tulenkestävien aineiden teollisuus kykenee valmistamaan tällä hetkellä.

Tasolasiteollisuuden vannauunit, joiden tuotantokapasiteetti saavuttaa tavallisesti 600 t/d ja enemmän, eivät siis voi käyttää kourua, vaan turvautuvat korsettiin, kuten edellä jo osoitettiin. Korjatakseen sitä haittaa, joka voisi olla siitä tuloksena muovauksen asteelle päästetyn lasin laatuun nähden, sisältävät ne yleensä altaan pidennyksen, joka on tarkoitettu käsittelylle ja erittäin huomattavan virtaaman konvektiovir-ran aikaansaamisen, saavuttaen 5-10 kertaisen virtanopeuden, jonka pintavirta on suunnattu kohti alavirtaa ja saavuttaa poistovyöhykkeen ylitettyään ei ainoastaan käsittelyaltaan, vaan aikaisemmin korsetin itsensä, ja jonka pohjavirta, vain virtaaman supistetulla virtanopeude1la, noudattaa päinvastaista kulkua.

Tällainen konvektiojärjestelmä saattaa silloin korsetin muodostavat tulenkestävät osat huomattavan kulumisen alaisiksi, koetellen sen kestoikää, ja se osoittautuu hyvin kalliiksi energian suhteen, koska se edellyttää useita lasin termisiä jäähdytys- ja uudelleenkuumennusjaksoja jalostus- ja käsitte- 3 86837 lylämpötilojen välillä ennen sen joutumista muovauksen kohteeksi .

Esillä oleva keksintö korjaa kummankin edellä kuvatun rakenteen, kourun ja korsetin, epäkohdat tai ainakin vähentää niitä hyvin ‘oleellisesti. Tämä on mahdollistettu antamalla keksinnön mukaiselle menetelmälle ja laitteelle patenttivaatimuksen 1 ja vastaavasti 8 tunnusmerkkiosissa määritellyt tunnusmerkit.

Keksinnön kohteena on ensiksikin jatkuva lasin valmistusmenetelmä vannauunissa, jonka mukaan lasitettava aines sulatetaan ensiksi vannauunin ylävirran puoleisessa vyöhykkeessä, joka on erikoisesti tarkoitettu sulatukseen, mainitun sulatteen saavuttaessa asteittain altaan myötävirtaan toisiaan seuraavat vyöhykkeet, joista jokainen tavallisesti on erikoisesti tarkoitettu yhteen lasin valmistusprosessin muista vaiheista, kuten jalostus ja käsittely, päämääränä muovaus, ainakin altaan yhden osan poikki, jossa on poikkileikkauksen supistus, tyyppiä, jota tavallisesti nimitetään korsetiksi ja tässä jäljempänä määritellään sillä nimityksellä, mainitun menetelmän käsittäessä lasivirran aikaansaamisen sen aukon ylätasolla, jonka mainittu korsetti lasille tarjoaa yläjuoksun puoleiselta vyöhykkeeltä ja lasivirta on suunnattu alajuoksulta kohti mainitun korsetin yläjuoksua muodostaen pintavastavirraksi kutsutun käänteen yläjuoksun puoleisessa vyöhykkeessä.

Mainittu vastavirta eli paluuvirta on keksinnön mukaisesti aikaansaatu edullisesti lasin kuumenemisella, jota säädellään alavirran puoleiselta vyöhykkeeltä mainittuun aukkoon ja mainittu kuumeneminen on saavutettu mieluiten energian paikallistetulla hajautumisella Joulen ilmiön kautta itse lasin keskellä ainakin yhden sulatteeseen upotetun elektro-• din avulla mainitussa alavirran puoleisessa vyöhykkeessä.

Keksinnön menetelmän erään edullisen tunnuspiirteen mukaisesti käsittää se sulkulaitteen ilmakehään ja/tai sätei- 4 86837 lyyn nähden korsetin mainitun ylävirran puoleisen vyöhykkeen ja mainitun alavirran puoleisen vyöhykkeen välillä, ja tämä sulkulaite on mieluiten korsetin ylävirran puoleisen mainitun aukon tai sisäänkäynnin läheisyydessä ulottuen sulatteeseen tai ainakin mainitun sulatteen pinnalla olevien lasitettavien aineiden kerrokseen, ja mainittu vastavirta ulottuu ainakin pystysuoraan mainitusta sulkulaitteesta olevan vyöhykkeeseen.

On edullista, että mainittu sulkulaite jättää vapaan kulun lasisulatteelle korkeudella, joka on ainakin 80 % sulatteen pystysuorasta syvyydestä sulkulaitteen alapuolella.

Edelleen on edullista, että lasin poisto korsetin ylävirran puoleisen vyöhykkeen, erityisesti sulatusvyöhykkeen, ulkopuolelle tapahtuu virtana, joka pääasiallisesti on sulatteen keskisyvyydellä pystysuorasti mainitusta sulkulaitteesta.

Lisäksi erottamistaso pintavastavirran ja alavirtaan päin olevan poistovirran välillä, joka saa aikaan virtaaman, toisin sanoen se taso, jossa lasin vaakasuora nopeuskomponentti on nolla, sijaitsee mieluiten pystysuoraan mainitusta sulku-laitteesta, etäisyydellä, joka on ainakin 90 % sulatteelle tarjotun vapaan kulun korkeudesta, sulkulaitteen kulumisen '· minimoimiseksi.

Keksinnön menetelmän eräässä erittäin edullisessa toteuttamistavassa jaetaan lasitettava seos, joka on viety uunin altaaseen sulatteen sen vyöhykkeen yksikköön, joka sijaitsee ensimmäisen sulkulaitteen ylävirran puolella, ja mainittu sulatteen vyöhyke alistetaan kuumennuksen vaikutukselle Joulen ilmiön kautta itse lasin keskellä ja täten aikaansaadaan "kylmä holvisulatukseksi kutsuttu sulatus.

Tässä tapauksessa sitä on mieluiten sovelletettu lasille, joka tulee mainitun ensimmäisen sulkulaitteen alavirran puolelle kuumennuksen saattaessa sen ainakin jalostamisessa tavanomaiseen lämpötilaan, täydentäen täten sulatteeseen 86837 5 sulatuksen aikana ilmaantuneiden kaasukuplien eliminoinnin tai jotka ovat joutuneet sinne itsensä lasitettavan seoksen mukana.

Keksinnön mukainen laite sulatetun lasin jatkuvaksi valmistamiseksi on*-erityisesti sovelletettu edellä esitetyn menetelmän toteuttamiseen ja käsittää yleistä pitkänomaista muotoa olevassa vannauunissa useita osastoja, jotka sulate läpikäy sarjana, ja jokainen on erikoisesti tarkoitettu yhteen lasin valmistuksen pääasiallisista vaiheista, ja ainakin sulatukseen ja sulatetun lasin käsittelyyn muovaamista varten, ainakin altaan yhden osan käsittäessä poikkileikkauksen supistuksen, tyypiltään sellaisen, jota tavallisesti kutsutaan korsetiksi, ja tässä jäljempänä siten nimitettynä, mainittujen kahden osaston välillä, ja tämä laite käsittää lisäksi mainitun korsetin aukon alavirran puolella ylävirran puoleisella osastolla laitteita, jotka pystyvät saamaan aikaan sulatteessa pintavirran, joka on suunnattu alajuoksulta yläjuoksulle muodostaen korsetin mainittuun ylävirran puoleiseen osastoon asti käänteen, jota kutsutaan pintavasta-virraksi eli pintapaluuvirraksi.

Sellainen virta voidaan saada aikaan lasisulatteen paikallistetulla kuumentamisella, joka aiheuttaa tunnetun läm-pösifoni-ilmiön mukaisesti konvektiovirran, joka kiertyy kaavamaisesti hihnan tavoin itsensä ympäri, ja keksinnön mukainen laite käsittää edullisesti tässä tarkoituksessa paikallistetun kuumennuksen laitteina ainakin yhden sulatteeseen upotetun elektrodin korsetin mainitun aukon alavirran puolella ylävirran puoleisessa osastossa.

On edullista, että mainittu aukko käsittää yläosassa ainakin yhden seinämän, mieluiten pystysuorasti liikkuvan, muodostaen sulkulaitteen yläjuoksun ja alajuoksun välille sulatteen yläpuolella vallitsevan ilmakehän suhteen.

Mainittu elektrodi sijaitsee mieluiten sellaisella etäisyydellä mainitusta seinämästä, joka on enintään kolme kertaa su 6 86837 latteen syvyys mainitun elektrodin kohdalla ja mieluiten sisältyy välille puoli ja kaksi kertaa tämä syvyys.

Mainittu seinämä on edullisesti lisäksi säädettävissä ylhäältä mukautuakseen sulatteen tasolle ja mahdollisesti sen pinnalla olevan lasitettavien aineiden kerroksen paksuudelle, ja valinnaisesti tarpeen tullen varmistaakseen tiiviyden pelkän kontaktinsa kautta mainitun kerroksen kanssa tai upotakseen mainittuun sulatteeseen syvyydelle, joka voi saavuttaa 20 X sulatteen syvyydestä.

Mainitun vastavirran homogeenisuutta laeille tarjotun kulun leveydellä edistää lukuisien elektrodien käyttö, jotka on mieluiten asetettu samalle poikittaiselle tasolle. Siinä tapauksessa, että korsetti on leveydeltään vähäinen, voivat elektrodit olla vaakasuoria, mahdollisesti poikittaen puolelta toiselle mainitun kanavan, ja niitä on ainakin kaksi, energian hajoamisen toimintasäteen vuoksi tällä tasolla.

Niissä laitteissa, jotka käyttävät poikittaisesti suoraan linjaan asetettujen pystysuorien elektrodien joukkoa, sisältyy äärimmäisten elektrodien välinen etäisyys mieluiten välille 0,8-1,2 kertaa korsetin leveys.

Lisäksi poistetun lasin laatutason parantamiseksi ja sen vapauttamiseksi virtaaman virtausnopeuden häiriöltä, asettaa keksintö edullisesti elektrodit sulkulaitteen seinämän ylävirran puolelle sellaiseen asentoon, että niiden aikaansaamat konvektiopiirit voivat rajoittaa mainitun vastavirran synnyttäviin elektrodeihin yhdistettyjen konvektiopiirien kehittymistä, tasapainottaen vastavirtaa ja edistäen sen säätöä, samalla saaden aikaan hyvin voimakkaan kierron laeille, joka tu-1θθ tälle tasolle.

Keksinnön laitteen erään toisen edullisen toteutustunnuspiir-teen mukaan käsittää korsetti kynnyksen, jonka korkeus on 5- 7 86837 15 % sulatteen korkeudesta pystysuoraan mainitun sulkulaitteen seinämän läheisyydessä edistäen mainittua kiertoa ja vastavirtaan yhdistetyn konvektiopiirin säätöä.

Keksinnön laitteen erään erityisen edullisen toteutustavan mukaan käsittää tämä laite sulatusosaston mainitun sulkulaitteen seinämän ylävirran puolella varustettuna elektrodeilla, jotka pystyvät työntymään lasisulatteeseen pohjan tai seinien poikki tai jopa ripustettuina sulatteen yläpuolelle varustettuina sähköenergian syöttölaitteilla voimakkuuden ollessa sovellettu uuniin tarkoitetulle sulatuskapasiteetille, ja se käsittää lisäksi lasitettavan seoksen jakolaitteita sulatuksessa olevasta sulatteesta altaan sillä vyöhykkeellä, joka sijaitsee sulkulaitteen mainitun seinämän ylävirran puolella.

Sulkulaitteen seinämä voi varmistaa tiiviystehtävänsä ilmakehään nähden tässä keksinnön erityissovellutuksessa ulottumalla pelkästään itse sulatteen pinnan tasoon sen kerroksen ansiosta, joka sisältää sulatuksen vaikutukselle alistettuja jauhemaisia lasitettavia aineita ja joka nojautuu mainittuun seinämään, kun taas alavirran puolella elektrodien aikaansaama vastavirta vastustaa se myös sulamattomien aineiden suoraa kulkua.

Käytännössä etenkin siinä tapauksessa, että keksintöä sovelletaan "kylmän holvin" tapaisesti lasinsulatuslaitteistossa, toisin sanoen, jossa sulkulaitteen seinämän ylävirran puolella sijaitseva vyöhyke on täysin lasitettavien aineiden kerroksen peittämä, kannattaa toteuttaa vastavirran säätö turvautuen lasin lämpötilan toimenpiteisiin mainitun seinämän molemmilla puolilla, esimerkiksi kymmenen senttimetrin päässä tästä ja vähäiseen syvyyteen sulatteessa, esimerkiksi viiden senttimetrin syvyydelle: vastavirran olemassaolo ilmenee korkeampien lämpötilojen kautta alavirran puolella kuin mainitun seinämän ylävirran puolella, ja voidaan helposti luoda korrelaatio mainittujen lämpötilojen eron ja mainitun vastavirran tunnuspiirteiden välille.

8 86837

Vanhat laitteistot voidaan helposti muuttaa keksinnön toteuttamista varten. Kuitenkin kun keksintöä harkitaan heti uutta uunia suunniteltaessa, johtaa se yksinkertaisempaan ja halvempaan rakenteeseen esimerkiksi korvaamalla upotettu kouru, joka on tavanomainen vannauuneissa, korsetilla joka on varustettu tyypiltään pystysuoraan liikkuvalla pintakuonapuomi1la, joka kykenee asettumaan lasitettavien aineiden pinnalla olevaa kerrosta vastaan. Tällainen muoto tekee mahdolliseksi paljon huomattavammat kulkuleikkaukset ja siitä johtuen suuren tuotantokapasiteetin omaavien uunien kehittämisen, esimerkiksi yli 400 t/d, päämääränä korkealaatuisen lasin valmistaminen, ja se takaa poistoaukkoa rajoittavien tulenkestävien osien lisääntyneen eliniän.

Muut keksinnön tunnuspiirteet ja edut käyvät selville keksinnön yksityiskohtaisesta täydentävästä kuvauksesta, joka on annettu seuraavassa viitaten piirroksen, joka esittää: kuvio 1 pitkittäisleikkaus sivukuvana kuvion 2 I-I mukaisesti tunnetun tyyppisestä lasin kylmäholvisähkösulatusuunista, ja kaavamaisesti esitettynä konvektiovirtojen kulku sulatus-osaston elektrodien läheisyydessä; kuvio 2 vaakaleikkaus tästä samasta uunista kuvion 1 II-II mukaisesti, sekä erityisesti elektrodien asettelu; kuvio 3 pitkitäisleikkaus sivukuvana kuvion 4 11ϊ — 111 mukaisesti ja se esittää kuvioiden 1 ja 2 uunin tyyppiä olevan uunin laskuvyöhykkeen, ja uunia on muutettu keksinnön mukaisesti asettamalla pystysuorasti liikkuva riippuva seinämä, joka muodostaa sulun lasitettavien aineiden pinnalla olevaa kerrosta varten sekä muuttamalla kouru korsetiksi; kuvio 4 vaakaleikkaus tästä samasta vyöhykkeestä kuvion 3 IV-IV mukaisesti kuvaten eri elektrodien asettelua; kuvio 5 pitkittäisleikkaus sivukuvana kuvion 6 V-V mukaisesti ja es esittää keksinnön mukaisen uunin laskuvyöhykettä käsittäen erottelukorsetin, joka on suljettu yläosasta pystysuo- 9 86837 raati liikkuvalla esteellä, joka muodostaa sulun pinnalla uivalle kerrokselle; kuvio 6 vaakaleikkaus tästä samasta vyöhykkeestä kuvion 5 VI-VI mukaisesti ja se esittää erikoisesti sulun muodon ja elektrodien asettelun suhteessa sulkuun; kuvio 7 kaavamainen tasokuva uunista, joka on yksityiskohtaisen toteutus- ja toimintakuvauksen kohteena keksinnön mukaisesti ; kuvio 8 diagrammi, joka esittää lasin nopeutta kahdelle erilaiselle virtaamalle lasisulatteen korkeuden mukaisesti pystysuorasti sulkulaitteen seinämästä ja poistokanavan pitkittäisellä symmetriatasolla.

Tunnetun tyyppisessä kylmäholvisähköuunissa, joka on esitetty kaavamaisesti leikkauksena kuvioissa 1 ja 2, on sulatusallas 1, jonka pohja 2 on varustettu kahdella kolme pystysuoraa elektrodia 3 käsittävällä rivillä neliömäisesti, kuten FR-patenttijulkaisussa no 2 552 073 on kuvattu, käsittäen sähkö-kytkennät (joita ei ole esitetty), jotka varmistavat sellaisen energian hajaantumisen, joka on selvästi samankaltainen elektrodista toiseen. Sulatetun lasin sulatteen 4 lämpötila voi täten asettua käytännöllisesti katsoen vyöhykkeeltä toiselle arvoltaan samanlaiseksi. Lasitettavien aineiden pinnalla oleva kerros 5 on alistettu jokaiseen elektrodeista yhdistettyjen konvektiovirtojen vaikutukselle, jotka on esitetty kaavamaisesti nuolilla merkityillä kaarilla. Nopeimmat näistä konvektiovirroista noudattavat kulkua, jolla on elektrodin akselin sisältävän tason kautta tehdyn leikkauksen mukaisesti sateenvarjon muotoinen ääriviiva: varsi vastaa nousevia virtoja 6, jotka ympäröivät elektrodin 3 ja suoja esittää keskipakoisia säteittäisiä virtoja 7, jotka varmistavat lämpö- ja ainesiirtojen pääosan sulatteen 4 ja jauhemaisen pinnalla olevan kerroksen 5 välillä.

Keskipakoiset virrat 7 jäähtyvät kosketuksessa mainitun pinnalla olevan kerroksen 5 kanssa samalla kun ottavat siitä 10 86837 kuormakseen uutta laeia. Sitä mukaan kun ne etääntyvät elektrodeista 3, joka on ne saanut aikaan, vähenee niiden nopeus, ja kun ne kohtaavat läheiseen elektrodiin yhdistetyt virrat 7 tai seinämän, taipuvat ne laskeviksi virroiksi 8. Matkallansa pohjan suuntaan synnyttävät nämä keskihakuisia virtoja 9, jotka jakautuvat korkeammalla kuin keskipakoiset virrat 7, ja imuilmiön johdosta, jonka nousevat virrat 6 aiheuttavat, saatetaan aine saman konvektiopiirin uuteen läpikäyntiin, yleensä toruskulkuun, samankaltaiseen kuin se, joka vallitsee toiminnassa olevassa pesukoneessa.

Tässä annettu kuvaus konvektiotoruspiiristä, joka on yhdistetty jokaiseen elektrodiin, on pakostakin jonkin verran kaavamainen. Kuitenkin tiedostetaan, että tämän sulatteen konvektio järjestelmän edellyttäessä selvästi jonkin verran huomattavampia nopeuksia sulatteen ylävyöhykkeissä, juuri sulatteen alaosassa, jossa valmistettu lasi dekantoituu jollain tavoin ja tarkemmin sanottuna virtojen 9 tasolla, tapahtuu käytännöllisesti katsoen lasin siirto: se kulkee konvektio-piiristä naapuripiiriinsä virtojen 10 kautta (jotka on esitetty lyhyellä katkoviivalla kuviossa 1) ja asteittain päättyy sen poisto altaasta virtaan 11, sivupoistoaukon 12 kautta, joka on tehty sivuseinään 13, mainitun aukon 12 avautuessa laskukouruun 14, joka avautuu käeittelyosastoon 15.

Tämä esitys läheisten konvektiopiirien keskinäisestä toiminnasta niiden tasapaino- tai keskinäisessä tukitilanteeesa, rajoittaen mahdollisuutta aineen siirtymisestä piiristä toiseen sulatteen alaosassa ja alistaen siirretyn aineen uuden kierron alaiseksi jokaisella poikitetulla konvektiopiiri1lä, auttaa ymmärtämään ne edut, joita aikaansaa esillä oleva keksintö, jonka toteutusesimerkkejä kuvaillaan nyt yksityiskohtaisesti .

Kuviot 3 ja 4 esittävät uunia, joka muodostaa ekstrapolaation siitä, jota juuri on kuvattu viitaten kuvioihin 1 ja 2, ja tä- 86837 mä uuni on ollut esillä olevan kyseisen keksinnön mukaisen sovellutuksen kohteena.

Tämä sovellutus käsittää sen, että altaan 21 yläosaan, tukien vasten alavirran puolella olevaan seinämään 22 ja työntyen sulatteeseen 21a, asetetaan paikalleen riippuvat seinät 23 <a, b,c) jotka on asetettu niin, että ne sulkevat mainitun altaan 21 ilmakehän ja pidättävät sulatukselle alistettujen lasitettavien aineiden pinnalla olevan kerroksen 24. Nämä väliseinät 23 asettuvat elektrodien 25 säännölliseen verkostoon, joista on esitetty vain neljä kolmen elektrodin moduulia, muodostaakseen homogenointiosaston 26 vailla pinnalla uivaa kerrosta ja varustettuna kahdella elektrodilla 25a ja 25b, jotka on asetettu symmetrisesti suhteessa poistokorsetin 27 pitkittäiseen pystysuoraan symmetriatasoon, ja korsetti on rakennettu korvaamaan alkuperäisen uunin upotettua kourua. Tämä toimenpide, joka on toteutettu esimerkiksi mainitun kourun katon vakavan tuhoutumisen johdosta, minkä jälkeen kouru on poistettu, ilmenee poistetulle lasivirralle tarjotun leikkauksen huomattavana lisääntymisenä. Tällaisen muutoksen sallimat virtaamat lisääntyvät suuresti, sitäkin enemmän kun lasin jäähtyminen on vähäisempää korsetissa kuin kourussa.

Osaston 26 elektrodeihin 25a ja 25b liitetyt konvektiotorus-piirit 28 säädetään ainakin tasapainottamaan varsinaisen eu-latusosaston 21 elektrodeihin 25 liitettyjä konvektiopiirejä ja täten vastustamaan viereisten elektrodien 25' valmistaman uuden lasin suoraa kulkua, seinämien 23 <a,b,c) vierellä, ja saamaan sille hyvin tehokkaan täydentävän kierteen ennen kuin se saavuttaa korsetin 27 sisäänkäynnin. Kumpaankin elektrodeista 25a ja 25b liitetyn konvektiopiirin lasivirtaamaa säädetään edullisesti keksinnön mukaisesti arvoon, joka on ainakin yhtä suuri kuin jokaisen ylävirran puoleisista viereisistä elektrodeista 25' konvektiopiirien virtaama. Alavirran puoleisten elektrodien 25a ja 25b, jotka on asetettu vastakkain ylävirran puoleisten elektrodien 25' konvektiopiirejä, 12 86837 konvektiopiireistä johtuvan ealpailmiön suuremman tehokkuuden vuoksi sijoitetaan riippuvat väliseinät 23 (a,b,c> etäisyydelle, joka on pienempi elektrodeista 25 (a,b) kuin elektrodeista 25': käytetyn sähkövirran ollessa samansuuruinen eri elektrodeissa jakavat elektrodeihin 25 (a,b) liitetyt alavirran puoleiset konvektiopiirit mainittujen väliseinien juurella, kuten kuviossa 3 on esitetty, voimakkaampia virtoja ja kuumempaa lasia kuin ne piireistä, jotka ovat niitä vastassa mainittujen ylävirran puoleisten elektrodien 25' kautta. Täten syntyy mainittujen seinämien kohdalla pintavastavirta ja silloin on mahdollista nostaa mainitut seinämät niin, että ne vain koskettavat lasisulatteen pintaa, pelkäämättä johdannosta muistutettuja haittoja, kuten sulamattomien aineiden suora kulku.

Keksinnön eräässä edullisessa toimeenpanomuodossa on täydentävät elektrodit 29 asetettu korsetin 27 alavirran puolelle sen aukkoon 27a, joka edeltää käsittelyosastoa 30.

Elektrodit 29 on asetettu mainitussa osastossa 27a sellaiselle etäisyydelle sen ylävirran puoleisesta seinämästä 31, joka on mieluiten suurempi kuin niiden etäisyys korsetin 27 leventymän muodostavan osaston 27a alavirran puoleisesta seinämästä. Täten elektrodeihin 29 liitetyt konvektiopiirit voivat tietyssä määrin lisätä niiden tehoa, jotka on liitetty elektrodeihin 25 <a,b).

Elektrodien 29 tehtävänä on lisäksi varmistaa osastoon 27a tulevan lasin homogeeninen kuumeneminen ja tarpeen tullen sen jalostuksen täydennys säätämällä soveltuvalla tavalla tämän kuumennuksen nopeus ja maksimitaso FR-patenttihakemuksen no 2 550 523 ohjeiden mukaisesti.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kaavamaisia osittaisleikkaukeia, vastaavasti pitkittäisenä sivukuvana ja vaakasuorana kuvana uunista, joka on rakenteeltaan tarkemmin määriteltynä itse kek- li i3 86837 ainnön käsitteen mukainen. Sulatusallaa 40 on yhteydessä ala-virran puoleisen osaston 41 kanssa, jonka tehtävänä on lasin käsittely ennen muovausta, kuumalla holvilla 43 varustetun korsetin 42 ja sen leventymän 42a kautta. Mainittu korsetti 42, jonka aukko on tehty altaan 40 alavirran puoleiselle sivuseinälle 44, on varustettu yläosasta puomilla 45, jota ei ole lainkaan tai vain vähäisesti upotettu lasisulatteeseen 46 ja jonka tarkoituksena on pääasiallisesti pidättää lasisulat-teeseen 46 asetettujen lasitettavien aineiden pinnalla oleva kerros 47 sulatusaltaassa 40. Puomin 45 syvennys on mieluiten säädettävä, niin että se voidaan asentaa tasolle, joka on ainakin riittävä uunin toiminnan olosuhteissa estämään pinnalla olevan kerroksen 47 kovien aineiden kaikki suora kulku kohti korsettia 42.

Välittömästi mainitun puomin 45 alavirran puolella, toisin sanoen korsetin 42 sisääntuloaukolla, on keksinnön mukaisesti asetettu kaksi elektrodia 48a ja 48b, etäisyydelle, joka on mieluiten hiukan vähäisempi puomilta 45 kuin elektrodeista 49a ja 49b, jotka sijaitsevat välittömästi mainitun puomin ylävirran puolella.

Lisäksi valitaan elektrodien sähkönsyötön tavan ja kokojen ominaisuudet niin, että ainakin ne konvektiopiirit, jotka on liitetty parittain vastapäätä mainitun puomin ylä- ja alavirran puolelle asetettuihin elektrodeihin, vastaavasti 49a/48a ja 49b/48b, voidaan asentaa tasapainottamaan toisiansa molemminpuolisesti, alavirran puoleisten piirien virtojen ollessa hiukan voimakkaampia kuin ylävirran puoleisten piirien virrat, aikaisemmin kuvatun periaatteen mukaisesti, ja asettautumaan täten elektrodien 49a ja 49b, jotka ovat lähellä puomia 45 välittömästi sen ylävirran puolella, valmistaman uuden lasin suoraa kulkua vastaan.

Tällaisissa olosuhteissa ja uunin nimellisvirtaaman vuoksi on edullista, että puomi 45 kohotetaan sellaiseen asentoon, että 86837 sen alaosa ei ole enää upotettuna sulatteeseen 46, vaan sijaitsee päin vastoin esimerkiksi muuttamista millimetreistä useihin senttimetreihin välipinnan yläpuolella, jossa on lasitettavien aineiden pinnalla oleva kerros. Täten ne konvektio-piirit, jotka on taivutettu puomin ylävirran/alavirran puolelle, ovat hyvin vähän häirittyjä samoin kuin kierron yleinen homogeenisuus eulatusaltaasea 40. Lisäksi muodostuu puomin 45 kuluminen hyvin vähäiseksi verrattuna tavanomaisen tekniikan mukaisen laskukourun "katon" osien kulumiseen, kuten 14 (kuviot 1 ja 2), jota on yleensä välttämätöntä tästä syystä jäähdyttää hyvin voimakkaasti. Lopuksi tämä työtapa helpottaa näkökontrollia alavirran puoleisten ja ylävirran puoleisten konvektiopiirien tasapainon sekä syötetyn sähkövoiman ja sen jaon tarkistuksen suhteen.

Kun uunin tuotanto on alentunut, mahdollisesti säädelty "saastö1ieki11e“ , on edullista pienentää puomin 45 syvennystä kunnes vältetään sulatteen ja vähennetyn ylävirtaan/alavir-taan taivutettuihin elektrodeihin käytetyn sähkövoiman kontakti, vaikkakin sähkövoimaa pidetään yllä aina riittävällä tasolla, jotta vältettäisiin tässä uunin vyöhykkeessä olevan lasin kovettuminen.

Kun uunin tuotanto palautetaan nimel1istoimintaan, lisätään alavirran puolella oleviin elektrodeihin 4Θ <a,b> käytettyä voimaa uudelleen ja annetaan niille tässä toimenpiteessä etusija ajan suhteen ylävirran puolella oleviin taivutettuihin elektrodeihin 49 nähden, ja puomi 45 lasketaan aivan ensiksi uudelleen kunnes se tunkeutuu sulatteeseen syvyydelle, joka on ainakin yhtä suuri kuin pinnalla olevan kerroksen edellytetty paksuus.

Uunin erään edullisen toteutusvaihtoehdon mukaan keksinnön mukaisesti voidaan korsetin 42 leventymään 42a asettaa, kuten kuvioissa 5 ja 6 on esitetty, täydentäviä elektrodeja 4Θ elektrodien 48 (a,b> alavirran puolelle, joiden sähkönsyöttö- 16 86837 laitteet ja aeema ovat sellaiset, että niiden yhdistetyt kon-vektiopiirit voivat toimia tukena elektrodien 48 (a,b> kon-vektiopiireille: nämä elektrodit 48 on tässä tarkoitukeeesa mieluiten asetettu suoraan linjaan yhteen tai useaan poikittaiseen riviin, sijoitettuina etäisyydelle, joka on vähäisempi leventymän 42a alavirran puoleisesta poikittaisesta seinämästä 50 kuin sen ylävirran puoleisesta poikittaisesta seinämästä 51. Nämä täydentävät elektrodit 48 täydentävät lasketun lasin kiertoa ja kykenevät lisäksi tekemään mahdolliseksi parannuksen jalostuksessa alistaessaan konvektiopiireihineä tulevan lasin soveltuvan kuumenemisen vaikutukselle.

Näiden elektrodien tehtävänä on lisäksi eristää elektrodit 4Θ <a,b> niistä toiminnoista, joita tarpeen tullen sovelletaan lasin käsittelyyn tarkoitetun osaston 41 laeille, sekä taata niiden sulkutehtävän hallinta sulatusosaeton 40 ja käsittely-osaston 41 välillä, rajoittaen mainittujen osastojen väliset ainevaihdot yhdeksi ainoaksi virtaamavirraksi, ja edullista on että tämä on rajoitettu keskitasolle ja tarpeen tullen pohjan läheisyyteen niissä olosuhteissa, joita tarkastellaan edempänä kuvioon 8 liittyvissä kommenteissa.

Huomattakoon, että mainittu virtaamavirta vetäen puoleensa perusvirtaamien summaa jokaisesta sulatussoluista, joita edustavat jokaiseen sulatusosaeton elektrodiin 49 yhdistetyt konvekt iopiirit, useiden vaihtovirtojen välityksellä solusta soluun, lämpötila keskitasolla mainituissa vaihtovirroissa on hyvin yhtenäinen pohjan laajuudella. Samoin on laita korsetin 42 ylittävän virtaamavirran suhteen, joka on täten erinomaisissa olosuhteissa elektrodien 48 välityksellä sovellettavaa täydentävää jalostusta varten.

Elektrodien 48 eräs toinen etu on siinä helppoudessa, jonka ne aikaansaavat lämpökorjauksiin puomilla 45 tai jopa sen korvaamiseen uudella kappaleella, mikäli se on välttämätöntä.

16 86837

Sellaisia toimenpiteitä varten turvaudutaan edullisesti väliaikaiseen apupuomiin, joka on esimerkiksi muodostettu jäähdytetystä metallirakenteesta, eristäen korsetin 42 ja osaston 41 ilmakehä altaan 40 ilmakehästä. Toimenpiteet mainitulla puomilla 45 ovat joka tapauksessa vailla pysyvää vaikutusta erotetun lasin laatuun, sillä pinnalla olevan kerroksen aineiden määrä, joka pystyy karkaamaan kohti korsettia 42, on alentunut kun elektrodit 48 <a,b> on sopivasti syötetty.

Keksinnön toteuttaminen soveltuu yleisesti ottaen hyvin, mutta se osoittautuu erityisen edulliseksi kylmäholviuuneille, joissa kuorman sulatus saavutetaan pohjan tai seinät potkittavilla elektrodeilla tai myös riippuviksi kutsutuilla elektrodeilla, toisin sanoen jotka tunkeutuvat sulatuksessa olevaan sulatteeseen ylhäältä ja kulkevat lasitettavien aineiden pinnalla olevan kerroksen poikki. Viimeksimainitussa otaksumassa turvaudutaan myös mieluiten joko riippuviin elektrodei-hin, mutta sellaisiin, jotka on erikoisesti suojeltu hapettavan ilmakehän suhteen, koska ne on tarkoitettu sijaitsemaan puomin 45 alavirran puolella, tai pohjan poikittaviin elekt-rodeihin, yhtä hyvin alavirran puoleisten elektrodien 48 <a, b) kuin ylävirran puoleisten taivutettujen elektrodien 49 (a, b) suhteen, jotka on asetettu välittömästi puomin 45 ylävirran puolelle, jotta ne voisivat varmistaa tietyn symmetrian suhteessa puomiin 45, taivutettujen ylä- ja alavirran puoleisten konvektiopiirien välissä. Viimeksi mainittu toisinto yksinkertaistaa korsetin 42 kuuman holvin rakenteen, jossa ylläpito ja riippuvien elektrodien sähkökytkentä ovat monimutkaisempia toteuttaa kuin kylmäholviosastossa.

Keksintö soveltuu tietysti sitä edullisemmin, mitä huomattavampi uunin sulatuskapasiteetti on, johtuen edellä kuvatusta klassisten laskukourujen leikkauksen rajoituksesta, joka on tuloksena vaikeudesta valmistaa sellaisia suurikokoisia tulenkestäviä osia, joilla on riittävä mekaaninen vastustuskyky kuumaan nähden, erikoisesti kourun "katon" elementtejä, toisin sanoen niitä, jotka muodostavat holvin.

i7 86837

Korsetin valmistua ei sen sijaan aiheuta samoja vaikeuksia, sillä riippuva puomi 45 voi olla muodostunut suhteellisen yksinkertaisen muotoisten kappaleiden yhdistelmästä, ohuehkojen, jotka siitä johtuen vastustavat hyvin lämpötilan vaihteluita mukautuen yleensä välittömästi, ovat vähän rasitettuja mekaaniselta näkökannalta, mikä seikka johtaa omaksumaan korsetin leveyksiä, jotka ovat tasoltaan 1,2-3 m 400 t/d:n uuneille.

Korsetin 42 mittasuhteiden valintaa ei sitäpaitsi ole pelkästään sidottu uunin maksimituotantokapasiteettiin ja puomin 45 toivottuun kestoikään, vaan myös valmistettavan lasin ominaisuuksiin, uunille edellytettyyn toimintatyyppiin jne. (vir-taamavariaatioiden tärkeys jne.)

Mitä tulee korsetin rakentamiseen käytettävien materiaalien valintaan, samoin kuin puomiin itseensä, riippuu se myös joistain näistä tekijöistä. Esimerkiksi kirkkaiden lasien valmistus vaatii yleensä hylkäämään tulenkestävät aineet, joissa on runsaasti C^C^ia, joka on kuitenkin parasta vastustamaan korroosiota. Tämän haitan vaikutukset puomilla minimoidaan rajoittamalla niin paljon kuin mahdollista alavirran puoleisiin elektrodeihin käytettyä sähkövoimaa hydrodynaamisen salvan aikaansaamiseksi, jotta voitaisiin pitää yllä täsmällisesti riittävissä arvoissa lasin vastavirran virtausnopeus pinnalla, puomin alaharjan tasolla, ja etenkin sen lämpötila ja sen nopeus, jotka ovat ratkaisevia parametrejä mainitun puomin kestävyydelle. Täydentävien elektrodien 48 sarja, jotka on asetettu salvan muodostavien elektrodien alavirran puolelle, osoittautuu silloin aivan erityisen hyväksi tehdessään mahdolliseksi salvan vaikutuksesta ja täydentävästä jalostuksesta riippumattoman säädön.

Havainnollisuuden vuoksi osoitetaan nyt kuvion 7 kaavamaiseen tasokuvaan viitaten keksinnön mukaisen uunin tunnuspiirteet, jonka nimel1 istuotantokapasiteetti on 150 t/d lasia, joka on tarkoitettu levylasin tuotantoon.

ιβ 86837

Yleismuodoltaan suorakulmaisessa sulatuaa1taasea 61 on noin 2 45 m :n pöhjapinta-ala, sulatetun lasin poistokorsetti 62, joka avautuu eulatusaltaan pisimmällä sivulla ja siinä on pystysuora pitkittäissymmetriataeo, joka on yhdistetty mainitun altaan symmetriatasoon.

Neljä kolmen elektrodin 62 muodostamaa moduulia on varusteina su latusa11aaasa 61. Mainitut elektrodit ovat muodostuneet sylinterinmuotoisista molybdeeni tangoista, jotka on asetettu pystysuoraan pohjalle. Järjestettyinä sivulta 1,8 m olevan neliönmuotoisen verkoston mukaan ne on asetettu kosketukseen sulatteen kanssa 0,6-1 m olevalla pituudella, sulatteen syvyydelle, joka voi vaihdella 1-1,5 m lasikoostumuksen luonteesta ja uunin käyttötavasta riippuen.

Elektrodeja syötetään koImi faasisella sähkövirralla, jännitteen ollessa mieluiten säädettävissä keskeytymättömäksi ja voiden saavuttaa 300 volttia faasien välillä. Kytkentätapa faaseissa (R,S,T) valitaan niin, että muodostuu kaksi kuuden elektrodin yksikköä, joiden faasien järjestys on käänteinen (R,S,T; T,S,R) naapuriyksikköjen ollessa symmetrisiä aiemmin mainitun patentin kautta tunnetun asettelun mukaisesti.

Korsetti 62, jonka sisäleveys on 1,5 m, on varustettu aukossaan sulatusaltaaseen 61 puomilla 64, joka on muodostunut tulenkestävien kappaleiden yhdistelmästä, joka kiinnittyy molemmista sivureunoistaan, osalta paksuuttaan, altaan 61 seinämään, varmistaen täten mainitun puomin ohjauksen sen säädön aikana ylhäältä, pyrkimyksenä pidättää pinnalla olevan kerroken lasitettavat aineet ja erottaa ilmakehä sulatusal-taan ja korsetin välillä.

Noin 0,8 m päässä puomin 64 alavirran puolella, toisin sanoen jokseenkin korsetin 62 pituuden keskellä ja symmetrisessä asemassa suhteessa uunin akseliin, kaksi elektrodia 65, jotka ovat samaa tyyppiä kuin elektrodit 63, on tarkoitettu varmis- i9 86837 tamaan hydraulisen sulun tehon lasille, joka on kanavan 62 ylätasolla, kohtisuorasti puomista 64.

Kolme pystysuoraa elektrodia 66, jotka poikittavat pohjan, on asetettu korsetin 62 leventymään 62a, joka edeltää käsitte-lyosastoa 68, asemassa, joka on yhteneväinen kuvioissa 5 ja 6 esitetyn uunin elektrodien 48 asemiin. Näiden elektrodien 66 kautta hajautettu voima on siten helposti säädettävissä riippumattomasti elektrodien 65 voimasta.

Käytettävissä oleva kokonaisvoima on noin 10 000 kVA uunissa itsessään ja vastaavasti 300 ja 700 kVA molemmissa elektrodi-ryhmissä 65 ja 65. Tuotantotehon ollessa 150 t/d on kokonaiskulutus noin 0,9 kWh/kg lasia, mikä on hyvin kohtuullista erittäin hyviä jalostus- ja homogeenisuustasoja varten, jotka ovat välttämättömiä levylasin valmistuksessa, ja noin 3,3 la-sitonnin spesifistä tuotantoa varten sulatuspohjaneliömetriä ja päivää kohden.

Tällä virtaamataso1la asettuu sulatetun lasin lämpötila sula- o tusuunin 61 ulosmenon kohdalla noin 1450 C:een. Sitä pidetään tarkasti samalla tasolla poistokorsetin 62 ylittämisen aikana o ja korotettuna noin 1530 C:een asti elektrodeilla 66 uittoon metallin pinnalle toimitettavan lasin lisäjalostusta varten.

Sellainen toimintamuoto on hyvin edullinen korsetin pitkäikäisyydelle: vastaavalla virtaamalla saman kapasiteetin omaavan uunin perinteinen kouru olisi tehty noin kymmenen kertaa pienemmällä kulkuleikkauksella ja tuonut mukanaan lisääntyneen fysikaalisen eroosion ja kemiallisen korroosion. Lisäksi johtuen tavallisesti vaaditusta jäähtymisestä olisi se alistettu hyvin heterogeenisten lämpötilojen vaikutukselle, jotka aiheuttavat sen tehokkuudelle ja sen pitkäikäisyydelle myös hyvin vahingollisia mekaanisia haittoja.

20 86837

Lisäksi silloin kun kourun toimintatapaa pidetään sen käyttömahdollisuuksien rajalla uuneilla, joiden tuotantokapasiteetti on tasoltaan 300-400 t/d, osoittautuu keksinnön mukainen ratkaisu, joka ehdottaa korsettia yhdistettynä pintakuonan poistamispuomiin pitämään paikallaan pinnalla olevaa kuormaa, ja varustettuna ainakin yhdellä konvektiopiirielektrodi1la joka luo puomin alle pintavastavirran, helposti johdettavaksi hyvin korkeisiin kapasiteetteihin lisäämällä sen leveyttä.

Kuviossa Θ on esitetty kahta toimintajärjestelmää varten lasin kiertonopeuden variaatio suhteessa välimatkaan pohjassa 71, tavanomaisessa konfiguraatiossa, joka on annettu kuviossa 7 kuvattua tyyppiä olevasta keksinnön mukaisesta uunista, jossa puomi 64 hipoo juuri sulatteen vapaata pintaa 72, ja tämä nopeus on mitattu pystysuoraan mainitun puomin alavirran puoleisesta alaharjasta 73 korsetin pystysuoralla pitkittäissym-met r iätaso1 la.

Käyrä A vastaa uunin nimellisvirtaamaa ja käyrä B heikkoa vir-taamatehoa, joka on lähellä pelkkää ylläpitoa säästöliekillä: se osa diagrammia, joka sijaitsee vasemmalla pystysuoraan puomin alavirran puoleisesta alaharjasta 73, jota pidetään rajana pinnalla olevalle kerrokselle 74, vastaa liikettä kohti yläjuoksua (negatiivinen virtaama) ja sen oikea puoli liikettä kohti alajuoksua (positiivinen virtaama). Uunin virtaama määrättyä toimintatehoa varten, ollen yhtä suuri kuin virta-määrien, positiivisten ja negatiivisten, algebrallinen summa, on esitetty alojen aritmeettisella erolla, jotka ovat toisaalta positiivisia ja toisaalta negatiivisia, sisältyen vastaavan käyrän ja ordinaattojen akselin välille, nolla-abekis-sa1ta.

Käytännössä tapahtuu pintavastavirtojen säätö (kohti yläjuoksua) pääasiallisesti tiettyä uunirakennetta ja määrättyjä tuotanto-olosuhteita varten (uunin mittasuhteet, elektrodien mittasuhteet ja sijainnit, sulatteen taso jne.) vaihdellen 2i 86837 puomin alavirran puolella sijaitseviin e1ektrodeihin käytettyä voimaa ja tarkemmin sanottuna tämän voiman suhdetta siihen, jota käytetään sulatuksessa, puomin molemmilla puolilla mitattujen lämpötilojen seuraamisen avulla, huomioon otetuilla tasoilla, toisin sanoen erityisesti sulatteen ylä- ja ala-alueilla.

Edellä esitetyissä keksinnön laitteen toteutusesimerkeissä turvaudutaan pystysuoriin elektrodeihin aikaansaamaan alavirran puoleiset konvektiopiirit, jotka aiheuttavat hydraulisen eulkuilmiön, mutta keksintö ei rajoitu lainkaan tähän elektrodien asetteluun.

Siinä tapauksessa, että laitteisto on tonnistoltaan vähäinen eikä vaadi hyvin leveätä korsettia, voidaan edullisesti käyttää seinämien poikki vaakasuoraan asetettuja elektrodeja, varsinkin aikaansaamaan mainitut alavirran puoleiset konvek-tiopiirit: korsetin puolelta toiselle poikki kulkevien elekt rodien aikaansaama hydraulinen eulkuteho mainitun korsetin leveyssuunnassa on vastaavalla voiman hajautuksella samankaltainen kuin pystysuorien elektrodien eulkuteho.

Claims (15)

1. 22 86837
2. 1. Vannauunissa tapahtuva lasin jatkuva valmistusmenetelmä, jonka mukaan lasitettava aines saatetaan ensiksi sulate-tilaan sulatuksessa altaan ylävirran puoleisessa ensimmäisessä vyöhykkeessä (21; 40; 61), joka on erikoisesti tarkoitettu sulatukseen, mainitun sulatteen lähestyessä vähitellen altaan toisiaan seuraavia alavirran puoleisia vyöhykkeitä (30; 41; 68), joista jokainen yleensä on erikoisesti tarkoitettu jollekin lasin valmistusprosessin muista faaseista, kuten jalostus ja käsittely muovausta varten, kulkien läpi ainakin allasosan, jonka vaakasuora leikkaus on supistettu jr korsetin (27; 42; 62) muotoinen, joka valmistusmenetelmä edelleen käsittää lasivirran toteuttamisen, joka on suunnattu yläjuoksua kohti, muodostaen käänteen pinnassa ylävyöhyk-keeseen (21; 40; 61) päin mainitun supistetun osan sisääntu-loaukon ylätasossa, ja sulkulaitteen (23 a/b/c; 45; 64) käyttämisen ilmakehän ja/tai säteilyn suhteen ylävirran ja alavirran välissä, tunnettu siitä, että sulkulaite (23 a/b/c; 45; 64) sijaitsee sisääntuloaukon läheisyydessä ulottuen lasisulatteen pinnan tai ainakin sulatteen pinnalla kelluvien lasitettavien aineiden kerroksen tasolle ja että mainittu paluuvirta saavuttaa ainakin vyöhykkeen, joka sijaitsee pystysuunnassa sulkulaitteen alapuolella.
3. 7. Paieuttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siira, että paluuvirta saadaan aikaan lasin säädellyllä kuumenemisella sisääntuloaukon alapuolella (26; 27; 42; 62) ja kuumeneminen saavutetaan edullisimmin paikallistetulla energian hajautuksella Joulen ilmiön kautta lasin itsensä sisällä ainakin yhden sulatteeseen upotetun elektrodin (25 a/b; 48 a/b; 65) avulla. 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulkulaite jättää vapaan kulun lasisulatteelle korkeudella, joka on ainakin 80 % sulatteen pystysuorasta syvyydestä sulkulaitteen alapuolella. 23 86837
4. 4. Patenttivaatimusten 2 ja 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasin poisto korsetin ylävirran puoleisesta vyöhykkeestä, etenkin sulatusvyöhykkeestä, toteutuu pääasiallisesti virralla, joka sijaitsee keskisyvyydellä sulatetta pystysuoraan sulkulaitteen alapuolella.
5. 5. Patenttivaatimusten 3 ja 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pintapaluuvirran ero poistovirrasta sijaitsee etäisyydellä, joka on ainakin 90 % lasin vapaan kulun korkeudesta pystysuoraan sulkulaitteen alapuolella.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksista 2-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että uunin altaaseen johdettu lasitettava seos jaetaan sulatteen koko siihen vyöhykkeeseen, joka sijaitsee ensimmäisen sulkulaitteen ylävirran puolella ja että tämä sulatteen vyöhyke alistetaan kuumennuksen vaikutukselle Joulen ilmiön kautta lasin itsensä sisällä.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasi, joka tulee ensimmäisen sulkulaitteen alavirran puolelle, alistetaan siellä kuumenemisen vaikutuksen alaiseksi, joka saattaa sen ainakin tavanomaiseen jalostus-lämpötilaan. 1 2 3 4 5 6 7 Laite sulan lasin jatkuvaksi valmistamiseksi, joka lai 2 te käsittää pitkänomaista muotoa olevassa vannauunissa lukuisia osastoja, joiden kautta lasisulate kulkee sarjana ja 3 joista jokainen on erikoisesti tarkoitettu sulatuksen yhdel 4 le vaiheelle (21, 40, 61) ja sulatetun lasin käsittelylle (30, 41, 68), muovausta varten, jossa laitteessa ainakin yksi osa altaasta käsittää vaakasuoran rajoitetun, korsetin 5 tyyppisen (42, 62) osan poikkileikkauksen omaavan läpikulun 6 kahden mainitun osaston välissä, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi rajoitetun läpikulun sisääntuloaukon alapuolella laitteet (25 a/b; 48 a/b; 65), jotka pystyvät aikaansaamaan lasisulatteessa pintavirran, joka on suunnattu ylävirran puolelle, muodostaen pintapaluun ylävirran puolei 7 seen osastoon asti ja että sisääntuloaukko käsittää yläosas- 24 86837 saan ainakin yhden seinämän (23 a/b/c; 45; 64), joka muodostaa sulun ylävirran ja alavirran väliin sulatteen (21 a; 46; 72) yläpuolella vallitsevan ilmakehän suhteen.
8. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että sulku liikkuu pystysuorassa, korsetin varassa.
9. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että sulku käsittää säätölaitteet korkeussäätöä varten, jotka tekevät mahdolliseksi upottamisen sulatteeseen syvyydelle, joka voi olla 20 % sulatteen syvyydestä.
10. 11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että säätölaitteet käsittävät kuumennuslaitteita (25 a/b; 48 a/b; 65), jotka aikaansaavat sulatteen paikallistetun kuumenemisen, ja käsittävät edullisesti ainakin yhden la-sisulatteeseen upotetun elektrodin sisääntuloaukon alavirran puolella.
11. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu elektrodi (25 a/b; 48 a/b; 65) sijaitsee sellaisella etäisyydellä mainitusta sulusta (23 a/b; 45, 64), joka on enintään kolme kertaa sulatteen syvyys elektrodin kohdalla, edullisimmin välillä puolet tästä syvyydestä ja kaksi kertaa tämä syvyys.
12. 13. Patenttivaatimuksen 10 tai 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että paikalliskuumennuslaitteet käsittävät useita elektrodeja, jotka on asetettu samaan pystysuoraan poikit-taistasoon.
13. 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että elektrodit sijaitsevat pystysuorassa, äärimmäisten elektrodien välimatkan ollessa välillä 0,8 ja 1,2 kertaa korsetin tyyppisen rajoituksen leveys. 1 Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää sulun (45, 64) yläpuolella ja 25 86837 olennaisesti vastapäätä mainittua elektrodia tai elektrodi -joukkoa yhden tai useita elektrodeja (25'; 49 a/b), jotka kykenevät synnyttämään konvektiopiirejä, jotka rajoittavat ensiksi mainittuihin elektrodeihin yhdistettyjen konvek-tiopiirien kehittymistä.
14. 16. Jonkin patenttivaatimuksista 8-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää laitteet (23 a/b/c; 24; 47; 74. lasitettavan seoksen jakamiseksi altaan koko vyöhykkeeseen (21; 40, 61), joka sijaitsee sulun (45, 64) ylävirran puolella, samoin kuin elektrodit (25; 49), jotka painuvat vyöhykkeessä olevaan sulatteeseen, ja laitteita sähköenergian syöttämiseksi, joiden voimakkuus on mukautettu uunille tarkoitetulle sulatuskapasiteetille.
15. 17. Jonkin patenttivaatimuksista 8-16 mukainen laite, tunnettu siitä, että korsetin tyyppinen rajoitus käsittää kynnyksen, jonka korkeus on 5-15 % sulatteen syvyydestä, lähellä sulun (23 a/b; 45, 64) läpi kulkevaa pystytasoa.