FI86755C - Stolpe - Google Patents

Description

1 86755

Pylväs. - Stolpe.

Esillä olevan keksinnön kohteena on pylväs etenkin pitkittäisen kuormituksen kannattamiseksi maan yläpuolella, joka pylväs muodostuu kahdesta tai useammasta putkimaisesta osasta, joissa kussakin on kärki ja muhvi, joilla osat liitetään halutun mittaiseksi pylvääksi, josta ainakin yksi osa on paalutuskelpoinen ja tarkoitettu juntattavaksi maahan, ja kärkien ja muhvien kar-tiomaisuus on valittu siten, että niiden välinen liitos on itselukitseva.

On olemassa useita erilaisia pylväitä moniin erilaisiin tarkoituksiin lähtien 400 kV:n voimajohtopylväistä 50 mm:n paksuisiin pikkupylväisiin. Pylväät voidaan ankkuroida maahan betoniperus-tuksella tai pylvään ympäri juntatuilla luonnonkivillä pylväällä kaivetussa kuopassa. Pylväiden erikoistapauksilla voidaan ymmärtää lipputankoja ja tienviittapylväitä.

Uuden pylvästyylin taloudellinen merkitys vaihtelee riippuen sen pylvästyypin kustannuksista ja lukumäärästä, jota uusi on tarkoitettu korvaamaan. Jos ajatellaan voima- ja telejohtojen johtopylväitä, on niitä Ruotsissa yli 8 miljonaa puusta valmistettua. Sellaisen jollakin tavalla kyllästetyn puupylvään eliniäksi on tähän mennessä käytetyillä normeilla laskettu 40 vuotta. On olemassa 50-vuotiaita voimajohtoja, joissa ei ensim- • mäistäkään pylvästä ole tarvinnut vaihtaa, mutta 40 vuotta on puupylvään normaali elinikä. Tämän ajan jälkeen lasketaan pyl- / vään kestävyyden olevan niin alhainen, että se on vaihdettava.

Alkaa olla yhä selvempää, että tämä elinikä tulee vastaisuudes-. .sa lyhenemään, koska se puuaines, jota nykyisin käytetään ja jota on viime vuosikymmeninä käytetty, ei ole samanlaatuista • kuin pylväsnormien peruspuuaine.

Paitsi, että nykyinen metsänhoito on voimakkaasti vähentänyt sellaisen puun saatavuutta, joka sopisi yli 10 kV:n voima- 2 86755 johtoihin, on kyllästämisestä tullut kouriintuntuva ongelma. Tähän saakka käytetyn kyllästysaineen, kreosoottitervan, ovat viranomaiset määritelleet myrkyksi. Tämä merkitsee sitä, että vaaditaan erityinen suojavaatetus niille, jotka työskentelevät siten kyllästettyjen pylväiden parissa. Koska kyllästysmenetelmä sitäpaitsi antaa kosteita pylväitä, ts. kreosoottiterva ei ole imeytynyt puuaineeseen, vaan pylväät ovat ja pysyvät tahmeina tietyiltä pintaosiltaan, niitä ei saa sijoittaa ulos luontoon.

Arsenikilla ja kuparisuoloilla käsitellyt pylväät ovat jäljelläoleva vaihtoehto, mutta koska ne ovat lyhytikäisempiä, ei niihin siirtyminen houkuttele. Jos lisäksi tarkastellaan ongelmia häviävien markkina-alueiden suhteen sellaisilla kyllästys-aineilla toimivien kyllästämöjen osalta, nähdään helposti, että niiden lisääntyvä käyttö on vastakohta toivotulle kehitykselle.

Kun kyseessä ovat yli 70 kV:n voimajohdot, käytetään tehdaste-koisia pylväitä. Sen lisäksi, että ne ovat kalliita valmistaa, ne vaikuttavat sopimattomilta maaseutukuvaan. Sähköenergian siirtäminen yhä suuremmista keskitetyistä tuotantoyksiköistä .yhä hajautetumpaan käyttöön vaatii voimajohtoja. Monessa tapauksessa tämä on johtanut siihen, että useampia voimajohtoja kulkee samansuuntaisesti, mikä ulkonäöllisen epäkohdan ohella ' haittaa maatalouskoneita. Sama pätee telejohtoihin, vaikkakin : :ne ovat useimmiten pylväskorkeudeltaan matalampia ja paremmin sijoitettuja ja siten vähemmän silmiinpistäviä.

Pyrkimys maatalouden vähäiseen häiritsemiseen johtaa siihen, :että voimajohdot vedetään yli joutomaan ja suoperäisten aluei--- den. Viimeksimainittu on vaivalloista ja työlästä. Tietyt pyl-- väät on ankkuroitava upotettavilla rakenteilla ja ääritapa-: .uksissa jopa kahdellakymmenelläkin tukipylväällä.

3 86755

Johtuen puupylväiden rajoitetusta taivutuskestävyydestä ne on vahvistettava, kun voimanjohto kääntyy, jopa jo kohtuullis-tenkin suunnanmuutosten ollessa kyseessä. Tukien ja vanttiruu-vien mallisten kiristimien aiheuttamien kustannusten lisäksi tulevat betoniperustuksen tai vaakatasoisten tukipylväiden ja kaivutyön kustannukset.

Tähän mennessä tunnettu menetelmä puupylväiden pystyttämiseksi eri tarkoituksiin on, että ensiksi kaivetaan vaadittavan syvyinen kuoppa - 10 kV:n johdoille 1.40 m - sitten sijoitetaan pylvään alapää kuoppaan ja pylväs oikaistaan pystyyn. Sen jälkeen tapahtuu täyttö saatavissa olevilla massoilla, jolloin pylvään pystyasento varmistetaan, ennenkuin täyttö päätetään. Maakairat ja pystyyn kaivavat traktorin apulaitteet ovat jo vuosien ajan helpottaneet pylväskuoppien kaivamista, mutta maan liikkumista ja siksi vinossa seisovia pylväitä esiintyy siksi, että tiivistys toisinaan jää epätäydelliseksi.

Kun kaksi tai jopa neljä puupylvästä kannattelee muuntajaa, ja yksi pylväs on vaihdettava kuluneena, on muuntaja kytkettävä irti ja siirrettävä alas, ennenkuin pylvään vaihto onnistuu.

Sen jälkeen on muuntaja haalattava paikoilleen ja asennettava uudelleen. Jo toiminnan suunnittelussa on huomioitava sähkökat-... kos, jota kaikki eivät siedä. Puupylväiden tulevaa käyttöä tulee rajoittaa, ei yksinomaan yllämainitun myrkytysriskin vuoksi, vaan myös siksi, että myös hyvin kyllästetyt pylväät joutuvat kohteiksi sille, mitä normaalisti ei kutsuta tuholaisiksi.

.. .Viime vuosina on ilmennyt, että musta hevosmuurahainen (Campanotus liquiperda) ja punainen pistiäismuurahainen . (Formica nufa) pystyvät puupylväisiin määrässä, joka kilpailee tikkojen ja sienien kanssa. Viimeksimainitut aiheuttavat suhteellisen pinnallisia vahinkoja, kun taas muurahaiset iskevät itse ytimeen. Selitys tuntuisi aluksi olevan, että puun ydin ei vastaanota kyllästysainetta, koska pihka sinänsä on kyllästävää . ja käytettyjä kyllästeitä läpäisemätöntä, toisaalta taas, että 4 86755 muurahaisten pääsyä luonnollisiin pesäpaikkoihin rajoittaa voimakkaasti nykyaikainen metsänhoito. Tämä paljaaksihakkuineen ja maanmuokkauksineen poistaa kaikki muurahaisille suojaa-antavat paikat. Lisäksi tulee, että pistomuurahainen tietyssä määrin samaan tapaan kuin hevosmuurahainen munii enimmäkseen kantoihin ja keloihin. Koska sellaisia ei avohakkuiden jäljiltä juurikaan ole, joutuvat ympäristön voimajohtopylväät muurahaisten kotipaikoiksi .

Ongelmat, joita tässä on kuvattu johdinpylväiden osalta, pätevät vaihtelevassa määrin kaikentyyppisiin puupylväisiin siitä riippumatta, ovatko kyseessä köysirata, hiihtohissi, aita, tie-tai mainoskilvet tai lipputangot.

Tekniikan tason suhteen viitataan suomalaiseen patenttijulkaisun 69173 mukaiseen paalurakenteeseen, joka on muodostettu useista identtisistä osista. Rakenne voidaan pystyttää paaluttamalla. US-patenttijulkaisusta 3 270 480 tunnetaan pylväs, joka muodostuu kartiomaisista, ylöspäin kapenevista osista. Pylvään pystyttämiseksi vaaditaan asennuskuoppa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada pylväs, joka tarkoituksenmukaisesti mitoitettuna voi kantaa kyseistä kuormitusta, olkoonpa sitten kyseessä 1 metrin etäisyys maasta . tai 20 metrin korkeus. Tämän ominaisuuden saavuttamiseksi pyl-: väällä on ne erityispiirteet, jotka ilmenevät tuonnempana - patenttivaatimuksista. Keksinnön mukainen pylväs on erityisesti tunnettu siitä, että paalutuskelpoisen putkiosan muhvin ja ensimmäisen maanpäällisen osan muhvin välissä on siirtymäosa, : jonka molemmissa päissä on kärjet, joiden kartiokkuus vastaa muhvien sisäpuolisia kartiopintoja.

: Kokonaisuuden kannalta on tärkeätä kustannuksiin nähden, että : pylväskuoppaa ei tarvita. Sen sijaan pylväs juntataan maahan.

.•.-.50 mm:n vahvuisissa aidanpylväissä voi pylväs olla yhtenä 5 86755 kappaleena, ja junttaaminen tapahtua noin puolen metrin syvyyteen. Suomaastossa voimajohtopylväissä pylvään ensimmäinen osa, joka voi olla viisikin metriä pitkä, ei riitä, vaan voidaan juntata lisäosa pylvään riittävän kitkan aikaansaamiseksi ympäröivän maaperän kanssa. Junttausta ei siis ole keskeytettävä.

Junttaaminen voi hennommissa pylväissä tapahtua hydraulisesti. Kaikkein järeimmissä pylväissä tulee maahan pistävä osa paaluttaa traktorikäyttöisellä pneumaattisella tai hydraulisella nopeaiskuisella laitteella. Käytännön kokeet ovat osoittaneet, että tämä junttausmenetelmä on sopiva myös roudittuneeseen maahan ja että pylväs voidaan sijoittaa näin muutamassa minuutissa .

Sillä, että pylvään osat ovat putkimaisia ja varustettuja muh-villa ja kärkipäällä ne voidaan yksinkertaisesti liittää yhteen. Kun sitäpaitsi kartiomaisuus tehdään sellaiseksi, että kahden osan välinen sauma on itselukkiutuva, kestää pylväs suhteellisen suuria kuormia, paitsi akselisuunnassa, jossa kannatetun kuormituksen paino vaikuttaa, myös sellaisissa taivutus-jännityksissä, jotka syntyvät esimerkiksi voimajohdon suunnanmuutoksissa. Taipumiskestävyyteen vaikuttaa, että pylvään osat tehdään pallografiittiraudasta. Tämä on puolestaan hyvin korroosiota kestävää, ja päällystämällä pylväät sisä- ja ulkopuolelta asfaltilla ainakin 50 μ:η paksuudelta, lasketaan keksin-" nonmukaisten pylväiden eliniäksi paljon yli 100 vuotta.

;Koska pylvään maahan pistettävä osa on eniten alttiina korroosiolle, voi tietyissä tapauksissa riittää, että vain se on val-.·. :mistettu pallograf iittiraudasta. Tietyissä tapauksissa voivat •ympäristötekijät vaatia, että halutaan pylväille erityinen muotoilu maanpinnan yläpuolelle. Eräs tapaus on, kun katu on varustettava lyhtypylväin, joiden tulee soveltua ympäristöönsä. Silloin uuden pylvään edut voivat tulla oikeuksiinsa, kun .. .käytetään pualutuskelpoista maahan tulevaa osaa. Sen jälkeen 6 86755 maaosa varustetaan maanpinnassa liitososalla, johon varsinainen pylväs asennetaan. Tällaisia pylväitä valmistettaessa ne varustetaan kärkipäällä, joka itselukittuvasti sopii maaosan maapintaan sijoitettuun muhviin. Tällä tavalla voidaan keksintöä käyttää myös hyvin eksklusiivisten ympäristöjen valettuihin pylväisiin.

Keksinnönmukaisen pylvään maaosaa voidaan käyttää perustuksena muunlaisille pylväille. Niinpä voidaan esimerkiksi pylvään maanpäällinen osa muodostaa ylöspäin jatkuvasti tai portaittaisesti kapenevaksi galvanoiduksi teräsputkeksi. Myös puupylväät voivat tietyissä tapauksissa tulla kyseeseen, eikä mitään lukitusta tarvita poikkileikkaukseltaan pyöreille pylväille, vaan ainoastaan liitospään tulee vastata maanpinnan tasolla olevaa muhvia.

Korkeissa pylväissä, jotka muodostuvat useimmista osista ja etenkin, kun siten koottu pylväs on pystytettävä traktorikaivurilla, voi olla edullista varmuusankkuroida osat keskenään ennen pylvään pystyttämistä. Se voi tapahtua siten, että vähäinen kartiomainen reikä porataan muhvin läpi ja muhvissa olevaan liittyvän putkiosan kärkipäähän. Sitten isketään reikään luki-tustappi.

: Kun kyseessä on voimajohtopylväät, on edullista varustaa pyl- .....vään maaosa ennen junttausta paalukengällä. Riippuen kyseisen maaperän ominaisuuksista voivat erikokoiset paalukengät tulla kyseeseen. Niiden tehtävänä on, että ne reijittävät maaperän siten, että reikä on pylvään maaosaa suurempi läpimitaltaan.

.·. Tämä mahdollistaa kootun pylvään sijoittamisen ja täytön run-.. saalia materiaalilla pylvään maaosan lähellä. Täten vähennetään . korroosiovaara edelleen.

Maaosa voidaan edelleen varustaa edullisesti pitkittäisraoilla, • ja kun se on juntattu tarpeeksi syvälle, pumpataaan alas betonia. Silloin betoni tunkeutuu ulos urista, ja jos käytetään riittävän suurta paalukenkää, täyttyy ympärys betonilla, jol loin muodostuu vankka perusta.

7 86755

Pallografiittirauta on hyvin sopivaa pylvään osien keskipako-valuun. Silloin on hyvin yksinkertaista antaa maan yläpuolelle tarkoitetuille osille kärkeä kohden kapeneva muoto. Kun pylvään maaosa tavallisesti paalutetaan kärkipää alaspäin, sen muhvi varustetaan molempiin päihin kärkevällä siirtymäosalla. Täten voidaan pylvään maanpäällinen osa, jos se muodostuu yhdestä tai useammasta osasta, käyttää muhvit alaspäin. Niinikään voi hyvin lyhyestä pylvään osasta muodostuva siirtymäosa tulla käyttöön kahden maanpäällisen osan välillä, joka osa on tarkoitettu mittojen muutosta varten. Niinpä voivat hyvin korkeat pylväät olla kapenevia kultakin uudelta maanpäälliseltä osaltaan - tavallisesti viiden metrin välein. Koska pylväs on putkimainen, sen yläpää on avoin. Silloin voi olla tarkoituksenmukaista varustaa yläpää peitehatulla, edullisesti sormustimenomaisella. Sähkö-pylväisiin tämä valmistetaan samasta materiaalista kuin pylväskin, koska erilaisen sähköpotentiaalin omaavissa materiaaleissa voi tapahtua itsekorroosiota sähköjohtimen ympärillä olevan magneettikentän vuoksi etenkin sadeilmalla epäpuhtaassa ilmassa .

Kun tulee käyttää kahta tai useampaa pylvästä parittain tai kolmittain kuten korkeajännitejohdoissa ja isommissa hiihtohisseissä, tarvitaan pylväiden yläpäiden väliin yhdyselementti. Sellaiset yhdyselementit voidaan sinänsä tehdä kulmateräksestä, joka kiinnitetään pylväisiin tavallisilla kiinnityselimillä kuten ruuveilla ja muttereilla. On myös täysin mahdollista hitsata yhdyselementit tai kiinnityselimet itse pylväisiin. Toinen ratkaisu on kuitenkin, että muhviton pylväsputki, joka on läpimitaltaan suurempi kuin pylväiden yläpäät, ja joka on varustettu kahdella yksipuolisella reijällä kyseistä pylväiden etäisyyttä varten sijoitetaan pylväiden päiden päälle. On 8 86755 tietystikin mahdollista käyttää kiinnityselimiä varmistamaan yhdysputki pylväisiin, mutta sopii myöskin tehdä reijät päitä vastaavasti kartiomaisiksi, jolloin osista tulee itselukittu- vat. Jos pylväät nojaavat toisiinsa, tulee reikien olla tehdyt alle suoraan kulmaan yhdysputken pituusakseliin nähden.

Normaalisti pylväät käsitellään asfalttiemulsiolla, mutta on tietenkin mahdollista maalata ne halutun sävyisiksi.

Seuraavassa esitetään keksinnön eräitä suoritusmuotoja viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää korkeajännitysjohdon pylväsparia,

Kuvio 2 esittää valaisinpylvästä, ja

Kuvio 3 esittää voimajohtopylvästä.

Pylvään maahan junttaamiseksi tarkoitettu putkimainen pallogra-fiitti rautainen perustus 1 on varustettu paalukengällä 2. Perustus 1 on varustettu kärjellä 3, johon paalukenkä 2 voidaan kiinnittää sisäisillä perustukseen 1 pistävillä laitteilla (ei esitetty) tai kärkeä ympäröivällä muhvilla. Perustuksen 1 kär-. kipään 3 vastakkaiseen päähän on muodostettu muhvi 4. Siihen on sijoitettu siirtymäosa 5. Siirtymäosa 5 on kummastakin päästään 'muodostettu muhvin 4 kartiomaisuutta vastaavilla päillä. Siir-tymäelementin 5 perustuksesta 1 pois olevaan päähän on sijoi-: ; tettu ensimmäisen pylväselementin 6 muhvi 7.

.·. : Ensimmäisen py lväselementin 6 muhvi 7 on sisältä kartiomainen .vastaten siirtymäelementin 5 ylemmän pään kartiomaisuutta. Tämä kartiomaisuus valitaan kapenemalla, joka on ainakin 1:14 ja enintään 1:20, ts. enintään 20 pituusyksikköä akseli suunnassa vähentää läpimittaa yhden pituusyksikön.

Il 9 86755

Riippuen valmiin pylvään halutusta korkeudesta voidaan yksi tai useampia pylväselementtejä 8, 9 sijoittaa ensimmäisen pylväs-elementin 6 päälle. Siinä tapauksessa pylvään kuormitus tuo mukanaan sen, että yhä korkeammalle sijoitettujen pylväsele-menttien 8,9 läpimitta on vähäisempi verrattuna allaolevaan pylväselementtiin 6. Tämän toteuttamiseksi ja pylväselementtien 6, 8, 9 vakaan liittymisen mahdollistamiseksi käytetään kaven-nusosia 10, 11. Nämä on muotoiltu kuten hyvin lyhyet pylväsele-mentit, jolloin muhvin kartiomaisuus ja mitoitus vastaavat muh-via 7 ensimmäisessä pylväselementissä 6, jonka kärkipään päälle kavennusosa 10 sijoitetaan. Pituuden lisäksi eroa kavennusosan ja pylväselementin välillä on siinä, että kavennusosan kärkipään läpimitta vastaa sen pylväselementin muhvin sisälapimit-taa, joka sijoitetaan kavennusosan päälle.

Kun on tarkoituksena pystyttää suprakorkeajännityspylväitä, voi olla asiallista, että maahan juntataan kaksi tai useampia perustuksia 1 , 1 '. Sillä, että ne on muodostettu kuten pylväsele-mentit keskenään vastaavine muhveineen 4 ja kärkipäineen 3, joissa on itselukitus ja jotka on helppo iskeä suoraan, voidaan aikaansaada vakaa perustus vaadittavaan syvyyteen ja riittävän kantavaksi myöskin maahan joka muutoin ei voisi tulla kyseeseen johdonvetoon. Tällaisissa pylväissä voidaan käyttää yli viiden - metrin mittaisia pylväselementtejä. Ajatellen sitä läpimittaa, joka on tarpeen lähinnä maata sijoitetuille pylväselementeille, voidaan ajatella aina 10 metrin korkuisia elementtipituuksia. Myöskin käytettäessä lyhyempiä elementtejä, käytetään kavennus-: osia noin 10 metrin päässä toisistaan.

: 130 kV:n korkeajännitetolpille ja sitä suuremmille käytetään . : . pukkimuotoa. Siihen kuuluu kaksi pystysuuntaista tai toisiinsa nojaavaa pylvästä, jotka päistään tai niiden läheltä on lii-- tetty vaakasuorilla yläkappaleilla 12, jotka voidaan tehdä yhdestä tai useammasta liitetystä pylväselementistä. Yläkappa-leen 12 muodostavan pylväselementin tulee olla läpimitaltaan 10 86755 suurempi kuin ylimpien pylväselementtien 9. Käyttämällä linjan-rakennuslaitteistossa pylväiden 9 päitä, vastaavalla kärkikul-malla varustettua kartiomaista reikäjyrsintä, voidaan aikaansaada vaadittavat reiät yläkappaleen 12 vaippapinnan lävitse siten, että yläkappale 12 voidaan sovittaa mainittuihin kärkiin ja värähdyttelemällä ankkuroida ylimpiin pylväselementteihin 9. Sopivat kiinnittimet niille eristimille, jotka kannattelevat korkeajännitejohtoa, ruuvataan kiinni yläkappaleeseen 12.

Koska pylväs korkeutensa vuoksi tai muutoin tarvitsee tukea, se voidaan yksinkertaisesti suorittaa tukiankkurilla 13. Se voi muodostua perustuksesta 1 paalukengällä 2 varustettuna tai ilman sitä, tai pylväselementistä, joka on halutun läpimittainen ja joka isketään terävään kulmaan maankamaraan. Sen jälkeen valetaan tukisilmukka 14 kiinni betoniin, jonka jälkeen lopuksi tuki 15, joka kiinnitetään pylvääseen sopivalle korkeudelle, kiinnitetään tukisilmukkaan 14 ja kiristetään tavalliseen tapaan. Vaihtoehtoisesti sijoitetaan tukivaijerin silmukka pylväselementtiin muhvin alapuolelle, jolloin betonia ei tarvita.

Kun keksintöä on tarkoitus käyttää valaisinpylväisiin, tapahtuu perustaminen ylläkuvatulla tavalla. Sitten, kun siirtymäele-mentti 5 on sijoitettu muhviin 4 asennetaan valaisinpylväs 16 - · muhveineen 17 siirtymäelementin 5 yläpäähän. Valaisinpylväs on edullisesti ylöspäin kapeneva, ja se voidaan viiteen metriin saakka tehdä yksikappaleiseksi. Sen vapaaseen päähän asennetaan yksi- tai kaksipuolinen varsi 18, johon itse valaisinlaite 19 kiinnitetään. Sähkökytkentä tapahtuu vaikeuksitta pylvään .·. : sisällä sitä nostettaessa.

Korkeammissa valaisinpylväissä sovelletaan samaa tekniikkaa . kuin esimerkiksi 20 kV:n voimajohtojen pylväissä. Perustaminen tapahtuu tavalliseen tapaan, minkä jälkeen pylväselementti 20 . asetetaan siirtymäelementille 5. Pylväselementti 20 eroaa 11 86755 aikaisemmin mainituista pylväselementeistä sillä, että sen kärkipää 21 pienenee läpimitaltaan portaittaisesti juuri siellä, missä sen kartio alkaa kaartua. Sen päälle sijoitetulla pylväselementillä 22 on muhvin ulkoläpimitta sama kuin pylväs-elementin 20 ulkoläpimitta. Muhvista pylväselementti 22 kapenee siihen läpimittaan, joka sitten on sen jäljelläolevalla pituudella. Pylväselementin 22 kärkipäähän kiinnitetään T-kappale 23, joka pystyosaltaan on muodostettu muhviksi ylläkuvatuille pylväselementeille. T-kappaleen 23 vaakasuorassa osassa on sileä läpimenokohta vastaavanmuotoisella läpimitalla. Näin aikaansaadaan sileä pallografiittiputki muodostamaan poikit-taiskappaleen 24, joka ankkuroidaan T-kappaleeseen 23 edullisesti kartiomaisella lukkopuikolla, joka isketään T-kappaleen 23 läpi porattuun reikään poikkikappaleessa 24. Poikittaiskap-paleeseen 24 kiinnitetäään valaisinlaitteet tai eristimet 25 voimajohdoille tarpeen mukaan.

Useimmiten on tarkoituksenmukaista, että pylväät kootaan maassa tarvittavine osineen. Silloin sijoitetaan ensimmäisen pylväs-elementin 6 muhvi 7 kiinteätä vastetta vastaan, minkä jälkeen kavennusosa 10 asetetaan pylväselementin 6 kärkipäähän. Sitten toisen pylväselementin 8 muhvi sijoitetaan kavennusosaan 10, liitetään rengasmainen väristyselin pylväselementin 8 muhvin .. ympäri, ja osat taotaan yhteen. Varotoimenpiteenä voidaan sitten sijoittaa kartiomainen lukituspuikko tms. reikään, joka on porattu kunkin muhvin läpi siellä olevaan liittyvän pylväselementin kärkiosaan. Tällä tavalla kootaan ja varmistetaan riittävä määrä pylväselementtejä ennen pylvään pystyttämistä.

.·. : Vaikkakin maa pylvään ympärillä puristetaan perustuksen 1 sijoittamisen kanssa, joka sinällänsä varmistaa pylvään vakaan paikoillaan seisomisen, on mahdollista jotensakin voimakkaalla .traktorikaivurilla kohottaa pylväs ylös. Tämä sopii sekä yksittäisen pylvään nostoon että myös koko voimalinjan nostoon. Ajatellen pylväiden hyvin pitkää elinikää, ne tarjoavat 12 86755 taloudellisesti edullisen vaihtoehdon etenkin ajatellen niiden uudelleenkäytettävyyttä.

r

Claims (9)

1. 86755
2. 1. Pylväs etenkin pitkittäisen kuormituksen kannattamiseksi maan yläpuolella, joka pylväs muodostuu kahdesta tai useammasta putkimaisesta osasta (1, 6, 8, 9, 16, 20, 22), joissa kussakin on kärki ja muhvi (7, 17), joilla osat liitetään halutun mittaiseksi pylvääksi, josta ainakin yksi osa (1) on paalutuskel-poinen ja tarkoitettu juntattavaksi maahan, ja kärkien ja muh-vien kartiomaisuus on valittu siten, että niiden välinen liitos on itselukitseva, tunnettu siitä, että paalutuskelpoi-sen putkiosan (1) muhvin (4) ja ensimmäisen maanpäällisen osan muhvin (7) välissä on siirtymäosa (5), jonka molemmissa päissä on kärjet, joiden kartiokkuus vastaa muhvien (4, 7) sisäpuolisia kartiopintoja.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pylväs, tunnettu siitä, että sen osat ovat pallografiittirautaa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pylväs, tunnettu siitä, että vain maahan juntattavaksi tarkoitettu osa (1) on pallografiittirautaa.
5. 4. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen pylväs, tunnettu siitä, että se on varustettu kulmassa sen pituusakselia vasten olevalla muhvin läpi, liittyvän osan kärkipäähän ulottuvalla lukituspuikolla.
6. 5. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen pylväs, tunnettu siitä, että sen maahan juntattavaksi tarkoitettu osa (1) on varustettu paalukengällä (2). 1 Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen pylväs, tunnettu siitä, että se kapenee ylöspäin. 14 86755
7. 7. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen pylväs, tunnettu siitä, että ensimmäinen maahan juntattavaksi tarkoitettu osa (1) on varustettu raoilla, joiden läpi betonia voidaan puristaa pylvään ankkuroimiseksi ympäröivään maahan.
8. 8. Jonkin edelläolevan patenttivaatimuksen mukainen pylväs, tunnettu siitä, että se on sisältä ja ulkoa päällystetty asfaltilla.
9. 9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pylväs, tunnettu siitä, että maanpinnan yläpuoliset osat ovat galvanoitua terästä. 86755