FI86342B - Radarreflektor. - Google Patents

Description

1 86342

Tutkaheijastin Tämä keksintö koskee heijastimia, joilla heijastetaan tutkasignaaleja niin, että ne heijastuvat takaisin 5 suunnilleen yhdensuuntaisina niiden tulokulmaan nähden. Näistä yksinkertaisin on yleisesti tunnettu kahdeksanpin-tainen heijastin, jossa on kolme sähköä johtavasta materiaalista valmistettua levyä, jotka on sijoitettu keskenään kohtisuoraan ja jotka leikkaavat toisensa, jolloin muodos-10 tuu kahdeksan kolmipintaista sisäänmenokulmaa, joilla on sama geometrinen alkupää. Jokainen kolmipintainen sisään-menokulma heijastaa tutkasäteen, joka tulee tähän kulmaan melko lähellä sen akselia, suunnilleen sen tulokulmassa. Kun tuleva tutkasignaali tulee tietyssä kulmassa kolmipin-15 täisen sisäänmenokulmaheijastimen akseliin nähden, tulo-signaalin rataa pitkin takaisin heijastuneen signaalin suuruus laskee nopeasti ja jopa vielä nopeammin tulokulmien ollessa yli 20°. Normaalirakenteista kuusipintaista heijastinta käytettäessä vain kahdeksan kolmipintaista 20 kulmaa peittävät yleensä koko 4π avaruuskulman ja näin ollen muodostuu suuria alueita, joilla ei tapahdu tehokasta heijastumista tällaisesta kahdeksanpintaisesta heijastimesta edes silloin, kun käytetään apuna erikseen kaksipin-taisia heijastinkomponentteja ja tasaisia levyjä.

25 Pyrittäessä eliminoimaan tämän tavanomaisen lait teen rajoituksen on kehitetty tutkaheijastimia, joissa on yksi- tai kaksikätinen kierukkamainen ryhmä kolmipintaisia sisäänmenokulman käsittäviä heijastinelementtejä. Tällaisia tutkaheijastimia esitellään esimerkiksi GB-patenttiha-30 kemuksessa 681666 ja eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP-000447. Tällaisissa ryhmissä kolmipintaisten heijastin-elementtien alkupäät on sijoitettu sylinterin ympärille.

. . Tällaiset heijastimet ovat hyviä yleensä nimenomaan purje veneissä, joissa ne voidaan nostaa ylös takiloihin, jol-35 loin ne saadaan huomattavaan korkeuteen merenpinnan ylä- 2 86342 puolelle. Niitä on käytetty myös muihin merenkulkutarkoi-tuksiin, esimerkiksi navigaatiopoijuihin. Eräänä tavanomaisiin heijastimiin liittyvänä vaikeutena on heijastimesta tulevan heijastuman erottaminen suuresta taustavälk-5 keestä. Toisen probleeman muodostaa merenpinnan peilihei-jastus mikä johtuu tyynestä merestä tai jäästä. Tässä tapauksessa syntyy tiettyä vaihekumoutumista suoraan lähet-timestä tulevan tutkasignaalin ja sen tutkasignaalin välillä, joka heijastuu merenpinnasta ennen signaalin tule-10 mistä heijastimeen. Näiden signaalien välillä on vain hyvin pieni kulma heijastimen ollessa lähellä merenpintaa. Kun tällaiset signaalit tulevat erilliseen heijastuskul-maan, kaksipintaiseen tai tasaiseen levyyn, paluusignaalia ei synny, koska ne kumoavat toisensa. Jossain määrin tätä 15 vaikutusta voidaan eliminoida lisäämällä tällaisen tutka-heijastimen korkeutta merenpinnasta.

GB-patenttihakemuksesta 1468516 tunnetaan myös kol-mipintaisen sisäänmenotutkaheijastinyksikön asentaminen lieriön muotoiseen koteloon, jossa on tuulisiivekkeet ja 20 joka on asennettu pyöriväksi niin, että heijastin pyörii tuulen avulla pystyakselissa.

Tämän keksinnön mukaan tutkaheijastin käsittää taas onton, pääasiassa pallon muotoisen tai kartiomaisen, tut-kasäteilyä läpäisevän kotelon, jossa on tutkaheijastinyk-25 sikkö, joka käsittää useita kolmipintaisia kulmaheijastin-elementtejä, jotka on järjestetty päällekkäisiin ryhmiin ja tietyn määrän ryhmiä ollessa rinnakkain kotelossa.

Tämän keksinnön mukainen tutkaheijastin on erittäin edullinen navigaatiopoijuissa. Tutkaheijastin voi muodos-30 taa ainakin osan poijusta, ja tässä tapauksessa onton kotelon voi muodostaa ainakin tavanomaisen kotelon tai suip-pokaarien muotoisen poijun yläosa, joka on vedenpinnan yläpuolella. Kuitenkin suositetaan, että tutkaheijastin tehdään navigointipoijun ylämerkkinä. Navigointipoijuissa, 35 nimenomaan ilmansuuntapoijujärjestelmässä käytettävissä 3 86342 poijuissa, on ylämerkit, jotka on muodostettu niiden pallojen ja kartioiden muodostamina yhdistelminä, joilla tunnistetaan karin sijainti ja sen suunta poijun sijaintipaikasta. Tällaiset ylämerkit on kiinnitetty pylväisiin, jot-5 ka suuntautuvat ylöspäin poijun päärungosta. Tässä tapauksessa tutkaheijastimen kotelo tehdään mieluimmin muovimateriaalista, esimerkiksi polyeteenistä, ja valmistetaan yleensä pyörintävalumenetelmällä, jolloin tutkaheijastin-yksikkö on kiinnitetty onttoon kaksiosaiseen muottiin, jo-10 ka kuumennetaan ja johon pannaan tietty määrä jauhemaista muovimateriaalia. Muottia pyöritetään sitten joka suuntaan, jolloin muodostuu yhtäjaksoinen muovivuorauspäällys-te muotin koko sisäpintaan. Sitten suoritettavan jäähdytyksen ja muotista irrottamisen jälkeen saadaan olennai-15 sesti yhtäjaksoinen saumaton kotelo.

Jokaisen ryhmän tutkaheijastinelementtien koko voi vaihdella. Esimerkiksi, kun kotelo on yleensä kartion muotoinen, jokaisen ryhmän toisessa päässä oleva elementti voi olla ryhmän pienin ja ryhmän toisessa päässä oleva 20 elementti taas sen suurin ja kun kotelo on yleensä pallon muotoinen, suurin elementti voi olla jokaisen ryhmän keskellä ja pienemmät elementit sen molemmissa päissä. Lähinnä pallon muotoinen heijastin voidaan myös täyttää kahdella pääasiassa kartiomaisella tutkaheijastinyksiköllä, joi-25 den pohjat on sijoitettu vastakkain. Muuttamalla heijas-tinelementtien kokoa jokaisessa ryhmässä tutkaheijastinyk-siköiden koko saadaan vastaamaan kotelon kokoa tämän toimiessa myös ylämerkkinä, lisäksi heijastimen poikkileikkaus tutkaan nähden kasvaa ja varmistetaan se, että tutkan 30 aallonpituusalueilla saadaan voimakas tutkaheijastus.

Tämän keksinnön mukaisessa tutkaheijastimessa sen 4π napakoordinaatistokäyrä on rakenteeltaan niin hieno, . . että se pystyy erottamaan kapean kulman tulosäteiden vä lillä ja saa näin ollen aikaan ilmaistavan heijastuman, 35 kun heijastin kiinnitetään lähelle merenpintaa silloin, 4 86342 kun merenpinnan peiliheijastus on tyynestä merestä tai jäästä johtuen suuri. Tätä vaikutusta lisätään yleensä käyttämällä kahta ylämerkkiä jokaisessa poijussa ja muodostamalla molemmat merkit tämän keksinnön mukaisina tut-5 kaheijastimina. Kahden tutkaheijastimen sijoittaminen päällekkäin lisää heijastinelementtien välistä sivuttaista etäisyyttä ja saa aikaan erivaiheiset radat, joista ilmaistava heijastuma saadaan varmemmin.

Eräässä esimerkissä tutkaheijastinyksikkö käsittää 10 heijastinelementtiryhmiä kaikkien näiden elementtien alku-päiden ollessa katkaistun kartion muotoisessa pinnassa ja kaikkien heijastinelementtien suuntautuessa ulospäin. Tässä tapauksessa heijastinyksikkö on muodostettu mieluimmin sähköä johtavasta levymateriaalista, joka on taitettu poi-15 mutetuksi, katkaistun kartion muotoiseksi rungoksi vierekkäisten, ulospäin suuntautuvien taitteiden käsittäessä tällöin suoran kulman ja kahden tai useamman erotuslevyn ollessa sijoitettu vierekkäisten, ulospäin suuntautuvien taitteiden väliin ja kohtisuoraan niiden väliseen taite-20 viivaan nähden kuutiokulmaheijastinelementtien muodostamiseksi.

Tässä heijastinyksikössä kartiokulma siinä kartiossa, joka käsittää sisemmät taiteviivat, joilla on suora kulma, määrää yhdessä erotuslevyjen välisen etäisyyden 25 kanssa yksikön toiminnan. Tämä kartiokulma on mieluummin 45-55° ja mieluimmin 50-62°. 54,7° kartiokulma takaa sen, että tutkaheijastinryhmän ollessa pystysuora jokaisen hei-jastinelementin heijastuskeila on vaakasuora. Kun erotus-levyt järjestetään sitten erilleen toisistaan, niin että 30 heijastumat, jotka tulevat jokaisen ryhmän vierekkäisistä kuutiokulmaheijastimista, ovat vaihesiirrossa aallonpituuksien monikerran verran, näiden välillä tapahtuu vahvistava interferenssi, mikä voimistaa heijastettuja signaaleja ja saa näin aikaan suurimman mahdollisen vaakahei-35 jastuman. Sen sijaan se kartiokulma, joka sisältää muut 5 86342 poimutetun ryhmän taiteviivat, siis ulommat taiteviivat, on järjestetty mieluimmin niin, että se vastaa kotelon sisäpuolen kartiokulmaa. Kun kartiokulma siinä kartiossa, joka käsittää ulommat taiteviivat, on suurempi kuin si-5 semmät taiteviivat käsittävä kartiokulma, jokainen taite suippenee poimutetun rungon pienempää katkaistun kartion muotoista päätä päin, niin että saadaan erikokoiset hei-jastinelementit.

Vierekkäisten heijastinelementtien välillä tapah-10 tuvasta vahvistavasta interferenssistä johtuen suositetaan tämän tyyppistä heijastinta silloin, kun se voidaan asentaa suunnilleen pystysuoraan. Kun tällaista heijastinta kallistetaan huomattavasti pystytasosta, vierekkäisistä heijastinelementeistä heijastuneiden tutkasignaalien väli-15 nen vaihe-ero ei poikkea aallonpituuksien kokonaislukua vastaavalla määrällä. Kallistuskulman kasvaessa voidaan päästä sellaiseen pisteeseen, jossa vierekkäisistä elementeistä heijastuneiden tutkasignaalien välinen puolen aallonpituuden ero on pariton luku, ja tällöin ne vaikuttavat 20 toisiinsa häiritsevästi ja kumoavat paluuheijastuman. Tämän vaikeuden eliminoimiseksi suositetaan käytettäväksi toista heijastinyksikkörakennetta, kun se on kalteva pysty tasoon nähden.

Toisessa rakenne-esimerkissä tutkaheijastinyksikkö 25 käsittää ainakin kolme ryhmää yksi- tai kaksikätisiä kie-rukkamaisia heijastinelementtiryhmiä vierekkäin järjestettyinä. Heijastinelementtiryhmien akselit voivat olla yleensä suoria ja tässä tapauksessa akselit voidaan sijoittaa likipitäen yhdensuuntaisiksi keskenään tai ne voi-30 daan järjestää tiettyyn kulmaan toisiinsa nähden, niin että niiden akselit ovat katkaistun kartion muotoisessa pinnassa. Jokainen ryhmä muodostetaan tavallisesti taittamalla sähköä johtavaa materiaalia oleva suikale useiksi puo-lisuunnikkaan muotoisiksi levyiksi, jotka on taivutettu 35 suorassa kulmassa aina viereiseen levyyn nähden, ja kiin- 6 86342 riittämällä erotuslevyt sitten kohtisuoraan taiteviivoihin nähden jokaisen puolisuunnikaslevyparin väliin kuutiokul-maheijastinelementtien muodostamiseksi. Tällä järjestelyllä jokaisen ryhmän heijastinelementtien akselit hajautuvat 5 atsimuuttikulmaltaan ympäriinsä joidenkin akselien suuntautuessa tällöin pääasiassa ylöspäin vaakatason yläpuolelle ja joidenkin suuntautuessa taas sen alapuolelle. Järjestämällä ainakin kolme kierukkaryhmää varmistetaan, että ainakin kaksi ryhmää saavat aina tulevan tutkasätei-10 lyn tämän tulokulmasta riippumatta ja että huomattava tut-kaheijastuma syntyy aivan yksinkertaisesti ainakin kahden heijastimen heijastusten tuloksena. Kuitenkin tämän lisäksi, kun jokainen ryhmä järjestetään niin, että niiden kuu-tiokulmaheijastimien akselit suuntautuvat eri suuntiin, 15 voidaan tehostaa sitä mahdollisuutta, että tulosäteily lähestyy ainakin yhtä heijastinelementtiä aksiaalisesti. Lisäksi, koska heijastinelementtejä on näin paljon, paluu-signaalien välillä on tietty peitto, mikä saa aikaan vahvistavan interferenssin, silloin kun vaihe-ero niiden vä-20 Iillä on aallonpituuksien monikerta. Tämän vuoksi toisen rakenne-esimerkin mukaisella järjestelyllä saadaan yhtenäinen heijastuma sen koko atsimuutin ympärillä tietyllä kaltevuuskulma-alueella.

Jokaisen ryhmän heijastinelementtien kokojen muut-25 tamiseksi ne voidaan tehdä taivuttamalla suippeneva nauha levymateriaalista. Nauha voi kaventua toisesta päästä toiseen päähän, niin että taittamisen jälkeen ryhmän toisessa päässä olevat elementit ovat pienempiä kuin ryhmän toisessa päässä olevat elementit. Vaihtoehtoisesti nauha voi ol-30 la keskellä levein ja kaventua molempiin päihin, jolloin saadaan nauha, jonka keskiosassa on suurin heijastinele-mentti ja pienin elementti on sen molemmissa päissä. Ensin mainittu rakenne sopii paremmin pääasiassa katkaistun kartion muotoisen tutkaheijastinyksikön rakenteeksi ja vii-35 meksi mainittu rakenne taas lähinnä pallomaisen tutkahei- 7 86342 jastinyksikön rakenteeksi. Tämän vuoksi suositetaankin, että ensin mainittua rakennetta käytetään pääasiassa kartion muotoisen kotelon kanssa ja viimeksi mainittua pallomaisen kotelon kanssa.

5 Jokainen kierukkaryhmä käsittää mieluimmin vain viisi taitetta projisoidun puolikierrekulman ollessa suunnilleen 11°. Jokaiselle ryhmälle saadaan tällä tavoin epäyhtenäinen heijastusrakenne sen atsimuutin ympärillä. Tässä rakenteessa ryhmät on järjestetty niin, että niiden 10 osat muodostavat suurimman, ulospäin suuntautuvan heijastuksen.

Tämän keksinnön mukaisia tutkaheijastimien erikoisrakenteita selostetaan nyt viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 kuvio 1 on sivukuva navigaatiopoijusta, jonka ylä- merkeissä on tutkaheijastimet, kuvio 2 on sivukuva vaihtoehtoisista ylämerkeistä, kuvio 3 on osittain katkaistu sivukuva kartion muotoisesta ylämerkistä, joka käsittää tutkaheijastinyksikön 20 ensimmäisen rakenteen, kuvio 4 on perspektiivikuva tutkaheijastinyksikön ensimmäisestä rakenteesta, kuvio 5 on sivukuva tutkaheijastinyksikön toisesta rakenteesta, 25 kuvio 6 on perspektiivikuva tutkaheijastinyksikön toisesta rakenteesta, kuvio 7 on tasokuva arkista, josta muodostetaan tutkaheijastinyksikön toisen rakenteen yksi ryhmä, ja kuvio 8 on tasokuva arkista, josta muodostetaan 30 tutkaheijastinyksikön kolmas rakenne.

Ilmansuunta järjestelmässä käytettävä navigointipoi-ju käsittää suippokaaren muotoisen rungon 1, joka on ank-. . kuroitu merenpohjaan ankkuriketjuilla 2. Kiinnityspylväs 3 suuntautuu pystysuoraan rungosta 1, ja siinä on pallon 35 muotoiset ylämerkit 4. Kuviossa 2 esitetyt kartion muotoi- 8 86342 set ylämerkit 5 voidaan myös kiinnittää pylvääseen 3. Kartiot 5 kiinnitetään yleensä kuviossa 2 esitetyllä tavalla niin, että niiden kärjet koskettavat toisiinsa tai niin, että molemmat kärjet suuntautuvat ylöspäin tai alaspäin 5 tai niiden pohjat tulevat kiinni toisiinsa, mikä merkitsee sitä, että karista varoittava poiju on vastaavasti länsi-, pohjois-, etelä- tai itäreimari.

Ylämerkeissä 4 ja 5 on ontto, tutkasäteilyä läpäisevä kotelo 6, joka on muodostettu putken 7 ympärille tut-10 kaheijastinyksikön 10 ollessa kiinnitetty putkeen 7 ja sijaitessa kotelossa 6. Tutkaheijastinyksikkö 10 muodostetaan mieluimmin metallilevystä, esimerkiksi alumiinilevys-tä, ja putki 7 tehdään myös alumiinista. Putki 7 pannaan asennuspylvään 3 päälle. Kotelo 6 muodostetaan pyörintäva-15 luna heijastinyksikön 10 ja putken 7 ollessa kiinnitetty tällöin pyörivän muotin sisäpuolelle, johon pannaan tietty määrä valujauhetta, esimerkiksi polyeteeniä, ja muottia kuumennetaan ja sitä pyöritetään joka suuntaan muotin sisäpinnan päällystämiseksi polyeteenillä, niin että saadaan 20 yhtäjaksoinen saumaton kotelo 6. Tutkaheijastinyksikkö 10 voi tukeutua kotelon 6 sivuseinämään.

Sen sijaan, että tutkaheijastinyksikkö 10 asennetaan ylämerkin 4 ja 5 sisäpuolelle se voidaan sijoittaa myös poijun rungon 1 sen osan sisäpuolelle, joka on meren-25 pinnan yläpuolella kuvion 1 esittämällä tavalla. Tällöin ainakin poijun rungon suippokaaren muotoinen yläosa muodostetaan tutkasäteilyä läpäisevästä materiaalista.

Tutkaheijastinyksikön 10 ensimmäinen rakenne-esimerkki esitetään selvemmin kuviossa 4 ja se käsittää mate-30 riaalilevyn, joka on taitettu useiksi samanlaisiksi, mutta sivusuunnassa vastakkaisiksi puolisuunnikaspinnoiksi 11 ja 12 koko yksikön ollessa tällöin muodoltaan lähinnä katkaistu kartio. Jokaisen pinnan 11 ja 12 välinen kulma on suora ja kolme erotuslevyä 13, 14 ja 15 on kiinnitetty 35 jokaisen vierekkäisen levyparin 11 ja 12 väliin, jolloin 9 86342 saadaan kolmen kuutiokulmaheijastinelementin 17 muodostamat pystysuorat ryhmät 16.

Kolmipintainen kuutiokulmaheijastinelementti on siis muodostettu erotus levyistä 13, 14 ja 15 ja niiden 5 vieressä olevien pintojen 11 ja 12 osista. Jokainen näistä kolmipintaisista kuutiokulmaheijastinelementeistä 17 toimii takaisinheijastimena ja palauttaa tulevan tutkasignaalin. Viereisten levyjen 11 ja 12 väliin muodostetut sisä-taitteet 18 ovat kartiossa, jonka kulma on 54,7°, jolloin 10 varmistetaan, että kartion akselin ollessa pystysuora jokaisen heijastinelementin 17 heijastuskeilan keskusta on vaakatasossa, niin että maksimiheijastuma saadaan sellaisella tutkaheijastinyksiköllä 10, jolla on suunnilleen vaakasuora tulosäde. Ulommat taitteet 19, jotka muodosta-15 vat levyjen 11 ja 12 välisen ulkopuolisen liitoksen, ovat suunnilleen sen kartion pinnassa, jolla on sama sisäkulma kuin kotelolla 6, ja erotuslevyjen 13, 14 ja 15 ulkoreunat voivat liittyä kotelon 6 sisäpintaan.

Toinen esimerkkirakenne tutkaheijastinyksiköstä, 20 joka esitetään kuvioissa 5 ja 6, käsittää kolme samanlaista, samakulmaisesti toisistaan erilleen sijoitettua kie-rukkamaista kuutiokulmaheijastinryhmää 20. Jokainen ryhmä on muodostettu taittamalla lähinnä suippeneva nauhamate-riaali, joka esitetään kuviossa 7, kuudeksi puolisuunnik-25 kaan muotoiseksi levyksi 21, 22, 23, 24, 25 ja 26 suorien kulmien ollessa muodostettu tällöin jokaisen rinnakkaisen levyparin väliin. Kuviossa 7 pistekatkoviivat esittävät taitetta yhteen suuntaan ja katkoviivat taas taitetta vastakkaiseen suuntaan. Erotuslevyt 27 on sijoitettu jokaisen 30 taitteen keskelle ja ne ovat taiteviivaan nähden kohtisuorassa tasossa.

Puolisuunnikaslevyjen 21 ja 26 varjostetut osat ovat vahvistettuja ja jokainen erotuslevy 27 on muotoiltu niin, että koko heijastinyksikkö voidaan panna kotelon 6 35 muodostamaan kartio-osaan. Toisessa rakenne-esimerkissä 10 86342 kierukkamaisen ryhmän puolikierrekulma, joka on puolet kahden vierekkäisen taiteviivan vaakatasoon suuntautuvien projektioiden välisestä kulmasta, on 11°. Näin jokaiselle kierukkamaiselle kuutiokulmaheijastinryhmälle 20 saadaan 5 enemmän kuutiokulmaheijastinelementtejä 17, jotka suuntau tuvat yleisesti ottaen ulospäin ja poispäin muista heijastimista kuin sisäänpäin suuntautuvia elementtejä. Heijas-tinryhmät 20 on sijoitettu yhtä suurien kulmien erottamina ympäri atsimuuttikulmaa.

10 Tämän keksinnön mukaisessa kolmannessa heijastin- yksikkörakenteessa kuviossa 8 esitetyt arkit muodostetaan kierukkamaisiksi kuutiokulmaheijastinryhmiksi. Tällä järjestelyllä kierukkamaisille kuutiokulmaheijastinryhmille saadaan suurempi leveys keskiosassa, jolloin ne sopivat 15 paremmin pallon muotoiseen koteloon 6 pallon muotoisen ylämerkin 4 muodostamiseksi. Vaihtoehtoisesti yksi lähinnä kartion muotoinen heijastinryhmä voidaan panna jokaisen pallon muotoisen ylämerkin 4 sisäpuolelle tai mieluimmin kaksi lähinnä kartion muotoista ryhmää voidaan järjestää 20 pohjat vastakkain ja sijoittaa kummankin pallon muotoisen ylämerkin 4 sisäpuolelle.

Claims (10)

11 86342

1. Tutkaheijastin, tunnettu siitä, että siinä on ontto, lähinnä pallon tai kartion muotoinen tut-5 kasäteilyä läpäisevä kotelo (6), jossa on tutkaheijastin-yksikkö (10), joka käsittää useita kolmipintaisia kuutio-kulmaheijastinelementtejä (17), jotka on järjestetty ryhmiksi (16, 20) päällekkäin useiden ryhmien (16, 20) ollessa järjestetty rinnakkain kotelon (6) sisäosan ympärille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että ontto kotelo (6) on muodostettu navigointipoijun (1) ylämerkiksi (4, 5).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että kotelo (6) on tehty muovima- 15 teriaalista pyörintävalumenetelmällä.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että kotelon (6) ollessa kartion muotoinen heijastinelementtien (17) koko kasvaa jokaisen ryhmän (16, 20) toisesta päästä sen 20 toiseen päähän ja kotelon (6) ollessa taas pallon muotoinen ryhmien (16, 20) keskellä olevat heijastinelementit (17) ovat suuremmat kuin niiden päissä olevat heijastin-elementit .

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- 25 nen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että tutka- heijastinyksikkö (10) käsittää heijastinelementeistä (17) muodostetut ryhmät kaikkien heijastinelementtien (17) al-kupäiden ollessa järjestetty katkaistun kartion muotoisen pinnan ympärille ja kaikkien heijastinelementtien (17) 30 suuntautuessa ulospäin.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että heijastinyksikkö (10) on muodostettu sähköä johtavasta levymateriaalista, joka on taivutettu poimutetuksi, katkaistun kartion muotoiseksi run- 35 goksi vierekkäisten ulospäin suuntautuvien levyjen (11, 12 06 342 12. käsittäessä suorakulmataitteen (18) ja kahden tai useamman erotuslevyn (13, 14, 15) ollessa sijoitettu vierekkäisten, ulospäin suuntautuvien levyjen (11, 12) väliin ja kohtisuoraan niiden väliseen suorakulmataitteeseen (18) 5 nähden.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että suorakulmataitteen (18) käsittävän kartion kartiokulma on 50-62°.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tutkaheijastin, 10 tunnettu siitä, että kartiokulma on lähinnä 54,7°.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tutka-heijastin, tunnettu siitä, että tutkaheijastinyk-sikkö käsittää ainakin kolme ryhmää (20) yksi- tai kaksi-kätisiä kierukkamaisia heijastinelementtiryhmiä, jotka on 15 järjestetty vierekkäin.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tutkaheijastin, tunnettu siitä, että siinä on vain kolme ryhmää (20) ja että jokainen ryhmä (20) on erillinen ja käsittää kuusi levyä (21, 22, 23, 24, 25, 26) vain viiden taitteen 20 ollessa niiden välissä ja vierekkäisten taitteiden välisen projisoidun puolikierrekulman ollessa noin 11°. i3 86342