FI86269C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av en korrugerad skiva. - Google Patents

Description

1 86269

Menetelmä ja laite aallotetun lastulevyn valmistamiseksi Käsiteltävä keksintö koskee menetelmää ja laitetta aallotetun lastulevyn valmistamiseksi.

5 Lastulevy käsittää tyypillisesti puulastukerroksia, jotka on muodostettu yhdistelmärakenteeksi sidehartsia käyttämällä. Lastulevyjen valmistus on monimutkainen prosessi, mutta siinä on lähinnä kaksi päävaihetta. Ensimmäinen vaihe käsittää lastujen valmistamisen ja niiden sekoit-10 tamisen sideaineeseen, niin että saadaan aikaan löysä kerros tai matto, ja toinen vaihe käsittää maton puristamisen tämän jälkeen tiiviiksi ja sen kuumentamisen, niin että hartsi kovettuu ja saadaan yhtenäinen levy.

Lastulevyt valmistetaan nykyään tasaisina levyinä.

15 Tällaisten lastulevyjen valmistuskustannukset ovat taloudellisesti edullisia, koska raaka-aineena voidaan käyttää heikompilaatuista puutavaraa. Lastulevy on yleisesti hyväksytty rakennuslevy ja sitä käytetään paljon rakennusteollisuudessa, nimenomaan vanerin tilalla asuntotuotannossa.

20 Tasaisille lastulevyille ominaisina epäkohtina voidaan mainita niiden vähäinen rakenteellinen jäykkyys ja kestävyys, jotka ovatkin niitä kalliimpaan vaneriin verrat--*-* tuna paljon huonommat.

" Tasaisten lastulevyjen suoritusominaisuuksia on pa- : 25 rannettu optimoimalla niihin liittyvät parametrit, esimer kiksi lastujen suuntaus ja niiden muoto, hartsin valinta - :ja koostumus, ja niin edelleen. Näyttää kuitenkin siltä, että nykytekniikassa on käytetty loppuun nämä lastulevyjen rakenteellista kestävyyttä lisäävät mahdollisuudet.

: 30 Pyrkiessään parantamaan lastulevyjen taivutuslu- ··, juusominaisuuksia tämän keksinnön tekijät ovat ottaneet lähtökohdaksi aallotetun kuitulevyn vamistamisen. Perus-: ajatus, jonka mukaan aallotetuilla materiaaleilla paranne- -taan tuotteiden rakenneominaisuuksia, ei ole sinänsä uusi.

2 86269

Aallotetun kuitulevyn valmistuksessa tulee lähinnä mieleen se menetelmä, joka käsittää tasaisen, hartsilla päällystetyn puulastumaton sijoittamisen aallotettujen levyjen väliin ja maton kuumentamisen ja puristamisen 5 tiiviiksi niiden välissä. Tämä menetelmä ei ole kuitenkaan ollut edullinen, koska maton on venyttävä voidakseen mukautua aallotettujen levyjen muotoon. Puulastujen irrallisesta tilasta johtuen ne pyrkivät myös siirtymään tietyissä osissa mattoa puristus- ja venytystoiminnon aikana, 10 joten valmiiksi puristetussa tuotteessa on tiheysvaihte- luita.

Näin ollen, kun lastulevy valmistetaan puristamalla ja kuumentamalla tasainen matto aallotettujen levyjen välissä, tuotteen tiheys on epäyhtenäinen, koska puulas-15 tut pääsevät siirtymään vapaasti. Kun matto muutetaan taso- muodosta aaltomuotoon, se venyy, toisin sanoen sen pituus kasvaa, mistä on myös seurauksena sen epätasainen tiheys.

Edellä selostetusta poikkeavan menetelmän mukaan tämän keksinnön tekijät ovat kehittäneet toisistaan eril-20 lään olevan ylä- ja alalevyn, jotka muuttuvat muodoltaan pääasiassa taso- ja aaltomuodon välillä. Kummassakin levyssä on teräs- tai vastaava työpinta, joka on lastule-" vyn muodostamiseksi riittävän suuri, pääasiassa ei-huo- koinen ja muuttuu kahden edellä mainitun muodon välillä.

' 25 ("Ei-huokoisella" tarkoitetaan tässä sitä, että levyn pin- .ta pitää puulastut paikallaan) .

Mainittujen levyjen kehittämisen jälkeen pystyttiin soveltamaan seuraavaa uutta valmistusvaiheyhdistelmää: (a) irtonaisista puulastuista koostuva matto pan- : 30 naan ylä- ja alalevyn pintojen väliin, jotka ovat taso- muodossa, (b) levyt jännitetään kiinni toisiinsa maton esi-puristamista varten, jolloin lastut kiinnittyvät huomat-tavasti toisiinsa ja niiden keskinäinen liike rajoittuu, 3 86269 (c) molempien levyjen pinnat, jotka puristuvat vielä mattoon, muutetaan tasomuodosta aaltomuotoon ja (d) levyihin kohdistetaan sitten lisää puristusta ja lämpöä niin kauan, että sideaine kovettuu ja saadaan 5 aikaan aallotettu lastulevy.

Menetelmän tärkein etu on, että valmiin lastulevyn tiheyden on todettu olevan yleensä vakio.

Tarkemmin sanottuna keksinnön mukainen laite käsittää levy-yksikön, jota käytetään aallotettujen lastulevy-10 jen valmistukseen ja jossa on yhdessä tasossa olevan tuki- pinnan muodostavat tukilaitteet, yhdensuuntaiset,toisistaan erillään olevat pitkänomaiset päätyosat, jotka muodostavat tukipintaan nähden pääasiassa kohtisuorat sisäpuoliset työpinnat, ainakin toisen mainituista päätyosista liik-15 kuessa toista päin tukipintaa pitkin ja sen kanssa yhdensuuntaisena, lukuisia pitkänomaisia tukiosia, jotka on sijoitettu tukipintaan tietylle etäisyydelle päätyosien väliin ja liikkuvat mainittua pintaa pitkin yhdensuuntaisesti, nivellaitteet, jotka niveltävät jokaisen vierekkäis-20 ten tukiosien muodostaman parin yhteen, niin että mainittujen tukiosien kanssa saadaan aikaan leveä, pääasiassa ei-huokoinen levypinta, jonka muoto voidaan muuttaa mekaa--··* nisesti pääasiassa tasomuodon ja aaltomuodon välillä, ja . " laitteet päätyosien siirtämiseksi yhteen ja erilleen toi- 25 sistaan, niin että nivellaitteet muuttuvat aaltomuodon ja tasomuodon välillä.

Keksinnön mukainen menetelmä käsittää irrallisista, sideaineellä päällystetyistä puulastuista koostuvan maton sijoittamisen kahden toisistaan erillään oleva, pääasias-30 sa vaakasuoran järjestetyn levyn väliin, joissa on pääasiassa ei-huokoiset ja yhdessä tasossa olevat levypin-nat, mainittujen levyjen liikkeen tapahtuessa mekaanises-: ti pintojen siirtämiseksi yhteen ja niiden muuttamiseksi tarvittaessa tasomuodosta aaltomuotoon tietyn sivuvoiman : 35 avulla, levyjen jännittämisen yhteen pystysuorassa suun- nassa, niin että matto voidaan esipuristaa tasopintojen 4 86269 välissä ja kiinnittää lastut pääasiassa yhteen niiden keskinäisen liikkeen rajoittamiseksi, sitten molempien levyjen ja niiden levypintojen, jotka ovat vielä mattoon puristettuina, muuttamisen tasomuodosta aaltomuotoon sekä 5 lämmön ja lisäpuristuksen kohdistamisen levypintojen avul la mattoon niin kauan, että sideaine kovettuu ja saadaan aikaan aallotettu lastulevy.

Kuviot 1a, Ib ja 1c ovat sivukaavioita ja esittävät ylä- ja alalevy-yksiköitä kolmessa prosessivaiheessa 10 aallotetun lastulevyn valmistamiseksi tämän keksinnön mukaisesti, kuvio 2 on perspektiivikuva levy-yksiköstä ja esittää niveliä aaltoasennossa, kuvio 3 on perspektiivikuva ja esittää nivelyksik-15 köä tasoasennossa, kuvio 4 on tasokuva ja esittää pohjalevyä, tukiosia, kiilauria, jännitys- ja rajoitinosia ja sylintereitä, kuvio 5 on perspektiivikuva ja esittää pohjalevyä, jännitys- ja rajoitinosia ja sylintereitä, 20 kuvio 6 on perspektiivikuva ja esittää ylösalaisin olevan T:n muotoista tukiosaa, kuvio 7 on perspektiivikuva ja esittää T-muotoista y- niveltä, ja kuvio 8 on osiksi purettu perspektiivikuva ja esit-25 tää tukiosaa, kahta niveltä ja yhdystankoja.

Piirustuksessa esitetään levy-yksikkö 1, jossa on pohjalevy 2. Esitetty pohjalevy 2 on tasainen, suorakaiteen muotoinen, umpinainen teräslohko, jossa on pitkit-täisreunat 3 ja päätyreunat 4.

: 30 Neljä pitkänomaista kiilauraa 5 on tehty pohjale- vyn 2 pintaan. Kiilaurat 5 ovat yhdensuuntaisia ja sijaitsevat pituussuunnassa pohjalevyn 2 kokopituudella : toisistaan tietyllä etäisyydellä sen leveyssuunnassa.

Pitkänomainen, tankomainen rajoitinosa 6 on kiinni-: .·. 35 tetty poikittain pohjalevyn 2 toiseen päätyreunaan.

5 86269

Pitkänomainen, tankomainen jännitysosa 7 on sijoitettu pohjalevyn 2 toiseen päätyreunaan rajoitinosaa 6 vastapäätä. Jännitysosassa 7 on kiilat (ei esitetty), jotka suuntautuvat alaspäin sen pohjasta ja menevät kiila-5 uriin 5. Näin ollen poikittain suuntautuva jännitysosa 7 on järjestetty niin, että se liukuu pohjalevyä 2 pitkin rajoitinosan 6 suuntaan kiilaurien 5 seinämien pitäessä jännitysosan 7 yhdensuuntaisena rajoitinosan 6 kanssa.

Rajoitinosa 6 ja jännitysosa 7 muodostavat pääty-10 osat selostettavalle, muodoltaan muuttuvalle levylle.

Kaksi kaksitoimista hydraulista sylinteriä 8 on kiinnitetty pohjalevyn 2 toiseen päähän erilleen toisistaan. Sylinterit 8 ovat pituussuunnassa yhdensuuntaisia pohjalevyn 2 päätason kanssa. Sylinterien männät 8a on yhdis-15 tetty jännitysosaan 7. Sylinterien 8 työntyessä ulos tai vetäytyessä sisään jännitysosa 7 siirtyy vastaavasti eteenpäin tai taaksepäin kiilauria 5 pitkin rajoitinosan 6 suuntaan tai siitä poispäin ja sen kanssa yhdensuuntaisesti.

Toisistaan erillään olevat rivit 9, joissa on toi-20 siinsa liittyviä tukiosia 10, sijaitsevat poikittain poh- jalevyyn 2 nähden ja ovat yhdensuuntaisia rajoitin- ja .. jännitysosien 6, 7 kanssa.

Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan nähdä, jokainen tuki-* ; elementti tai rivi 9 koostuu "kokonaisista" tukiosista 25 (kuten kuviossa 6 esitetään) tai niiden osista. Tarkemmin sanottuna ensimmäinen rivi 9a käsittää lineaarisen ryhmän kokonaisia tukiosia 10, jolloin ryhmän kummassakin päässä on päätytukiosa 12. Mainittu päätytukiosa 12 on pituussuunnassa puolet kokonaisesta tukiosasta. Viereinen, toinen 30 rivi 9b on taas muodostettu vain kokonaisista tukiosista 11.

Rivejä 9a ja 9b on sijoitettu peräkkäin tarvittava _· määrä, niin että saadaan halutun pituinen levy 13. Levyn ·' 13 jännitysosapäähän on kuitenkin sijoitettu päätyrivi 9c.

Rivi 9c on muodostettu tukiosista 14 koostuvasta ryhmästä 35 ja sen kumpaankin päähän on sijoitettu tukiosa 15. Jokainen 6 80269 tukiosa 14 on kokonaisen tukiosan 11 poikkileikkauspuolis-ko, ja jokainen tukiosa 15 on kokonaisen tukiosan 11 poikki-ja pituusleikkauspuolisko.

Tukiosat, jotka muodostavat yhdessä rivit 9a, 9b ja 5 9c, pysyvät kiinni toisissaan tankojen 16 avulla, jotka me nevät mainittuihin osiin muodostettujen sopivien poikittais-reikien läpi.

Kiilaurien 5 päälle sijoitetut erilliset tukiosat on varustettu alaspäin suuntautuvilla kiiloilla (ei esitetty), 10 jotka liittyvät kiilauriin.

Näin ollen jokainen tukiosarivi suuntautuu poikittain pohjalevyn 2 yli yhdensuuntaisesti jännitysosan 7 ja rajoitinosan 6 kanssa. Jokaisen rivin tukiosat koskettavat toisiinsa tiiviinä, yhtenäisenä rakenteena. Jokainen 15 rivi liukuu yhtenäisenä yksikkönä pohjalevyä 2 pitkin pi tuussuunnassa. Kiilaurien 5 seinämät liittyvät toiminnallisesti tukiosien kiiloihin ja pitävät rivit yhdensuuntaisina, kun ne jännitetään pohjalevyä 2 pitkin.

Pitkänomainen, litteä välilevy 17 on sijoitettu jo-20 kaisen vierekkäisen tukiosariviparin väliin. Kun levy 13 on pidennetyssä asennossaan, välilevyt 17 ulottuvat vain osalle vierekkäisten rivien välisiä aukkoja. Näin ollen tukiosarivit voivat liikkua rajoitetun, etukäteen määrätyn etäisyyden verran, kun jännitysosa 7 työntää rivit ja väli- ..... 25 levyt rajoitinosaa 6 vasten. Kun jokaisen riviparin välis- ··· sä oleva välilevy ja aukko ovat leveydeltään normaaleja, se etäisyys, jonka verran eri rivit voivat siirtyä, pysyy samana.

Tarkemmin sanottuna rakenne käsittää siis 30 (a) yhdessä tasossa olevan tukipinnan, (b) yhdensuuntaiset, toisistaan erillään olevat pitkänomaiset osat (rajoitin- ja jännitysosat), jotka muodostavat sisäpuoliset työpinnat, jotka ovat pääasiassa kohtisuoria tukipintaan nähden ja liikkuvat yhdessä yhdensuun-35 täisinä, 7 86269 (c) lukuisia, toisistaan samalla etäisyydellä olevia pitkänomaisia tukiosarivejä, jotka on sijoitettu tukipinnassa liukuvina yhdensuuntaisesti mainittujen työ-pintojen väliin ja siirtyvät kiinni toisiinsa työpintojen 5 sulkeutumistoiminnon vaikutuksesta yhtä suurien ja rajoi tettujen liike-etäisyyksien verran, ja (d) laitteet työpintojen jännittämiseksi tai sulkemiseksi kiinni toisiinsa.

Edellä selostetun rakenteen erään vaihtoehtoisen 10 muunnelman mukaan kiinteä rajoitinosa voidaan korvata liikkuvalla osalla ja yhdistää tämä sopivaan laitteeseen, esimerkiksi sylinteriin, niin että mainittu liikkuva osa siirtyy ohjattuna toimintona aikaisemmin selostettua jän-nitysosaa päin. Tästä on seurauksena, että molemmat jän-15 nitysosat työntävät tukiosarivit samanaikaisesti yhteen yhdensuuntaisesti yhtä suurina liike-etäisyyksinä.

Nivelistä 19 koostuva yksikkö 18 on nivelletty jokaiseen vierekkäiseen tukiosarivipariin ja suuntautuu sen väliin.

20 Jokainen nivelyksikkö 18 käsittää kaksi riviä 18a ja 18b, jotka on muodostettu kokonaisista nivelistä 19 tai niiden osista. "Kokonainen" nivel 19 esitetään kuviossa 7.

Jokainen nivelrivi 18a on mudostettu päittäin si-' ; joitetuista kokonaisista nivelistä 19. Jokaisen nivelri- 25 vin 18a nivelet liittyvät toisesta päästään sinkattuina tukiosarivin 9a tukiosiin.

Jokainen nivelrivi 18b on muodostettu ryhmästä, jossa on kokonaisia niveliä 19, päätynivelen 20 ollessa sijoitettu ryhmän kumpaankin päähän. Jokainen päätynivel 20 on 30 puolet kokonaisen nivelen 19 pituusleikkauksesta.

; Jokaisen rivin 18b nivelet on liitetty sinkkaukse- na toisesta päästään rivin 18a niveliin ja nivelletty toi-siinsa tangolla 21, joka menee nivelien päihin muodostettujen poikittaisreikien läpi. Jokaisen rivin 18b nivelet i : : 35 liittyvät vastakkaisesta päästään sinkkauksena rivin 9b tu- kiosiin ja on nivelletty niihin tangolla 22.

8 86209

Levyn 13 rajoitinosaan on järjestetty nivelrivi 18b, jonka nivelet liittyvät toisesta päästään rajoitinosaan 6. Tämä nivelrivi 18b on varustettu rullilla 23, jolloin se pääsee liikkumaan ylös ja alas rajoitinosan 6 pystysuoras-5 sa työpinnassa 24.

Tälle mekaaniselle yksikölle on tunnusomaista, että (1) tukiosarivit on kiinnitetty pohjalevyyn kiila- ja kiilauraliitäntöinä, joten ne voivat siirtyä pohjalevyä pitkin toisiaan päin yhdensuuntaisina, mutta pysyvät vakioit) korkeudella, (2) kääntyvät nivelosat kääntyvät ylöspäin V-muo-toiseen asentoon, kun tukiosarivit pakotetaan yhteen.

Näin ollen sinkatut, kääntyvät nivelosat ja liukuvat tukiosalaitteet muodostavat yhdessä leveän, pääasiassa 15 ei-huokoisen levyn, jonka pinnan muoto voidaan muuttaa me kaanisesti pääasiassa tasomuodon ja aaltomuodon välillä jännitys- ja rajoitinosien sivuttaisen puristusvaikutuksen avulla.

Levy-yksikkö on tarkoitettu lastulevyn muodostami-20 seen sideaineella päällystetyistä lastuista. Tällainen prosessi edellyttää lämpöä, joten levyn 13 kuumentamiseksi tarvitaan lämmityslaite. Esitettyyn rakenteeseen on järjestetty sähkökuumennustangot 25, jotka menevät niveliin tehtyjen poikittaisreikien 26 läpi.

25 Kuviot 1a, 1b ja 1c esittävät kahta vaakasuoraa yksikköä 1, jotka on järjestetty toisistaan erilleen vas-takkaisiksi ylä- ja alarakenteiksi. Tavanomaiset puristus-: : osat (ei esitetty) voidaan yhdistää levy-yksikköihin näi den jännittämiseksi yhteen pystysuorassa suunnassa ja nii-30 den puristamiseksi.

Aallotetun lastulevyn valmistamiseksi löysä matto 27, joka koostuu lämmössä kovettuvista, hartsisideaineel-la päällystetyistä lastuista, on sijoitettu kuvion 1a esittämällä tavalla täysin suoristetun, yhdessä tasossa olevan 35 ylälevy-yksikön 1 ja alalevy-yksikön 1 väliin. Puristusosat 9 86269 puristavat tasaiset levy-yksiköt 1 toisiaan päin ja esi-puristavat tällöin maton, niin että lastut kiinnittyvät pääasiassa toisiinsa niiden keskinäisen liikkeen estämiseksi. 4" paksuinen matto voidaan puristaa yleensä noin 11" 5 vahvuiseksi. Tällä tavoin esipuristetussa matossa ei ole sanottavasti tiheysvaihteluita. Tämän jälkeen sylinterit 8 pidentyvät, jolloin molempien levy-yksiköiden 1 jännitys-osat 7 siirtyvät rajoitinosia 6 päin, ja samanaikaisesti kohdistetaan tietty vaakasuora voima samalla nopeudella ni-10 velriveihin 18a, 18b, niin että ne kääntyvät aaltomuotoon esipuristetun maton jäädessä levyjen 13 vastakkaisten pintojen väliin. Levy-yksiköt 1 kohdistavat aallotettuun mattoon sitten lämpöä ja lopullisen puristuksen sähkökuumen-nustankojen 25 avulla, jolloin sideaine kovettuu ja saa-15 daan tiivis, haluttua lopullista vahvuutta, joka on tavallisesti 1/2", oleva aallotettu lastulevy.

Claims (6)

10 85269

1. Aallotettujen levyjen muodostamiseen käytettävä laite, johon laitteeseen kuuluu levy-yksikkö (1), johon 5 kuuluu tukilaite, joka muodostaa yhdessä tasossa olevan tukipinnan (2), yhdensuuntaiset, toisistaan erillään olevat pitkänomaiset päätyosat (6, 7), jotka muodostavat sisäpuoliset 10 työpinnat, jotka ovat pääasiassa yhdensuuntaisia tukipinnan (2) kanssa, ainakin toisen mainituista päätyosista liikkuessa toista päätyosaa päin tukipintaa (2) pitkin yhdensuuntaisesti sen kanssa, lukuisia pitkänomaisia tukiosia (10, 12), jotka on 15 sijoitettu tukipintaan (2) erilleen toisistaan, päätyosien (6, 7) välissä, mainittujen tukiosien (10, 12) liukuessa tukipintaa (2) pitkin yhdensuuntaisesti, nivellaitteet (19), jotka niveltävät jokaisen vierekkäisten tukiosien (10, 12) muodostaman parin yhteen ja 20 muodostavat mainittujen tukiosien kanssa leveän, pääasiassa ei-huokoisen levypinnan, jonka muotoa voidaan muuttaa mekaanisesti pääasiassa tasomuodon ja aaltomuodon välillä, ja laite päätyosien (6, 7) siirtämiseksi yhteen ja 25 erilleen toisistaan nivellaitteiden muuttamiseksi aalto ja tasomuodon välillä, tunnettu siitä, että siinä on toinen levy-yksikkö (1), jolla on levypinta, joka on muutettavissa suhteellisen tasaisesta muodosta suhteellisen aaltomaiseen muotoon, 30 ja välineet mainittujen levypintojen jännittämiseksi yh teen levypintojen väliin sijoitetun materiaalirainan (27) puristamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu 35 laitteet (17) jokaisen tukiosan (10, 12) liikkeen il 86269 suuruuden rajoittamiseksi, jolloin vierekkäisten tukiosien (10, 12) välistä etäisyyttä voidaan pienentää, mutta etukäteen määrätty minimietäisyys säilyy.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen levy-yksikkö, 5 tunnettu siitä, että rajoitinlaite käsittää pitkänomaisen välilevyn (17), joka on sijoitettu pohjalevyyn (2) jokaisen vierekkäisten tukiosien (12) muodostaman parin väliin yhdensuuntaisesti niiden kanssa, mainittujen välilevyjen ollessa leveydeltään samanlaisia.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut nivellaitteet käsittävät ryhmän päittäin sijoitettuja nivelpareja (19), jotka suuntautuvat jokaisen vierekkäisen tukiosaparin (10, 15 12) väliin, jokaisen nivelparin ulkopäiden ollessa nivel letty viereisiin tukiosiin (10, 12) niin, että ne pyörivät pohjalevyn (2) päätasoon nähden yhdensuuntaisessa akselissa ja nivelien (19) sisäpäiden ollessa nivelletty niin, että ne pyörivät pohjalevyn (2) päätasoon nähden yhden-20 suuntaisessa akselissa, jolloin jokaisen nivelparin (19) ulkopäät on nivellettu tukiosiin (10, 12) ja näin ollen pohjalevyyn (2) ja nivelien (19) sisäpäät pääsevät kääntymään vapaasti ja nousemaan, kun tukiosat (10, 12) jännitetään yhteen, 25 mainittujen nivel- ja tukiosapariryhmien (19; 10) muodostaessa yhdessä pääasiassa ei-huokoisen ja tasopin-nan, kun tukiosat (10, 12) ovat maksimietäisyydellä toisistaan, ja pääasiassa ei-huokoisen aaltopinnan, kun ne ovat minimietäisyydellä toisistaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen levy-yksikkö, tunnettu siitä, että siinä on niveliin (19) liittyvät laitteet niiden kuumentamiseksi.

6. Menetelmä aallotetun lastulevyn muodostamiseksi sideaineella päällystetyistä lastuista, tunnettu 35 siitä, että se käsittää i2 86269 irrallisista, sideaineella päällystetyistä puulas-tuista (27) koostuvan maton sijoittamisen kahden toisistaan erillään olevan, pääasiassa vaakasuoraan sijoitetun levyn väliin, joissa on pääasiassa ei-huokoiset ja yhdessä 5 tasossa olevat levypinnat, mainittujen levyjen ollessa tarkoitettu käytettäväksi mekaanisesti pintojen siirtämiseksi yhteen ja muutettavaksi tarvittaessa tasomuodosta aaltomuotoon tiettyä sivuvoimaa käyttämällä levyjen jännittämisen yhteen pystysuunnassa maton 10 (27) esipuristamiseksi tasopintojen väliin, niin että las tut kiinnittyvät pääasiassa yhteen niiden keskinäisen liikkeen rajoittamiseksi, molempien levyjen ja niiden levypintojen muuttamisen tasomuodosta aaltomuotoon niiden ollessa vielä mattoon 15 puristettuina ja lämmön ja lisäpuristuksen kohdistamisen levypintojen avulla mattoon niin kauan, että sideaine kovettuu ja saadaan aikaan aallotettu lastulevy. i3 86269