FI86239C - Avlaenkningsapparat foer television. - Google Patents

Description

1 86239

Television poikkeutuslaite

Keksinnön kohteena on television poikkeutuslaite, joka aikaansaa S-korjauksen.

5 Kentän värinän havaitsemisen kynnys television näyttöjärjestelmässä on värinätaajuuden ja näytön kirkkauden funktio. Vuosien mittaan näytöt ovat kirkastuneet siihen pisteeseen, jossa värinä on havaittavaa myös suhteellisen suuren taajuuden omaavissa järjestelmissä 10 (esim. NTSCsn 60 Hz järjestelmässä), ja hyvin havaittavaa pienemmän taajuuden omaavissa järjestelmissä (esim. PAL:n 50 Hz järjestelmässä). Ratkaisu tähän ongelmaan on esitettyjen kuvien taajuuden kaksinkertaistaminen. Eräässä tunnetun tekniikan mukaisessa järjestelmässä kuvan tu-15 losignaali talletetaan kenttämuistiin. Kukin talletettu kenttä "luetaan" kahdesti muistista ja esitetään kaksinkertaisella viivanopeudella ja kaksinkertaisella kent-tänopeudella suhteessa tulevaan kuvasignaaliin, jolla menettelyllä kaksinkertaistetaan esitettyjen kuvien vä-20 rinätaajuus ja täten pienennetään värinän havaittavuus.

Patenttijulkaisussa US-4 701 793 (Television Display System with Flicker Reduction Processor; W. den Hollander et al. 20.10.1987) esitetään television näyttöjär-jestelmä, jolla aikaansaadaan värinän pieneneminen. Mai-25 nitussa järjestelmässä käytetään television tulosignaalin lomiteltua kantataajuuskaistaa, jolla on tietty kenttä-: taajuus. Ajoitusyksikkö, joka reagoi kuvan tulosignaaliin aikaansaa pystysuoran tahdistussignaalin, jonka pulssi-aaltomuoto toistuu neljän kentän toistolla. Pulssiaalto-30 muodon pulssit aikaansaavat poikkeutusvirran vastaavan vaihemoduloinnin siten, että vastaavien pystysuorien pyyhkäisyjaksojen kesto vaihtelee kentän jaksolla ja • .1 . toistuvat neljän kentän jaksoin.

Tavanomainen pystysuora poikkeutuspiiri voi sisäl- *···' 35 tää sahahammasgeneraattorin, joka on tahdistettu tahdis-• · · • · · • · · 2 86239 tussignaaliin, jolla on vakio vaihe, ja joka generoi ohjaussignaalin, jolla on sahahammasmainen aaltomuoto. Sahahammasgeneraattorissa purkautuu kondensaattori paluu-liikkeen aikana kytkimen avulla, ja latautuu virtaläh-5 teestä varsinaisen liikkeen aikana. Ohjaussignaali on kytketty kytkentäpiiriin, joka tuottaa poikkeutusvirran, jolla on vastaava sahahammas-aaltomuoto. Ohjaussignaali sisältää kaltevan osan, joka vastaa pystysuoraa juovaa siten, että kaltevan osan alkuajankohta vastaa poikkeu-10 tusvirtaa, joka aikaansaa pyyhkäisyn näytön rasterin yläosassa.

Johtuen mainitun patenttijulkaisun vaatimasta pystysuoran tahdistussignaalin pulssin aaltomuodon vaihemo-dulaatiosta voi myös ohjaussignaalin huippuamplitudi pys-15 tysuoran juovan päässä muuttua kenttätoistolla pulssin aaltomuodon mukaisesti.

Ohjaussignaalin eri huippuamplitudit voivat aiheuttaa sen, että kaltevan osan alkuajankohta on eri suhteessa pystysuoran tahdistussignaalin vastaavaan puls-20 siin, joka aiheuttaa tällaisen kaltevan osan. Tämä johtuu siitä, että sahahammasgeneraattorin kondensaattorin pur-kautumisaika voi vaihdella ohjaussignaalin huippuamplitu-din mukaisesti, joka voi olla eri eri kentissä. Tämä aiheuttaa sen, että poikkeutusvirran juovaosan vaihe voi 25 epäedullisesti vaihdella vaihemoduloidun suoran tahdis tussignaalin määräämästä arvosta. Täten vaatimus, että parillinen kenttä peittää parillisen kentän, ja pariton kenttä peittää parittoman kentän, ja että parilliset ja parittomat kenttäparit lomittuvat, ei mahdollisesti täy-30 ty, joka on epäedullista.

Täten voi olla toivottavaa kussakin jaksossa estää esimerkiksi että ohjaussignaalin kaltevan osan alkuajankohta riippuu olennaisesti amplitudin vaihteluista, kuten * huippuamplitudin vaihtelusta, ohjaussignaalissa.

35 Voi myöskin olla toivottavaa aikaansaada ohjaus- 3 86239 signaali siten, että ei-lineaarinen häiriö, jota kuvataan alla, korjataan muodostamalla ohjaussignaalin sahahammas-muotoinen aaltomuoto S-muotoiseksi. Gi-lineaarinen häiriö voi johtua siitä, että elektronisäteen poikkeutuksen te-5 hollinen keskusta ei yhdy näyttöruudun kaarevuussäteen keskustaan. Tavallinen menetelmä tällaisen ei-lineaari-suuden kompensoimiseksi on muodostaa poikkeutusvirta, joka, sensijaan, että se olisi olennaisesti lineaarinen ramppi toistuvan pyyhkäisyjakson aikana, muodostetaan si-10 ni-aallon segmentiksi, jossa poikkeutusvirran muutosnopeus pienennetään poikkeutusvirran positiivisissa ja negatiivisissa ääripäissä suhteessa keskustaan. Tämä S-muo-dostus vuorostaan aikaansaa Pienen elektronisäteen pyyh-käisynopeuden pienenemisen lähellä rasterin ylä- ja ala-15 sivuja suhteessa keskustaan ja aikaansaa täten ei-lineaa-risuuden pienenemisen.

Eräissä tunnetun tekniikan mukaisissa pystysuoran poikkeutuksen piireissä aikaansaadaan poikkeutusvirran S-muodostus, joka esimerkiksi vastaa pystysuoran juovan 20 toista päätä, muodostamalla ohjaussignaali, joka generoidaan sahahammasgeneraattorissa, S-muotoiseksi. Poikkeutusvirran muodostaminen S-muotoiseksi pystysuoran juovan toisessa päässä aikaansaadaan esimerkiksi jännitteellä, joka tuotetaan kondensaattorissa, joka kytkee sahahammas-25 generaattorin ohjaussignaalin pystysuoraan vahvistimeen.

Kuten selostetaan mainitussa patenttijulkaisussa (Den Hollander et ai.) voi olla toivottavaa tasavirtakyt-keä ohjaussignaali poikkeutuskäämitykseen. Tällöin yllämainittu tapa aikaansaada S-muoto käyttäen kapasitiivista 30 kytkentää ei ole käyttökelpoinen.

Keksinnön kohteena ovat patenttivaatimuksien 1, 5 ja 8 mukaiset television poikkeutuslaitteet.

Sahahammasgeneraattori, joka muodostaa keksinnön erään osan, sisältää kytkimen, joka reagoi tahdistus-35 • · 4 86239 tulosignaaliin taajuudella, joka on suhteessa poikkeu-tustaajuuteen, kuten esimerkiksi vaihemoduloituun tah-distussignaaliin. Ensimmäinen ja toinen kondensaattori, jotka on kytketty sarjaan, muodostavat järjestelmän, 5 joka on kytketty kytkimen ensimmäiseen liittimeen. Virtalähde on kytketty ensimmäiseen liittimeen tuottamaan sahahammasgeneraattorin antosignaalin ensimmäisen kaltevan osan kun kytkin ei ole johtavassa tilassa. Kun kytkin johtaa, purkautuvat kondensaattorit, ja ne aset-10 tuvat ennalta määrätylle tasolle, johon ei vaikuta tulosignaalin modulointi. Johtava kytkin aikansaa lähtösignaalin toisen kaltevan osan, joka muuttuu vastakkaiseen suuntaan suhteessa ensimmäiseen osaan. Anto-signaali on kytketty solmuliittimeen ensimmäisen ja 15 toisen kondensaattorin välissä ensimmäisen vastuksen kautta, jolla järjestelyllä aikaansaadaan antosignaalin S-muodostus antosignaalin ensimmäisen ja toisen osan toisella loppuajankohdalla. Ensimmäinen impedanssi sisältää esimerkiksi kolmannen kondensaattorin, joka myös 20 purkautuu ja asettuu ennalta määrätylle tasolle kun kytkin johtaa. Toinen impedanssi on kytketty solmuliittimeen aikaansaamaan antosignaalin vastaavan osan S-muodostuksen toisessa päässä.

***: Keksinnön erään muun näkökohdan mukaisesti aikaan- 25 saadaan poikkeutusvirta, antosignaalin mukaisesti, joka kytketään poikkeutuskäämitykseen. Poikkeutusvirran juovaosavaihe moduloidaan ohjaussignaalin mukaisesti.

I” Juovaosa pidetään vaiheessa, kussakin poikkeutus- . jaksossa suhteessa antosignaalin juovaosaan.

' * 30 Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti sisältää television poikkeutuslaite, joka reagoi tah- *. *: distustulosignaaliin taajuudella, joka on suhteessa : poikkeutustaajuuteen, säädettävän kytkimen, joka reagoi .·. : tulosignaaliin kytkimen käyttämiseksi taajuudella, joka .♦··. 35 on suhteessa tulosignaalin taajuuteen. Ensimmäinen ja • * *** toinen kondensaattori muodostavat sarjakytkennän, joka • · : on liitetty kytkimen liittimeen. Virtalähde on kytketty • « • · · 5 86239 kondensaattoreihin generoimaan sahahammassignaalin liittimeen, jolla signaalilla on kalteva juovaosa, joka muuttuu ensimmäiseen suuntaan kun kytkin on ensimmäisessä tilassaan, ja kalteva toinen osa, joka 5 muuttuu toiseen suuntaan kun kytkin on toisessa tilassaan. Impedanssi, jonka toinen liitin on kytketty sol-muliittimeen ensimmäisen ja toisen kondensaattorin välillä, generoi virran, joka on kytketty solmuliittimeen ohjaamaan sahahammassignaalin S-muotoa. Sovituselimet, 10 jotka on kytketty ensimmäiseen ja toiseen kondensaattoriin asettavat vastaavat jännitteet yli kunkin ensimmäisen ja toisen kondensaattorin vastaavaan ennalta määrättyyn tasoon ennen ensimmäisen tai toisen osan alkua. S-korjattua sahahammassignaalia käytetään generoi-15 maan poikkeutusvirtaa poikkeutuskäämityksessä, joka on S-korjattu.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin, joissa kuvio 1 esittää pystysuoraa pyyhkäisygeneraattoria, 20 joka sisältää sahahammasgeneraattorin, erään keksinnön suoritusmuodon mukaisesti; kuviot 2a ja 2b esittävät käyttökelpoisia aaltomuotoja kuvion 1 piirin toiminnan selittämiseksi; : ·*: kuvio 3 esittää lohkokaaviona televisiovastaanotinta, 25 joka sisältää kuvion 1 generaattorin; kuviot 4A-4D ovat aaltomuotodiagrammeja, jotka esittävät vastaanottimen toimintaa, joka käyttää kuvion 1 generaattoria; kuvio 5 esittää käyttökelpoisia aaltomuotoja kuvion 1 30 sovitelman toiminnan selostamiseksi.

Nyt viitataan kuvioon 1, jossa nähdään tahdistus- '· pulssi 2V , joka on kytketty suoraan värähtelypiiriin 501 pystysuorassa pyyhkäisygeneraattorissa 64, kek- .·. : sinnön erään suoritusmuodon mukaisesti, jota voidaan .*·*. 35 käyttää yhdessä 110° C 45AX-tyyppisen kuvaputken kanssa.

*·* Pulssi 2V',joka on vaihemoduloitu, generoidaan tavalla, • · : jota selostetaan alla. Pulssin 2V nimellistaajuus on • · • · · 6 86239 2fv, jossa fv on pystysuoran tahdistuksen taajuus televisiosignaalin kantotaajuuskaistalla, esimerkiksi NTSC tai PAL standardit. Pulssit 2V' erotetaan vastaavin välein hieman eri kestoajalla, jolloin 5 nimelliskesto on yhtäkuin 1/2V. V edustaa pystysuoraa pyyhkäisyväliä 20 millisekuntia, esimerkiksi PAL standardissa.

Ramppigeneraattori 500, jota ohjataan värähtely-piirillä 501, sisältää latausvirran generoivan vastuk-10 sen R2, joka on kytketty sarjaanliitettyjen kondensaat-toreiden Ci ja Cz yhteen liittimeen 500a. Vastus R2 varaa kondensaattorit Ci ja Cz muodostamaan jänniteen Vo'juovaosan liittimessä 500a. Liitintä 500a ohjataan avoimen kollektorin kytkintransistorilla U6a komparaat-15 torissa U6 lataamaan kondensaattoreita Ci ja Cz siten että ne muodostavat jännitteen Vo 'pystysuoran paluu-osan. Jännite Vo' on kytketty komparaattorin U5 inver-tovaan ottoliittimeen. Ei invertoiva ottoliitin komparaattorissa U5 esijännitetään tasavirralla järjestel-20 mällä, joka sisältää säädettävän ohjausvastuksen R20.

Pulssi 2Vinvertoidaan TAI-piirissä 1000 ja differenti-oidaan differentiointiverkossa, joka sisältää kondensaattorin C4 ja vastuksen R18 pulssin 2V" muodostami-“·*· seksi, joka kytketään kondensaattorin Cs kautta ei-in- . .·. 25 vertoivaan liittimeen komparaattorissa U5. Komparaat- ; torin U5 antoliitin muodostaa jännitteen Vu 4 johtimessa U4A, ja kytketään komparaattorin U6 ei-invertoivaan ot-;;· ' toliittimeen. Komparaattorin U6 invertoiva ottoliitin : " esijännitetään tasavirralla jännitteellä yli vastuksen 30 R24.

Pystysuoran juovan aikana on komparaattorin U5 ei- ·/·· invertoivassa ottoliittimessä esiintyvä jännite positiivisempi kuin jännite vastaavassa invertoivassa .’ ; ottoliittimessä. Täten on jännite Vu4 positiivisempi * * * 35 kuin jännite komparaattorin U6 invertoivassa » · "* ottoliittimessä. Siksi pysyy komparaattorin U6 • · \ antotransistori U6A ei-johtavassa tilassa.

• · • · · • · · • * 7 86239

Juovan loppuosassa, kun jännite Vo ' on maksimissaan, kuten esitetään kuviossa 2b hetkellä to, esiintyy kuvion 1 pulssin 2Vetureuna 900. Tämän etureunan 900 kääntämisen ja differentioinnin tuloksena tulee kompa-_ raattorin U5 ei-invertoivan ottoliittimen jännite pien-nemmäksi kuin vastaavassa invertoivassa ottoliitti-messä. Tämän tuloksena saadaan, että jännite Vn muuttuu tasolle, joka on pienempi kuin komparaattorin U6 invertoivan ottoliittimen, joka aiheuttaa sen, että 10 komparaattorin U6 kytkintransistori U6A siirtyy johtavaan tilaan. Transistorin U6a johtava tila aikaansaa kondensaattorin Ci ja C* purkautumisen, joka aiheuttaa sen, että jännite Vo' on transistorin U6a kyllästysta-solla, joka on noin 0 V.

15 Kun, pulssin 2V etureunan 900 tuloksena, jännite U4a muuttuu, aiheuttaa kondensaattori Οβ sen, että vastaava jännite komparaattorin U4 ei-invertoivassa tulo-liittimessä, joka toimii monostabiilina, muuttuu tasolle, joka on alempi kuin komparaattorin U4 20 invertoiva ottoliitin. Täten komparaattori U4 pitää jännitteen Vm alemmalla tasolla ennaltamäärätyn aikavälin, jonka määrittää kondensaattori Ce ja vastus F25 ja R2e * Niin kauan kuin, jännite Vu< on alemmalla : tasolla, pysyy jännite Vo 1 suunnilleen nollassa, koska » * « * . .·, 25 komparaattorin U6 antokytkintransistori U6a johtaa.

« · · ,'[‘t Transistori U6a johtaa aikavälin, joka on esitetty • · * kaaviomaisesti kuviossa 2a, ja joka esimerkiksi · · * sijaitsee ajankohtien to ja t2 välissä. Täten on « · : “ transistorin U6a johtava aika riippumaton tulopulssin .*·* 30 2V kestosta. Kun kuvion 1 jännite Vv < muuttuu korkeammalle tasolle, alkaa kuvion 2b jännitteen Vo' • · :/·; juovaosa, esimerkiksi kuviossa 2b ajankohtien t2 ja t3 välillä. Täten, kun pulssin 2V alkureuna esiintyy, • .* . alkavat kondensaattorit Ci ja C2 kuviossa 1 purkautua • * · 35 kytkintransistorin U6a kyllästys jännitetasolle. Siinä • · *···* tapauksessa, että kuvion 1 pulssit 2V puuttuvat, : tuottavat komparaattorit U4, U5 ja U6, jotka muodosta- φ·« · • · • · · • ·· • · 8 86239 vat pystysuoran värähtelijän 501, jännitteen Vt 4 tarvittavat pulssit.

Kukin kuvion 1 jännitteen Vt 4 pulssi aiheuttaa sen, että antotransistori U6a asettaa jännitteen Vo ' 5 kyllästysjännitetasolle jännitepulssin Vt 4 ennaltamää- rätyn kestoajan, kuten kuvion 2b ajankohtaan ti , jolloin estetään se, että jännite Vo ’ on kalteva ylöspäin. Kuvion 1 jännite Vo' on kytketty transistorin Q2 kautta, joka toimii emitteriseuraajana, tuottamaan jän-10 nitteen Vo kuviossa 2b, jolla on säädetty keskiarvo, joka samoin, kuin jännite Vo ' myös on sahahampaan muotoinen .

Ylöspäin kalteva, jännitteen Vo' tai Vo ensimmäinen tai juovaosa, esiintyy aikavälillä, kuten 15 aikavälillä t2-t3. Ensimmäinen osa alkaa nousta ennaltamäärätyltä vakiotasolta, joka vastaa komparaattorin U6 antokytkintransistorin U6a kyllästysjännitettä kuviossa 1 tavalla, johon ei vaikuta pulssin 2V vaihemodulointi. Täten, ylöspäin 20 kalteva enimmäinen osa alkaa kohota ajanhetkellä, esimerkiksi kuvion 2b hetkellä t2. Jännitteen Vo alaspäin kalteva toinen osa esiintyy esimerkiksi aikavälillä to-ti. Suora kolmas osa esiintyy aikavälillä ti-t2. Jännitteen Vu4 pulssien vaihemodu-25 lointi, joka on esitetty kuviossa 2a, ja jotka erote-taan välein, ja jotka ovat eri pituiset, aiheuttavat vastaavasti eri huippuarvot ramppi jännitteelle Vo , joka esiintyy esimerkiksi ajankohtina to , t3 , t6 ja tg kuviossa 2b.

• 30 Aikavälien, jotka vastaavat toista ja kolmatta • · osaa, summa, on ennaltamäärätty vakio, johon ei vaikuta kuvion 1 jännitteen Vo huippuarvo. Aikaväli alaspäin *· kaltevan osan alun ja ylöspäin kaltevan osan alun vä- » · • «

Iillä jännitteellä Vo, kuten aikaväli to-t2 kuviossa ·.· 35 2b, voidaan ylläpitää esimerkiksi vakiona siten, että siihen ei vaikuta kuvion 1 pulssien 2V vaihemodu- • · \ lointi.

9 86239

Ramppigeneraattori 500 sisältää S-korjaussovitel-man 700, joka on keksinnön mukainen. Järjestelmän 700 kondensaattori C3 on kytketty emitteriseuraajatransis-torin Q2 emitterielektrodin ja liittimen 701 väliin.

5 Liitin 701 on kytketty säädettävän lineaarisen ohjaus-vastuksen R4 ja vastuksen R5 muodostaman sarjakytkennän kautta solmuliittimeen 703. Liitin 703 on kytketty kondensaattoreiden Ci ja C2 väliin. Diodi Di, joka pa-luuliikkeen aikana asettaa jännitteen V2 kondensaatorin 10 Ci ja Cz solmukohdassa ennaltamääärätylle positiiviselle tasolle on kytketty liittimen 703 transistorin Q2 emitterin väliin. Diodi D2, joka purkaa kondensaattorin Ca paluuliikkeen aikana, on kytketty rinnan vastuksen R8 kanssa ja maan ja liittimen 701 väliin.

15 Kuviossa 5 esitetään käyttökelpoisia aaltomuotoja kuvion 1 piirin toimminnan selostamiseksi.

Pystysuoran juovan alussa on kuvion 1 jännite Vo ’ suunnilleen 0, kuten selostettiin yllä. Positiivinen jännite V2 liittimessä 703 on yhtäkuin kyllästysjännit- 20 teen Vo', transistorin U2 emitteri-kantamyötäjännitteen ja diodin Di myötajännitteen summa. Myös liittimen 701 jännite V« on hieman negatiivinen diodin D2 asetustoi- minnon tuloksena. Koska jännite Vz on positiivisempi kuin V4, alkaa kondensaattori C2 purkautua vastusten R5 j‘.1: 25 ja R4 kautta, ja diodin D-j ja kondensaattorin C3 kautta, . muutosnopeudella, johon alussa ei vaikuta vastuksen R8 • · · : .·. arvo siten, että jännitteen V2 arvo pienenee. Myohem- "V min, juovan aikana, kun emitterijännite V3 , joka on I" ‘ esitetty kuviossa 5, transistorissa Q2 kuviossa 1 saa- \ / 30 vuttaa riittävän korkean jännitetason, latautuu kuvion 1 kondensaattori C2 kondensaattorin C3 kautta. Jännitteen V2 alkupieneneminen aiheuttaa sen, että jännitteen « · !.1·· Vo ' muutosnopeus on suurempi esimerkiksi juovan kesti: kellä kuin sen alussa. Kuten selostettiin aikaisemmin, . 35 aiheuttavat jännitteen V2 ja V< erotus osittaisen kon- • · · I..1 densaattorin C2 purkautumisen juovan alussa. Konden- • · *·;2 saattorin C2 purkautuminen aiheuttaa jännitteen V3 li- • · • · · • · · · 1 2 • · · • 1 10 86239 sääntymisen hidastumisen, kuten on esitetty kuviossa 5, joka tuotetaan kuvion 1 transistorin Q2 emitterillä, kuin juovan keskellä. Täten hitaampi lisääntymisnopeus aikaansaa juovan ensimmäisen puoliskon S muotoilun, 5 joka esiintyy juovan alun ja keskiosan välissä, kuten on esitetty kuviossa 5.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti vaikuttaa pystysuoran juovan toisen puoliskon aikana S muotoiluun lisääntyvästi resistori R8, joka lisääntyvästi 10 kuormittaa kondensaattoria C2 jännitteen V2 ja V4 lisääntyessä. Juovan lopussa vastus R8 pienentää virtaa, joka syötetään kondensaattorin C3 kautta, ja jota käytetään kondensaattorin C2 lataamiseen.

Jännite V< on korkeampi kohti juovan päätä, kuin 15 esimerkiksi juovan keskiosalla. Siksi kondensaattorin C3 läpi syötetty virta, joka kulkee vastuksen R8 kautta, ja joka vastus R8 estää virtaa virtaamasta kondensaattoriin C2, lisääntyy kohti juovan päätä. Tämän tuloksena on, että jännite V3 S-korjataan juovan toi-20 sella puoliskolla. Tästä seuraa, että vastuksen R8 arvon suurentaminen muuttaa jännitteen Vo’ muutosnopeutta juovan päässä vastakkaiseen suuntaa suhtessa vastuksen R4 lisäykseen.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti tuottaa V 25 S-korjattu ramppigeneraattori 500 jännitteen Vo', jossa l '. muutosnopeus tietyllä pystysyoralla juovalla ei ole riippuvainen edeltävän pystysuoran juovan pystysuorasta taajuusvaihtelusta tai juova-ajasta. Tämä aikaansaadaan transistorin U6a diodin Di ja diodin D2 asetusvai-·.·. 30 kutuksen avulla, jotka asettavat jännitteet Vo , V4 ja V2 paluuliikkeen aikana.

. . Kuviossa 1 on edullisesti esitetty myös kytketty pystysuora poikkeutuspiiri 100 generaattorissa 64, jota * m '·* * ohjataan pystysuoralla ohjauspiirillä 120 generaatto- :*·.* 35 rissa 64. Poikkeutuspiirin 100 ja ohjauspiirin 120 toiminta selostetaan yksityiskohtaisesti patenttijulkaisussa US-4 544 864. On ymmärrettävää, että ramppi- • · . · · # U 86239 generaattoripiiri 500 voi olla sahahammasgeneraattorin muodossa muun tyyppisille tasovirtakytketyille pystysuorille poikkeutusantopiireille esitetyn kuvan rekisteröimiseksi oikein.

5 Ohjauspiiri 120 aikaansaa jännitteen Vo mukaisesti leveysmoduloidut, tai viivanopeus, kytkentäsignaalit kytkentäelementille 21, joka on havainnollisesti esitetty käsittävän kanavatransistorin 118 ja integroidun rinnankytketyn vastadiodin 19. Transistori 10 118 voi sisältää MOS tehokanavatransistorin. Mikäli käytetään tällaista tehokanavatransistoria, saavutetaan tiettyjä etuja, mikäli vaakasuora nopeus on olennaisesti korkeampi kuin vaakasuora taajuus, esimerkiksi PAL standardin mukaisesti. Voidaan käyttää 15 suurinopeuksista vaakasuoraa taajuuttaa tietokoneen näyttölaitteissa, video-näyttölaitteissa tai televisiovastaanottimissa, jotka toimivat poikkeutusvirroilla, jotka ovat esimerkiksi kaksi kertaa vaakasuoran ja vastaavasti pystysuoran 20 poikkeutustaajuuden, jolloin vähennetään värinän havaittavuutta. Kytkentäelementti 21 on kytketty liittimeen 126' varauskondensaattorissa 126 elektronisäteen paluumuuntajän 125 käämityksen 23 kautta, joka sijaitsee sarjassa energianvarastointikää-| 25 min 25 kanssa. Kondensaattorin 126 liitin 126’ on kyt- ::: ketty pystysuoraan poikkeutuskäämitykseen 27. Pysty- • suoran poikkeutuskäämin 27 toinen liitin on kytketty : jännitteensyöttöön, joka on esitetty merkillä +V1.

Vaakasuora antoaste 33 kytketään vaakasuoralla 30 poikkeutusnopeudella signaaleilla, jotka saadaan vaakasuorasta värähtelijästä ja ohjauspiiriltä 134. Antoas-teen 33 kytkentätoiminto generoi vaakasuoran poikkeu-"·'· tusvirran Ϊϊη taajuudella, joka on kaksinkertainen ver- .1 : rattuna vaakasuoraan taajuuteen fa kantataajuuskaistai- ;\j 35 sen videosignaalin Vbb syngroinointisignaalilla, joka mainitaan myöhemmin. Antoaste 33 tuottaa paluujännit- · · • 1 1 i2 86239 teen vaakasuoralla nopeudella 2fe paluumuuntajän 125 kussakin käämityksessä.

Ramppijännite Vo syötetään ei-invertoivaan otto-liitäntään komparaattorissa 66 kuviossa 1 ohjaamaan 5 kytkentäelementin 21 kytkentätoimintoa. Käämistä 124 tulevat vaakasuorat paluupulssit, jotka kulkevat, vastuksen 74 kautta, varaavat kondensaattorin 75, joka aikaansaa vaakasuoran rampin, jota verrataan jännitteen Vo pystysuoraan sahahampaaseen. Komparaattori 66 toi-10 mii pulssileveysmodulaattorina. Komparaattorin 66 an-toliitin, joka generoi pulsseja vaakasuoralla nopeudella 2fH, ja jolla on muutettava, pystysuoraan muuttuva toimintojakso, aikaansaa hilaohjauksen MOS teho-kanavatransistorissa 118.

15 Poikkeutuspiirin 100 toiminto muodostuu varauskon- densaattorin 126 vaakasuorasta latautumisesta ja purkautumisesta, joka syöttää pystysuoran poikkeutusvirran Ϊ27, joka virtaa käämityksessä 27. Vaakasuora nopeuskytkentä suoritetaan kytkentäelementillä 21.

20 Pystysuoran juovan alussa, kunkin vaakasuoran jak son aikana, johtaa kytkinelementin 21 transistori 118 olemattoman lyhyen ajan, joka esiintyy välittömästi ennen kutakin vaakasuoraa paluuliikettä. Täten asetetaan suuret paluupulssit käämityksessä 23 diodin 19 25 avulla ja generoidaan virta i, joka on suuri käämi-: tyksessä 23, ja joka virtaa suunnassa, joka on vastak- kainen verrattuna nuoleen, joka aiheuttaa sen, että kondensaattori 126 latautuu jännitteeseen, joka on enemmän positiivinen kuin jännite +V1. Näin saatu jän-30 nite liittimessä 126', joka on enemmän positiivinen kuin jännite +V1, aiheuttaa negatiivisen poikkeutusvir-. . ran 127, joka virtaa poikkeutuskäämityksessä 27 suun- 'l * nassa, joka on vastakkainen suhteessa nuoleen. Tämän • ‘ ' tuloksena lataa virta 127 kondensaattorin Ci 2 positii- 35 visesti. Ohjauspiiri 120 lisää progressiivisesti pys-tysuoran pyyhkäisyjuovan aikana transistorin 118 johtavan jakson, joka esiintyy kullakin vaakasuoralla juo- i3 86239 valla. Tämä aiheuttaa sen, että virran 123 negatiivinen osa, joka virtaa diodin 19 läpi, pienenee progressiivisesti ja virran 123 positiivinen osa, joka kulkee transitorin 118 läpi, lisääntyy progressiivisesti. Tä-5 män tuloksena pienenee keskimääräinen jännite yli kondensaattorin 126 liittimessä 126' ja aiheuttaa vuorostaan sen, että poikkeutusvirta 127 pienenee.

Pystysuoran juovan keskiosassa virtaavat yhtäsuuret virran 123 osat, vastakkaisella napaisuudella dio-10 din 19 ja transistorin 118 läpi. Täten kondensaattoriin 126 ei lisätä varauksia. Toisaalta myös jännite liittimessä 126' on yhtäkuin jännite +V1; siksi on poikkeutusvirta 127 pystysuoran juovan keskiosassa nolla.

15 Pystysuoran juovan toisen puoliskon aikana lisää ohjauspiiri 120 edelleen progressiivisesti transistorin 118 johtoaikaa. Virran 123 osien summan vastakkaisella napaisuudella, jotka virtaavat diodin 19 ja transistorin 118 kautta vastaavasti, lisääntyy progressiivisesti 20 positiivisessa suunnassa nollasta, joka aiheuttaa sen, että kondensaattori 126 purkautuu. Liittimen 126' jännite pienenee progressiivisesti ja aiheuttaa sen, että poikkkeutusvirta 127, joka virtaa nuolen suuntaisesti lisääntyy. Tämän tuloksena poikkeutusvirta 127 purkaa : **: 25 kondensaattorin Ci 2 . Juovan lopussa diodin 19 johto- : aika on pieni verratuuna transtistorin 118 aikaan.

: Diodin 19 johtoa ohjataan transistorin 118 avulla ja : .·. energianvarastointikäämin 25 avulla, joka määrittää * ♦ · virran 123 nopeuden di/dt joka on olennaisesti vakio . 30 kunkin vaakasuoran paluujakson aikana. Tästä seuraa, * · « • · « * 1 että pystysuoran juovan alusta sen loppuun virta 127 muuttuu ylöspäin kaltevalla tavalla ja muuttaa • · • ♦ ♦ ’1 1: napaisuutensa suunnilleen pystysuoran juovan ··· V : keskivaiheilla.

0 35 Pystysuoran paluuliikkeen aikana transistori 118 • · . on ei-johtavassa tilassa ja diodi 19 johtaa suuren ne- ’·1 gatiivisen virran 123; täten aiheuttavat poikkeutus- • · • · · • · · * ·· · · • · · 4 · 1# • · 14 86239 käämitys 27 ja kondensaattori 126 puolijakson värähtelyn. Tästä seuraava pystysuora paluujännite lataa kondensaattorin 126 jännitteeseen, joka on suurempi kuin jännite +V1, joka aiheuttaa sen, että poikkeutusvirta 5 Ϊ27 muuttaa napaisuutensa.

Tästä huomataan, että virta vastuksen 122 läpi on yhtä suuri kuin poikkeutusvirta 12τ. Täten vastuksen 122 yli syntynyt jännite on suhteessa virtaan 127, joka on pystysuora poikkeutusvirta. Jännite, joka syntyy 10 poikkeutusvirran näytteenottovastuksen 122 yli, tuote taan poikkeutusvirralla 127, ja tarjoaa negatiivisen takaisinkytkennän pystysuoraan ohjauspiiriin 120. Tämä takaisinkytkentä aikaansaa informaatiota pystysuoraan ohjauspiiriin 120, joka mahdollistaa sen, että transis-15 tori 118 kytketään johtavaan tilaan sopivan ajan kussakin vaakasuorassa jaksossa generoimaan pystysuoran poikkeutusvirran 127. Virta 127 on pystysuoran juovan aikana lineaarisesti verrannollinen sahahammasjännitteeseen Vo ’tai Vo .

20 Kun pulssin 2V etureuna 900 esiintyy, kuten esi merkiksi välittömästi ennen kuvion 2b ajanhetkeä to , jännitteen Vo toinen, alaspäin viettävä osa, alkaa. Jännitteen V0 alaspäin viettävän osan alku aiheuuttaa sen, että kuvion 1 käämityksen 27 poikkeutusvirta 127 ***: 25 alkaa vastaavan alaspäin viettävän paluuosan. Kun jännitteen Vu « pulssin takareuna esiintyy, alkaa kuvion 1 poikkeutusvirran 127 ylöspäin viettävä juovaosa. Jännite Vo ohjaa poikkeutusvirran 127 hetkellistä tasoa I1 poikkeutusvirran 127 pystysuoran juovaosan aikana.

.. 30 Kussakin pystysuorassa pyhkäisyjaksossa on kukin * » **·1 jännitteistä Vo , V2 , V3 , ja V« , samalla ennaltamäärä- tyllä jännitetasolla kun jännitteen Vu< pulssin taka- • · *.2: reuna esiintyy, johtuen ylläselostetusta asetustoimin- • · · V : nosta. Täten, kuten selostetaan jäljempänä, aikaansaa- « : 35 daan toivottava kuvan kohdistus. Pulssin 2V vaihemodu- * ·» ♦··[ lointi aikaansaa pystysuoran juova-ajan moduloinnin.

'1' Kondensaattorit Ci , C2 ja C3 aikaansaavat S-muodon, ku- • · » · « » « « ·1« « · » · · 2 • · · is 86239 ten on selostettu aikaisemmin. Jännite kunkin kondensaattorin Ci , C2 ja Ca yli vaatii asettelua pulssin Vu< aikana jotta aikaansaadaan kussakin tällaisessa kondensaattorissa vastaavan ennaltamäärätyn latauksen tai 5 jännitetason kunkin juovavälin alussa tavalla, johon ei vaikuta minkään edellisen kentän juova-aikavälin kesto. Ilman diodien Di ja D2 asetusvaikutusta kuljettaisi kukin kondensaattori Ci , C2 ja Ca hieman moduloidun varauksen edellisistä kentistä, joka voi sotkea oikeata 10 kuvanmuodostusta. Johtuen kondensaattoreiden Ci , C2 ja C3 asetusvaikutuksesta on kunkin poikkeutusjakson kalteva juovaosa sekä jännitteellä V0 että virralla 127 kuviossa 1 vaiheessa pulssin 2V vastaavan etureunan 900 kanssa, ja seuraa tämän vaihevaihteluita.

15 Kuten selostetaan alla aikaansaa pulssin 2V vai- hemodulointi täsmällisen ajoituksen, jota vaaditaan aikaansaamaan esitetty kuva, jossa on toivottu kuvan esitys siten, että parilliset kentät sijaitsevat parillisilla kentillä ja parittomat kentät sijaitsevat parit-20 tornilla kentillä ja siten, että parilliset kentät ja parittomat kentät vuorottelevat.

On ymmärrettävää, että johtuen tavasta, jolla kuvion 2b jännitteiden Vo tai V0 ' aaltomuoto on aikaansaatu, aikaväli kuvion 1 poikkeutusvirran 127 tietyn 25 poikkeutus jakson pystysuoran juovan lopusta seuraavan • * : poikkeutusjakson pystysuoran juovan alkuun on myös va- ··· i .·. kio.

·> · · * · - · : Kuvion 2b jännitteiden Vo tai Vo ' pystysuoran sa- * hahampaan tasajännitekomponentti säilytetään . 30 edullisesti ja siirretään kuvion 1 poikkeutuskäämiin 27. Tasavirtakytkentää voidaan edullisesti käyttää sahahammasgeneraatoripiirin 500 ja pystysuoran • · « · · \ *: poikkeutuspiirin 100 välillä, kuten myös poikkeutus- • · · V : käämissä 27. Tasavirtakytkentä on edullisesti : 35 sellainen, että pulssin 2V* vaihemodulointi ei muuta * · 0 .···. poikkeutusvirran 12 7 tasoa, joka vastaa tiettyä * · ‘I* jännitetasoa Vo , kuten esimerkiksi juovan alussa.

» · * « » »·· · « · · * · · ie 86239

Korkeussäätö aikaansaadaan säätövastuksen R6 avulla, joka jännitteen Vs mukaisesti ohjaa nopeutta, jolla kondenssattorit Ci ja C2 latautuvat juovan kulun aikana. Keskiöinti aikaansaadaan säätövastuksen RIO 5 avulla, joka reagoi jännitteeseen Vs ja ohjaa jännitteen Vo keskiarvoa. Jännite Va vastuksen R2 liittimessä 999 on verrannollinen sekä jännitteen Vo sahahampaan vaihtojänniteosaan että myös tämän keskimääräiseen tasajännitearvoon. Siksi jännite Vs muodostaa 10 tasajännitereferenssin vertailupiirille 100, joka säilyttää kuvan keskiöinnin samalla kun kuvan korkeutta säädetään säätövastuksen R6 avulla.

Poikkeutusvirran 127 ominaisuudet, jotka mainittiin yllä, ovat käyttökelpoisia esimerkiksi kuvion 3 15 televisiovastaanotinpiirissä, joka on samanlainen kuin yllämainitussa patenttijulkaisussa esitetty, jossa pystysuora poikkeutusvirta vaihe- ja amplitudimoduloidaan vaihemoduloidun pystysuoran tahdistussignaalin mukaisesti .

20 Kuvion 3 vastaanotin, joka generoi kuvion 1 puls sin 2V, sisältää virittimen 10, jossa on ottoliitäntä 12 antenniliitäntää tai muuta videotulosignaalia varten, ja jolla on antosignaali, joka syöttää kantataa-juuskaistasignaalin Vbb, joka mainittiin yllä video-’·1: 25 prosessointi yksikköön 14. Tämän havainnollistamiseksi oletetaan, että kantataajuuskaistan videoantosignaali on PAL-standardin mukainen. On kuitenkin oletettavaa, että keksintö myös soveltuu muihin standardi lomitel--1 tuihin videosignaalimuotoihin. Videoprosessori 14 si- .. 30 sältää PAL-dekooderin, joka muuntaa ottosignaalin Y-, - R-Y-, ja B-Y-komponenttisignaaleiksi. Signaalia voidaan käsitellä, mikäli näin toivotaan R, G, B kompoonentti- • · muodossa. Kullakin R-, G-, ja B-komponentilla on täysi • · · V : videokaistan leveys, kun toisaalta värierotussignaalit .·. : 35 (R-Y, B-Y) omaavat pienemmän kaistanleveyden. Täten • 1» voidaan aikaansaada kenttävarasto värierotussignaaleja 'Γ varten pienemmällä muistielementtien määrällä kuin mikä • » ♦ ♦ · * » « ·1» · · • · ♦ » » · • · i7 86239 olisi mahdollista jos käsiteltäisiin R, G ja B komponentteja.

Y-, R-Y-, ja B-Y-komponenttisignaalit alipäästö-suodatetaan suodattimissa 16, 18 ja 20 ja muunnetaan 5 digitaaliseen muotoon analogi/digitaali (A/D) muunti-missa 22, 24 ja 26 varastoitaviksi muistiin 40. Suodattimet 16-20 minimoivat valetoiston, ja niiden raja-taajuus on 7,5 MHz Y:llä ja 2,8 MHz värierotussignaa-leilla R-Y ja B-Y oletetulla PAL ottosignaalilla. Pie-10 nemmät rajataajudet ovat sopivia NTSC-signaaleilla.

Muuntimet 22-26 digitalisoivat alipäästösuodatetut komponentit 8-bittiseksi piirtokyvyksi käyttäen näyt-teenottokelloa CL, joka vaihelukitaan vaakasuoran tahdistuksen moninkertaan, jolloin aikaansaadaan vakio 15 näytteiden lukumäärä vaakasuoraa viivaa kohti. A/D

muunnoksen jälkeen sovitetaan digitalisoidut komponentit muistiin 40 vastaavien viiveyksiköiden 28, 30 ja 32 kautta. Viiveyksiköt voivat olla muutettavia, ja ne yhtenäistävät kolmen ottosignaalijuovien viiveajat. Vä-20 rierotuskomponentit R-Y ja B-Y sovitetaan muistiin 40 multipleksointikytkimen (MUX) 34 kautta, jota ohjaa vaakasuora viivanopeuden signaali H. Kytkin 34 yhdistää molemmat 8 bittiä leveät värierotussignaalit yhdeksi ainoaksi 8 bittiseksi signaaliksi muistivaatimusten mi- k ' « : '.·1 25 nimoimiseksi muistissa 40.

: Kun yksi kenttä multipleksoitua 8 bittistä signaa- : lia ja 8-bittistä valosignaalia talletetaan muistiin 40, luetaan äsken talletettu kenttä kahdesti käyttäen lukukellosignaalia 2 CL, jolla on kaksinkertainen kir-30 joituskellon CL taajuus. Tämä kaksinkertaistaa kenttä-nopeuden (100 Hz PAL:11a, 120 Hz NTSC:llä) ja pienentää . , täten värinän havaittavuutta jos signaali esitetään näyttöyksikössä 60. Multipleksointikytkin 42 demulti- • 2 · • 1 · ·2 1 pleksoi värierotussignaalit, jotka, yhdessä kaksinker- 35 täisen kenttänopeuden valosignaalien kanssa, muunnetaan • · .3, takaisin analogiseen muotoon digitaali/analogi-muunti- • · · mmm millä 44-48. Alipäästösuodattimet 50-54 vaimentavat • 4 « • « » • · · · · 2 <» · · 3 » M • · is 86239 toistospektrin D/A-muunnoksen jälkeen, jolloin sopivat rajataajuudet ovat 13,5 MHz valolla ja 6,75 MHz värin intensiteetillä. Kaksinkertaisen kenttänopeuden analogiset signaalit muunnetaan tämän jälkeen RGB-5 muotoon sovitettaviksi näyttöyksikköön 60, joka on tahdistettu kaksinkertaisen nopeuden vaakasuoran poikkeutusvirran 12 h ja pystysuoran poikkeutusvirran Ϊ27 avulla, jotka vastaavasti saadaan vaakasuorasta ja pystysuorasta pyyhkäisygeneraattorista 62 ja 64.

10 Generaattori 62 generoi poikkeutusvirran 12« kantataajuuskaistan videoantosignaalin Vbb vaakasuoran tahdistuksen kaksinkertaisella taajuudella fH.

Kenttä muodostuu 312,5 viivasta PAL standardin mukaisesti. Kaksinkertaisella lukunopeudella on tämän 15 kentän yhdessä toistonsa kanssa muodostuttava 625 viivasta. Tämä voidaan aikaansaada mikäli toinen kentistä sisältää 312 viivaa ja toinen 313 viivaa. Kuvion 3 muistiin 40 syötetään ajoitussignaalit ajoitusyksiköltä 70, jolloin aikaansaadaan kuvion 4a kenttäjono, jossa 20 312 viivaa tuotetaann ensimmäisessä lukujaksossa (ken tät A tai B) ja 313 viivaa tuotetaan muistin toisen lu-kujakson aikana (kentät A' tai B’) siten, että 313. viiva on tyhjä.

Kaksinkertaisen kenttänopeuden pystysuora tahdis-25 tuspulssi 2V, joka tarvitaan generaatorissa 64, omaa kuvion 4b esittämän pulssimuodon (yhtenäinen viiva) .

;·; Vertailua varten on esitetty pulssit katkoviivoin, .·. jotka edustavat tilannetta, jossa on samalla etäisyy dellä toisistaan olevia kaksinkertaisen nopeuden pysty-- · 30 suoria tahdistuspulsseja, joilla on jakso, joka on 312,5 viivaa. Yhtenäisen viivan pulssit edustavat kuvioiden 1 ja 3 pulssisignaalia 2V, joka on toistuva • · ·

'· neljä kentän jaksolla. Kuten on esitetty, on kentässä A

’.1 1 312 viivaa, toistokentässä A’ 312,5 viivaa, 312 viivaa 35 kentässä B ja 313,5 viivaa toistokentässä B'. Pulssi .”·. 2V' ohjaa pystysuoraa poikkeutusgeneraattoria 100, ku- • · • · · ten selostettiin aikaisemmin tuottamaan pystysuoran • I 1 • · « • · · « · • · 1 • · · B · i9 86239 pyyhkäisyn aaltomuodot pystysuoralle poikkeutusvirralle Ϊ27. Virran 127 pystysuorat juovaosat on esitetty kaa-viomaisesti kuviossa 4c. Kuvion 4c pyyhkäisyvirran aaltomuoto jono aikaansaa kuvion 4d lomitellun muodon, 5 jossa ensimmäiset kentät (A, A') peittävät ensimmäiset kentät, toiset kentät peittävät toiset kentät (B, B‘), ja jossa ensimmäiset ja toiset kenttäparit (AA’, BB') lomittelevat. Vertailun vuoksi esittää kuvion 4d katkoviivat pyyhkäisyviivoja, jotka saadaan, mikäli kuvion 10 4b tahdistuspulssit 2V sijaitsisivat samalla etäisyydellä toisistaan eivätkä olisi vaihemoduloituja. Esitettyjen kenttien muodostamiseksi oikein alkaa kuvion 4c sahahammasvirta, joka saadaan generaatoripiirillä 500, jota selostettiin yllä, aina samasta arvosta; 15 kaikki paluuajat (Τ0-Τ0', Tl-Tl', T2-T2', jne.) ovat samat.

Ajoitussignaalit, jotka ohjaavat digitaalisia muuntimia, muistia ja pyyhkäisygeneraatoreita, saadaan kuvion 3 ajoitusyksiköstä 70. Yksikkö 70 generoi, kuten 20 on selostettu viitatussa patenttijulkaisussa, kahden kentän ja neljän kentän pulssijonoja muistin ohjaamiseksi ja pulssin 2V pyyhkäisygeneroimiseksi varmistamaan, että parilliset kentät peittävät parillisia kenttiä, ja että parittomat kentät peittävät parittomia : '.· 25 kenttiä, ja että kenttien parilliset ja parittomat pa- rit lomittuvat kun kaksinkertaisen kenttänopeuden signaali esitetään.

Ramppigeneraattoriopiiri 500 ja pystysuora väräh-^ telijäpiiri 501 kuviossa 1, jotka ovat keksinnön osia, 30 pienentävät tai postavat pyrkimyksiä vaihteluun poik-keutusvirran 127 juovaosan vaiheessa suhteessa epä- . . säännöllisin välein sijaitseviin kaksinkertaisen kent- • · · tänopeuden omaaviin pystysuoriin tahdistuspulsseihin • » 1 * 2V neljän kentän jonossa.

« 35 • · • · « • · » · m • · · • · « ·

Claims (10)

1. 20 86239
2. 1. Television poikkeutuslaite, joka toimii tahdistavalla ottosignaalilla (2V') ennaltamäärätyllä taa-5 juudella, joka on suhteessa poikkeutustaajuuteen, joka laite käsittää: poikkeutuskäämin (27), ohjattavan kytkimen (U6a), joka reagoi ottosignaa-liin, joka toimii taajuudella, joka on suhteessa ottosig-10 naalin (2V') taajuuteen; ensimmäisen (Cx) ja toisen (C2) kondensaattorin, jotka muodostavat sarjakytkennän, joka on kytketty kytkimeen (U6a); virtalähteen (R2), joka on kytketty kondensaatto-15 reihin (Cx, C2) kondensaattoreiden lataamiseksi sahaham-massignaalin (V0') generoimiseksi, jossa on kalteva ensimmäinen osa, joka muuttuu ensimmäisessä suunnassa kun kytkin (U6a) ei ole johtavassa tilassa siten, että siirtyessään johtavaan tilaan kytkin (U6a) purkaa kondensaat-20 torit (Cx, C2) toisen, vastakkaiseen suuntaan muuttuvan kaltevan osan muodostamiseksi sahahammassignaalilie (V0' ), tunnettu ramppijännitteen (V0) lähteestä (500); ensimmäisestä impedanssista (R4, Rs), joka on kyt-25 ketty ramppijännitteen (V0) lähteeseen (500) ja ensimmäiseen solmuliittimeen (703), joka on kytketty ensimmäisen : (Ct) ja toisen (C2) kondensaattorin väliin generoimaan ensimmäisen virran, joka virtaa ensimmäisessä impedanssissa (R4, R5), joka ohjaa sahahammassignaalin (V0) S-muo-30 toa pienentämällä sahahammassignaalin (V0) muutosnopeutta sahahammassignaalin ensimmäisen tai toisen osan ensimmäi-·. ; sessä päässä ensimmäisen virran mukaisesti, joka virtaa ensimmäisessä impedanssissa (R4, Rs); toisesta impedanssista (Re), joka on kytketty en-Λ: 35 simmäisen impedanssin (R4, Rs) liittimeen (701), joka si- 21 86239 jaitsee kauempana ensimmäisestä solmuliittimestä (703), johtamaan ohi osan siitä virrasta, joka virtaa virtatiellä ramppijännitteen (V0) lähteen (500) ja ensimmäisen solmuliittimen (703) välissä, ensimmäisen impedanssin 5 (R4, R5) ensimmäisen virran pienentämiseksi, ja joka toi nen impedanssi pienentää sahahammassignaalin (V0') muutosnopeuden vastakkaisessa aikapäässä sahahammassignaalin (V0') ensimmäisessä tai toisessa osassa vastakkaisen ai-kapään S-muodon ohjaamiseksi; ja 10 elimistä (100), jotka reagoivat sahahammassignaa- liin (V0') ja generoivat S-korjatun poikkeutusvirran poikkeutuskäämiin (27).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on kolmas kondensaattori 15 (C3), joka kapasitiivisesti kytkee ramppijännitteen en simmäiseen solmuliitokseen (703).
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elimet (501), jotka reagoivat ottosignaaliin (2V') sahahammassignaalin vaihe- 20 moduloimiseksi ja jännitetasonlukituselimet (Dw D2), jotka on kytketty ensimmäiseen (C3), toiseen (C2) ja kolmanteen (C3) kondensaattoriin ensimmäisen (C3), toisen (C2) ja kolmannen (C3) kondensaattorin yli olevien jännitteiden tasolukitsemiseksi, ensimmäisenä loppuajankoh-*' 25 tana, joka vastaa juovavälin alkuajankohtaa, ennaltamää- ·:. rättyyn ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen tasoon, joi- ::: hin sahahammassignaalin (V0') vaihemodulointi ei vaikuta. • 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n- * ·.. n e t t u siitä, että jännitetasonlukituselimet käsittä- 30 vät ensimmäisen diodin (Dx), joka on kytketty toisen kondensaattorin (C2) ja ramppijännitteen (V0) lähteen (500) .·. : väliin toisen kondensaattorin (C2) jännitteen lukitsemi- ./ seksi toiselle tasolle ennen juovavälin alkuajankohtaa, ja toisen diodin (D2), joka on kytketty kolmanteen kon- • · :Λ: 35 densaattoriin (C3) kolmannen kondensaattorin (C3) jännit- • · · • »· • · 22 86239 teen lukitsemiseksi kolmannelle tasolle ennen juovavälin alkuajankohtaa, ja että säädettävä kytkin (U6a) lukitsee ensimmäisen kondensaattorin (Cx) jännitteen ensimmäiselle tasolle ennen juovavälin alkuajankohtaa.
5. 5. Television poikkeutuslaite, joka toimii tahdis tavalla ottosignaalilla (2V') ennaltamäärätyllä taajuudella, joka on suhteessa poikkeutustaajuuteen, joka laite käsittää: poikkeutuskäämin (27), 10 ohjattavan kytkimen (U6a), joka reagoi ottosignaa- liin kytkimen (USa) käyttämiseksi taajuudella, joka on suhteessa ottosignaalin (2V') taajuuteen, ensimmäisen (Cx) ja toisen (C2) kondensaattorin, jotka muodostavat sarjakytkennän, joka on kytketty kytki-15 men (U6a) liittimeen (500a); tasajännitelähteen (V5), joka on kytketty ensimmäisen vastuksen kautta (R2) kondensaattoreihin (Cw C2) sellaisen sahahammassignaalin (V0') generoimiseksi liittimessä (500a), jossa on kalteva juovaosa, joka muuttuu 20 ensimmäisessä suunnassa, kun kytkin (U6a) ei ole johtavassa tilassa, ja toinen kalteva juovan paluuosa, joka muuttuu vastakkaiseen suuntaan, kun kytkin (U6a) johtaa; tunnettu V impedanssista (C3, R4, Rs), jonka ensimmäinen lii- • 25 tin on kytketty ensimmäisen (Cx) ja toisen (C2) konden saattorin solmuliittimeen (703) generoimaan ensimmäisen virran, joka on kytketty solmuliitokseen (703) ohjaamaan sahahammassignaalin (V0) S-muotoilua; elimistä (Dlf D2), jotka on kytketty ensimmäiseen 30 (Cx) ja toiseen (C2) kondensaattoriin mainittujen konden-. . saattoreiden yli olevien jännitteiden tasolukitsemiseksi siten, että kumpikin jännite on vastaavalla ennaltamäärä-tyllä tasolla ennen juovaosan alkuajankohtaa siten, että ·.: sahahammassignaalin amplitudi ei olennaisesti vaikuta 35 kumpaankaan kondensaattoreiden yli olevaan ennaltamäärät- 23 86239 tyyn jännitetasoon juovaosan loppuajankohtana; ja elimistä (100), jotka reagoivat S-korjattuun saha-hammassignaaliin (V0') ja generoivat S-korjatun poikkeu-tusvirran (iJ7) poikkeutuskäämiin (27).
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tun nettu siitä, että impedanssi sisältää kolmannen kondensaattorin (C,), ja että asetuselimet (Dw D2) on kytketty kolmanteen kondensaattoriin (C3) kolmannen kondensaattorin (C3) yli olevan jännitteen tasolukitsemiseksi 10 siten, että se on vastaavalla ennaltamäärätyllä tasolla ennen juovaosan alkuajankohtaa.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kolmas kondensaattori (C3) on kytketty solmuliitokseen (703) vastuksen (R4, Rs) kautta, ja 15 että toinen vastus (Re) on kytketty toiseen solmuliitokseen (701), joka kolmannen kondensaattorin (C3) ja vastuksen (R8) välissä, kuljettamaan ohi osa kolmannessa kondensaattorissa (C3) kulkevasta virrasta.
8. 8. Television poikkeutuslaite, joka toimii tahdis-20 tavalla ottosignaalilla (2V') taajuudella, joka on suhteessa poikkeutustaajuuteen, joka käsittää: poikkeutuskäämin (27), tahdistavan ottosignaalin (2V') lähteen; ensimmäisen (C3) ja toisen (C2) kondensaattorin, 25 jotka muodostavat earjajärjestelmän; ensimmäisen virran lähteen (Rj), joka on kytketty kondensaattoreihin näiden lataamiseksi sellaisen sahaham- 1 1 massignaalin (V/) generoimiseksi, jolla on kalteva juo-vaosa, joka muuttuu ensimmäisessä suunnassa juovan aika-30 na, ja sahahammaseignaalin (V0') kalteva juovan paluuosa, joka muuttuu vastakkaiseen suuntaan paluuliikkeen aikana; tunnettu v ’ ensimmäisen jännitteen (V0) lähteestä (120), jolla : jännitteellä on taajuus, joka on suhteessa ensimmäiseen * · .···. 35 ottosignaaliin (2V'); * » · • » 24 8 6 2 3 9 ensimmäisestä impedanssista (C3, C„, R5), joka on kytketty ensimmäisen jännitteen (V0) lähteen (120) ja ensimmäisen (C1) ja toisen (C2) kondensaattorin solmuliit-timen (703) väliin, generoimaan toinen virta, joka on 5 kytketty solmuliitokseen (703) ja joka aikaansaa sahaham-massignaalin (V0') S-korjauksen; kytkentäelimistä (U6a), jotka on kytketty ensimmäiseen (C3) ja toiseen (C2) kondensaattoriin aikaansaamaan ennen sahahammassignaalin juovaosan alkuajankohtaa 10 vastaavat jännitteet, jotka kehitetään näiden kahden kondensaattorin yli vastaavilla tasoilla, joihin sahahammassignaalin amplitudi ei olennaisesti vaikuta; ja elimistä (100), jotka reagoivat S-korjattuun saha-hammassignaaliin (V0') ja generoivat S-korjatun poikkeu-15 tusvirran (i27) poikkeutuskäämiin (27).
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäinen impedanssi käsittää toisen sarjakytkennän, jossa on kolmas kondensaattori (C3) ja ensimmäinen vastus (R4, R5), ja että kytkentäeli- 20 met (Dlf D2) on kytketty kolmanteen kondensaattoriin (C3) aikaansaamaan tämän yli ennen juovaosan alkuajankohtaa jännite vastaavalla tasolla, johon sahahammassignaalin (V0') amplitudi ei olennaisesti vaikuta.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että siinä on toinen impedanssi (Re), : : joka on kytketty kolmanteen kondensaattoriin (C3) kuljet- tamaan ohi osa kolmannessa kondensaattorissa (C3) kulke-vasta virrasta toisen virran pienentämiseksi siten, että pienentämällä toista virtaa sahahammassignaalin (V0') 30 muutosnopeus juovaosan loppuajankohtana tulee pienemmäk-. : si. 1 « • · 25 86239