FI85950C - Foerfarande och anordning foer framstaellning av separat torkat material fraon flytande naeringsmaterial. - Google Patents

Description

1 85950

Menetelmä ja laite irrallisen kuivatun materiaalin tuottamiseksi nestemäisistä ravintomateriaaleista Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdan-5 non mukaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 8 johdannon mukaista laitetta kuivattujen hiukkasmaisten tuotteiden valmistamiseksi.

Sumutuskuivausmenetelmät ja -laitteet ovat yleisessä käytössä monella eri teollisuudenalalla kuivattujen 10 hiukkasmaisten tai jauhemaisten tuotteiden valmistamiseksi. Esimerkiksi maitoteollisuudessa käytetään sumutinkui-vauslaitteita ja -menetelmiä nestemäisen maidon tai heran muuttamiseksi kuivaksi jauheeksi. Joissakin materiaaleissa on mukana aineita, joilla on taipumus muuttua takertu-15 viksi kuivauksen aikana, mikä voi tuhota niiden halutut ominaisuudet. Joissain tapauksissa tällainen tahmeus tai liimautuvuus voidaan osoittaa johtuvan läsnäolevasta kosteudesta, kun taas toisinaan se voi johtua sellaisten aineiden mukanaolosta, kuten sokerit, rasvat, öljyt, hart-20 sit, proteiinit, tai muut viskoosit, tahmeat materiaalit.

Tavanomaiset sumutuskuivausmenetelmät toimivat siten ja sellaisissa olosuhteissa, että lopputuotteen massan muodostavat ontot palloset tai pallomaiset palaset. Peeb-lesille 20. toukokuuta 1958 myönnetty US-patentti 25 2 835 586 selostaa menetelmän, jossa tällaiset vedettömät sumutuskuivatut maitohiukkaset hajotetaan agglomeroin-tikammioon, jossa lisätään kosteutta hiukkasten saamiseksi tahmeiksi. Tahmeiden hiukkasten satunnaiset törmäykset synnyttävät huokoisia ainekasaumia. Senjälkeen huokoiset 30 ainekasaumat kuivataan helposti veteen dispergoituvien tuotteiden muodostamiseksi. Tällaisilla agglomeraatotuot-teilla voi tilavuuspaino olla 150-300 g/1, alhaisen tiheyden johtuessa osittain yhteenkasautuneiden huokoisten jyväsien huokoisuudesta ja koosta, ja osittain sumutuskui-35 vattujen hiukkasten alhaisesta tiheydestä.

* « · · • · « * * · • · · 2 85950

Peeblesin menetelmä on sovellettavissa pääasiassa nestemäisistä maitotuotteista valmistettuihin sumutuskuivat-tuihin tuotteisiin, kuten nestemäiseen heraan ja maitoon, eikä sitä voida käyttää laajaan tuotevalikoimaan, jollai-5 siä löytyy lääke- ja kemianteollisuudesta. Lisäksi Peeblesin laitteessa ja menetelmässä tarvitaan jälkikuivausta eikä se näinollen ole niin taloudellinen kuin haluttaisiin, varsinkin huomioiden välittömät energiakustannukset ja kapasiteetin.

10 Kuten Voorhiesin US-patentissa 1 874 665, myönnetty 30. elokuuta 1932, on kuvattu, sumutuskuivauslaitteisiin sisältyy verkkoja tai suodatinkalvoja, jolloin huomattavia määriä sumutettua materiaalia saadaan asettumaan verkoille. Verkkoja ravistellaan aika ajoin kerääntyneen materi-15 aalin irrottamiseksi. Tällaisella menetelmällä ja laitteella on se haittapuoli, että lopputuote, joka käsittää verkoilta irtiravisteltua materiaalia, ei kenties ole tasalaatuista muotonsa ja kosteuspitoisuutensa suhteen siitä syystä, että verkoilta irtiravistetun materiaalin ulkomuo-20 to ja kosteuspitoisuus voivat vaihdella. Sellainen laite on myös vaikea pitää puhtaana ja hygienisenä, se täytyy usein pysäyttää huoltoa ja puhdistusta varten. Kiinteiden hiukkasten poistaminen poistoilmasta on melko tehotonta, ja suodatuskapasiteetti on sellainen, että se rajoittaa 25 kuivaajan kokonaiskapasiteettia.

Eräs sumutuskuivauslaite ja -menetelmä on selostettu US-patentissa 3 615 723, myönnetty 26. lokakuuta 1971. Siinä osittain kuivattu sumuuntunut materiaali kerrostetaan huokoisena mattona rei'itetylle hihnalle, joka liik-30 kuu sumutuskuivauskammion alemman osan poikki. Pääkuiva-tuskammiosta tuleva kuivausilma pakotetaan kulkemaan alas-•j päin kerrostetun maton läpi, poistaen näinollen lisää kos- : teutta. Kuljettimella oleva matto kuivuu lisää senjälkeen ; kun se on siirretty pois sumutuskuivauskammiosta, ja se 35 voidaan senjälkeen jäähdyttää, minkä jälkeen se murskataan 3 85950 halutun hiukkasina!sen kuivatuotteen muodostamiseksi. Tällä laitteella ja -menetelmällä rei'itetylle kuljetinhihnalle kerrostettu materiaali saa riittävän kosteuden ja tahmeu-den halutun huokoisen maton muodostamiseksi. Kuivausväli-5 aineen kulkiessa kuljetinhihnalle kerrostetun maton läpi ilmenee huomattavaa virtausvastusta, mikä rajoittaa tietynkokoisella laitteella saavutettavaa kapasiteettia. Osa suhteellisen hienosta jauhemaisesta materiaalista, joka voidaan kerrostaa kuljetinhihnalle, voidaan sekoittaa kos-10 teaan mattoon ja sisällyttää näin hienojakoisena materiaalina lopputuotteeseen. Murskatusta materiaalista erotettu hieno jauhe voidaan johtaa pääkuivatuskammioon ja uudel-leenkierrättää näin.

Meade US-patentissa 2 661 294, myönnetty 1. joulu-15 kuuta 1953, esittää kuivausmenetelmän maitopitoisille nes teille (esim. heralle), joissa on huomattava määrä laktoosia, kiteyttämällä 50 % tai enemmän laktoosista, joka on hienoina laktoosimonohydraattihiukkasina, ja sumutuskui-vaamalla materiaali kidevettä poistamatta tai kiteistä 20 laktoosia liuottamatta.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on aikaansaada sumutuskuivauslaite ja -menetelmä, joka soveltuu laajalle joukolle nestemäisiä syötemateriaaleja, myös niille, joil-• la on taipumus muuttua tahmeiksi tai takertuviksi kuivauk- 25 sen aikana.

Toinen päämäärä on aikaansaada sumutuskuivauslaite ja -menetelmä, joka on suhteellisen tehokas energiankulutukseen nähden, ja jonka kapasiteetti kokoonsa nähden on suhteellisen suuri.

• 30 Lisäpäämäärä on aikaansaada laite ja menetelmä, jossa tarvitaan minimimäärä lisälaitteita, kuten erotus-: sykloneja.

: Lisäpäämäärä on aikaansaada menetelmä, joka tuottaa : irtonaisia kuivia tuotteita, jotka ovat suhteellisen suu- 1..' 35 ritiheyksisiä jyvämäisiä agglomeraatteja. Jyväsmäisille 4 85950 agglomeraateille on tunnusomaista, että ne muodostuvat suhteellisen tiheistä pallomaisista hiukkasista, jotka ovat sitoutuneet yhteen.

Näihin päämääriin päästään keksinnön mukaisella 5 menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja laittella, jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkki-osassa esitetyt piirteet.

Yleisesti esilläoleva keksintö käyttää hyväksi lai-10 tetta, joka koostuu tavallisesti vaakasuorasta pääkuivaus-kammiosta, jossa on putki kuivauskaasun, kuten kuuman ilman vastaanottamiseksi. Siinä on laite nestemäisen syöte-materiaalin tuomiseksi sumumaisena kammion toiseen pääty-osaan yhdessä kuivauskaasun, kuten kuuman ilman kanssa, 15 jolloin sumupisarat hajaantuvat kuivauskaasuun kuivuen alustavasti. Kuivausolosuhteet ovat sellaiset, että saatujen irrallisten kosteiden hiukkasten massa on suhteellisen tiheä, pallomaisista hiukkasista koostuva. Kakkoskui-vausyksikkö, sopivimmin leijukerroskuivain, ulottuu pää-20 kammion poikki ja muodostaa sen alaosan, jolloin karkeammat osittain kuivuneet hiukkaset, jotka kulkevat alaspäin pääkuivauskammiosta, vastaanottaa kakkoskuivausyksikkö. Kammiosta poistetun kuivauskaasun mukana kulkeutuvat hienommat kosteat hiukkaset erotetaan suodattimilla, jotka 25 muodostuvat kankaisista suodatinkalvoista, joita ajoittain ravistellaan kerääntyneen materiaalin irrottamiseksi. Kun hiukkaset kerääntyvät suodatinkalvoille, ne liimautuvat yhteen huokoiseksi agglomeroituneeksi massaksi ja niitä kuivaa lisää suodattimiin tuleva ilma. Kun ne irtoavat 30 suodatinkalvoilta, sekoittuu palasia agglomeroituneesta materiaalista vastikään tuotuun kosteaan materiaaliin ja hiukkaset kerääntyvät kakkoskuivausyksikköön.

: Keksinnön lisäpiirteet ja päämäärät ilmenevät seu- . raavasta kuvauksesta, jossa suositeltavin toteutusmuoto on 35 selitetty yksityskohtaisesti liitteenä olevien piirustuk- » » m 5 85950 sien kanssa.

Kuvio 1 on sivukuva esittäen kaaviomaisesti esilläolevan keksinnön mukaisen laitteen, kuvio 2 on näkymä kuvion 1 leikkausviivaa 2-2 pit- 5 kin, kuvio 3 on näkymä kuvion 1 laitteen vasemmasta päädystä, kuten viiva 3-3 kuviossa 1 osoittaa, kuvio 4 on kaaviomainen kuva esittäen yksittäistä suodatinyksikköä yhdessä pneumaattisen pulssin aikaansaa-10 van laitteen kanssa, kuvio 5 on kaaviomainen sivukuva esittäen useita ku i vau svyöhykke itä, kuvio 6 on osakuva sivulta esittäen toisen toteutusmuodon .

15 Piirustuksessa kuvattu laite koostuu rakenteesta 10, jonka muodostavat pystysuorat sivuseinät 11, pystysuorat päätyseinät 12 ja 13 ja pääliseinä 14. Päätyseinään 12 on asennettu putki 16, ja se on aukon 17 kautta (kuvio 3) yhteydessä pääkuivauskammion 18 sisäosaan. Rakenne 10 20 on vaakasuunnassa pitkänomainen, kuten kuvasta näkyy. Putki 16 on liitetty sopivaan kuivauskaasun, kuten kuuman ilman, syöttölaitteeseen. Tavallisesti tämä laite voi koostua puhaltimesta 16a ja tavanomaisesta ilmalämmitys-laitteesta 16b. Kammion 18 toiseen päähän putken 16 kaut-25 ta näin tuotu ilma pannaan virtaamaan kammion 18 yläosan poikki, ja se imetään pois jatkeen 21 kautta, joka ulottuu pääliseinän poikki rakenteen putkesta 16 kauimpana olevassa päässä. Ilman poistamiseksi jatkeesta 21 on esitetty puhallin 22. Aukon 17 keskellä sijaitsee sumutin 24, jolla 30 sumuttimeen syötetty nestemäinen väliaine sumutetaan ja saadaan sumuuntuneet pisarat hajaantumaan aukon 17 läpi . . tuotuun kuivausilmavirtaan. Tällä järjestelyllä sumuuntu- / neet pisarat kuivuvat osittain kammion 18 yläosassa, osan '·' hienommasta osittain kuivuneesta materiaalista kulkeutues- 35 sa kammion peräpäätä kohti, ja muun osittain kuivuneen 6 85950 raskaamman materiaalin painuessa alaspäin kammion 18 alaosaan.

Sumutin 24 voi koostua yhdestä tai useammasta suut-timesta, joihin tuodaan paineenalaista nestemäistä väliai-5 netta. Mutta pyörivän kiekon tapainen sumutin on suositeltavin.

Rakenteen 10 alaosan muodostavat toisiaan lähenevät sivuseinät 26, jotka itse asiassa muodostavat rakenteen 10 toisesta päästä toiseen vaakasuunnassa ulottuvan kourun. 10 Rakenteen 10 alempi kourumainen avoin pää on suo raan yhteydessä kuivausyksikköön 31, joka on leijukerros-kuivain. Tämäntyyppisissä kaupallisissa yksiköissä on normaalisti verkon yläpuolinen tila suljettu kuvulla. Esitetty yksikkö koostuu rungosta, jossa on ylä- ja alaosa 32a 15 ja 32b, yläosan 32a ollessa yhdistetty rakenteen 10 alapäähän taipuisalla tiivisteellä 32c. Myös se on avoin, toisin sanoen yläosan sisäpuolinen tila on vapaa ja avoin rakenteen 10 alapäähän päin koko matkaltaan. Rungon sisällä on verkko 33, joka on asennettu osien 32a ja 32b väliin 20 ja ulottuu yksikön koko pituudelle. Ilmansyöttöputki 34 on yhteydessä rungon alempaan osaan 32b putkien 35 välityksellä, jolloin kuuma ilma tai muu kuivauskaasu pannaan virtaamaan ylöspäin verkon 33 läpi. Värähtelynsiirtolait-teet 36 siirtävät värähtelyt yksikköön ja ne on kiinnitet-25 ty yksikön 31 runkoon samoin kuin painoilla varustettuun tasapainottavaan kehikkoon 37. Tässä tapauksessa tärytys-:· järjestely on sellainen, että verkon 33 päällä oleva lei- *:* jukerros erillishiukkasista koostuvaa materiaalia etenee jatkuvasti poistopäätä kohti, joka tässä tapauksessa on 30 yksikön 31 vasemmanpuoleinen pääty, joka vastaa rakenteen 10 sitä päätä, jossa nestemäinen väliaine syötetään sumut-. . timeen 24. Kuviossa 1 yksikön 31 vasemmassa päässä oleva putki 41 huolehtii materiaalin poistamisesta leijukerrok-"·* * sesta.

35 Piirustusten kuviossa 1 kuvatussa nimenomaisessa I: 7 85950 toteutusmuodossa yksiköstä 31 ulostuleva materiaali siirretään allaolevan yksikön 42 syöttöpäähän, joka yksikkö myös on leijukerrosyksikkö. Tämän yksikön runko muodostuu samoin ylä- ja alaosasta 42a ja 42b, verkon 43 ollessa si-5 joitettu näiden osien väliin. Yksikkö voi olla tuettu jou-sin 44a, jotka sijaitsevat kiinteissä tuissa 44b, ja sitä täryttävät täristimet 44c. Yksikön 31 poistoputki 41 on yhteydessä yksikön 42 syöttöpäähän putken 41 ja yhdistävien taipuisien liitoksien 46 välityksellä. Putkeen 41 voi 10 olla viety laite 45 paakkujen rikkomiseksi. Se voi olla yksinkertainen pyörivä iskuri tai rouhintalaite, jossa on rouhivat telat. Putki 47 on yhteydessä rungon alaosaan 42b ja syöttää käsittelykaasua (esim. kuumaa ilmaa), joka virtaa putkien 48 läpi ja sitten ylöspäin verkon 43 ja leiju-15 kerroksen materiaalin läpi. Yksi tai useampi näistä putkista 48 yksikön poistopään lähellä voi syöttää jäähdytys-ilmaa erillisestä lähteestä materiaalin jäähdyttämiseksi ennen sen poistamista. Rungon yläosaan 42a yhteydessä olevat putket 49 johtavat pois leijukerroksesta poistuvan 20 kuivauskaasun. Ne on esitetty viistojen seinien 26 läpi pääkammioon yhdistettyinä. Alemman yksikön 42 leijukerrok-sessa oleva hiukkasmainen materiaali siirtyy oikealle ja se syötetään ulos poistoputken 49 kautta. Yksiköstä 42 putkien 49 kautta poistuneen ilman mukana kulkeutunut hie-25 nojakoinen hiukkasmateriaali siirretään pääkammioon se-• : : koittavaksi pääsumutinkuivainkammiosta alaspäin laskeutu- -;· vaan materiaaliin yhdessä sen hienojakoisen hiukkasmaisen materiaalin kanssa, joka kulkeutuu ylöspäin yksikön 31 leijukerroksesta.

30 Kuivausilman tai muun kaasun syöttämiseksi putkiin 34 ja 47 on esitetty puhaltimet 50a ja 50b. Myös kuumenti-. . met, yhdessä virtauksen säätölaitteiden 51a ja 51b kanssa ; / on esitetty kuivausilman syöttämiseksi sopivan lämpöisenä ja sopivalla nopeudella.

35 Ylläkuvatussa laitteessa on tiettyjä piirteitä, β 85950 jotka on selostettu ja joille 31. joulukuuta 1985 on saatu US-patentti 4 561 192, nimellä Spray Drying Apparatus and Method. Esilläoleva keksintö käyttää yllä kuvatussa laitteessa suodatinlaitteistoa, johon kohdistetaan pneumaatti-5 sesti painepulssi. Suodatinlaitteisto käsittää joukon put-kilevyn 54 varassa olevia suodatinyksikköjä 53, joka levy on sijoitettu kammion 18 ja jatkeen 21 sisätilan väliin. Sopivimmin suodatinyksiköt ovat kuviossa 4 esitetyn kaltaisia pusseja. Näinollen kunkin yksikön 53 suodatinkalvo 10 on kangaspussi 53a, jonka yläpää on kiinnitetty päähän 55 ja sen alapää on suljettu. Levy 54 kannattaa päähän kiinnitettyä laippaa 56, joka on kiinnitetty levyyn pultein tai muilla sopivilla välineillä. Kunkin pään läpi menevä kanava on sopivimmin venturikanava 58.

15 Kunkin suodatinyksikkörivin päällä on putki 59, jossa on poistosuuttimet 61, joista kukin on samassa linjassa allaolevan suodatinyksikön venturikanavan 58 kanssa niin, että se purkautuu pään venturikanavaan. Putket 59 on yhdistetty solenoidikäyttöisiin venttiileihin 62, jotka 20 ovat yhteydessä tulokaasun putkeen 63, johon syötetään paineilmaa. Sähköisesti ohjelmoitu yksikkö (ei esitetty) aktivoi venttiilit määrätyllä tavalla. Venttiilit voidaan esimerkiksi avata ja sulkea aikajärjestyksessä.

Pussimaisissa suodattimissa on tavanomaista, että 25 kangaspussit ympäröivät siseosaa, joka muodostuu esimer-kiksi pituussuuntaisista kouruista tai välin päässä toi-*:* sistaan olevista tangoista, tukeakseen pussia kehän suun- ··* nassa välin päässä toisistaan olevissa kohdissa, kun pussi . menee kasaan päin siseosaa virtaavan väliaineen paineen- 30 vaihteluista johtuen. Suodatus jakson aikana ympäröivän aineen virtaus saa pussin puristumaan päin siseosaa kan-. . kaan taipuessa jonkin verran sisäänpäin siseosan tukemien alueiden väliltä. Kun kohdistetaan pneumaattisesti paine-'·* pulssi, kankaan ne alueet, jotka aiemmin taipuivat sisään- 35 päin, taipuvat ulospäin ajaen poispäin sen ulkopinnalle li 9 85950 suodatusjakson aikana kerääntyneen materiaalin.

Suodatinyksikköihin käytetyn kankaan huokoisuuden tulisi olla sellainen, että se tehokkaasti erottaa ilmavirtauksen kuljettamat hienot hiukkaset virtausvastuksen 5 ollessa mahdollisimman pieni. Sen tulisi myös tehokkaasti karistaa kerääntynyt materiaali ulospäin taipuessaan, kun siihen kohdistetaan pneumaattisesti painepulssi. Erilaisista kokeilluista suodatinkankaista parhaat tulokset on saatu huovitetulla/kudotulla kankaalla, jonka läpäisevyys 10 on yli 1,4 m3/min (50 SCFM) 0,5 W.G. Δ p:ssa. Sellaista kangasta merkitään PE39, ja se on 8 ounce:n polyesteri-huopaa, kalanteroitua, toiselta puolelta lämpöfikseerat-tua, jota valmistaa Bag House Associates, Kansas City, Missouri. Muitakin polyesteri- ja nylonmonofilamenteista 15 tehtyjä kankaita voidaan käyttää, jos ne on kudottu sellaiseksi, että läpäisevyys on suhteellisen suuri, yli 1,4 m3/m (50 SCFM).

Esillä olevan menetelmän toteuttamiseksi olevan laitteen tehtävä käsittää sumutuskuivauksen säätelyn, jon-20 ka kuivauksen tarkoituksena alunalkaen on aiemmin mainittujen tiheiden hiukkasten tuottaminen, joiden kosteuspitoisuus on sellainen, että ne ovat erillään, mutta kosteita pinnasta, joka on tahmea tai kiinnitarttuva, mistä syystä, kun irralliset hiukkaset satunnaisesti törmäävät 25 toisiinsa, ne takertuvat yhteen huokoisiksi ainekasaumik-• : : si. Tavallisesti tämä edellyttää kiinteiden aineiden mää rän ja syöttönopeuden pitämistä sopivassa arvossa, ja käsittelyolosuhteiden, kuten pääkammioon syötetyn kuivausil-man lämpötilan, pääkuivauskammioon virtaavan ilman nopeu-- 30 den, ja sumuttimen tuottamien pisaroiden keskimääräiseen kokoon valvontaa. Optimiarvot tietyn kokoiselle laitteelle ja tietylle syötemateriaalille halutun tiheyksisten kosteiden hiukkasten saamiseksi voidaan helposti määritellä koekäyttämällä laitetta.

35 Oletetaan, että laite on toiminnassa ja syötettävä 10 85950 materiaali on nestemäinen maitoheratiiviste, sumuttimesta tulevat pisarat hajaantuvat kuivausilmaan sumuttimen ja suodatinyksikköjen väliselle alueelle ja alaspäin verkolla 33 olevaa leijukerrosta kohti. Kaaviokuvassa 5 tämä on 5 merkitty vyöhykkeeksi A. Tässä kuvassa on myös esitetty yksi ainoa leijukerrosyksikkö. Vyöhykkeessä A kosteus poistuu pisaroista olennaisesti tasaisella nopeudella tuottaen erillishiukkasia, joiden pinta on kostean tahmea. Tuosta vyöhykkeestä erillishiukkasmateriaali paino-10 voiman vaikutuksesta etenee alaspäin vyöhykkeelle B, joka on verkolla 33 olevan materiaalin aktiivinen leijukerros. Osa hienommasta hiukkasmateriaalista kulkeutuu nousevan ilmavirran mukana vyöhykkeeltä B vyöhykkeelle A, jossa se sekoittuu vyöhykkeellä A tuotettuun erillishiukkasista 15 koostuvaan kosteaan materiaaliin. Tällainen keskinäinen sekoittuminen tapahtuu vyöhykkeiden A ja B välisellä alueella. Kosteutta poistuu lisää vyöhykkeessä B, mutta laskevalla tai vähenevällä nopeudella. Lopputuloksena vyöhykkeessä A tapahtuvasta olennaisesti vakionopeuksisesta kui-20 vumisesta sekä karkeampien että hienompien hiukkasten kosteuspitoisuus on noin 6-12 % (kokonaisuudessaan), jolloin niiden kosteat pinnat ovat kiinnitarttuvat tai tahmeat. Satunnaiset törmäykset hiukkasten kesken vyöhykkeessä A synnyttävät kosteita ainekasaumia, jotka muodostuvat kos-25 teista erillishiukkasista, jotka alunperin muodostettiin Y ’ sumutuskuivauksella, ja joistakin hienommista hiukkasista, :· jotka leijukerroksesta tuleva ilmavirta kuljettaa ylös päin. Osan hiukkasista, sekä yhteenkasautuneista että erillään pysyneistä, kuljettaa ilmavirta suodatinpusseis-... 30 ta muodostuvaan vyöhykkeeseen C ja ne asettuvat suodatin-kalvoille. Tällainen materiaali erotetaan ilmavirrasta ja . . se asettuu kankaisten suodatinpussien pinnalle niinä het- *· / kinä, jolloin yksikköihin ei kohdisteta painepulssia. Suo- ’·* ' datinkankaille kerääntyvä materiaali muodostaa huokoisia » 35 kerroksia, jotka käsittävät huokoisten ainekasaumien ta- • · · • · · • · · * 4 » · « 11 85950 paan yhteenliimautuneita hiukkasia. Kangaspussin pinnalla ollessaan materiaali on taipuvainen kasautumaan ja kuivumaan lisää kangaspussin läpi virtaavan kuivausilman ansiosta. Kohdistettaessa yksikköön lyhyt painepulssi pussi 5 taipuu ja laajenee vastakkaissuuntaisista paineenvaihte-luista johtuen, jolloin kerääntynyt materiaalikasauma siirtyy poispäin pudotakseen painovoiman vaikutuksesta suodatinvyöhykkeen C alapuolella olevalle alueelle. Tällainen materiaali koostuu vaihtelevankokoisista palasista 10 yhteenkasautunutta materiaalia. Osa tästä materiaalista hajaantuu kuivausilmaan vyöhykkeissä A ja D sekoittuakseen painovoiman vaikutuksesta vyöhykkeestä A alaspäin laskeutuvaan kosteaan materiaaliin, joka todennäköisesti päätyy kakkoskuivaajan 31 leijukerrokseen. Osa materiaalista voi 15 myös pudota suodatinpusseista ja asettua sille osalle lei-jukerrosta, joka sijaitsee suodattimien alla. Materiaalin sekoittuminen vyöhykkeessä A ja leijukerroksessa aiheuttaa jonkin verran hankautumista rikkoen joitakin ylisuuria suodattimista irtautuneita palasia ja aikaansaaden tuot-20 teen, joka yhteenkasautuneiden jyvästen koon ja tilavuus-painon suhteen on suhteellisen homogeeninen. Kuten aiemmin mainittiin voidaan tuote edelleen kuivata yksikössä 42.

Edelleen materiaalin siirtyessä poispäin suodatin-kalvolta kalvolle asettuneen materiaalin kosteuspitoisuu-25 den aleneminen haihtumalla vähentää materiaalin liimautu-vuutta tai tahmeutta, varsinkin silloin kun materiaalissa on yksi tai useampi kiteytyvä komponentti, kuten laktoosi, joka on taipuvainen kiteytymään lisää suodatinkalvon pinnalla ollessaan. Tämä pyrkii edistämään tällaisten materi-..· 30 aalien siirtymistä kun pulssi taivuttaa kalvoa.

Tavallisesti suodatinyksikköjen kangaspussien poik- . . kisuuntainen paineenalennus ei saisi olla suurempi kuin : 2 ; 127 kg/m (5" vesipatsas). Kohdistettaessa painepulsseja suodatinyksikköihin, hyvät tulokset saatiin käyttämällä / .: 35 0,1-0,2 s pituisia pulsseja, pulssien välisen suodatusjak- i2 85950 son ollessa 15-90 s.

Kaaviokuva 5 osoittaa ne vyöhykealueet A, B, C ja D, joihin yllä viitattiin. Vyöhykkeen A yläosa on sumuttimen ja suodatinvyöhykkeen C välissä. Alempi sekoittumis-5 vyöhyke D jatkuu leijukerrosvyöhykkeeseen B, joka ulottuu kuivaimen koko pituudelle. Vyöhyke C saa materiaalinsa molemmista vyöhykkeistä A ja D.

Kuten kuviossa 5 on esitetty, leijukerroskuivain 42 voidaan jättää pois edellyttäen, että leijukerrosyksikön 10 31 koko ja kuivaus- ja jäähdytyskapasiteetti on riittävä sellaisen lopputuotteen aikaansaamiseksi, jolla on halutun kaltainen pieni kosteuspitoisuus. Myös silloin kun yksikön 31 kapasiteetti ei riitä, voidaan kuivauskaasun lämpötilaa ja virtausnopeuksia säätää, jotta yksi ainoa leijuker-15 rosyksikkö 31 voisi tuottaa halutun kosteuspitoisuuden lopputuotteelle. Muissa laitekokoonpanoissa voidaan käyttää sopivaa kakkoskuivaajaa viimeistelykuivaukseen, kuten esimerkiksi erillistä leijukerroskuivaajaa, joka on koteloitu verkon yläpuolelta. Leijukerroksen yläpuolinen tila 20 voidaan yhdistää yhdellä tai useammalla putkella sekoittumis vyöhykkeeseen D, hienojakoisen hiukkasmateriaalin palauttamiseksi .

Kuvion 6 muunnoksessa on leijukerrosyksikkö 62, jonka toisessa päässä on jatke 63. Kuivausilma syötetään 25 putkiin 64 ja jäähdytysilma yksikön jatkeosassa oleviin putkiin 65.

Keksinnön uskotaan sopivan sellaisten materiaalien syöttämiseen, jotka voidaan sumutuskuivata sellaisten tiheiden hiukkasten muodostamiseksi, jotka ovat tahmeita : : : 30 kuivausjakson yhdessä vaiheessa, jossa hiukkasilla on olennainen kosteuspitoisuus (esim. 6-12 %). Erityisesti voidaan mainita tuoteryhmä, johon kuuluvat muunnetut tai .·. : muuntamattomat heratuotteet, rasvattomat ja rasvapitoiset I..1 maidot, ja niiden seokset. Muunnettu hera on heraa, josta 35 osa tai kaikki laktoosi on poistettu, ja proteiiniton he- • · · • ♦ 1 I: · i3 85950 ra. Esimerkkeihin ei-maitotuotteista kuuluvat hedelmä- ja vihannesmehut (esim. sitrusmehut), sokeri (esim. sakkaroosi), liuokset, jotka voivat sisältää muita dispergoitunei-ta kiinteitä vihannesperäisiä komponentteja, ja dekstrii-5 ni- ja laktoosiliuokset, tai niiden seokset. Keksintö soveltuu myös ainejoukolle, joka muodostuu emulsioista, jotka sisältävät suuria määriä rasvoja tai öljyjä (yli 90 % tai enemmän), kuten jauhemuodossa olevaa voita tai kermaa, jauhemaisia margariineja, juustoja, leivänpäällysteitä, 10 dippikastikkeita, jne. Tällaisten materiaalien rasvasisältö toimii koossapitäjänä. Yleisesti määriteltynä kuivattava materiaali voi olla yksi ainoa aine liuoksena, tai dis-pergoituneena kiinteässä muodossa, tai tällaisten aineiden seoksena. Sen yhtenä komponenttina täytyy olla haihtumaton 15 aine, joka muuttuu tahmeaksi tai kiinnitarttuvaksi tai koossapysyväksi jossain vaiheessa nestettä poistettaessa tai sitä sumutettaessa. Tahmeuden tulisi olla sellaista, että se kykenee muodostamaan tiheiden pallomaisten hiukkasten kesken kiinnipysyviä liitoksia, jotka kuivatussa 20 lopputuotteessa tukevasti sitovat hiukkaset yhteen jyväs-mäisiksi huokoisiksi ainekasaumiksi.

Silloin kun halutaan pienentää kuivatun lopputuotteen massatiheyttä, voidaan nesteen syöttökohtaan jatkuvasti johtaa kaasua kontrolloidun ilmastusasteen aikaan-25 saamiseksi. Tämä lisää lopputuotteen tilavuutta. Se myös aikaansaa solumaisen ainekasaumista koostuvan tuotteen.

Seuraavaksi esitetään esimerkki keksinnöstä. Val-mistettiin rakenne 10 kammion 18 muodostamiseksi, jonka päätyseinien 12 ja 13 väli oli noin 11 m (36 ft) pitkä. 30 Rakenteen korkeus pääliseinästä 14 kuivausyksikköön 31 yhdistettyyn alapäähän oli noin 9 m (30 ft). Kuivausyk-sikkö 31 oli leijukerroskuivain, ja lisäkuivausyksikkö 42 : oli samanlainen. Suodatinyksiköt oli järjestetty riveihin, pussien tai putkien kokonaismäärän ollessa 430. Suodatin-35 yksiköihin kohdistettavien painepulssien tuottamiseen käy- • # · » » · i4 85950 tettiin erillisiä pulsoventtiilejä 62, ja venttiilit 62 aktivoiva sähköpiiri asetettiin tuottamaan pulssi riveihin peräkkäin, pulssin keston ollessa 0,2 s ja pulssien välisen suodatusjakson ollessa 60 s. 160 °C (320 eF) lämpöistä 5 kuivausilmaa tuotiin kuivauskammioon putken 16 kautta, virtausnopeuden ollessa n. 8015 m/min (45 000 SCFM). Pois-totila 21 kytkettiin puhaltimen 22 imupuolelle. Paineen-pudotus kunkin suodatinyksikön kangasmateriaalin poikki- suunnassa suodatusjakson aikana vastasi keskimäärin 102 2 10 kg/m (4,0" vesipylvästä). Pastöroitu hera, jonka kiinto-ainepitoisuus oli n. 52 %, syötettiin noin 71 eC (160 eF) lämpötilassa paineenalaisena sumuttimeen 24, tiiviistä pisaroista muodostuvan sumun tuottamiseksi, jotka pisarat sumutettiin kuivausilmaan ja jotka lopuksi asettuivat yk-15 sikköön 31, kosteuspitoisuuden ollessa 8-10 %. Myös 107 eC (225 °F) ilmaa syötettiin putkiin 34 ja 47 nopeudella 2048 m^/min (11 500 SCFM), ja tämä ilma yhdessä yksikön 31 tä-rytyksen kanssa piti leijukerroksen noin 10 cm:n (4") korkuisena verkolla 33. Yksikön 31 kuviosta 1 nähtynä vasem-20 manpuoleisesta päästä ulostuleva materiaali johdettiin yksikön 42 syöttöpäähän kosteuspitoisuuden ollessa noin 5-6 %. Putkesta 47 2672 m^/min (15 000 SCFM) tuleva lisäilma kuivasi yksiköstä 42 ulostulevan heran niin, että kosteuspitoisuudeksi jäi 3 %. Tämä materiaali käsiteltiin sitten 25 viimeistyslaitteessa, jolloin jyvästen koko oli noin 0,25- 1,9 cm (0,10-0,75"). Jyväset olivat ainekasaumina, jotka muodostuivat pallomaisista, tiheistä yhteenliimautuneista hiukkasista. Tämän materiaalin tilavuuspaino oli noin 300 g/1. Vertailun vuoksi, Peeblesin patentin 2 835 586 mukai-30 sen kiinteästä herasta muodostuvan agglomeroituneen pika-tuotteen tilavuuspaino on noin 150g/l. Kahden tällaisen tuotteen välinen tiheysero johtuu siitä, että kun tuote tehdään esillä olevan keksinnön mukaisesti, hiukkaset, joista agglomeroituneet jyväset muodostuvat, ovat it-35 sessään suhteellisen tiheitä, erotukseksi Peeblesin mene- • · · « « • « « • « • · « » 15 85950 telmällä tehtyjen agglomeroituneiden jyvästen kevyemmistä yksittäisistä hiukkasista, jotka ovat onttoja tai rikkoutuneita pallosia. Kun keksinnön kohteena olevan tuotteen agglomeraatit hajotettiin massaa murskaamalla, tiheys kas-5 voi. Laitteen kapasiteetti oli suhteellisen suuri, noin 3630 kg (8000 pounds) kuivaa heraa tunnissa. Energiankulutus oli suhteellisen alhainen, noin 100 kWh käsiteltyä tuotetonnia kohti. Tähän sisältyi pieni määrä käytettyjä lisälaitteita, nimittäin sykloni, johon tuote pneumaatti-10 sesti kuljetettiin ja lajittelumylly syklonijätteiden käsittelemiseksi ennen tällaisen materiaalin uudelleenkier-rätystä yksikön 31 leijukerrokseen.

Edelläkuvatun esimerkin mukaisesti kuivatut hera-tuotteet, rasvaton kuivamaito, kirnupiimä ja muut maito-15 tuotteet eivät juurikaan ole hygroskooppisia, toisin sanoen ovat stabiileja ilmakehän kosteuden suhteen. Maitotuotteissa, joissa on melkoisesti laktoosia, pääosa kuiva-tuotteen laktoosista on kiteisen alfamonohydraatin muodossa.

20 Liitteenä oleva taulukko 1 antaa tietoja eräistä laitteen ja menetelmän koekäytöistä, jolloin käsiteltiin tuoreheraa, heraproteiinitiivistettä, kirnupiimää, ja rasvatonta kuivamaitoa (NDM). Liitteenä oleva taulukko n:o 2 antaa näissä koeajoissa saatujen tuotteiden fysikaaliset 25 ominaisarvot.

Γ.; Tilavuuspainoa lukuunottamatta taulukon 2 muut ar vot on saatu koemenetelmillä, jotka on kuvannut ja julkaissut American Dry Milk Institute, Inc., 130 North Franklin Street, Chicago, II. 60606, julkaisun ollessa 30 Bulletin 916 (korjattu 1971) nimeltään "The Standards for : Grades of Dry Milk Including Methods of Analysis".

Tilavuuspainon määritysmenetelmät olivat seuraavan--'· f laiset. Asetettiin riittävä määrä seulottuja hiukkasia 250 ml:n asteikolla varustetun mittalieriön täyttämiseksi 200 • 35 ml:n mittaviivaan asti. Irtomassan tiheydet määritettiin i6 85950 punnitsemalla 200 ml:n hiukkasten paino (ts. paino gram- 3 moissa jaettuna 200 cm :11a on sama kuin tilavuuspaino).

Hiukkastiheyden määritysmenetelmä oli seuraava. Keskimääräistä hiukkastiheyttä (g/m^) vastaa keskimääräi-5 nen hiukkasten paino jaettuna hiukkasten tilavuudella. Näinollen useat huokoiset hiukkaset antavat pienemmän hiukkastiheyden kuin vähemmän huokoiset hiukkaset. Selostetun kaltaisen koemateriaalin keskimääräinen hiukkasti-heys mitattiin laitteella Beckman Model n:o 930 ilmanver-10 tailupyknometri. Ilmanvertailupyknometriä käyttäen keskimääräinen hiukkastiheys määrätään yhtälöllä: 3 keskimääräinen hiukkastiheys (g/cm )= näytteen paino (g) 3 laitteen lukema(cm ) 15

Vyöhyke A, johon viitataan taulukossa n:o 1 on siten määritetty kuvion 5 vyöhyke.

Taulukoissa 1, 2 ja 3 tulostetut koeajot tehtiin esimerkissä 1 selostetulla kuivainrakenteella. Taulukoissa 20 ilmoitetut koeajot ja tiedot antavat lisäesimerkkejä, joissa tuorehera, heraproteiinitiiviste, kirnupiimä ja rasvaton kuivamaito käsiteltiin kuivatuotteiden saamiseksi. Kuivaa kirnupiimää pidettiin ainutlaatuisena proteii-nisisältönsä suhteen, joka oli helposti veteen liukeneva. 25 Hakijan tietämän mukaan muilla menetelmillä valmistetun kuivan kirnupiimän proteiinipitoisuus on dispergoitavissa ' mutta ei juurikaan liukene veteen. 1 li I * i7 85950 TAULUKKO NO, 1

ESILLÄOLEVALLA PROSESSILLA TUOTETUT MAITOTUOTTEET KITEYTYNEEN LAKTOOSIN PROSENTUAALINEN OSUUS, KOSTEUSPITOISUUS (M.C.) JNE. ERI MENETELMILLÄ VALMISTETTUJEN TUOTTEIDEN KOSTEUSPITOISUUDET PROSENTTEINA

KUIVATTU TUOTTEEN M.C. TOLUEENITISLAUK- M.C. 65°C (%)M.C. HYG- TUOTE KOKONAIS- SELLA TYHJÖ ALFALAK- ROS- JA LAKTOOSI % UUNI TOOSIMO- KOOP-

KÄYTETTY - VARSINAINEN LOPULLINEN LOPULLINEN NOHYD- PISUUS

MENETELMÄ HYDRAATIN M .C. VYÖHYKE KUIVAUS_KUIVAUS RAATTINA 12 MAKEA KUIVA 72,0 % 9,40 5,42 1,91 3,51 6,4 HERA M.C. 3,6 % (97,5 %) HERAPROTE- 48,0

UNI

TIIVISTE 11 2,4 MATALA M.C. 5,37 3,93 3,83 0,10 13,1 VARSINAISESSA (4,2%)

VYÖHYKKEESSÄ A

KORKEA M.C. 9,12 4,46 2,63 1,83 4,8

VARSINAISESSA

VYÖHYKKEESSÄ A (76,3%) KIRNUPIIMÄ 50,0 2.5 MATALA M.C. 6,55 3,66 3,22 0,44 15,1 VARSINAISESSA (17,6%) VYÖHYKKEESSÄ A ' KORKEA M.C. 9,17 4,89 3,60 1,29 9,9

VARSINAISESSA

VYÖHYKKEESSÄ A (51,6%) . RASVATON 52,0 3,2 3,2 3,05 0,15 16,6

•:1 KUIVAMAITO

·1:1: yksi kuivaus- 2,6 (6,0%) * YKSIKKÖ "" RASVATON 52,0

KUIVAMAITO

2.6 *··1- MATALA M.C. 6,83 2,50 2,39 0,11 15,8 :Y: VYÖHYKE A (4,2%) KORKEA M.C. 9,15 5,09 3,26 1,83 10,6 VYÖHYKE A (70,4%) *i Valmistettu ultrasuodattamalla juustoherasta proteiinitiivistejakeen *«1 1 tuottamiseksi.

;2 3.1 12 Hygroskooppisuus - lopullinen kosteuspitoisuus ylläkuvatuissa olosuhteis-sa kosteassa ilmassa olon jälkeen, katso julkaisusta Analytical Methods ·...1 For Dry Milk products by A/S Niro Atomizer, neljäs painos, 1978 2 · · • 1 « • · · 3 • · • · ♦ · · is 85950 TAULUKKO WO. 2 MAITOTUOTTEIDEN FYSIKAALISET OMINAISUUDET,

JOIHIN KEKSINNÖN KOHTEENA OLEVALLA KUIVAUSMENETELMÄLLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA

KUIVA TUOTE LIUKOISUUS- HIILTYNEET KUIVATUOT- TILAVUUS HIUKKAS-

INDEKSI HIUKKASET TEEN DIS- PAINO TIHEYS

PERGOITU-

VUUS

HERAPROTEIINI-TIIVISTE

ERÄ 237IA 0,1 <LEVYB NA 0,393 1,28 ERÄ 706H 0,2 <LEVYB 0,314 1,20 KIRNUPIIMÄ A. ERÄ 44 0,1 LEVYÄ 94,2 0,628 1,35 C. ERÄ 44 <0,1 LEVYÄ 92,9 0,633 1,37 A. ERÄ 46 B.

NDM KUIVAIN 6 0,3 LEVYÄ 96,9 0,640 1,32 T-66 C-7/6/85 NDM KUIVAIN 4 0,2 LEVYÄ 71,3 0,495 1,05

YKSIVAIHEINEN

KUIVAUS

KUIVA MAKEA HERA

KUIVAIN 6,09/26 0,1 LEVYÄ 98,6 0,646 1,40 i9 85950 TAULUKKO 3 KOE KANGASSUODATTIMELLA PAINEENPUDOTUS (Δρ) ERI ILMATILAVUUKSILLA NOPEUS JA ILMA-KANGAS-SUHDE (A/C) ERI TUOTTEILLE KÄYTTÄEN 430 SUODATINPUSSIA, KUNKIN HALKAISIJA 5" PITUUS 12', KDKDNAISOTSAPINTA 6754 SQ. FT.

KUIVATTU SUMUTUS- LEIJU- KOKO- A/C Δρ SUHTEELLI -

TUOTE KUIVAUS- KERROS NAIS SUHDE SUODATTI- NEN

KIINTOAINE- VYÖHYKE VYÖHYKE SCFM SCFM MEN POIKKI STABIILI-

PITOISUUS % SCFM SFCM TUUMAA W.G. SUUS

SYÖTEMATERI-AALISTA

KUIVA, MAKEA 55,000 25,000 80,000 11,84 4,5-5,5 Stabiili HERA (50-55 %) (tai enem män) 40.000 25,000 65,000 9,62 3,5-4,0 Stabiili HERAPROTEIINI- 55,000 25,000 80,000 11,84 5,0-6,5 Marginaali- TIIVISTE nen (35-40 %) 40,000 25,000 65,000 9,62 4,0-5,0 Stabiili

Nopeasti NDM 55,000 25,000 80,000 11,84 10+ & Up Epästabiili (35-38 %) 40,000 25,000 65,000 9,62 9-10+ Epästabiili 30.000 20,000 50,000 7,40 5-6,0 Stabiili " ~ — Nopeasti KUIVA 55,000 25,000 80,000 11,84 10+ & Up Epästabiili KIRNUPIIMÄ 40,000 25,000 65,000 9,62 9-10+ Epästabiili (30-38 %) 30,000 20,000 50,000 7,40 5-6,5 Stabiili . Tuotetiedot ja ominaisuudet, kts. taulukot 1 ja 2 + · * ψ I»·

Claims (9)

20 85950

1. Menetelmä irrallisen kuivatun materiaalin tuottamiseksi sellaisista nestemäisistä ravintomateriaaleis-5 ta, jotka sisältävät kiinteitä aineosia, menetelmän käyttäessä hyväksi pitkänomaista kammiota (10), jossa on välineet (16, 16a, 16b, 21, 22) kuivauskaasun syöttämiseksi ja poistamiseksi ja väline (24) nestemäisen ravintomateri-aalin syöttämiseksi sumupisaroina kammion toisen päädyn 10 lähelle, jossa menetelmässä a. suihkutetaan nestemäinen syötemateriaali sumupisaroina kammion (18) yhteen osaan, b. hajotetaan pisarat kuivauskaasuun kosteuden haihduttamiseksi varsinaisessa sumutuskuivausvyöhykkeessä 15 (A), jolloin muodostuu takertuvapintaisista kosteista ir rallisista hiukkasista koostuva dispersio, c. pannaan tällaiset kosteat irralliset hiukkaset muodostamaan huokoisia agglomeraatteja hiukkasten välisien satunnaisten törmäyksien avulla, 20 d. pakotetaan agglomeraatit kulkemaan alaspäin pai novoiman vaikutuksesta ja sekoittumaan agglomeraateista muodostuvaan vaakasuoraan leijukerrokseen (B) kammion (18) alaosassa, e. kuivataan leijukerroksessa (B) olevia agglome- :·. 25 raatteja lisää ohjaamalla kuivauskaasu ylöspäin kerroksen (B) läpi, f. imetään pois kaasua kammion (18) toisesta osasta, joka on siirretty vaakatasossa mainitun ensimmäisen osan suhteen, ja sijaitsee kammion (18) toisen pään lähel- 30 lä leijukerroksen yläpuolella, tunnettu siitä, että g. ohjataan poistettava kaasu läpi suodatinkalvojen (53a), jolloin poistokaasuun hajaantuneet kiinteät hiukkaset kerääntyvät niille, kerääntyneiden kiinteiden hiukkas- 35 ten käsittäessä osaksi ensinmainitusta osasta (A) tulleita 2i 85950 ja ensinmainitun osan ja leijukerroksen (B) väliseltä alueelta (D) tulleita kosteita hiukkasia ja agglomeraatte-ja, h. pannaan suodatinkalvoille (53a) kerääntyneet 5 kiinteät hiukkaset muodostamaan lisää agglomeraatteja ja tuottamaan kerrostumia, jotka ovat huokoisia ja jotka sisältävät huokoisia ainekasaumia, i. taivutetaan suodatinkalvoja (53a) jaksottaisesti, jolloin kalvoille (53a) kerääntyneet kiinteät hiuk- 10 kaset irtautuvat toistuvasti, j. hajotetaan irtautuneet kiinteät hiukkaset kui-vauskaasuun ja saatetaan ne sekoittumaan leijukerrokseen (B), ja k. poistetaan lopullinen tuote leijukerroksen (B) 15 toisesta päästä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivaus ensinmainitussa osassa (A) tuottaa sekä karkeita että hienoja hiukkasia, joilla on riittävä jäännöskosteus niiden pinnan muuttamiseksi 20 tahmeaksi hienojen hiukkasten kerääntyessä suodatinkal voille (53a).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerros (B) sijaitsee sekä ensinmainitun osan (A) alapuolella, jonne syötemate- 25 riaali syötetään sumupisaroina, että mainitun toisen kam-mionosan (18) alapuolella, josta kaasu imetään pois.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäinen ravintomateri-aali valitaan ryhmästä, johon kuuluvat muuntamaton mai- 30 tohera, rasvaton ja rasvainen maito, ja niiden seokset.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijukerroksen (B) muodostava materiaali pannaan siirtymään leijukerroksen toista päätä kohti.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 22 85950 tunnettu siitä, että suodatinkalvot (53a) ovat pussimaisia ja kalvoihin (53a) kohdistetaan pneumaattisesti painepulssi niiden taivuttamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kuivauskaasu kulkiessaan ylöspäin leijukerroksen (B) läpi kuljettaa mukanaan osan hienojakoista materiaalia leijukerroksesta (B) mainitulle kammion (18) välivyöhykkeelle, ja saa osan materiaalista sekoittumaan suodatinkalvoille (53a) kerääntyneeseen mate-10 riaaliin.

8. Laite irrallisen kuivatun materiaalin tuottamiseksi nestemäisistä syötemateriaaleista, joilla on taipumus tulla tahmeiksi kuivattaessa, tunnettu siitä, että laite käsittää 15 a. vaakasuunnassa pitkänomaisen rakenteen (10), joka muodostaa pääkuivauskammion (18), b. laitteen nestemäisen syötemateriaalin syöttämiseksi pisaroina kammion (18) ensimmäiseen yläosaan, joka on rakenteen (10) toisen pään lähellä, 20 c. laitteen (16, 16a, 16b) kuivauskaasun syöttämi seksi kammion (18) mainittuun yläosaan, jolloin syötemate-riaalipisarat hajaantuvat kuivauskaasuun kuivuen, d. leijukerroksen tapaisen kuivausyksikön (31), joka sijaitsee kammion (18) alapään alapuolella sulkien 25 sen ja ollen avoin sitä kohti olennaisesti kammion koko vaakasuuntaisen pituuden matkalta, jolloin leijukerroskui-vausyksikkö (31) vastaanottaa pääkuivauskammion läpi alaspäin etenevän materiaalin, e. joukon suodatinyksikköjä (53), jotka sijaitse-30 vat kammion (18) toisessa yläosassa, joka on rakenteen (10) toisen pään lähellä, kunkin mainitun suodatinyksikön (53) käsittäessä suodatinkalvon (53a), yksikköjen (53) suodatinkalvojen (53a) ollessa sijoitettu kammiosta (18) . : tulevaan kaasuvirtaukseen, jolloin hienojakoiset hiukkaset 35 kerääntyvät suodatinkalvoille, 23 85950 f. välineet suodatinyksikköjen (53) kalvojen (53a) taivuttamiseksi aika ajoin, jolloin kerääntyneet hienojakoiset hiukkaset toistuvasti irtoavat, irronneen hienojakoisen materiaalin kulkeutuessa alaspäin ja sekoit- 5 tuessa leijukerrosyksikössä (31) olevaan, ensimmäisestä osasta tulleeseen materiaaliin, g. välineet kuivauskaasun syöttämiseksi leijuker-rosyksikköön (31), h. välineet kuivatun, irrallisen materiaalin pois-10 tamiseksi leijukerrosyksikön (31) toisesta päästä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että suodatinyksiköt (53) ovat pussi-maisia, kunkin yksikön kalvon (53a) ollessa taivutettu pneumaattisen pulssin aikaansaavalla laitteella. 15 24 85950