FI85886C - Ett avledningselement i en pappersmaskins inloppslaoda. - Google Patents

Description

1 85886

PAPERIKONEEN PERÄLAATIKON JÄTTÖELEMENTTI

Keksintö liittyy parannuksiin paperikoneen perälaatikois-sa ja tarkemmin sanottuna parannuksiin perälaatikoiden huuliaukkokammioissa, sekä parannettuun jättöelementtiin , 5 joka ulottuu vapaasti kohti huuliaukkoa ja on ylävirran puoleisesta päästään ankkuroitu itseasettuvaksi sekä ylläpitämään vähäistä pyörrettä huuliaukon kohdalla olevassa sulpussa.

Tämä keksintö on parannus keksintöömme, joka esitetään 10 FI-hakemuksessamme No 84 4059, ja jonka sisältö on oheistettu viitteenä.

Ajatus perälaatikon huuliaukkokammiossa olevasta, vapaasti liikutettavasta ja itseasettuvasta jättöelementistä esitettiin ensimmäiseksi US-patentissa 3,939,037. Erääs-15 sä toisessa US-patentissa Re 28,269 esitetään jättöele-mentit, jotka ulottuvat perälaatikosta huuliaukkoon. Nämä jättöelementit pystyvät kehittämään tai ylläpitämään pienimittaista pyörteilyä huuliaukkoa kohti ja sen kautta virtaavassa paperisulpussa. Edellä mainittujen patent-20 tien ajatuksia voidaan myös käyttää niiden etujen ja toiminnan hyödyntämiseksi monikerroksista paperia valmistavassa koneessa, jossa ominaisuuksiltaan toisistaan poikkeavia sulppuja syötetään jättöelementtien vastakkaisilla puolilla oleviin kammioihin, elementtien ulottuessa 25 perälaatikosta huuliaukkoon.

Varjopuolena edellä olevien patenttien piirteitä käyttävässä perälaatikkorakenteessa on ollut, että laitteet pyörteilyn kehittämiseksi kuitususpensiossa kuitujen dis-pergointia varten ovat olleet vain verrattain suurimit-30 täisiä laitteita. Sellaisilla laitteilla voidaan kehittää pienimittaista pyörteilyä lisäämällä kehittyneen pyörteilyn voimakkuutta. Sen vuoksi siirtyy pyörteily- 2 85886 energia suurimuotoisesta pienimuotoiseksi ja mitä suurempi voimakkuus on, sitä suurempi on energiansiirto, ja siten, sitä pienempi on ylläpidetty pyörteily. Tästä voimakkaasta suurimittaisesta pyörteilystä aiheutuu kuiten-5 kin myös haittaa, nimittäin viirapöydäl1 e kehittyvät suuret aallot ja pinnan vapaa sekoittuminen.

Sen vuoksi on pääsääntönä perälaatikon suorituskyvyssä ollut, että dispersioaste ja pyörteilyn määrä perälaatikon purkausaukossa olivat läheisessä suhteessa toisiinsa, 10 toisin sanoen, mitä voimakkaampi pyörteily, sitä parempi di spers i o.

Valittaessa perälaatikon rakennetta tämän rajoittavan ehdon puitteissa voidaan valita äärimmäisyydet, joko rakenne, joka saa aikaan voimakkaasti pyörteilevän ja hy-15 vin dispergoituneen virtaaman tai rakenteen, joka disper-goi heikosti pyörteilevän ja huonosti dispergoituneen virtaaman. Koska sekä erittäin voimakas että erittäin vähäinen pyörteisyys (sekä siitä seurauksena oleva huono dispersio) aiheuttivat virheitä arkin muodostumisessa ta-20 soviira koneessa, pyrkii perälaatikon suunnittelu näiden kahden äärimmäisyyden väliseen kompromissiin. Tämä tarkoittaa sitä, että pääasiallinen päämäärä perälaatikon suunnittelussa on ennen itseasettuvan elementin kehittämistä ollut kehittää pyörteily, joka on riittävän voima-25 kas dispersiota varten, mutta joka on riittävän vähäinen vikojen välttämiseksi vapaassa pinnassa muodostusvaiheen ai kana.

On selvää, että paras mahdollinen kompromissi tulisi olemaan erilainen eri paperikoneille, sakeuksille, tasovii-30 rapöytärakentei11 e, konerakenteille, konenopeuksilie jne. Koska nämä kompromissit lisäksi aina huonontavat parasta mahdollista dispersiota ja/tai parasta mahdollista vir-tauskuviota tasoviiral1 a, voidaan todeta, että perälaatikon rakenteessa on nykyään runsaasti parantamisen va-35 raa. Vaikkakin tässä viitataan muodostamiseen tasovii- 3 85886 ralla, on selvää, että tämän keksinnön ominaisuudet ja tekniikan tason käsitellyt puutteet ovat voimassa myös k a k s o i s v i i r o i h i n nähden.

Edellä mainittujen patenttien ainutlaatuinen ja uusi 5 yhdistelmä tekee mahdolliseksi syöttää paperikoneen muo-dostuspinnal1 e sulppuliete, jonka kuidut ovat voimakkaasti dispergoituneita ja jonka pyörteily virtaamasuulak-keessa on vähäistä. Näissä olosuhteissa on kuitujen dispersio vähäistä, mikä ei vaikuta niin huonontavasti kuin 10 se pyörteilevä dispersio, jonka tavanomaiset perälaatik-korakenteet saavat aikaan. On todettu, että suurimittaisen pyörteisyyden puute estää kuitujen uuden kokonais-höytyi1 emi sen, koska höytyi1 eminen on ensi sijassa seuraus pienimuotoisen pyörteilyn vaimentumisesta ja suuri-15 muotoisen pyörteilyn jatkumisesta. Dispersion ylläpitäminen tasoviiran virtauksessa johtaa siten suoraan parempaan muodostukseen.

Menetelmä, jolla voidaan saavuttaa edellä oleva, toisin sanoen saada aikaan pienimuotoinen pyörteily ilman suu-20 ria pyörrevirtoja, on ohjata kuitususpensio läpi järjestelmän, jossa on yhdensuuntaisia, konesuuntaan nähden poikittaisia kanavia, joiden yhdenmukainen koko on pieni, mutta joiden prosentuaalinen avoin pinta-ala on suuri. Kumpikin näistä ehdoista, yhdenmukainen pieni kana-25 vakoko ja suuri avoimen poistopinta-alan osuus ovat välttämättömiä. Siten ovat kanavavirrassa kehittyneiden suu-rempimittaisten pyörteisyyksien koot samaa luokkaa kuin yksittäisten kanavien syvyys säilytettäessä yksittäiset kanavasyvyydet pieninä, ja seurauksena oleva pyörteisyys 30 on vähäistä. Tärkeätä on, että avoimen poistoalueen osuus on suuri, jotta virtaamavyöhykkeeseen ei kehittyisi suurimittaista pyörteilyä. Tämä tarkoittaa sitä, että kanavien ulostulojen välillä olevat suuret umpinaiset alueet aiheuttaisivat suurimittaisen pyörteen näi-35 den alueiden vanavedessä. j 4 85886

Sen vuoksi on virtauskanavan muututtava tämän ajattelutavan mukaan suurikokoisesta sisäänmenosta pienikokoiseen ulostuloon. Tämän muutoksen tulisi tapahtua huomattavan etäisyyden matkalla, jotta sisäänmenorakenteen va-5 navedessä kehittyneet suurimittaiset karkeat virtaushäi-riöt voisivat pienetä halutuksi vähäisemmäksi pyörteeksi. Kanavien välinen alue lähestyy mittaa, joka sillä on oltava uiostulopäässä. Tämä ajatus samanaikaisesta supistumisesta on tärkeä osa keksintöä. Tätä ajattelutapaa käy-10 tetään meidän edellä mainitun hakemuksemme mukaisissa opetuksissa, ja tarjottavana on jättöelementti, jolla on muita parannettuja ominaisuuksia.

Määrätyissä olosuhteissa eivät pienimuotoisen pyörteisyy-den aikaansaamiseksi käytetyt jättöelementit ole ehdotto-15 masti vakaita. Koneen poikittaissuunnassa vaikuttavat lyhytaikaiset paineet pyrkivät taivuttamaan jättöelementtiä konesuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa ja aiheuttamaan paperin yhdenmukaisuudessa vaihteluita tässä suunnassa. Muodonmuutosten vastustus pitkin jättöelementtien 20 koneensuuntaista pituutta saattaa aiheuttaa vähäisiä poikkeamia jättöelementin jättöreunan pinnoista virtaavan sul-pun yhdenmukaisessa nopeudessa. Määrätyissä toimintaolosuhteissa saattaa esiintyä staattista tai dynaamista epävakaisuutta ja riippuen hydrodynaamisista voimista voi-25 daan saavuttaa resonanssitaajuudet. On käynyt ilmi, että inertia- ja hydrodynaamiset kytkimet voivat murtua, jos massa ja jättörakenne jakautuvat sopivasti, niin että massan ja jäykkyyden jakautuminen ovat tärkeitä.

Sen mukaisesti on tämän keksinnön eräänä päämääränä saa-30 da aikaan parannettu jättöelementtirakenne, jossa vältetään epäkohdat, joita esiintyy määrätyissä toimintaolosuhteissa aikaisemmin saatavana olevissa rakenteissa. Erityisesti on päämääränä saada aikaan jättöelementti, jonka laminaattirakenteen avulla aikaansaadut fysikaali-35 set taivutusominaisuu det muuttuvat ylävirran puoleisesta i i i 5 85886 päästä alavirran puoleiseen päähän. Tässä käytettynä tarkoitetaan konesuunnalla perälaatikon läpi virtaavan sulpun virtaussuuntaa ja konesuuntaan nähden poikittainen suuntaus on kohtisuorassa tähän nähden. Isotrooppisten ainei-5 den ominaisuudet ovat samat kaikkiin suuntiin ja aniso-trooppisten aineiden ominaisuudet ovat erilaiset koestet-tuina erisuuntaisia akseleita pitkin.

Keksinnön mukaisen ratkaisun tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista. Keksinnön periaatteiden mu-10 kaan saavutetaan rakenteelle asetetut päämäärät käyttämällä itseasettuvaa jättöelementtiä, jonka rakenteellinen jäykkyys konesuunnassa on suurempi ylävirran puoleisessa tai kiinnityspäässä, ja rakenteellinen jäykkyys konesuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa on suurempi alavirran 13 puoleisessa tai jättöpäässä. Suositussa muodossa on elementti tehty anisotrooppisesta materiaalista, mieluimmin sellaisesta, jonka muodostaa laminaatti, jossa on erillisiä laminaattikerroksia, joiden jäykkyys- tai taipuisuus-ominaisuudet eroavat joko materiaalin ominaisuuksien, 20 suunnan, koon tai lukumäärän johdosta. Voidaan käyttää vaihtoehtoisesti kudottua tai neulottua materiaalia, jossa kudoksen tai materiaalien suunta tai säikeiden koko tai lukumäärä määrää suuntaisjäykkyyden. Ero saadaan kuitenkin mieluimmin aikaan käyttämällä kuituja, jotka on sijoitettu 23 ylävirran puoleisessa päässä konesuuntaan, jotta jäykkyys konesuunnassa olisi suurempi, ja jotka on alavirran puoleisessa päässä sijoitettu konesuuntaan nähden poikittain, jotta jäykkyys konesuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa olisi suurempi. Eräs lisäpiirre on vahvistaa ylä-30 virran puoleisessa päässä olevaa palletta, joka poistaa vaaran tartunnan pettämisestä ja joka eliminoi tarpeen liitoksesta puhtausongelmian välttämiseksi. Ainoaan kiilaan lisätään täytettä sen kokoonluhistumisen estämiseksi ja sen sisäpuolella käytetään konesuuntaan nähden poikit-33 täistä kuitua konesuuntaan nähden poikittaisen lämpölaajenemisen minimoimiseksi. Alavirran puoleisessa suunnassa 6 85886 on jättöelementin alavirran puoleisen osan levyn ulkopinnassa etupäässä konesuuntaan nähden poikittaisia kuituja, jotka maksimoivat konesuuntaan nähden poikittaisen jäykkyyden taipuilun vähentämiseksi. Ulkopinnalla vallitsevi-5 na olevat konesuuntaan nähden poikittaiset kuidut sekä jättöreunan suhteellisen ohut mitta maksimoivat kärjen jäykkyyden konesuuntaan nähden poikittain ja minimoivat sen jäykkyyden konesuunnassa, niin että se voi mukautua virtaviivoihin ja sekoittaa virtausta mahdollisimman vä-10 hän. Ohut kärki, jonka jäykkyys ja lujuus ovat konesuunnassa minimaaliset, mutta jonka jäykkyys konesuuntaan nähden poikittaisessa suunnassa on profiilin poikittaissuuntaista maksimi jäykkyyttä ja minimaalista virtauksen häirintää varten mahdollisimman suuri, vähentää pyörre-15 virtojen kehittymistä. Tämä tekee myös mahdolliseksi käyttää maksimipituis ia levyjä, joiden kärkiväli on mahdollisimman pieni, jolloin muodostuskyky on mahdollisimman suuri ja pyörteet sekä pyörrevirtojen kehittyminen mahdollisimman vähäisiä, se pystyy seuraamaan virtaviivoja ja jos 20 sitä käytetään monikerroksista arkkia varten, se aiheuttaa mahdollisimman vähän sekoittumista, minkä ansiosta pinnasta tulee puhdas.

Muut päämäärät, edut ja piirteet käyvät paremmin ilmi keksinnön periaatteiden opetuksesta, kun suosittu suoritus-25 muoto esitetään selityksessä, patenttivaatimuksissa ja piirustuksissa.

Kuvio 1 on jossain määrin kaavamainen poikki1 eikkauskuva paperikoneen perälaatikon huuliaukkokammiosta , jossa olevat jättöel ementi t syöttävät monikerroksista sulppua pa-30 perikoneen muodostusosaan.

Kuvio 2 on suurennettu yksityiskohtakuva , joka esittää tämän keksinnön periaatteiden mukaan konstruoidun ja toimivan jättöelementin rakennetta.

7 85886

Kuvio 3 on yksityiskohtaleikkauskuva keksinnön mukaisesta jattöelementistä, konstruoituna kuitenkin toiseen muotoon.

Kuten kuviossa 1 esitetään, on perälaatikko 10 varustettu 5 huuliaukkokammiolla 12, johon sulppu perälaatikosta virtaa. Huuliaukkokammiossa on itseasettuvat jattöelementit 11, jotka ulottuvat mieluimmin perälaatikosta huuliauk-koon ja on ankkuroitu ylävirran puoleisista päistään seinään 16, jossa on läpi meneviä aukkoja. Sulppu virtaa sei-10 nässä olevien aukkojen ja kapenevan huuliaukkokammion kautta huuliaukkoon 15 ja muodostusosaan, jonka esitetään muodostuvan suppenevan ja liikkuvan muodostusviiraparin 13 ja 14 väliin. Kuviot 2 ja 3 esittävät keksinnön periaatteiden mukaan konstruoitujen ja toimivien jättöelementtien suosittujen 15 muotojen yksityiskohtia.

Periaatteessa muodostavat kuvioiden 2 ja 3 järjestelyt jättöelementin, jossa käytetään FI-hakemuksessa No 84 4059 esitettyä anisotrooppista rakennetta. Tässä on ajatuksena optimoida elementin kukin osa erikseen käyttämällä suun-20 natusti sijoitettuja materiaalikerroksia ja -paksuuksia erilaisten mekaanisten ja hydraulisten ominaisuuksien saavuttamiseksi elementin eri kohdissa. Koska rakenteen uloim-mat osat ovat lujuuden ja jäykkyyden kannalta kaikkein tärkeimpiä, käytetään paikallista paksuutta sekä materiaalin 25 ominaisuuksia ja suuntausta yhdistelmänä levyn ominaisuuk sien optimoimiseksi. Kuvion 2 järjestelyssä käytetään levyn tai elementin 11 ylävirran puoleisessa päässä 18, elementin yhdellä puolella olevia ulkokerroksia 20 ja 21 sekä elementin toisella puolella olevia samanlaisia ulkokerrok-30 siä 22 ja 23 kerrosrakenteena. Nämä kerrokset on mieluimmin tehty esimerkiksi grafiitista {tai muusta materiaalista), niin että kuidut ovat konesuunnassa. Kuten piirustuk-. sessa kuvataan, esitetään konesuuntaan nähden poikittaiset kuidut pieninä ympyröinä, jotka viittaavat kuitujen päihin, 35 ja kerrokset, joissa kuidut ovat konesuunnassa esitetään 8 85886 avoimina osoitukseksi siitä, että kuidut ovat konesuun-nassa. Sisimmät niistä kahdesta ulkokerroksesta, joissa kuidut ovat konesuunnassa, toisin sanoen kerrokset 20 ja 22, ovat pitemmät kuin kerrokset 21 ja 23. Tästä on seu-5 rauksena, että elementin ylävirran puoleinen tai alkupää on paksuin ja myös kuidut ulkokerroksilla ovat konesuunnassa, jotta lujuus monikerroksisen perälaatikon yhdessä kamiossa vallitsevien katkaisuvoimien ja paineen aleneman kestämiseksi olisi mahdollisimman suuri, samalla kun pai-10 ne yhdessä tai useammassa muussa kammiossa säilyy, ja jotta jäykkyys olisi mahdollisimman hyvä suurimittaisten pyörteiden vaimentamiseksi.

Jos jatketaan sisäänpäin, ovat kuidut kuvion 2 levyn kolmessa seuraavassa kerroksessa yläpuolella 24, 25 ja 26 15 sekä alapuolella 27, 28 ja 29 poikittain konesuuntaan nähden. Sisimmät kerrokset 24 ja 27 siis ulottuvat pisimmälle elementin 19 kärkeen saakka ja seuraavat kerrokset 25 ja 28 ovat lähinnä pisimmät, kun taas uloimmat niistä kerroksista, joissa kuidut ovat konesuuntaan nähden poikittain, 20 nimittäin kerrokset 26 ja 29, ovat lyhimmät. Tämä rakenne vastaa ajatusta, että kärjen 19 lähellä on alue, jonka jäykkyys konesuuntaan nähden poikittaissuunnassa on suurempi, jotta jäykkyyden puutteesta konesuuntaan nähden poikittaissuunnassa johtuva epävakaisuus saataisiin mini-25 miinsä. Toisin sanoen elementin alavirran puoleissa osassa on levyn ulkosivulla enimmäkseen poikittaisia kuituja. Tällöin on konesuuntaan nähden poikittaissuuntainen jäykkyys mahdollisimman suuri, niin että taipuilu vähenee.

Se, että levyn ulommassa osassa on enimmäkseen poikittai-30 siä kuituja sekä pienempi paksuus maksimoivat poikittaissuuntaisen jäykkyyden, samalla kun ne minimoivat jäykkyyden konesuunnassa, niin että kärki mukautuu virtaviivoi-hin häiriten virtausta mahdollisimman vähän.

Sisimmät kerrokset 30 ja 31 ulottuvat levyn koko pituu-35 delle ja kuidut ovat niissä konesuunnassa.

9 85886

On saatu aikaan ohut kärki, jonka jäykkyys konesuunnassa on mahdollisimman pieni, mutta poikittaissuunnassa mahdollisimman suuri, niin että poikittaissuuntainen profiilista-biliteetti on maksimissaan ja virtaushäiriöt minimissään, 5 jolloin pyörrevirrat vähenevät. Tämän ansiosta voidaan käyttää maksimipituisia levyjä tai elementtejä, joiden kärkiväli on mahdollisimman pieni, niin että muodostuska-pasiteetti on maksimissaan, pyörrevirtojen kehittyminen mahdollisimman vähäistä, virtaviivojen seuraaminen on hy-10 vää, jolloin monikerroksisissa arkeissa on mahdollisimman vähän häiriöitä, mikä edistää pinnan puhtautta.

Elementin kärjen paksuus, jota esittää mitta 34, on mieluimmin 0,25 - 0,50 mm. Ylävirran puoleinen paksuus, jota esittävät mittaviivat 33 on mieluimmin luokkaa 2 - 2,5 mm, 15 vaikkakin se voi olla enemmän riippuvainen elementin pituudesta .

Ylävirran äärimmäisessä päässä 18 kannattaa elementtiä seinässä 16 suurennettu palle. Palle on muodostettu levittämällä kerrokset ja käyttämällä täytettä 32. Täyte lisätään 20 yhtenä ainoana kiilana sortumisen estämiseksi. Täyte tehdään mieluimmin poikittaissuuntaisista kuiduista poikittaissuuntaisen lämpölaajenemisen minimoimiseksi.

Edellä olevia periaatteita käytetään hyväksi kuvion 3 rakenteen järjestelyssä. Kuviossa 3 on uloimmat kerrokset 25 35 ja 36 yläpinnassa sekä 37 ja 38 alapinnassa sijoitettu samalla tavoin kuin kuviossa 2, niin että uloimmat kerrokset 36 ja 38 ovat hieman lyhyempiä kuin seuraavat kerrokset 35 ja 37. Näissä kerroksissa ovat kuidut konesuunnassa. Seuraavassa kerroksessa 39 ovat kuidut konesuuntaan nähden 30 poikittain, kerroksen 39 ollessa yläpuolella ja kerroksen 40 alapuolella, vaikkakin nuo kerrokset ulottuvat tässä konstruktiossa levyn koko pituudelle kärkeen 48 saakka.

Seuraavat kerrokset 41 ja 42 sisäänpäin ovat lyhyempiä ja niiden kuidut ovat konesuunnassa.

<° 85886

Sisäänpäin mentäessä ovat seuraavat kerrokset yläosassa 43 ja 44 sekä alaosassa 45 ja 46 sisimpien kerrosten 43 ja 54 ulottuessa melkein kärkeen ja niistä välittömästi ulospäin olevien kerrosten ollessa jonkin verran lyhyem-5 piä. Näissä kerroksissa ovat kuidut poikittain konesuun-taan nähden.

Claims (17)

1. Paperikoneen elementti, joka on tarkoitettu käytettäväksi sulppua muodostuspinnalle syöttävässä perälaatikossa (10), jossa on huuliaukkokammio (12) ja huuliaukko (15), joka elementti käsittää sulppuvirran aiheuttamaa liikettä varten huuliaukkokammioon (12) sijoitettavan, perälaatikkoon nähden kohtisuoran jättöelementin (11), sekä välineen elementin (11) ankkuroimiseksi huuliaukkokammioon (12) ylävirran puoleisesta päästään (18; 49) alavirran puoleisen pään (19; 48) ollessa kiinnittämättä, elementin (11) ollessa rakenteeltaan itseaset-tuva, niin että se reagoi elementin (11) pintojen yli virtaa-van sulpun siihen vaikuttaviin voimiin, tunnettu siitä, että jättöelementin (11) rakenteellinen lujuus ja jäykkyys ylävirran puoleisessa päässä (18; 49) ovat konesuunnassa suuremmat kuin poikkisuunnassa ja sen rakenteellinen jäykkyys on alavirran puoleisessa päässä (19; 48) suurempi poikkisuun-nassa kuin konesuunnassa epävakaisuuden välttämiseksi, niin että elementti (11) vastustaa lyhytaikaisten paineenvaihteluiden aiheuttamaa taipumista poikkisuunnassa ja muodostaa vähäisen vastuksen muodonmuutokselle nestevirrassa, mikä tasapainottaa elementin (11) vastakkaisilla puolilla olevia paine-voimia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementin (11) rakenne käsittää elementtiin laminoituja kuituja, jotka ylävirran puoleisessa päässä (18; 49) ovat konesuunnassa ja alavirran puoleisessa päässä (19; 48) poikki suunnassa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementti (11) on tehty laminoi-malla materiaaleja, niin että mainitut kuidut ovat elementin ulkopinnalla.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementti (11) kapenee alavirran 12 85886 puoleisessa päässä ohueksi kärjeksi (19; 48).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että alavirran puoleisen kärjen (19; 48. paksuus on 0,25 - 0,50 mm.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että ylävirran puoleisen pään (18; 49) paksuus on ainakin 2, 0 - 2, 5 mm.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementti (11) on muodostettu laminoimalla materiaaleja siten, että poikkisuuntaiset kuidut muodostavat ylävirran puoleisen pään (18; 49) sisäkerroksen (30, 31) poikkisuuntaisen lämpölaajenemisen minimoimiseksi .

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että ylävirran puoleinen pää (18; 49) on muodostettu useista kerroksista siten, että kerrokset on sijoitettu pitäen silmällä maksimijäykkyyttä suurimittaisten pyörteiden vaimentamiseksi perälaatikossa.

9. Jonkin edllisen patenttivaatimuksen 1. . . 8 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että jättöelementti (11) ulottuu poikittain perälaatikkoon (10) nähden ja sen rakenteellinen jäykkyys ylävirran puoleisessa päässä (18; 49) on konesuunnassa suurempi kuin poikkisuunnassa makeimilujuuden ja maksimijäykkyyden saavuttamiseksi suurimittaisten pyörteiden vaimennusta varten.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että se on muodostettu laminoimalla kuituja, jotka ylävirran puoleisessa päässä ovat konesuunnassa.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1. . . 10 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että jättö- i3 85886 elementti (11) ulottuu poikittain perälaatikkoon (10) nähden ja se on muodostettu rakenteellisesti lujuudeltaan toisistaan poikkeavien materiaalien laminaateista jolloin laminaatit on järjestetty siten, että elementin lujuus ylävirran puoleisessa päässä on poikkisuunnassa pienempi kuin konesuunnassa ja sen lujuus alavirran puoleisessa päässä on poikkisuunnassa suurempi kuin konesuunnassa.

11 85886

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementti (11) on taipuisa.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1. . . 12 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että jättö-elementti (11) muodostuu useista eripituisista, toisiinsa laminoiduista materiaalikerroksista, niin että elementin ylävirran puoleisessa päässä (18; 49) on olennaisesti kaikki kerrokset ja alavirran puoleisessa jättöpäässä (19; 48) on vähemmän kerroksia siten, että elementillä (11) on yläpäässään suurempi rakenteellinen lujuus konesuunnassa kuin poikkisuunnassa ja alemmassa jättöpäässään suurempi rakenteellinen lujuus poikkisuunnassa kuin konesuunnassa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että elementin (11) ulkopinnalla olevat kerrokset (36, 38) ovat lyhyempiä.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että kuidut elementin ulommissa kerroksissa (36, 38) ovat konesuunnassa ja että määrätyissä, ulommista kerroksista sisäänpäin olevissa kerroksissa (39, 40) kuidut ovat poikkisuunnassa.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että kuidut elementin (11) sisimmässä kerroksessa (47) ovat konesuunnassa ja että kuidut siitä ulospäin olevissa kerroksissa ovat poikkisuunnassa. 14 85886

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen paperikoneen elementti, tunnettu siitä, että kuidut uloimmissa kerroksissa (36, 38) ovat konesuunnassa.