FI85393B - Inloppslaoda foer framstaellning av fiberaemnesbanor. - Google Patents

Description

85393

PERÄLAATIKKO KUITUAINERAINOJEN VALMISTAMISEKSI - INLOPPSLÄDA FÖR FRAMSTALLNING AV FIBERÄMNESBANOR

Keksintö kohdistuu perälaatikkoon kuituainerainojen valmistamiseksi mieluummin paperikoneella yksityiskohdittain niiden tunnusmerkkien mukaan, jotka on annettu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa. Sen mukaisesti on kysymys niin sanotusta monikerros-perälaatikosta, joka ohjaa - tarkoituksena valmistaa useampikerroksinen (mieluummin kaksikerroksinen) kuituaineraina - paperikoneelle kaksi tai useampia koneenlevyisiä kuituvirtauskerroksia. Rainanmuodostus tapahtuu mieluiten kahden kiertävän viiranauhan välissä, vieläpä kuiturainan eri kerroksille samanaikaisesti tai melkein samanaikaisesti. Mutta rainanmuodostus voi tapahtua myös normaalilla pitkittäisviiraosalla. Molemmissa tapauksissa pyritään kiinteään liitokseen kuituainerainan kerrosten välillä. Lisäksi tulee kuituainerainan eri kerrosten, esim. ylä- ja alapuoli, eri raaka-aineita ja/tai värejä vastaten, erota selvästi toisistaan. Tämä saavutetaan siten, että eri kuituainevirrnt perälaatikon sisällä - ja myös vielä jonkin matkaa perälaatikosta ulostulon jälkeen - pidetään erossa toisistaan.

Alussamainitunlainen perälaatikko on tunnettu US-patentista : V no. 2 911 039. Kaksoisviira-paperikoneella, jolle tämä tun-l nettu perälaatikko kuuluu, on kaksoisviiraosan kiilamaisen : sisäänmenokaistaleen molemmin puolin imurintatela. Näiden imurintatelojen alueella alkaa rainanmuodostus vielä perä-laatikon välittömässä alueessa. Tämä rainanmuodostuksen tapa on suuremmilla konenopeuksilla epäsuotuisa. Sitäpaitsi ovat imutelat hyvin kalliita sekä hankittaessa että myös käytössä niiden korkean energiankulutuksen vuoksi alipaineen aikaan-’ saamiseksi.

*:·· Muut laitteet ovat tunnettuja US-patentista no. 4 141 7ΘΘ.

. Siinä ovat molemmat viiratelat ohjattu tai kiristetty johto-; ; telojen ja kiinteiden tukilistojen yli. Perälaatikolla on - 2 85393 tarkoituksena erottaa eri ainevirtaukset perälaatikosta jo radanmuodostuksen aikavyöhykkeellä - foliomaiset erotussei-nät, jotka ulottuvat perälaatikon ulosmenoraon ulkopuolelle. Tällä tunnetulla rakennustavalla on haittana se, että folio-maisilla erotusseinillä on vain rajoitettu elinikä ja että niillä on määrätyissä olosuhteissa taipumus värähdellä niin, että on olemassa häiriön vaara rainanmuodostukselle.

On yritetty välttää näitä haittoja toisenlaisten rakenteiden avulla. Siten on esim. US-patentin no. 4 349 414 mukaan käytetty levynmuotoisia erotusseiniä, jotka on tulopuolella kiinnitetty kääntyvästi ja jotka ulottuvat ulosmenorakoon saakka tai vähän sen ohi. Yhdessä toteutusesimerkissä on tällaisella levynmuotoisella erotusseinällä ulosmenopuolella foliomainen jatke. DE-hakemusjulkaisun no. 31 07 675 mukaan on monikerros-perälaatikon virtauskanavaan sijoitettu ero-tusseiniksi jäykkiä levyjä, joiden tulee olla jäykästi kiinnitetty virtauskanavaan. Jokaisen tällaisen erotusseinän ulosmenopuole1le on liitetty taipuisa folio.

Tämän keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada monikerros-perälaatikko, jossa massavirtojen erotus tarkoitukseen käyte-' : : tään vain jäykkiä, ei siis värähtelemään pyrkiviä rakenne- elementtejä. Tarvittaessa täytyy erotusseinän vaihtaminen olla mahdollista niiden pituuden sovittamiseksi erilaisia .·*·. vaatimuksia vastaaviksi.

. Tämän tehtävän ratkaisu onnistuu keksinnön mukaan käyttämällä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkejä. Jakamalla virtaus-kanavan sivuseinät pitkin erotusseinää (tai pitkin erotus-seiniä) ei onnistu vain erotusseinän (tai erotusseinien) '.· · kiinnittäminen jäykästi sivuseiniin; ennemminkin on täten samalla aikaansaatu edellytys sille, että (patenttivaatimuk- ____: sen 2 mukaisesti) yksi molemmista huuliseinistä, mieluummin ylähuuli, voidaan siihen kiinnitettyinä sivuseinäkappalei-'· neen kääntää ylöspäin niin, että erotusseinä - huolimatta jäykästä kiinnityksestä käynnin aikana - voidaan vaihtaa.

3 85393

Sitäpaitsi näin saadaan hyvä luoksepäästävyys perälaatikon virtauskanavaan sen mahdollista puhdistusta varten. Rakenteeltaan toiselaisessa perälaatikossa, joka toimii vain yksikerroksisen kuiturainen muodostamiseksi yhdelle pyörövii-rasylinterille, on huuliseinän käännettävyys jo tunnettu; katso CH-patentti no. 564 639 (=US-patentti no. 3 943 035).

Keksintöä edelleen muotoiltaessa voidaan erotusseinä jakaa tulopuolen erotusseinäosaan (joka mieluiten on ankkuroitu hitsaamalla erottamattomasti perälaatikkoon) ja ulosmenopuo-len erotusseinäosaan. Tässä tapauksessa on vain ulosmenopuo-len erotusseinäosa vaihdettavissa. Täten helpottuu vaihtaminen, koska vaihdettava rakenneosa on pienempi. Muut toimenpiteet, jotka helpottavat ulosmenopuolen erotusseinäosan vaihtamista, on annettu patenttivaatimuksissa 4 ja 5. Niissä selostettu bajonettiliitos takaa samalla erinomaisen jäykän molempien erotusseinäosien liitoksen käynnin aikana.

Muissa alipatenttivaatimuksissa on selostettu lisää keksinnön edullisia muotoiluja.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön toteutusesimerkki.

Kuva 1 esittää pituusleikkausta kaksikerros-perälaatikosta.

Kuva 2 esittää samaa perälaatikkoa sivulta nähtynä, avatussa tilassa.

Kuva 3 esittää osapoikkileikkausta pitkin kuvan 1 linjaa III.

: Kuvat 4 ja 5 esittävät yksityiskohtia bajonettiliitoksesta erotusseinän molempien osien välillä. Kuva 4 on suurennettu yksityiskohta kuvasta 1 kohdassa IV; kuva 5 esittää erotusseinäosia ennen kokoonpanoa osanäkymänä ‘ kuvan 4 nuolen V suunnassa.

4 85393

Kuvassa 1 esitetyllä kaksikerros-perälaatikolla on alahuuli-seinä 11 ja ylähuuliseinä 12. Molemmat huuliseinät on valmistettu paksusta umpimateriaalista; ne ulottuvat esitetyn poikkileikkauksen muotoisina poikki koko paperikoneen leveyden. Molemmat huuliseinät 11 ja 12 rajoittavat koneenlevyi-sen suutinkammion, jota kuvassa 1 on kokonaisuutena merkitty 10:llä. Suutinkammio suippenee virtaussuunassa ulosmenoraok-si 15. Se on jaettu suunnilleen kiilamaisella erotusseinällä 16 kahteen koneenlevyiseen virtauskanavaan 13 ja 14.

Kahden eri kuitususpension tuontia varten on olemassa tunnetulla tavalla kaksi poikittaisjakoputkea 21 ja 22, jotka ovat perälaatikon alapuolella poikittain koneen suuntaan nähden. Kuitususpensiot joutuvat poikittaisjakoputkista 21 ja 22 tasaajaputkinippujen 23 tai 24 kautta kulloiseenkin koneenlevyiseen kekuskanavaan 25 tai 26. Sisäänmenossa molempiin koneenlevyisiin turbulenssi-putkinippuihin 27 ja 28 käännetään massavirrat vinosti ylöspäin suuntautuvaan suutinkammion 10 virtaussuuntaan. Tämä järjestely on periaatteessa tunnettu DE-patentista 23 07 849 (=US-patentista 3 945 882). Turbulenssiputkilla 27 ja 28 on virtaussuunnassa lähinnä ympyränmuotoinen poikkipinta, joka ennen ulostuloa virtauskanaviin 13 ja 14 laajenee jatkuvaksi diffusööriksi.

:1.·. Jokaisessa näissä jatkuvissa diffusööreissä muuttuu ympyränmuotoinen poikkipinta viisikulmaiseksi poikkipinnaksi; katso "... kuvaa 3.

Alanuuliseinä 11 on molemmissa päissään, t.s. paperikoneen hoitopuolella ja käy ttöpuolella, yhdistetty kahteen sivuke-hykseen 17. Nämä muodostavat samalla suutinkammion 10 sivu-seinien osan; katso kuvaa 2. Turbulenssiputket 27 ja 28 le-: päävät tulopuolisilla päillään koneenlevyisessä ulommassa poikkiseinässä 18, samoin määrätyllä etäisyydellä niiden ulosmenopuolen päistä samoin koneenlevyisessä sisemmässä poikkiseinässä 19. Erotusseinä 16 on jaettu tulopuolen ero-tusseinäosaan 16a, joka on jäykästi yhdistetty sisempään poikkiseinään 19, esim. hitsaamalla, ja ulosmenopuolen ero- 5 85393 tusseinäsoaan 16b. Poikkiseinät 18 ja 19 muodostavat yhdessä niiden sisään pantujen turbulenssiputkinippujen 27 ja 28 kanssa niin sanotun turbulenssiyksikön. Tämä asetetaan perä-laatikkoa asennettaessa yhdessä tulopuolen erotusseinäosan 16a kanssa ylhäältä päin sivuseinien 17 väliin alahuulisei-nän 11 päälle. Liitos tapahtuu ruuveilla 31, jotka kuvassa 1 on merkitty vain niiden keskiviivoilla. Ylähuuliseinä 12 pannaan samoin ylhäältä sivuseinien 17 väliin ja yhdistetään ruuveilla (ruuvit 32) poikkiseiniin 18 ja 19. Lisäksi on ylähuuliseinä 12 yhdistetty molempiin sivuseiniin 17 kääntö-laakerilla 30. Näin voidaan ylähuuliseinä, kuten kuvassa 2 on esitetty ruuvien 32 irroittamisen jälkeen, kääntää ylös.

Suutinkammion 10 ylemmän virtauskanavan 14 rajoittamiseksi sivuilta on ylähuuliseinän 12 molempiin päihin sijoitettu sivuseinäkappale 37. Tällä on kuvan 2 sivunäkymässä suunnilleen kolmion muoto. Nämä kaksi sivuseinäkappaletta 37 on muotoiltu sivuseinistä 17 erillisiksi rakenneosiksi. Täten ne voidaan tarpeen vaatiessa kääntää kuvan 2 mukaan ylös yhdessä ylähuuliseinän 12 kanssa. Mutta ennen kaikkea voidaan tällä sivuseinien jaolla kiristää erotusseinä 16 sivu-seinäkappaleiden väliin. Tätä tarkoitusta varten on erotus-seinän 16 leveys suurimmalla osalla sen pituutta suurempi kuin virtauskanavien 13 ja 14 sisäleveys B; katso kuvaa 3.

;· " Sivuseinäkappaleissa 17 ja 37 on olemassa laipat 17a tai 37a, joilla erotusseinä 16 voidaan ruuvata kiinni (ruuvit 39). Ylöspäin poikittain erotusseinään nähden olevien laip- pojen 17b tai 37b tarkoitus on lopuksi molempien sivuseinä-kappaleiden 17 ja 37 kiinnittäminen ruuveilla toisiinsa.

Erotusseinäosat 16a ja 16b voidaan valmistaa eri materiaa-: leista. Virtauksen sisääntulossa oleva erotusseinäosa 16a on . mieluummin terästä niin, että se voidaan hitsata poikittais- seinään 19 kohdissa 9. Virtauksen loppuosassa oleva erotus-seinäosa 16b voidaan, vaihtamisen helpottamiseksi, valmistaa esim. armeera tus ta, siis mahdollisimman jäykästä keinoai-neesta. Tarvittaessa voidaan pitkin laippoja 17a ja 37a si- 6 85393 joittaa kiristyslaitteita, joiden avulla virtauksen loppuosassa oleva erotusseinäosa 16b voidaan jälkikiristää poikittain virtaussuuntaan nähden (ruuvien 39 irroittamisen jälkeen), käyttämällä tarpeen vaatiessa mainittua armeeraus-ta.

On selvää, että koko erotusseinän 16 virtauksen koskettamien pintojen täytyy ola täysin sileitä epätasaisten pyörteiden ja kuitujen kiinni tarttumisten estämiseksi. Liitoskohdassa 9 poikittaisseinän 19 kanssa on erotusseinä melko paksu; se ohenee tästä lähtien virtaussuunnassa tasaisesti ulosme-noraon 15 yli ulottuvaan päähän 16' saakka. Ohenemiskulma voi olla vakio koko erotusseinän 16 pituudelta.

Tämän asemasta voi kuitenkin ohenemiskulma ulosmenoraon 15 alueella olla hiemen pienmpi kuin suutinkammion 10 muulla alueella. Tosin tästä johtuen molempien massasuihkujen virtaussuunnat eivät ole perälaatikkoa jätettäessä vielä tarkoin toistensa suuntaiset. Kuitenkin poikkeama samansuuntaisuudesta on vain pieni.

Molemmat erotusseinäosat 16a ja 16b ovat yhdistetyt toisiin-sa erikoisella bajonetti-liittimellä. Liitoksen tulee olla jäykkä ja samalla pitkin erotussaumaa niin tiivis, että kui-tujen kiinnijäämistä ei tapahdu. Tätä varten on yhteen .··*. (esim. ulosmenopuoleiseen) erotusseinäosaan 16b muotoiltu -· uloke 40, joka pistää toisen erotusseinäosan 16a uran 41 . sisään; katso kuvaa 4. Ulokkeen 40 sivupinnoille on muotoil tu ulkonemat 42; näitä ympäröivät pihtien tavoin ulkonemat 43, jotka on muotoiltu uran 41 sivuseinien pinnalle. Molem-• · mille erotusseinäosille 16a ja 16b on pitkin erotussaumaa : sijoitettu useita tällaisia ulokkeita 42 tai 43. Niillä on ____; kaikilla määrätty pituus a; niiden välillä ovat välitilat ____: pituudeltaan b, joka on hieman suurempi kuin pituus a. Täten voidaan erotusseinäosat, lähtien kuvassa 5 esitetystä asen-nosta, liittää toisiinsa siten, että ulosmenopuolen erotus-seinäosa 16b työnnetään ensin nuolen A suunnassa, kunnes li 7 85393 uloke 40 on ohjattu sisään uraan 41. Sitten työnnetään ero-tusseinäosaa 16b nuolen B suunnassa, siis pitkin erotussau-maa, niin että ulkonemat 42 ja 43 lomistuvat toistensa sisään. Ulokkeeseen 40 on pantu hydrauliikkaletku 44; sillä on lisäksi päätysivulla rako 45. Letkua 44 voidaan, viemällä siihen paineväliainetta, laajentaa niin, että ulkonemat 42 tulevat levitetyiksi ulospäin toisistaan. Tämän kautta ja ulkonemien 42 ja 43 toisiinsa koskettavien pintojen 46 vinoon sijoituksella tulee ulosmenopuolen erotusseinäosa 16b jäykästi kiristetyksi tulopuolen erotusseinäosan 16a kanssa.

Ulosmenoraon 15 (tarkemmin sanottuna: molempien ulosmenora- kojen) hienosäätöä varten on molemmille huuliseinille 11 ja 12 sijoitettu kummallekin laippa 33 tai 34. Ylähuulelle 12 tarkoitettu laippa 34 on jäykästi ruuveilla kiinnitetty ylä-huulen kanssa. Se voidaan tarvittaessa vaihtaa toiseen erikokoiseen. Alahuulelle sijoitettu laippa 33 on tunnetulla tavalla säädettävissä lukuisilla ruuvikierukoilla 35, jotka on jaettu koneen leveyden alueelle. Ruuvikierukoiden 35 erilaisilla asetteluilla voidaan laippaa 33 muotoilla määrätyissä rajoissa. Täten voidaan ulostulevan massasuihkun poikkileikkausprofiiliin vaikuttaa, esimerkiksi tehdä se tasaiseksi. Nyt on osoittautunut, että useampikerroksisen paperiradan valmistuksessa riittää, kun vaikutetaan vain ·- ' yhteen massasuihkuun aseteltavalla laipalla edellä seloste-"... tulla tavalla. Toisin sanoen aseteltava laippa 33 pystyy tasaamaan koko paperirainan poikkileikkausprof iilia niin : “ paljon, että myös toisen massasuihkun aiheuttama epätasai-suus voidaan tasoittaa. Vain kaaviollisesti esitetty aseteltava laippa 33 voi yksityiskohdissa olla muotoiltu DE-paten-tin no. 29 42 966 (=US-patentti no. 4 326 916) mukaisesti.

*. Kuvista 1 ja 2 on vielä nähtävissä, että sivuseinäkappaleet 17 ja 37 ulottuvat virtaussuunnassa ulosmenoraon 15 ulkopuolelle. Tällä saavutetaan se, että samoin ulosmenoraon 15 : ulkopuolelle ulottuva erotusseinä 16 pidetään sivuilta kiin- e 85393 ni myös suutinkammion 10 ulkopuolella (mikäli tilaolosuhteet tämän sallivat).

Molemmat perälaatikosta ulostulevat koneenlevyiset massa-suihkut ohjataan kuvan 1 mukaisesti sisään kaksoisviiraosan kiilamaiseen sisäänmenosuppiloon. Tämän kaksoisviiraosan osia ovat viiran johtotela 47, jonka yli viira 7 kulkee ja muototela 48, jonka päälle toinen viira 8 (nuolen P suunnassa) vähän ennen sisäänmenosuppiloa tulee.

Vastaavalla tavalla voidaan muodostaa myös perälaatikko kolme- tai useampikierroksista kuiturainaa varten.

Claims (7)

1. 9 85393
2. 1. Perälaatikko kuiturainojen valmistamiseksi, jossa on: a) suutinkammio (10) ulosmenorakoineen (15) on rajoitettu ylähuuliseinällä (12), alahuuliseinällä (11) ja kahdella sivuseinällä (17), jolloin ylä- ja alahuuliseinä suppenevat virtaussuunnassa; b) suutinkammio (10) on usemapikerroksisten kuiturainojen valmistamiseksi jaettu vähintäin kahteen koneenlevyiseen virtauskanavaan (13, 14), vähintäin yhdellä, ainakin lähes kiilamaisella erotusseinällä (16), joka on virtaussuunnassa ja ulottuu yhdestä sivuseinästä (17) toiseen; c) erotusseinä (16) pistää virtaussuunnassa ulosmenoraos-ta (15) ulos; tunnettu siitä, että: d) kumpikin molemmista sivuseinistä on jaettu pitkin ero-tusseinää (16) tai erotusseiniä (16a,16b) vähintäin kahteen sivuseinämäosaan (17 ja 37); e) erotusseinä (16) (tai erotusseinät (I6a,16b)) on (tai ovat) kummankin sivuseinämän alueella puristettu sivuseinä-kappaleiden (17 ja 37) väliin. . 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen perälaatikko, t u n - ; n e t t u siitä, että yksi (12) molemmista huuliseinistä mo-• lempine siihen kuuluvine sivuseinäkappaleineen (37) muodos-" taa rakenneryhmän, joka on kääntyvästi laakeroitu kääntöak-selin (30) ympäri, joka on mainitun rakenneryhmän tulopuoli-: sessa päässä olennaisesti vaakasuorassa ja poikittain koneen : suuntaan nähden.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen perälaatikko, t u n-n e t t u siitä, että erotusseinä (16) on jaettu tulopuoli-seen erotusseinäosaan (16a) ja ulosmenopuoliseen ja vaihdet-tavaan erotusseinäosaan (16b). 10 85393
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen perälaatikko, tun nettu siitä, että liitos molempien erotusseinäosien (16a ja 16b) välillä on muotoiltu bajonettiliitokseksi (40-43).
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen perälaatikko, tun nettu siitä, että bajonettiliitos (40-43) on laajentuvan letkun (44) avulla lukittavissa.
6. 6. Yhden patenttivaatimuksista 1-5 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että yhdellä huuliseinällä (12) on ulosmenoraossa (15) vaihdettava, kuitenkin jäykästi kiinnitetty laippa (34), ja että toinen huuliseinä (11) on ulosmenoraossa (15) varustettu itse asiassa tunnetulla, useilla ruuvikierukoilla (35) asetettavalla ja/tai muotoiltavalla laipalla (34).
7. 7. Yhden patenttivaatimuksista 1-6 mukainen perälaatikko, tunnettu siitä, että sivuseinäkappaleet (17 ja 37), joiden väliin erotusseinä (16) on kiristetty, ulottuvat vir-taussuunnassa ulosmenoraon (15) ulkopuolelle. I: 11 85393