FI84954C - Anordning foer mottagning av digital data. - Google Patents

Description

1 84954

Digitaalisen datan vastaanottava järjestely

Esillä oleva keksintö kohdistuu digitaalisen datan vastaanottavaan järjestelyyn, joka mukautuu siirtojärjes-5 telmän kanavan vaihteluihin, käsittäen adaptiivisen vas-taanotinasteen, joka käsittää adaptiivisen tasaimen ja ainakin yhden näytteenottimen, adaptiivisen vastaanotin-asteen tuottaessa tietyllä taajuudella kompleksisia näytteitä yk ottosignaalista x(t), päätäntäpiirin ilmaistujen 10 kompleksisten symbolien syöttämiseksi, ja adaptiivisen ajoituksenelvytyspiirin optimin näytteenottohetken määrittämiseksi minimoimalla neliöllisen funktion J, joka edustaa yk:n ja ak:n välistä eroa, ja oskillaattorin ensiö-kellosignaalin tuottamiseksi.

15 Suurinopeuksisten digitaalisten siirtojärjestelmien suorituskyky, jotka käyttävät vastaanottopäässä adaptiivista tasainta, jonka kerroinväliotot sijaitsevat toisistaan yhden symbolin keston päässä kanavan lineaaristen vääristymien kompensoimiseksi, riippuu hyvin suuressa mää-20 rässä näytteenottohetkestä. Huono näytteenottohetken valinta voi johtaa nollaspektriin lähellä näytteenotetun signaalin spektrikaistan reunaa, missä tapauksessa kanavan tasaaminen muodostuu vaikeaksi.

Adaptiiviset tasaimet käyttävät tyypillisesti hy-25 väksi pienimmän neliökeskiarvovirheen kriteeriä kanavaan tapahtuvaa mukauttamista varten. Näytteenottohetki valitaan tasaimen annossa samalla minimoiden neliöllinen funktio J, joka edullisesti myös voi olla neliökeskiarvovirhe.

Adaptiivinen tasainrakenne suurinopeuksisille siir-30 tojärjestelmille on esitetty artikkelissa H. Kobayashi,

Simultaneous Adaptive Estimation and Decision Algorithm for Carrier Modulated Data Transmission Systems", IEEE Transactions on Communication Technology, Vol. COM'19, n:o 3, sivut 268-280, kesäkuu 1971.

35 Artikkelissa esitetään vastaanotinrakenne, jossa 'Ai 2 84954 taajuuden ja kantoaallon asetus, ja myös digitaalisen ta-saimen mukautus, toteutetaan pienimmän neliökeskiarvovir-heen kriteerin avulla. Tässä rakenteessa signaali ensin demoduloidaan, sen jälkeen näytteenotetaan ja lopuksi kä-5 sitellään adaptiivisella tasaimella. Optimin näytteenotto-vaiheen takaavan taajuuden asetuksen toteuttamiseksi H. Kobayashi'n esittämässä vastaanottimen rakenteessa derivoidaan ottosignaali x(t) kuitenkin ensin ja käsitellään sen jälkeen rinnakkain päätien kanssa samojen periaattei-10 den mukaisesti käyttäen toista näytteenotinta ja toista adaptiivista tasainta, jonka ominaisuudet ovat identtisiä adaptiivisen päätasaimen ominaisuuksien kanssa. Taajuuden asetussilmukan annossa käytetään siksi korrelaatiopiiriä valitun neliökeskiarvovirheen funktion minimoimiseksi ja 15 näytteenottohetken vaiheeseen puuttumiseksi.

Todellisessa tilanteessa on havaittu vaikeaksi hyödyntää tätä rakennetta, koska käytännössä se merkitsee vastaanottimen monimutkaisuuden kaksinkertaistumista.

US-patenttijulkaisusta 3,868,603 tunnetaan adaptii-20 vinen tasain, joka käyttää ajoituksenelvytystä minimoimal la keskihajontavirhe. Tämä patentti mainitsee luonteenomaiset piirteet, jotka on esitetty H. Kobayashin artikkelissa ja tuo esiin muunnoksen, jonka kohteena on vähentää käytettyä laitteistoa. Tämän johdosta käytetään yhtä ai-25 nutta tasainta kahden sijasta ja tämä ainoa tasain saatetaan toimimaan nopeudella, joka on kaksinkertainen symbolien siirtonopeus.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on toteuttaa taajuuden asetus kaksinkertaistamatta piirin monimutkai-30 suutta, sekä suorittamatta x(t):n derivaattasignaalin laskemista ja sitä seuraavaa käsittelyä.

Johdannossa määritellylle keksinnölle on siten tunnusomaista se, että adaptiivinen vastaanottojärjestely käsittää adaptiivisen taajuuden asetuspiirin, joka käsittää: 35 laitteen ensiökellosignaalin muokkaamiseksi toisio- 3 84954 kellon mukaisesti, jonka jakso on kaksi kertaa ensiökellon jakso, ja jonka peräkkäiset nousevat reunat ovat ajan suhteen erillään TA:n ja T2:n verran, mainitun toisiokellon tuottaessa vuorottaisesti kaksi näytteenottohetkeä τ ja 5 τ+Δτ, missä r on ensiökellon näytteenottohetki ja At on vakio, laitteen neliöllisen funktion J ja sen vaihteluiden merkin approksimatiiviseksi laskemiseksi hetkien r ja Δτ välillä, ja 10 laitteen ensiökellon vaiheen korjaamiseksi neliöl lisen funktion J vaihteluiden merkin mukaisesti.

Datan siirtojärjestelmän vastaanottojärjestely käsittää peruskaistaisen signaalin x(t) tuottavan demodu-laattorin. Kun näytteenotin ja adaptiivinen tasain on kä-15 sitellyt vastaanotinasteessa tätä signaalia saadaan siitä näytteitä yk, jotka yleensä ovat kompleksisia. Nämä näytteet yk syötetään sen jälkeen päätäntäpiiriin, joka syöttää ilmaissut symbolit ak. Mutta näytteenottohetkestä riippuen voi ilmaistuja symboleja ak määrittäessä syntynyt virhe 20 olla merkittävä. Tämän virheen pienentämiseksi valitaan funktio J, joka edustaa näytteiden yk ja symbolien ak välistä eroa. Tämän funktion J gradientti näytteenottohetken τ suhteen määritetään, eli dJ/dr, ja tämä gradientti minimoidaan näytteenottohetkeen vaikuttamalla.

25 Ensimmäinen neliöllinen funktio J on esimerkiksi virheen ek neliökeskiarvo (1) J = E { |ej2} 30 siten, että ek = yk - ak, missä symboli | . | edustaa itseisarvoa (modulus) ja symboli E {.} edustaa keskiarvoa.

J:n minimoimiseksi käytetään gradienttialgoritmin stokastista versiota.

J:n gradientti 35 4 84954 θΕ {|ej2} (2) g = - 3τ 5 ei ole käytettävissä, mutta sen ei-suunnattu estimaatti on |ej (rk+Ar) |2 - 1^(7^) |2 (3) §k = -

At 10 missä At edustaa pientä eroa, ja missä Tk ja kun | Tk-rk_11 « At, ovat kaksi vastaavaa peräkkäistä ensiökel-lon näytteenottohetkeä, edellisen ollessa johdettu jälkimmäisestä edempänä selostetun suhteen (7) avulla.

15 Tästä gradienttiestimaatista saadaan jatkuva funk tio g(t), joka määritellään lausekkeella: (4) g(t) = Sgn(§k) if t E |kT, (k+l)T| 20 missä T on siirron keston symboli ja Sgn(.) merkitsee sign-funktiota.

Todellisuudessa funktio Sgn(.) on esitetty toteutuksen yksinkertaistamiseksi, eikä se muodosta mitään rajoitusta keksinnölle. Signaali g(t), sen jälkeen kun se on 25 suodatettu alipäästösuodattimella, ohjaa ensiökellon tuottavaa oskillaattoria.

Alipäästösuodattimen anto on E(t)=f(t)*g(t), missä f(t) merkitsee suodattimen impulssivastetta ja tähti merkitsee konvoluutio-operaatiota. Kun mitään suodatusta ei 30 suoriteta yksinkertaistuu yhtälö muotoon: E(t)= g(t).

Käytännössä käytetään kaistanpäästösuodatinta paremman kompromissin aikaansaamiseksi suorituskykyjen välille tiedonkeruujakson ja lepotilan aikana. Tämä suodatin, johon viitataan silmukkasuodattimena, kuuluu tavan-35 omaiseen suodattimien luokkaan, joita käytetään vaihelukituissa silmukoissa, jotka ovat alan ammattimiehelle ennes- 5 84954 tään tunnettuja.

Signaali E(t) ohjaa ensiökellon tuottavaa oskillaattoria, jonka vaihe 0(t) muuttuu seuraavan suhteen mukaisesti : 5 (5) 0(t) = -K.E(t) missä K on oskillaattorin vahvistusvakio.

Tämän oskillaattorin tuottaman ensiökellon krnnen 10 symbolijakson aikana saadaan vaiheen vaihteluksi:

(k+l)T

(6) (¾ = -K E(t).dt 15

kT

Käytännössä tämä muutos on Ar:hen.

Siten kahta peräkkäistä hetkeä Tk+1 ja rk yhdistää 20 suhde

(k+l)T

(7) Tw+l * Tk " K e *dt

25 kT

Toinen neliöllinen funktio J on esimerkiksi (8) J = E {fk2} 30 missä fk = |yk|2 - |\|2 samoilla merkinnöillä kuin edellä. Samalla tavalla kuin suhteella (3) saadaan suhde: f\<Tk + Δτ) - f2k_l<rk-l> 35 (9) g m - Δτ

Peräkkäisiä hetkiä rk+1 ja rk yhdistävää suhdetta 6 84954 (7) voidaan käyttää korvaamalla suhde (9) suhteessa (4) termille gk·

Keksinnön mukaisesti näytteenottotoiminta suoritetaan kahtena peräkkäisenä näytteenottohetkenä, minkä tar-5 koituksena on aikaansaada oleellisesti vakion aikaeron + Δτ - Tj^ αΔτ esiintyminen peräkkäisissä näytteenotto-toiminnoissa. Siten hetkinä rk-1 ja rR + Δτ, esiintyvät ensimmäisen neliöilleen funktion mukaisesti peräkkäiset virheet e. . ja e4 tai toisen neliöllisen funktion mukaiset 10 fJt_1 ja fk, mikä tekee mahdolliseksi määrittää peräkkäiset näytteenottohetket käyttäen suhdetta (7) ja vastaavasti suhdetta (3) tai (9) . Tämä suoritetaan korjaamalla samalla ensiökellon vaihetta signaalilla, joka riippuu lausekkei-25 den (3) tai (9) merkistä. Näin korjatulle ensiökellolle annetaan sen jälkeen oikea muoto toisiokellon tuottamiseksi, joka ohjaa näytteenottimen toimintaa.

Ensimmäisessä adaptiivisen vastaanotinjärjestelyn suoritusmuodossa toisiokello ohjaa näytteenotinta, jota 2o seuraa digitaalinen adaptiivinen tasain.

Keksinnön toisessa suoritusmuodossa laitteen toisiokello ohjaa näytteenotinta, jota edeltää analoginen adaptiivinen tasain.

Kolmannessa suoritusmuodossa toisiokellosignaali on 25 jaettu kahteen ajan suhteen siirtyneeseen kellosignaaliin, jotka ohjaavat kahta näytteenotinta, joita edeltää analoginen adaptiivinen tasain.

Esillä oleva keksintö käy täydellisemmin ilmi seu-raavasta esimerkkinä annetusta selostuksesta mukana seu-30 raaviin piirustuksiin viitaten, joissa: kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen adaptiivisen vastaanotinjärjestelyn lohkokaaviota; kuvio 2 esittää kellosignaalijonojen kaaviota; kuvio 3 esittää toisiokellon kehittävän piirin loh-35 kokaaviota; 7 84954 kuvio 4 esittää ensiökellon vaiheen korjaavan laitteen suoritusmuodon lohkokaaviota; kuvio 5 esittää neliöllisen funktion J vaihteluiden merkin määrittävän laitteen suoritusmuodon lohkokaaviota, 5 kun vain ek:n reaaliosa e'k otetaan huomioon ja kun reaaliosat ovat positiivisia peräkkäisten hetkien aikana; kuvio 6 esittää adaptiivisen vastaanotinasteen suoritusmuodon lohkokaaviota digitaalisen adaptiivisen tasai-men tapauksessa; 10 kuvio 7 esittää adaptiivisen vastaanotinasteen suo ritusmuodon lohkokaaviota analogisen adaptiivisen tasaimen tapauksessa; kuvio 8 esittää adaptiivisen vastaanotinjärjestelyn lohkokaaviota analogisen adaptiivisen tasaimen tapauksessa 15 silloin kun toisiokello jaetaan kahteen ajan suhteen siirtyneeseen signaaliin.

Kuvio 1 esittää keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista adaptiivista vastaanotinjärjestelyä siinä tapauksessa, että suoritetaan digitaalinen käsittely. Peruskais-20 täinen signaali x(t), joka voi olla kompleksinen signaali, viedään adaptiiviseen vastaanotinasteeseen 11, jota seuraa päätäntäpiiri 14. Adaptiivinen taajuuden asetuspiiri 12 määrittää näytteistä yR ja ilmaissuista symboleista ak adaptiivisen vastaanotinasteen 11 toimintataajuuden. Tässä 25 edullisessa suoritusmuodossa adaptiivinen vastaanotinaste 11 koostuu, kuten on esitetty kuviossa 6, näytteenottimes-ta 111, joka on tällöin analogiadigitaalimuunnin, jota seuraa digitaalinen adaptiivinen tasain 112. Adaptiivinen vastaanotinaste 11 (kuvio 1) tuottaa näytteitä yk, jotka 30 voivat olla kompleksisia. Päätäntäpiiriä 14 käyttämällä nämä näytteet tuottavat ilmaissut symbolit ak. Päätäntäope-raatio johtaa virheiden esiintymiseen näytejonojen yk ja ilmaistujen symbolien ak jonojen välillä. Silloin jonojen yk ja jonojen afc välinen ero määritetään ja tämän eron ne-35 liöllinen funktio J lasketaan, sen peräkkäisten seuraavien e 84954 vaihteluiden merkki määritettäessä sen jälkeen. Laskenta-laite 13 vastaanottaa jonot yk ja ak ja määrittää funktion J ensimmäisessä laskentalaitteessa 131 ja sen jälkeen funktion J vaihteluiden merkin toisessa laskentalaittees-5 sa 132. Näiden vaihteluiden merkistä riippuen tuottaa kor-jauslaite 123 korjaussignaalin, joka vaikuttaa oskillaattoriin 122. Jälkimmäinen syöttää ensiökellosignaalin Hl liitännän 124 kautta adaptiiviseen vastaanotinasteeseen 11 ja myös muokkauslaitteeseen 121, joka tuottaa toisiokel-10 lon.

Kuvio 2 esittää kellosignaalijonoja kuvaten esimerkin mekanismista, joka muodostaa toisiokellon ensiökellos-ta. Kuvio 3 esittää esimerkin lohkokaaviosta, jonka avulla kellosignaaleja tuotetaan. Ensiökelloa (liitäntä 124, kel-15 lo Hl) viivästetään viive-elementissä 62 kellon H2 tuottamiseksi sen antoon 66. Valintajärjestely 63 poistaa vuo-rottaisesti yhden jakson kunkin kellon kahdesta jaksosta kellosignaalien H3 ja H4 tuottamiseksi vastaaviin antoihin 67 ja 68. Nämä kellosignaalit yhdistetään 64 sen jälkeen 20 toisiokellon muodostamiseksi (kello H5, liitäntä 125) , jonka jakso on kaksi kertaa ensiökellon jakso ja jonka peräkkäisesti nousevat reunat ovat toisistaan erillään aikojen Τχ ja T2 verran, mainitun toisiokellon tuottaessa kaksi näytteenottohetkeä τ ja τ+Δτ. Tämä on sama kuin sa-25 noisi, että ensiökellon (kello Hl) vakiojakson T suhteen jakso ylittäisi sen arvolla Δτ, ja että jakso T2 on saman arvon verran lyhyempi.

Siinä tapauksessa, että neliöllinen funktio J on määritelty suhteilla (1) tai (8) , koostuu laskentalaite 13 30 neliöllisen funktion vaihteluiden merkin arvot, jotka on laskettu etukäteen, tallettavasta staattisesta muistista kaikille ennalta nähtävissä olevien kompleksisten arvojen yk ja ak pareille, muisti luettaessa määritetyillä yfc:n ja ak:n kompleksiarvoilla osoittamalla.

35 Kuitenkin tapauksessa, jossa funktio J määritetään o

^ V

9 84954 suhteella (1) on yhtä mahdollista, että ensimmäinen las-kentalaite käsittää vähentäjän joka suorittaa laskutoimituksen ek = yk - afc ja neliöintipiirin, esimerkiksi kertojan. On myös mahdollista ottaa mukaan vain ek:n reaaliosa, 5 jota merkitään e'k:lla, funktiota J varten silloin kun tämä osa on positiivinen. Tässä toisessa tapauksessa funktion J vaihteluiden merkki määritetään toisessa laskentalaittees-sa 132. Tämä on esimerkiksi kuviossa 5 määritetty lasken-talaite. Tätä tarkoitusta varten viedään ensimmäisestä 10 laskentalaitteesta 131 saatava informaatio viive-elementtiin 50 ja syötetään vertailijan 51 ottoon. Vertailijan 51 toinen otto vastaanottaa suoraan ensimmäisen laskentalait-teen 131 annon. Siten vertailijan 51 ottoihin saapuu samanaikaisesti viivästetty informaatio e'^j ja sitä seu-15 raava viivästämätön informaatio e'k. Vertailijalla on kaksi antoa, jotka vastaavasti tulevat aktiiviseen tilaan kun e'k-1 < e'k tai e'k > ek. Näiden antojen aktiiviset tai ei-aktiiviset tilat talletetaan kahteen muistielementtiin 52, 53, jotka sallitaan kellosignaalilla H6, joka saadaan vain 20 kelpuuttamalla kellosignaalin H3 nousevat reunat kun e'k:n ja e/k_1:n vastaavat merkit ovat molemmat positiivisia. Tämä suoritetaan kelpoisuuselementissä 57. Näiden muisti-elementtien annot 54 ja 55 vaikuttavat ensiökellon kor-jauslaitteeseen 123. Tämä korjauslaite, kuten on esitetty 25 kuviossa 4, koostuu esimerkiksi operaatiovahvistimesta 60, jota seuraa alipäästösuodatin 61. Operaatiovahvistin 60 on esimerkiksi tyyppiä LF 356, valmistaja SIGNETICS. Alipääs-tösuodattimen 61 ominaisuudet määritetään siten, että ne määrittävät ,,pull-inM-alueen ja rajoittavat oskillaattorin 30 vaihekohinan. Korjaus vaikuttaa oskillaattorille 122, joka on esimerkiksi tyyppiä MC 1648, valmistaja MOTOROLA, oleva oskillaattori, joka syöttää annostaan 124 ensiökellon Hl ^ esimerkiksi taajuudella 35 MHz.

'Sv. Toisessa suoritusmuodossa adaptiivinen vastaanotin- 35 aste 11 koostuu, kuten on esitetty kuviossa 7, analogises- 10 84954 ta adaptiivisesta tasaimesta 115, jota seuraa näytteenotin lii.

Kolmannessa suoritusmuodossa, kuten on esitetty kuviossa 8, adaptiivinen vastaanotinaste 11 koostuu analogi-5 sesta adaptiivisesta tasaimesta 115, jota seuraa yhdessä kanavassa ensimmäinen näytteenotin 116 ja toisessa kanavassa toinen näytteenotin 113. Kaikille elementeille, jotka ovat identtisiä kuviossa 3 esitettyjen elementtien kanssa, on annettu samat viitenumerot. Laite 121 ensiökel-10 lon muokkaamiseksi on tässä tapauksessa pienentynyt vain yhteen viive-elementtiin 62 kuviossa 3. Näytteenoton kellosignaalit ovat silloin kuviossa 2 esitettyjä kellosignaaleja Hl ja H2, jotka esiintyvät kuvion 3 liitännöissä 124 ja 66. Nämä näytteenottosignaalit ohjaavat kukin vas-15 taavia näytteenottimia 113 ja 116. Kaikki muut toiminnalliset periaatteet ovat samanlaisia kuin ne, jotka on selostettu ensimmäisen suoritusmuodon yhteydessä. Virhe eak (erk, vastaavasti) on näytteenottimen 113 (tai vastaavasti 116) annossa olevan näytteen ja hetkellä k määritellyn 20 symbolin välinen ero.

l!

Claims (6)

11 84954

1. Digitaalisen datan vastaanottava järjestely, joka mukautuu siirtojärjestelmän kanavan vaihteluihin, 5 käsittäen adaptiivisen vastaanotinasteen (lii), joka käsittää adaptiivisen tasaimen (112,113) ja ainakin yhden näytteenottimen (113,116), adaptiivisen vastaanotinasteen tuottaessa tietyllä taajuudella kompleksisia näytteitä yk ottosignaalista x(t), päätäntäpiirin (14) ilmaistujen 10 kompleksisten symbolien ak syöttämiseksi, ja adaptiivisen ajoituksenelvytyspiirin (12) optimin näytteenottohetken määrittämiseksi minimoimalla neliöllisen funktion J, joka edustaa yk:n ja ak:n välistä eroa, ja oskillaattorin (122) ensiökellosignaalin tuottamiseksi, tunnettu sii-15 tä, että adaptiivinen taajuuden asetuspiiri (12) käsittää: - laitteen (121) ensiökellosignaalin muokkaamiseksi toisiokellosignaalin mukaisesti, jonka jakso on kaksi kertaa ensiökellosignaalin jakso ja jonka peräkkäiset nousevat reunat sijaitsevat ajallisesti erillään Tjin ja T2:n 20 verran, mainitun toisiokellon tuottaessa vuorottaisesti kaksi näytteenottohetkeä τ ja τ + Δτ, missä τ on ensiökellosignaalin näytteenottohetki ja Δτ on vakio, - laitteen, joka approksimatiivisesti laskee (132) neliöllisen funktion J ja sen vaihteluiden merkin (131) 25 hetkien τ ja τ + Δτ välillä, ja - laitteen ensiökellosignaalin vaiheen korjaamiseksi (123) neliöllisen funktion J vaihteluiden merkin mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen adaptiivinen vas- 30 taanotinjärjestely, tunnettu siitä, että laite (13) neliöllisen funktion J ja sen vaihteluiden merkin laskemiseksi muodostuu staattisesta muistista, jossa neliöllisen funktion J vaihteluiden merkin edeltä käsin laske-. tut arvot on talletettu kaikille edeltä nähtävien komplek- '> 35 siarvojen yk ja ak pareille, muistin ollessa luettavissa i2 84954 yk:n ja ak:n määritetyillä kompleksiarvoilla osoittamalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen adaptiivinen vastaanotin järjestely tapauksessa, jossa neliöllinen funktio J on virheen ek = yk - ak neliökeskiarvo J = E{jekj }, jos- 5 sa |ekj merkitsee ek:n itseisarvoa ja symboli E{.} keskiarvoa, ja tapauksessa jossa J:n muutokset määritetään ek:n reaaliosasta ja yksinomaan hetkinä joina reaaliosa on positiivinen kahtena peräkkäisenä hetkenä, tunnettu siitä, että laite (13) neliöllisen funktion J ja sen vaih- 10 teluiden merkin laskemiseksi käsittää: - vähentäjän joka sisääntuloihinsa vastaanottaa kompleksisia näytteitä yk ja ilmaistuja symboleja ak ja tuottaa ulostuloonsa ek = — ak, - viive-elementin (50) virheen ek reaaliosaa e'k 15 varten ensiökellosignaalin yhden jakson pituisen viiveen tuottamiseksi, - vertailijän (51) viivästetyn tien virheiden e'j^ ja suoran tien virheiden e'k vastaanottamiseksi samanaikaisesti, ja kaksi muistielementtiä (52,53) kelpoi- 20 suuselementin ohjauksessa tapahtuneen e'j^ ja e'k välisen vertailun tuloksen tallettamiseksi, - kelpoisuuselementin (57) joka ainoastaan kelpuuttaa kellosignaalin, joka on johdettu ensiökellosignaalista eliminoimalla kahdesta jaksosta yhden jakson, kun e'j^rn 25 ja e'k:n arvot ovat molemmat positiivisia.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen adaptiivinen vastaanotinjärjestely, tunnettu siitä, että toisiokellosignaali ohjaa näytteenotinta (111), joka koostuu analogiadigitaalimuuntimesta, jota seuraa digitaalinen 30 adaptiivinen tasain (112).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen adaptiivinen vastaanotinjärjestely, tunnettu siitä, että toisiokellosignaali ohjaa näytteenotinta (111), jota edel-tää analoginen adaptiivinen tasain (115). li i3 84954

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen adaptiivinen vastaanotinjärjestely, tunnettu siitä, että toisiokellosignaali on jaettu kahteen ajan suhteen siirrettyyn kellosignaaliin, jotka ohjaavat kahta näytteen-5 otinta (113,116), joita edeltää analoginen adaptiivinen tasain (115). \ i4 84954