FI84848B - Beklaednadskonstruktion. - Google Patents

Description

84848

Verhousrakenne

Keksintö koskee teräsohutlevystä valmistettua verhous-rakennetta erityisesti ulkokattojen verhoamista varten, 5 joka verhousrakenne käsittää vähintään kaksi yhdensuuntaista, rinnakkain asetettua verhouselementtiä, joiden pituus on suurempi kuin niiden leveys ja jonka ver-houselementin pituussuuntaisiin reunoihin on muodostettu verhouselementin pituussuunnassa yhtäjaksoisena 10 ulottuvat liitososat, jolloin ensimmäisen liitososan muodostaa verhouselementin kantaosan tasosta ylöspäin ulkoneva ja verhouselementin keskiosaan päin suuntautuva kieleke, ja toisen liitososan, joka on muodostettu ensimmäiseen liitososaan nähden verhouselementin 15 vastakkaiseen reunaan, muodostaa mainittua kielekettä vastaava ura, jolloin ura avautuu verhouselementin alapuolella sen keskiosaan päin ja jolloin ensimmäisen verhouselementin kieleke on sovitettavissa toisen verhouselementin uraan yhtenäisen verhousrakenteen 20 aikaansaamiseksi, ja ensimmäiseen liitososaan kuuluu lisäksi mainitun kielekkeen yhteydessä, olennaisesti kantaosan tasossa oleva, verhouselementin reunaan asti ulottuva kiinnityskaitale tai vastaava verhous-rakenteen kiinnittämiseksi alustana toimivaan raken-25 teeseen.

Edellä esitetty ratkaisu on tunnettu esim. julkaisusta US-4,130,974, jossa on esitetty teräsohutlevystä valmistettu katto- ja seinäpaneeli, jolla pyritään 30 saamaan aikaan ulkonäöllisesti paanuverhoilua muistuttava pintarakenne. Tämä vaatimus johtaa siihen, että saumakohdat sijoittuvat vaakasuuntaan, jolloin saumakohdat ovat erittäin arkoja kosteuden vaikutukselle samoin kuin lämpöliikkeestä johtuvalle kulumiselle. 35 Joka tapauksessa erityisesti saumakohtien muotoilusta on viitejulkaisussa esitetyssä rakenteessa todettava, että levymateriaalit pääsevät suoraan kontaktiin toistensa kanssa, jolloin juuri kosteus ja lämpöliikkeestä johtuva kuluminen aiheuttavat korroosiota ja 2 84848 pintavikoja ja ajanoloon ainakin pintarakenteen ulkonäön heikkenemisen.

Teräsohut levyjen käyttö rakennusten ulkokattojen 5 verhouksena on tänä päivänä jo varsin yleistä. Tunnetuissa verhousrakenteissa verhouselementtien reunat asetetaan päällekkäin ja kiinnitetään toisiinsa sekä alustaan yleensä ruuvaamalla. Koska alusrakenne, johon verhous kiinnitetään, on aina jonkinverran 10 epätasainen, jää saumakohtiin helposti kapeita rakoja, joihin katolla virtaava vesi tunkeutuu ja aiheuttaa katteen vaurioitumisen. Päivän valossa saumakohtiin muodostuu myös irrallaan olevien elementtien reunojen heittämiä varjoja, joten verhouselementtien saumakohdat 15 näkyvät verhousrakenteessa. Myös syövyttävä happosade aiheuttaa erityisesti saumakohtien ruostumista ja värjäytymistä. Katteiden ulkonäköä on pyritty parantamaan valmistamalla kate profiloidusta teräspellistä. Profiloimalla teräsohutlevy saadaan elementtien 20 saumakohdat usein häivytettyä, siten etteivät ne näy etäämpää rakennetta tarkasteltaessa. Varsinaista ongelmaa, saumojen vaurioitumista, kyseinen profilointi ei kuitenkaan ratkaise, koska vesi pääsee edelleenkin tunkeutumaan saumakohdista verhousrakenteen 25 alle.

Keksinnön tavoitteena on esittää verhousrakenne, jossa rakenteellisesti heikko ja ulkonäköä häiritsevä elementtien saumakohta ei tule rakenteessa lainkaan 30 näkyviin. Tavoitteet saavutetaan verhousrakenteessa, joka on tunnettu siitä, että kieleke käsittää oleellisesti kantaosan suuntaisen kärkiosan ja kantaosan tasoa vastaan oleellisesti kohtisuorassa olevan kaulaosan, joka yhdistää kärkiosan toisaalta kantaosaan 35 ja toisaalta kiinnityskaitaleeseen, jolloin kärkiosa on mainitun kaulaosan määräämän etäisyyden päässä kantaosasta, joka etäisyys on suurempi kuin verhousele-mentissä käytetyn teräsohut levyn rakennevahvuus, 3 84848 jolloin paikoilleen asennettuna toisen verhouselementin uran ulkopinta on irrallaan ensimmäisen verhouselementin kielekkeen kohdalla olevasta kantaosasta. Verhous-rakenne muodostaa näinollen yhtenäisen katteen pinnan. 5 Myös katteen kiinnityselimet jäävät verhouselementtien alle piiloon. Veden tunkeutuminen verhousrakenteen alle on estetty profiloimalla elementtien reunaosat ja myös kapillaarinen veden imeytyminen katteeseen on estetty. Verhouselementtien liitoskohdassa on edelleen 10 huomioitu se, etteivät elementtien reunaosat pääse kulumaan hankauksen vaikutuksesta katteen aina jonkinverran eläessä. Rakenteen asentaminen harvalaudotuksen päälle on yksinkertaista ja helppoa, koska vain toinen elementtien reunoista kiinnitetään alustaan.

15

Keksintöä selostetaan nyt tarkemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

Kuva 1 esittää keksinnön mukaista profiloitua 20 verhouselementtiä ja

Kuva 2 esittää verhouselementtien liitosta verhousrakenteen tasoa vastaan kohtisuorassa leikkauksessa.

25

Verhousrakenteen muodostavat verhouselementit 1, 1' voidaan valmistaa joko oleellisesti tasaisesta tai profiloidusta teräsohutlevystä. Kuvien 1 ja 2 mukaisessa tapauksessa on käytetty profiloitua teräsohut-30 levyä. Verhouselementissä on tällöin kantaosan 4 tasosta ulkonevia pintaosia 10 kuten poimuja. Verhous-elementit asennetaan paikoilleen siten, että verhous-elementti nojaa alusrakennetta esimerkiksi harvalaudo-tusta vasten kantaosan 4 kohdalla. Profiloimatonta 35 teräsohutlevyä käytettäessä verhouselementin pinta on liitososia lukuunottamatta kokonaan kantaosan tasossa.

4 84848

Kuten kuvasta 1 ilmenee, verhouselementtien pituussuuntaisiin reunoihin on muodostettu liitososat 2 ja 3. Toinen liitososa 3 on muodostettu ensimmäiseen liitos-5 osaan 2 nähden verhouselementin 1 vastakkaiseen reunaan. Liitososat on muodostettu esimerkiksi teräs-ohutlevyä taivuttamalla. Toinen liitososa 3 muodostetaan edullisesti pintaosan 10 kohdalle.

10 Ensimmäisen liitososan 2 muodostaa kantaosan 4 tasosta ulkoneva poimumainen kieleke 5, joka suuntautuu profiilin keskiosaan päin. Ensimmäisessä liitososassa 2 on lisäksi kantaosan 4 tasossa oleva kiinnityskaitale 6, josta verhousrakenne kiinnitetään alustana toimivaan 15 rakenteeseen. Kiinnityskaitaleeseen 6 on valmiiksi muodostettu aukot, joista kiinnitys suoritetaan esimerkiksi naulaamalla.

Kieleke 5 käsittää oleellisesti vaakasuorassa suunnassa 20 olevan kärkiosan 8 ja kiinnityskaitaleen 6 ja kärkiosan 8 välissä, kantaosan 4 tasosta oleellisesti kohtisuoraan ylöspäin suuntautuvan kaulaosan 12, joka yhdistää kärkiosan 8 toisaalta kiinnityskaitaleeseen 6 ja toisaalta kantaosaan 4. Kielekkeen 5 kärkiosa 8 on 25 tällöin mainitun kaulaosan 12 määräämän etäisyyden päässä verhouselementin 1 kantaosan 4 muodostamasta tasosta, joka etäisyys ts. kaulaosan korkeus on suurempi kuin verhouselementissä käytetyn teräsohut-levyn rakennevahvuus. Tällöin verhouselementtien 1, 30 1' saumakohdassa toisen verhouselementin 1' toinen liitososa 31 ei kosketa ensimmäisen verhouselementin 1 kantaosaa. Kantaosan 4 tasosta ylöspäin suuntautuva kaulaosa 12 muodostaa edelleen esteen veden virtaamiselle verhousrakenteen alle samoin se jäykistää 35 ensimmäisen liitososan 2 rakennetta.

Toinen liitososa 3, joka on muodostettu ensimmäiseen liitososaan 2 nähden verhouselementin 1 vastakkaiseen 5 84848 reunaan, käsittää kielekettä 5 vastaavan uran 7. Ura 7 avautuu verhouselementin keskiosaan päin.

Kielekkeen 5 kärkiosa 8 ja ura 7 ovat poikkileikkauk-5 seitaan oleelliseti kallistetun U:n muotoisia, jolloin uran 7 U:n muoto avautuu verhouselementin keskiosaa kohden ja kielekkeen 5 kärkiosan U:n muoto avautuu verhouselementin reunaa kohden. Uran 7 laippojen 13, 14 välinen etäisyys on oleellisesti yhtä suuri kuin 10 kärkiosan 8 laippojen 15, 16 välinen etäisyys ja uran 7 ja kärkiosan 8 laipat 13, 14, 15, 16 ovat oleellisesti samansuuntaisia. Tällöin verhouselementtien 1, 1' jonkinverran joustavat liitososat 2,3' kiinnittyvät puristusvoiman vaikutuksesta.

15

Kuvien 1 ja 2 mukaisessa profiloidussa verhouselemen-tissä ura 7 on muodostettu pintaosan 10 kohdalle siten, että pintaosan 10 kantaosaan 4 päin suuntautuva verhouselementin reuna muodostaa mainitun uran 7, 20 jolloin U:n muotoisen uran 7 uuma 17 ja ensimmäinen laippa 13 yhtyvät pintaosaan 10 ja pintaosan 10 reuna on taivutettu muodostamaan uran 7 toinen laippa 14. Pintaosan 10 leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin ensimmäisen liitososan 2 leveys. Tällöin verhousele-25 menttien liitoksessa ensimmäisen verhouselementin 1 ensimmäinen liitososa 2 jää toisen verhouselementin 1' pintaosan 10' alle.

Verhousrakenne muodostetaan siten, että ensimmäinen 30 verhouselementti 1 asetetaan paikalleen ja kiinnitetään alustaan esimerkiksi naulaamalla kiinnityskaitaleen 6 kohdalta. Toinen verhouselementti 1' asetetaan ensimmäisen verhouselementin 1 päälle ja työnnetään tai vedetään verhousrakenteen tasossa siten, että ensim-35 mäisen verhouselementin 1 kieleke 5 työntyy toisen verhouselementin 1' ura 7· ja kiinnittyy siihen, kuten kuvasta 2 ilmenee. Toinen verhouselementti 1' nojaa tällöin ensimmäisen verhouselementin 1 yläpintaa 6 84848 vasten ja toisen verhouselementin 1' uran 7' alempi laippa 14 painautuu joustavasti kielekkeen 5 alapintaa vasten. Uran 7 pääteosa ts. verhouselementin reuna jää tällöin kielekkeen 5 alareunan alle, joten sauma-5 kohta ei jää näkyviin verhousrakenteessa. On myös huomattava, että toinen verhouselementti 1' ei kosketa ensimmäistä verhouselementtiä 1 muualla kuin kielekkeen 5 yläreunassa ja mainitun puristussovitteen kohdalla kielekkeen 5 alareunassa. Tällöin toisen verhouselemen-10 tin 1' reuna ei pääse kuluttamaan ensimmäisen verhous-elementin 1 ulkopintaa.

Kapillaariselle veden siirtymiselle alttiin puristussovitteen kohdalla kapillaariveden nousu on estetty 15 siten, että verhouselementtien 1, 1' muodostamssa liitoksessa ensimmäisen verhouselementin 1 kielekkeen 5 kärkiosan 8 ja toisen verhouselementin 1' uran 7' pohjaosan 9' väliin on muodostettu verhouselementin pituussuunnassa ulottuva ontelo 11 muotoilemalla 20 kielekkeen kärkiosa 8 siten, että se poikkeaa uran 7 pohjan muodosta. Vesi pääsee virtaamaan ulos tästä ontelosta katon kaltevuuden ansiosta. Veden imeytyminen verhousrakenteen alle voidaan edelleen estää tiivistämällä verhouselementtien reunat.

25

Verhouselementit on pinnoitettu esimerkiksi sinkkipin-noitteella tai maalattu esimerkiksi muovimaalilla. Sopiva verhouselementtien leveys on esimerkiksi noin 350-500 mm.

84848

Viitenumeroluettelo:

Verhouselementti 1

Ensimmäinen liitososa2 Toinen liitososa 3

Kantaosa 4 5 Kieleke 5

Kiinnityskaitale 6

Ura 7

Kielekkeen kärkiosa 8 Uran pohjaosa 9 10 Pintaosa 10

Laipat urassa 13,14

Laipat kielekkeessä 15,16 Ontelo 11

Kaulaosa 12 15 Uuma urassa 17

Claims (6)

7 84848

1. Teräsohutlevystä valmistettu verhousrakenne 5 ulkokattojen verhoamista varten, joka verhousrakenne käsittää vähintään kaksi yhdensuuntaista, rinnakkain asetettua verhouselementtiä (1, 1'), joiden pituus on suurempi kuin niiden leveys ja jonka verhouselementin (1,1') pituussuuntaisiin reunoihin on muodostettu 10 verhouselementin pituussuunnassa yhtäjaksoisena ulottuvat liitososat (2, 3, 3'), jolloin ensimmäisen liitososan (2) muodostaa verhouselementin kantaosan (4) tasosta ylöspäin ulkoneva ja verhouselementin (1) keskiosaan päin suuntautuva kieleke (5) ja, toisen 15 liitososan (3, 3'), joka on muodostettu ensimmäiseen liitososaan (2) nähden verhouselementin (1, 1’) vastakkaiseen reunaan, muodostaa mainittua kielekettä (5) vastaava ura (7, 7'), jolloin ura (7, 7') avautuu verhouselementin alapuolella sen keskiosaan päin ja 20 jolloin ensimmäisen verhouselementin (1) kieleke (5) on sovitettavissa toisen verhouselementin (1') uraan (7') yhtenäisen verhousrakenteen aikaansaamiseksi, ja ensimmäiseen liitososaan (2) kuuluu lisäksi mainitun kielekkeen (5) yhteydessä, olennaisesti kantaosan (4) 25 tasossa oleva, verhouselementin reunaan asti ulottuva kiinnityskaitale (6) tai vastaava verhousrakenteen kiinnittämiseksi alustana toimivaan rakenteeseen, tunnettu siitä, että kieleke (5) käsittää oleellisesti kantaosan (4) suuntaisen kärkiosan (8) ja kantaosan 30 (4) tasoa vastaan oleellisesti kohtisuorassa olevan kaulaosan (12), joka yhdistää kärkiosan (8) toisaalta kantaosaan (4) ja toisaalta kiinnityskaitaleeseen (6), jolloin kärkiosa (8) on mainitun kaulaosan (12) määräämän etäisyyden päässä kantaosasta (4), joka 35 etäisyys on suurempi kuin verhouselementissä (1, 1') käytetyn teräsohutlevyn rakennevahvuus, jolloin paikoilleen asennettuna toisen verhouselementin uran 8 84848 (7 ') ulkopinta on irrallaan ensimmäisen verhouselemen-tin (1) kielekkeen (5) kohdalla olevasta kantaosasta (4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verhousrakenne, tunnettu siitä, että verhouselementtien (1, 1') muodostamassa liitoksessa ensimmäisen verhouselementin (1) kielekkeen (5) kärkiosan (8) ja toisen verhouselementin (1’) uran (7’) pohjaosan (91) väliin on muodos- 10 tettu verhouselementin pituussuunnassa ulottuva ontelo (11) estämään kapillaariveden tunkeutuminen rakenteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen verhousrakenne, 15 tunnettu siitä, että kielekkeen (5) kärkiosa (8) ja ura (7) ovat poikkileikkaukseltaan oleelliset! kallistetun U:n muotoisia ja että uran (7) laippojen (13, 14) välinen etäisyys on oleellisesti yhtä suuri kuin kärkiosan (8) laippojen (15, 16) välinen etäisyys ja 20 että uran (7) laipat (13, 14) ja kärkiosan (8) laipat (15, 16) ovat yhdensuuntaisia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen verhousrakenne, tunnettu siitä, että verhouselementtiin (1) on 25 muodostettu liitososien (2, 3) lisäksi myös muita kantaosan (4) tasosta ulkonevia ja keskenään oleellisesti yhtä suuria ja saman muotoisia pintaosia (10) kuten poimuja ja, että toinen liitososa (3) on muodostettu pintaosan (10) kohdalle siten, että pintaosan 30 (10) kantaosaan (4) päin suuntautuva verhouselementin reuna muodostaa U:n muotoisen uran (7) uuman (17) ja uran (7) ensimmäinen laippa (13) yhtyy pintaosaan (10).

5. Patenttivaatimuksen 1 ja 3 mukainen verhous-35 rakenne, tunnettu siitä, että pintaosan (10) leveys on oleellisesti yhtä suuri kuin ensimmäisen liitososan (2) leveys. 9 ö 4 8 4 8

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen verhous-rakenne, tunnettu siitä, että kieleke (5) ja kielekettä vastaava ura (7) ja pintaosa (10) on 5 muodostettu teräsohutlevyä taivuttamalla. 10 84 848 Patentkrav;