FI84803C - Anordning foer utjaemning av krafterna i bredvid varandra loepande hisslinor. - Google Patents

Description

84803 5

LAITE RINNAKKAISTEN HISSIKÖYSIEN VOIMIEN TASAAMISEKSI -ANORDNING FÖR UTJÄMNING AV KRAFTERNA I BREDVID VARANDRA LÖ-PANDE HISSLINOR

Tämän keksinnön kohteena on laite rinnakkaisten hissiköysien voimien tasaamiseksi, joiden köysien avulla hissikori ja vastapaino on saatettu liikkeeseen toistensa suhteen, jossa hissiin on järjestetty väliainetoiminen tasauselin, johon 10 rinnakkaiset hissiköydet on kiinnitetty ja joka tasauselin muodostuu kunkin köyden kohdalla kammiotilasta ja männästä, joka liikkuu kammiotilan sisällä, ja että kammiotilat on yhdistetty toisiinsa tasauskanavilla ja täytetty väliaineella.

15 Hissin asennusvaiheessa hissiköysissä vaikuttava kuormitus tasataan siten, että eri hissiköysissä vaikuttava jännitys on saman suuruinen. Hissiä käytettäessä köysissä tapahtuu venymistä, jolloin joihinkin hissiköysiin muodostuu muita suurempi kuormitus. Nämä, muita hissiköysiä enemmän kuormi-20 tetut köydet, kuluvat nopeammin käyttökelvottomiksi. Yhden köyden käyttökelvottomaksi kulumisen seurauksena on kaikki hissiköydet vaihdettava. Vetopyörähisseissä voi olla jopa kymmenen rinnakkaista köyttä, jolloin köysien vaihtaminen ennenaikaisen kulumisen johdosta aiheuttaa huomattavia kus-25 tannuksia.

Lisäksi epäkohtana on usein se, että normaalikäytössä köysien halkaisijat eroavat hieman toisistaan ja köysiurat ovat halkaisijaltaan hieman erilaisia. Näiden eroavuuksien seu-30' rauksena hissiköysissä tapahtuu ryömintää, joka kuluttaa sekä köysiä että vetopyörän uria.

Hissiköysien ennenaikainen kuluminen voidaan estää järjestelyllä, jossa rinnakkaisten köysien kuormitukset tasataan yh-35 täsuuriksi. Vetopyörähisseissä on käytetty köysivoimien tasaamiseen pienillä köysimäärillä tasausvipuja tai tasausvaa-kaa. Isoilla köysimäärillä köysivoimia on yritetty tasata 2 84803 asettamalla jouset köysien päähän ja säätämällä jousien puristuma samaksi.

Julkaisut SU-125 3929 AI, SU-125 7048 AI, DE- 354 0266 Cl ja 5 DE 372 0488 AI esittävät passiivisen köysivoimien tasauksen, jossa hissiköydet on kiinnitetty hydraulisylinterien männän varsiin ja joiden sylinteritilat on yhdistetty toisiinsa.

Nämä jo tunnetut köysivoimien tasausmenetelmät ovat olleet 10 toiminta-alueeltaan hyvin rajallisia. Niiden köysivoimien tasauskyky ei ole riittävä tai niiden säätöalue ei ole riittävän laaja, mikä on johtanut köysien ennenaikaiseen kulumiseen. Tämän lisäksi ne vaativat manuaalista säätämistä, jolloin köysivoimien tasaus on tapahtunut käytännössä 15 asentajan toimesta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat ja aikaansaada luotettava sekä automaattisesti toimiva laite hissin köysivoimien aktiiviseksi tasaamiseksi. 20 Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, että tasauselimessä on köyden mukana liikkuva tunnusteluelin ja yksi tai useampi köyden asemaa valvova kytkin, joka on järjestetty sulkeutumaan ja avautumaan tunnusteluelimen avulla, ja että saman tasauselimen yhteyteen on järjestetty 25; pumppu, väliainesäiliö, venttiili kutakin köyttä varten ja väliainekanavisto, joka yhdistää tasauselimen kammiotilan ja venttiilin keskenään sekä kunkin venttiilin edelleen suoraan väliainesäiliöön ja vielä kunkin venttiilin keskenään sekä kunkin venttiilin pumpun kautta väliainesäiliöön.

30;

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle edulliselle sovellutus-muodolle on tunnusomaista se, että tasauselimessä oleva kytkin on kytketty pumppuun siten, että hissiköyden liikuttua tasauselimen suhteen niin paljon, että tunnusteluelin on ^5 osunut kytkimeen ja sulkenut sen, pumppu käynnistyy ja pump-paa väliainetta säiliöstä venttiilin kautta tasauselimen 3 84803 kammiotilaan, jolloin tunnusteluelin taas irtoaa kytkimestä, kytkin avautuu ja pumppu pysähtyy.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle toiselle edulliselle so-5 vellutusmuodolle on tunnusomaista se, että männän ja venttiilin välille on järjestetty mekaaninen yhteys, joka säätää venttiiliä siten, että tasauselimen kammiotilassa olevan väliaineen määrän kasvaessa liian suureksi venttiili päästää ylimääräisen väliaineen säiliöön.

10

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle edulliselle sovellutus-muodolle on vielä tunnusomaista se, että venttiilit on yhdistetty toisiinsa väliainekavalla siten, että pumpun ollessa lepotilassa ja mekaanisen yhteyden ollessa ir-15 tikytkettynä venttiilistä eli normaalitilassa, väliaine pääsee vapaasti siirtymään venttiilien kautta kammiotilasta toiseen.

Keksinnön mukaisen laitteen eräälle edulliselle sovellutus-20 muodolle on vielä tunnusomaista se, että mekaaninen yhteys on männän ja venttiilin välissä oleva jousi.

Vielä eräälle keksinnön mukaisen laitteen edulliselle sovel-lutusmuodolle on tunnusomaista se, että väliainetoiminen ta-25- sauselin on järjestetty hissiköysien molempiin päihin.

Keksinnön avulla saavutetaan monia etuja tunnettuun tekniikkaan verrattuna. Keksinnönmukaisen laitteen avulla maksimi köysivoima on vain hiukan yli teoreettisen keskiarvon. Kek-3Ö: sinnönmukaisella köysiripustuksella köysien elinikä tulee olemaan moninkertainen nykyisellä tavalla ripustettujen hissiköysien elinikään nähden. Samoin vetopyörän köysiurien elinikä kasvaa nykyiseen järjestelyyn verrattuna. Aktiivinen köysivoimien tasaus on myös säätöälueeltaan laajempi. 35: Kaikki viimeksimainitut seikat ovat myös taloudellisesti merkittäviä etuja.

4 84803

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti edullisten sovellutusmuotoesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 5 kuvio 1 esittää keksinnön mukaisesti ripustettua hissiä yksinkertaistettuna ja vinosti etuylhäältä katsottuna, kuvio 2 esittää hissikorin puoleisen tasauselimen 10 rakennetta kaaviollisesti sekä yksinkertaistettuna ja kuvio 3 esittää tunnetun tekniikan mukaista tasauselimen rakennetta edestä katsottuna ja haIkileikattuna.

15

Kuviossa 1 on yksinkertaistettuna esitetty hissin köysiri-pustus, jossa hissikoneiston vetopyörän 2 kautta kulkevat hissiköydet 1 on kiinnitetty keksinnönmukaisiin tasauseli-miin 5a ja 5 sekä vastapainon 3 puolella että hissikorin 4 20 puoleisessa päässä.

Vastapainon 3 puolella oleva tasauselin 5a, joka on tunnetun tekniikan mukainen, on sopivimmalla tavalla, esimerkiksi kiinnitysruuvein 20 kiinnitetty vastapainoon 3. Tasauseli-25 meen 5a kuuluu runko-osa, johon on tehty sylinterimäiset poraukset kullekin hissiköydelle. Kukin sylinterimäinen poraus on koko leveydeltään avoin tasauselimen 5a pohjaa kohti. Sen sijaan sillä puolella tasauselintä 5a, josta hissiköydet tulevat tasauselimelle, poraus kapenee hal-30 kaisijaltaan pienemmäksi poraukseksi, joka on keskeinen en sin mainitun leveämmän porauksen kanssa ja ulottuu ensin mainitusta leveämmästä porauksesta tasauselimen 5a läpi his-siköyden suuntaan katsottuna. Pienempään poraukseen on sovitettu tiiviisti putkimainen männänvarsi 9a, joka liikkuu '35 hissiköyden suunnassa edestakaisin. Osa männänvartta 9a on pysyvästi ensinmainitun leveämmän porauksen sisällä. Männänvarsi 9a on edelleen kiinnitetty mäntään 7, joka liikkuu 5 84803 ensinmainitussa leveämmässä porauksessa männänvarren mukana ja sulkee leveämmän porauksen tiiviisti sylinterimäiseksi tilaksi muodostaen sylinterimäisen tilan pohjan. Näin syntynyttä suljettua tilaa nimitetään jäljempänä kammioksi 6.

5 Vierekkäiset kammiot on yhdistetty toisiinsa tasauskanavilla 8, jotka sijaitsevat kuvion 3 mukaisesti asennetussa ta-sauselimessä kammioiden 6 yläosassa. Kammioissa 6 on nestemäistä väliainetta, sopivimmin hydrauliikkaöljyä. Hissi- köydet 1 on kiinnitetty männänvarsien 9a alapäähän, jolloin 10 hissiköydet kulkevat männänvarsien 9a läpi mäntien 7 toiselle puolelle saakka. Männänvarren 9a alapään ja hissiköy-den pään välissä on jousi 18, jonka sallimissa rajoissa his-siköysi voi vähän liikkua männänvarren suhteen männänvarren pituussuunnassa. Porauksen avonaisessa päässä on lukitus-15 rengas 19, joka estää mäntää 7 pääsemästä ulos porauksesta.

Köydessä 1 tapahtuvan venymisen seurauksena kammiossa 6 sijaitseva mäntä 7 liikkuu kuvion 3 mukaisesti asennetussa ta-sauselimessä alaspäin, jolloin kammioon 6 siirtyy väliai-20 netta viereisistä kammioista tasauskanavien 8 kautta. Köysi 1 pääsee tällöin siirtymään vastapainoon päin ja muut köydet vastaavasti vastapainosta poispäin. Köysien siirtyminen päättyy tasapainotilaan, jossa köysissä vaikuttavat . . voimat ovat yhtä suuret.

25;

Hissikorin puoleisessa päässä oleva tasauselin 5 on kiinnitetty normaalisti hissikorin 4 yhteyteen. Hissikorin ripustuksesta johtuen tasauselin 5 on voitu kiinnittää myös johonkin kiinteään paikkaan hissikuilussa tai hissin konehuo-30 neessa. Tasauselimeen 5 kuuluu runko-osa, jonka sisällä on vastaavat poraukset kuin vastapainon puoleisessakin tasause-limessä 5a. Vastaavalla tavalla kussakin porauksessa on mäntä 7, jossa on edelleen männänvarsi 9. Männänvarren vapaaseen päähän on kiinnitetty hissiköysi 1 ja sivusuuntaan 35 ulottuva tunnusteluelin 11, joka voi olla esimerkiksi vipu-mainen tai levymäinen kappale. Kunkin tunnusteluelimen läheisyydessä on kytkin 10, joka on siten asennettu tunnuste- 6 84803 luelimeen nähden, että tunnusteluelin ylettyy sulkemaan ja avaamaan kytkimen. Mäntä 7 toisaalla ja männänvarsi 9 toisaalla sulkevat porauksen kammioksi 6 vastaavalla tavalla kuin vastapainon puoleisessa tasauselimessä 5a. Samoin kam-5 miossa 6 on väliainetta, kuten hydrauliikkaöljyä. Ta- sauselimen 5 yhteydessä on lisäksi ns. 3/2-suuntaventtiili 14 kutakin kammiota 6 kohti. Kammiosta 6 johtaa tasaus-kanava 21 venttiilille 14. Venttiilit 14 on edelleen yhdistetty toisiinsa keskenään samoista aukoista välikanavalla 10 21a siten, että normaalitilassa kaikki kammiot 6 ovat yhtey dessä keskenään ketjun tasauskanava 21 - venttiili 14 - vä-1ikänäva 21a - venttiili 14 - tasauskanava 21 kautta.

Tasauselimen 5 yhteydessä on edelleen väliainesäiliö 13, pumppu 12 ja pumpun käyttömoottori 16. Pumppu on yhdistetty 15 toisaalla säiliöön 13 ja toisaalla välikanavaan 21a ka navalla 22. Lisäksi kustakin venttiilistä 14 johtaa tyhjen-nyskanava 23 väliainesäiliöön 13. Moottori 16 saa ohjauksensa kytkimien 10 välityksellä virtalähde/ohjausyksiköltä 17. Männän 7 ja venttiilin 14 välissä on jousi 15, joka oh-20 jaa venttiiliä 14.

Hissikoriin 4 kiinnitetyssä tasauselimessä 5 hissiköyden l asemaa valvotaan tunnusteluelimellä 11, joka köyden ajautuessa poispäin hissikorista 4 ajautuu köyden mukana kytki-25 melle 10 ja sulkee kytkimen. Kytkin puolestaan on kytketty pumpun 16 virtapiiriin siten, että kytkimen sulkeutuessa moottori 15 käynnistyy ja pumppu 12 alkaa pumpata öljyä vä-liainesäiliöstä 13 venttiilin 14 kautta sylinterimäiseen kammioon 6. Pumppu käy kunnes kammion 6 tilavuus on suuren-30 tunut niin paljon, että tunnusteluelin 11 siirtyy pois kytkimeltä 10, ja kytkin avautuu. Ohjauksesta riippuen pumppu voi käydä vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin, kun kytkin on avautunut, ettei edessä olisi heti tilanne, jossa kytkin sulkeutuisi.

Jos köysi 1 ajautuukin toiseen suuntaan, eli hissikoriin päin niin paljon, että männän 7 ja venttiilin 14 väliin jär- 35 7 84803 jestetty jousi 15 avaa venttiilin 14, väliaineena oleva öljy pääsee siirtymään kyseisestä kammiosta 6 väliainesäiliöön 13 tyhjennyskanavan 23 kautta. Tällöin köysi 1 alkaa liukua takaisin alkuperäiseen asemaansa. Venttiili 14 sulkeutuu 5 takaisin normaaliasentoonsa, kun köysi 1 on palannut liikea-lueensa keskikohtaan ja jousen 15 puristusvoima on heikentynyt tarpeeksi.

Kuvioiden mukaisissa tapauksissa kaikki männät 7 ja venttiili) lit 14 ovat normaalialueen rajojen sisäpuolella. Kuten aikaisemmin on jo mainittu köydenpaikan palkkaerot johtuvat sekä köysien venymisestä että köysien kokonaissiirtymisestä. Kokonaissiirtymistä aiheuttaa mm. se, että köydet ovat aina keskenään hieman eri paksuisia, jolloin paksumpi köysi kul-15 kee nopeammin veto- ja taittopyörien yli kuin ohuempi köysi. Lisäksi siirtymää aiheuttaa se, että vetopyörän eri urien halkaisijat eivät ole täsmälleen yhtäsuuria. Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutus aiheuttaa eroja köysien päiden keskinäisessä siirtymisessä, mutta koska hissin liike on 20 edestakainen, nämä erot eivät vielä yksinään ole ratkaisevia. Sen sijaan ratkaisevaa on köyden luisto vetopyörällä. Kitkaeroista johtuva luisto saa aikaan sen, että köydet ajautuvat hitaasti eri suuntiin. Tähän ajautumiseen vaikuttaa myös köyden venyminen pysyvästi. Kun nyt lasketaan yh-25 teen luistoista ja venymisestä johtuvat pysyvät köydenpäiden erot aikaisemmin mainittujen halkaisijoista ja paksuuksista johtuvien erojen kanssa, nopeuttaa yhteisvaikutus hetkellisesti köydenpään ajautumista niin pitkälle, että pumppu 12 joutuu pumppaamaan lisää öljyä kammioon 6 tai venttiili 14 oh joutuu laskemaan öljyä pois kammiosta 6.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin sovellutusmuotoesimerkkeihin, vaan sitä voidaan vaihdella oheisten patenttivaatimusten 35 puitteissa. Niinpä esimerkiksi tasauselimien paikka ei ole sidottu yksinomaan hissikoriin ja vastapainoon, vaan se voi vaihdella ripustuksen mukaan. Lisäksi aktiivisena tasaueli- 8 84803 menä voi olla nyt esitetyn sijasta vastapainon puoleinen ta-sauselin. Samoin väliaineena voi olla muukin paineväliaine kuin hydrauliöljy, esimerkiksi jarruneste. Tasauselimessä 5 olevien suuntaventtiilien 14 ohjauksenkaan ei tarvitse olla 5 mekaaninen, jousella 15 toimiva, vaan se voi olla esimerkiksi tunnusteluelimen avulla tapahtuva sähköinen ohjaus.

Claims (7)

9 84803

1. Laite rinnakkaisten hissiköysien (1) voimien tasaamiseksi, joiden köysien avulla hissikori (4) ja vastapaino (3) 5 on saatettu liikkeeseen toistensa suhteen, jossa hissiin on järjestetty väliainetoiminen tasauselin (5, 5a), johon rinnakkaiset hissiköydet (l) on kiinnitetty ja joka tasauselin muodostuu kunkin köyden kohdalla kammiotilasta (6) ja männästä (7), joka liikkuu kammiotilan sisällä, ja että kammio-10 tilat on yhdistetty toisiinsa tasauskanavilla (8, 21 ja 21a) ja täytetty väliaineella, tunnettu siitä, että ta-sauselimessä (5) on köyden mukana liikkuva tunnusteluelin (11) ja yksi tai useampi köyden asemaa valvova kytkin (10), joka on järjestetty sulkeutumaan ja avautumaan tunnustelue-15 limen avulla, ja että saman tasauselimen yhteyteen on järjestetty pumppu (12), väliainesäiliö (13), venttiili (14) kutakin köyttä varten ja väliainekanavisto (21, 23, 21a, 22), joka yhdistää tasauselimen kammiotilan (6) ja venttiilin keskenään sekä kunkin venttiilin edelleen suoraan 20 väliainesäiliöön ja vielä kunkin venttiilin keskenään sekä kunkin venttiilin pumpun kautta väliainesäiliöön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tasauselimessä (5) oleva kytkin (10) on kytketty 25 pumppuun (12) siten, että hissiköyden liikuttua tasauselimen suhteen niin paljon, että tunnusteluelin (li) on osunut kytkimeen ja sulkenut sen, pumppu käynnistyy ja pumppaa väliainetta säiliöstä (13) venttiilin (14) kautta tasauselimen kammiotilaan (6), jolloin tunnusteluelin taas irtoaa kytki-30; mestä, kytkin avautuu ja pumppu pysähtyy.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että männän (7) ja venttiilin (14) välille on järjestetty mekaaninen yhteys (15), joka säätää venttiiliä 35 siten, että tasauselimen (5) kammiotilassa (6) olevan väliaineen määrän kasvaessa liian suureksi venttiili päästää ylimääräisen väliaineen säiliöön (13). 10 84803

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilit (14) on yhdistetty toisiinsa väliainekavalla (21, 21a) siten, että pumpun (12) ol-5 lessa lepotilassa ja mekaanisen yhteyden (15) ollessa ir tikytkettynä venttiilistä eli normaalitilassa, väliaine pääsee vapaasti siirtymään venttiilien (14) kautta kammioti-lasta toiseen.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tun nettu siitä, että mekaaninen yhteys (15) on männän (7) ja venttiilin (14) välissä oleva jousi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, t u n -15 n e t t u siitä, että väliainetoiminen tasauselin (5, 5a) on järjestetty hissiköysien (1) molempiin päihin.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin hissiköysi (1) on kiinnitetty 20 tasauselimeen (5a) jousen (18) välityksellä. 11 84 8 03