FI84788C - Foerfarande och anordning foer oekande av turbulensen i en gas utsatt foer laogfrekvent ljud. - Google Patents

Description

1 84788

Menetelmä ja laite turbulenssin lisäämiseksi kaasussa, johon on kohdistettu matalataajuinen ääni

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää ja lai-5 tetta, joiden tarkoituksena on lisätä turbulenssia kaasussa, johon on kohdistettu päästään avoimen putkimaisen resonaattorin käsittävän äänigeneraattorin synnyttämä ma-talataajuinen ääni.

Kansainvälinen hakemus W0 80/01358 kuvaa sellai-10 sen menetelmän ja laitteen hiukkasten saattamiseksi liikkeeseen, jossa hiukkasiin kohdistetaan nopea edestakaisin liikkuva ilmavirta, jonka synnyttää voimakas, sopi-vimmin matalataajuinen ääni. Edestakaisin liikkuvaa ilmavirtaa käytetään sellaisen hiukkasmaisen materiaalin 15 saattamiseksi liikkeeseen, jonka on adsorboinut tai absorboinut ilmaa läpäisevä kerros tai este, joka sijaitsee kohdassa, jossa äänen hiukkasnopeus on suurimmillaan. Edestakaisin liikkuvalla ilmavirralla läpi sen kerroksen, johon on sekoittunut hiukkasmaista materiaalia, aikaan-20 saadulla kiihdytetyllä tai pakkotuuletuksella voidaan mainittu materiaali sekottaa tai höyrystää. Edestakaisin liikkuva ilmavirta synnytetään matalataajuisella äänigeneraattorilla, jossa on 15-50 Hz taajuudella toimiva resonaattori .

25 SE-hakemuksessa 8306653-0 kuvatun, juoksevien polt toaineiden polttamismenetelmän mukaan polttoaine hajotetaan syöttöilmaan ja palamisnopeuden ja hyötysuhteen parantamiseksi siihen kohdistetaan sellaisella matalataajuisella äänigeneraattorilla tuotetun äänen korkea hiuk-30 kasnopeus, jonka maksimitaajuus on 50 Hz. Äänigeneraattori on neljännesaaltoäänigeneraattori, jossa on putkimai-nen resonaattori, muodostaen avoimeen päähänsä hajottajan. Syöttöilma poistuu resonaattorin avoimesta päästä polttoaineen ollessa sekoittuneena siihen, polttoaineen palaes-35 sa olennaisesti resonaattorin ulkopuolella.

2 84788

Erään toisen menetelmän mukaan, joka on kuvattu SE-hakemuksessa 8405914-6, suurten kiinteiden polttoaine-määrien polttamiseksi polttoainekerrokseen, joka sijaitsee 3/4-aaltogeneraattorissa olevalla ritilällä, kohdis-5 tetaan värähtelyliikkeessä oleva syöttöilma, jonka mak-simitaajuus on 50 Hz. Kerroksesta lähtevät savukaasut poistetaan resonaattorin läpi.

Keksinnön päämääränä on aikaansaada menetelmä, jolla saadaan suuri turbulenssi putken tai putkimaisen tilan 10 kautta kulkevassa kaasussa. Tätä turbulenssia käytetään tuottamaan homogeeninen seos mainitusta kaasusta ja suihkutetusta polttoaineesta, kuten jauheesta, nesteestä tai kaasusta.

Tarkemmin sanoen keksinnön muodostaa menetelmä 15 savukaasujen ja jauhemaisen, nestemäisen tai kaasumaisen kemikaalin sekoittamiseksi tehokkaasti mainitun aineen ja savukaasujen saastuttavien ainesosien, kuten SO ja NO

X X

välisen kemiallisen reaktion tehostamiseksi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saatua tehokas-20 ta sekoittumista voidaan myös käyttää kiinteää ainetta käsittävän nesteen nestefaasin haihduttamiseen, esim. su-mutuskuivattaessa nestettä pikatuotteiden valmistuksessa tai märkä-kuiva S02-kalkkikivi reaktioprosessissa.

Jotta päästäisiin näihin ja muihinkin päämääriin, 25 jotka käyvät ilmi seuraavasta kuvauksesta, keksinnön muodostaa yllä kuvatun kaltainen menetelmä, jolla keksinnön mukaan on patenttivaatimuksesta 1 ilmenevät tunnusmerkit.

Keksintö käsittää myös patenttivaatimuksen 7 mukaisen laitteen keksinnön mukaisen menetelmän toteuttami-30 seen.

Keksinnön kuvaamiseksi selostetaan sen toteutus-muotoja alla, viitaten liitteenä oleviin piirustuksiin, joissa kuva 1 on kaaviomainen leikkauskuva pituussuuntaan 35 eräästä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen tar- 3 84788 koitetusta laitteesta, joka käsittää 3/4-aaltoäänigene-raattorin, kuva 2 on kuvan 1 kaltainen kuva siinä esitetyn laitteen muunnoksesta, 5 kuva 3 on osittainen leikkauskuva pystysuuntaan kattilasta, joka käsittää kuvassa 2 esitetyn toteutusmuodon laitekokonaisuuden, kuva 4 on kaaviomainen leikkauskuva pituussuuntaan keksinnön mukaisen laitteen toisesta toteutusmuodosta, 10 käsittäen puoliaaltoäänigeneraattorin, kuva 5 on kuvan 4 kaltainen kuva siinä esitetyn laitteen muunnoksesta, kuva 6 on kuvan 3 kaltainen kuva, käsittäen samanlaisen laitekokonaisuuden kuin kuvassa 4, 15 kuva 7 on kuvan 4 kaltainen kuva siinä esitetyn laitteen toisesta muunnoksesta, ja kuva 8 on kuvan 1 kaltainen kuva keksinnön kolmannesta toteutusmuodosta.

Viitaten kuvaan 1 siinä esitetään matalataajui-20 nen äänigeneraattori 10, jossa voi olla senkaltainen positiivinen takaisinkytkentä kuin on kuvattu US-patentissa 4 359 962, myönnetty 23. marraskuuta 1982. Mutta mitä tahansa muutakin infraäänigeneraattoria voidaan käyttää keksinnön tarkoituksiin.

25 Äänen maksimitaajuuden tulisi olla 150 Hz. Suosi teltavaa on, että taajuus on 40 Hz tai alempi. Mutta useimmissa tapauksissa 20 Hz tai alempi (infraääni) on paras.

Äänigeneraattori 10 käsittää putkimaisen resonaattorin 11, joka on suljettu toisesta ja avoin toisesta 30 päästään, ja jonka akustinen pituus, merkitty l:llä, on 3/4 lähetetyn äänen aallonpituudesta. Resonaattorin halkaisijan tulisi olla olennaisesti pienempi kuin mainittu aallonpituus. Syöttölaite tai ohjausyksikkö 12, tässä hakemuksessa kiihdyttimeksi nimitetty, on asennettu reso-35 naattorin suljettuun päähän ja yhdistetty syöttöputkeen 4 84788 13 resonaattoriin syötetyn ja sen läpi kulkevan kaasun (ilman) panemiseksi liikkeelle kiihdyttimen ohjaamana, kuten yllä viitatussa US-patentissa on kuvattu. Avoimesta päästään resonaattori on levennetty hajottajan 14 muodos- 5 tamiseksi, joka yhtyy onteloon 15, joka muodostaa olennaisen laajennuksen resonaattorin sisätilaan verrattuna. Ontelon 15 sisääntulo 16 sijaitsee vastapäätä hajottimen aukkoa. Resonanssiputkeen on tehty ulostulo 17, joka sijaitsee resonaattorissa olennaisesti sillä alueella, jos-1Q sa seisovan aallon äänenpaineessa resonaattorissa on solmukohta, ts 1/3 resonaattorin pituudesta kiihdyttimestä laskien.

Putki 18 työntyy resonaattoriin säteittäissuunnas-sa sen päiden välillä olevassa kohdassa, ja senjälkeen 15 ulottuu aksiaalisuunnassa resonaattorin läpi hajottajan 14 aukkoon päin päättyäkseen lähellä hajottajan aukkoa, jossa äänen seisovan aallon hiukkasnopeudella on kupukoh-ta. Putken loppupäässä on suutin 19.

Kuvattu laite sopii hyvin nesteiden sumutuskuivauk-2Q seen, ts pikatuotteiden, kuten kuivamaidon ja pikakahvin valmistukseen, ja kemikaalilietteiden, esim. Ca(OH)2 ja/tai CaCOg ja veden lietteen syöttämisen yhteydessä, S02 tai SO2 poistamiseksi savukaasuista keksinnön mukaista menetelmää käyttäen.

25 Keksinnön mukaisessa menetelmässä kaasua, kuten kuumaa ilmaa tai kuumaa savukaasua, syötetään sisääntulon 16 kautta onteloon 15 ja se kulkee resonaattorin 11 läpi ulosmenoon 17. Käsiteltävä neste pikatuotetta valmistettaessa tai liete savukaasua käsiteltäessä, syöte-30 tään putken 18 kautta suuttimeen 19 sumutettavaksi ja vietäväksi onteloon 15 numerolla 20 merkittynä sumuna, joka kohtaa sisääntulon 16 kautta tulevan kaasun.

Kuuman ilman tai kuuman savukaasun tuomalla lämmöllä sumutetun nesteen tai lietteen nestefaasi höyrystyy 35 silmusta, kun se kohtaa ilman tai kaasun. Kaasun suuren 5 84788 turbulenssin vaikutuksesta, jonka aikaansaa matalataa-juisen äänigeneraattorin 10 synnyttämä matalataajuinen ääni, saavutetaan ilman ja nesteen tai vastaavasti savukaasun ja lietteen perinpohjainen sekoittuminen, mikä te-5 hostaa nesteen tai nestefaasin höyrystymistä ontelossa 15 ja varsinkin resonaattoriputkessa 11. Näin ollen ilma tai kaasu, joka sisältää höyrystyneen nesteen, ja siihen sekoittuneena syötetystä liuoksesta tai lietteestä peräisin olevat kiinteät hiukkaset, kulkee resonaattoriputken 10 läpi ja poistetaan sieltä ulosmenoputken 17 kautta.

Ei ole välttämätöntä, että suutin 19 sijaitsee hajottajassa. Se voi yhtä hyvin sijaita ontelossa 15 tai sisääntuloputkessa 16, mutta sijainnista huolimatta sen tulisi olla suunnattu syöttämään nestettä tai lietettä 15 vastavirtaan tuloputken 16 läpi syötettyyn ilmaan tai kaasuun nähden.

Tehoa voidaan joissain tapauksissa lisätä pidentämällä resonaattoria 11 viiteen tai seitsemään neljäsosaan äänen aallonpituudesta. Periaatteessa voidaan käyt-20 tää mitä tahansa aallonpituuden paritonta neljännestä.

Kuvan 2 toteutusmuodossa resonaattorissa 11 on laajentuma 21 ulosmenoaukon 17 kohdalla. Jotta voitaisiin päästää suuri virta ulosmenoaukon läpi, niinkuin voi olla välttämätöntä keksintöä käytäntöön sovellettaessa, voi 25 olla tarpeen tehdä ulosmenoaukon halkaisija suureksi, mikä häiritsee äänigeneraattorin toimintaa. Tällaisen häiriön minimoimiseksi tehdään laajentuma, joka mahdollistaa ulosmenoaukon halkaisijan suurentamisen ilman, että vastaavasti vahingoitetaan äänigeneraattorin toimintaa.

3Q Kuvan 2 toteutusmuoto sopii erittäin hyvin jauhe maisten tai kaasumaisten virtaavien aineiden syöttämiseen kattiloiden savukaasuihin kohdissa, joissa lämpötila on korkea. Esim. SC>2 ja SO^-pitoisuuksien pienentämiseksi savukaasuissa on yleinen käytäntö lisätä savukaasuun 35 Ca(OH)2 ja/tai CaCO^· Näiden yhdisteiden ja savukaasussa 6 84788 mukana olevien SC^ ja SO^ välinen reaktio tapahtuu parhaiten noin 1000°C:een lämpötila-alueella.

Yhdisteitä ei kuitenkaan voi yksinkertaisesti suihkuttaa kaasuvirtaan, jonka lämpötila on kyseisellä alu-5 eella, johtuen käytännön vaikeuksista saavuttaa lisäaineiden ja kaasun perusteellinen sekoittuminen, mikä puolestaan johtuu savukaasun suuresta viskositeetista korkeissa lämpötiloissa. Leijukerrospolton ollessa kyseessä lisäaineet syötetään leijukerrokseen, mutta muissa tapauk-10 sissa lisäaineet tavallisesti syötetään vedensekaisena lietteenä alueelle, jossa savukaasun lämpötila on noin 200°C. Tässä lämpötilassa reaktio on hidas ja vaatii suuren laitteiston.

NO-ja NC^-pitoisuuden vähentämiseksi käytetään sa-15 vukaasussa ammoniakkia lisäaineena. Syntyvä reaktio tapahtuu parhaiten n. 1000°C:een lämpötilassa ja yllämainituista syistä lisäainetta ei voi suihkuttaa savukaasuun näin korkeassa lämpötilassa. Sen vuoksi reaktio pannaan tapahtumaan matalammassa lämpötilassa, esim. n. 350°C: 20 ssa, tavallisesti vanadiumpentoksidia ν2<3^ sisältävän katalyytin ollessa läsnä. Tämä katalyytti on kallis ja se täytyy vaihtaa aika ajoin, mikä tekee prosessista kalliin.

Keksijät ovat havainneet, että tavanomaisten lai-toskattiloiden, jotka ovat yleisimpiä, yläosassa savukaa-25 sun lämpötila on noin 1000°C ja senvuoksi tämä alue sopisi hyvin molempien yllämainittujen reaktioiden tapahtumiseen, jos olisi mahdollista suihkuttaa lisäaineet savukaasuun. Tämä voidaan onnistuneesti tehdä käyttäen keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta.

30 Viitaten kuvaan 3 palotilan 22 käsittävän laitos- kattilan yläosan yläpäähän, jossa mainittu 1000°C:een alue sijaitsee, on tuotu joukko kuvassa 2 esitetyn toteutusmuodon mukaisia äänigeneraattoreita. Kunkin generaattorin hajottaja 14 on yhdistetty kattilan päällysseinään 35 ja on yhteydessä sen palotilaan 22, joka näin muodostaa 7 84788 kuvan 2 ontelon 15. Savukaasun viemiseksi äänigeneraat-toreihin seinämä 23 erottaa kattilan palotilan 22 sen konvektiotilasta 24, joka muulloin, seinän 23 puuttuessa, on suorassa yhteydessä palotilan 22 kanssa. Kunkin ääni-5 generaattorin ulostulo 17 on yhdistetty konvektioalueelle 24. Lisäaine, esim. CaCO^ jauhemuodossa ja NH^ kaasunmuo-dossa syötetään kunkin äänigeneraattorin putken 18 kautta sumutettavaksi sumuttimella 19 savukaasun sekaan. Mata-lataajuisen äänen vaikutuksesta lisäaineet sekoittuvat pe-10 rusteellisesti savukaasuun resonaattorissa 11.

On suositeltavaa, että käytetään parillista määrää äänigeneraattoreita, pannen äänigeneraattoriparit toimimaan vastakkaisissa vaiheissa, mikä vähentää syntyvää melua. Jotta ehdottoman varmasti voitaisiin kontrolloida 15 äänigeneraattorien vaiheistusta tässä laitteessa, kukin äänigeneraattoripari tulisi sopivimmin sijoittaa toisiinsa nähden sellaiselle etäisyydelle, joka on pienempi kuin etäisyys viereisiin äänigeneraattoreihin.

Kuvassa 4 esitetty äänigeneraattori 10 on puoli-20 aaltotyyppinen, missä akustinen pituus 1 on puolet äänigeneraattorilla synnytetyn äänen aallonpituudesta. Putkimainen resonaattori 11 on tässä tapauksessa avoin molemmista päistään ja kiihdytin 12 sijaitsee päiden välillä pituussuunnassa resonaattorin keskipisteessä. Hajottaja 25 14 resonaattorin toisessa päässä on yhdistetty onteloon 15 ja putki 18 on ulotettu mainittuun hajottajaan vir-taavan aineen syöttämiseksi putkeen kuuluvan suuttimen 19 läpi. Myös toiseen päähän on järjestetty hajottaja 14', joka on yhdistetty onteloon 15'. Näin ollen onteloon 15 30 tuleva kaasu voi kulkea resonaattorin läpi päästä päähän poistuakseen onteloon 15*.

Kuvassa 4 esitetyssä toteutusmuodossa resonaattorissa seisovan aallon äänenpaineella on solmukohta kummassakin päässä resonaattoria. Lisäaineet syötetään reso-35 naattorin läpi menevään kaasuun aiemmin kuvatulla tavalla.

8 84788

Kun tätä generaattoria käytetään laitoskattilan yhteydessä hajottaja 14 on yhdistetty kattilan palotilaan 22, kuten kuvassa 6 on esitetty, ja hajottaja 14' on yhdistetty konvektioalueelle 24. Kuvassa 6 esitetyn toteutus-5 muodon toiminta on samanlainen kuin se joka selostettiin kuvan 3 yhteydessä.

Periaatteessa kuvassa 4 esitetyn toteutusmuodon resonaattoriputkella voi olla pituus, joka on puoliaallon-pituuden monikerta kiihdyttimen sijaitessa yhdessä tai 10 useammassa seisovan ääniaallon kupukohdassa, ts siellä missä ääniaallon paine on maksimissaan. Useamman kiihdyttimen ollessa kyseessä käytetään kiihdyttimiä synkronissa.

Kuvan 4 toteutusmuodossa äänigeneraattoriin tuotu painekaasu aiheuttaa resonaattorin läpi kulkevan savu-15 kaasun lämpötilan laskemisen. Tämä voidaan välttää käytettäessä kaksikammioista kiihdytintä, jollainen näkyy kuvassa 5, johon nyt viitataan.

Tämän tyyppisessä kiihdyttimessä, jollainen on kuvattu myös yllä mainitussa US-patentissa 4 359 962, paine-2Q kaasu syötetään putken 13 kautta toiseen kammioon ja imetään toisesta putken 13' läpi, ts painekaasu ei jäähdytä savukaasua.

Eräs ongelma kuvan 6 kaltaisessa järjestelyssä on, että resonaattoriputkien pituus saattaisi olennaisesti 25 kasvattaa kattilan kokonaiskorkeutta. Siinä tapauksessa, että savukaasun lämpötila on 1000°C, äänen puoli aallonpituutta on noin 17 m 20 Hz:ssä.

Kuvassa 7 esitetyssä järjestelyssä, johon nyt viitataan, putket 11 ja 11' yhdessä muodostavat puoliaaltore-30 sonaattorin. Tämän tyyppisessä äänigeneraattorissa on mahdollista synnyttää seisova aalto, jos putken 11' poikkipinta-ala on noin kaksinkertainen putken 11 poikkipinta-alaan verrattuna, 1 = A/2-2L, missä Aon äänen aallonpituus. Tämä osoittaa, että resonaattorin päiden väliä voi-35 täisiin lyhentää tällaisella järjestelyllä.

9 84788

Matalataajuisen äänen aiheuttamaa turbulenssia esiintyy vain puoliaaltogeneraattorin päätyalueille. Seisovan aallon keskivaiheilla äänen hiukkasnopeus on minimissään, ts ääni ei synnytä turbulenssia tällä alueella.

5 Kuvassa 7 esitetyllä järjestelyllä saadaan tuskin minkäänlaista turbulenssia osassa 11', kun taas melko suurta turbulenssia esiintyy kaikissa osissa putkea 11.

Toinen etu tällä järjestelyllä on se, että kiihdytin 12 on sijoitettu siihen kohtaan, jossa kaasun lämpö-10 tila on matalampi verrattuna kuvassa 4 esitettyyn järjestelyyn.

Tätä resonaattoriputken lyhennysmenetelmää voitaisiin myös soveltaa kuvien 1 ja 2 järjestelyihin.

Useimmissa tapauksissa saattaisi olla tarpeen jär-15 jestää resonaattorien 11 ulkopinnalle putket 25, kuten kuvassa 6 on esitetty, jäähdytysnesteen kierrättämiseksi resonaattorin seinämälämpötilan pitämiseksi hyväksyttävällä tasolla. Samaa järjestelyä voitaisiin tietenkin käyttää kuvassa 3 esitetyssä toteutusmuodossa.

20 Suutin 19 voidaan korvata kuvassa 8 esitetyllä järjestelyllä niissä tapauksissa, jolloin neste syötetään kaasuun höyrystettäväksi ja sen saattamiseksi reagoimaan mainitun kaasun tai sen sisältämän aineen kanssa. Täyte-ainemassa 26, joka päästää kaasun lävitseen, sijaitsee 25 resonaattorissa 11 putken 18 aukon alapuolella. Näin ollen kaasu täyteainemassan läpi kulkiessaan saatetaan kosketuksiin putkesta 18 massaan tulevan nesteen kanssa. Nesteen ja kaasun välinen kontakti vahvistuu matalataajuisen äänen vaikutuksesta.

Claims (15)

10 84788

1. Menetelmä turbulenssin lisäämiseksi kaasussa, johon on kohdistettu päästään avoimen putkimaisen reso- 5 naattorin käsittävän äänigeneraattorin synnyttämä matala-taajuinen ääni, tunnettu siitä, että äänigeneraattori toimii maksimitaajuudeltaan 150 Hz:n resonaattorin yhdellä resonanssitaajuudella, ja että mainittu kaasu pannaan virtaamaan putkiresonaattoriin sen avoimen 10 pään kautta, ja poistetaan resonaattorista olennaisesti sillä kohdalla, jossa on resonaattorin seisovan aallon äänenpaineen solmukohta, senjälkeen kun se on kulkenut resonaattorin olennaisen osan läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-15 n e t t u siitä, että toinen virtaava aine, joka käsittää jauheen, nesteen tai kaasun tai niiden seoksen, syötetään mainittuun kaasuun sen kanssa sekoitettavaksi lisätyn turbulenssin vaikutuksen alaisena.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että mainittu kaasu pannaan virtaamaan putkiresonaattoriin ontelosta, joka on yhteydessä resonaattoriin sen avoimen pään kohdalla ja joka muodostaa olennaisen laajennuksen resonaattorin sisätilaan nähden .

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu toinen virtaava aine syötetään vastavirtaan mainittuun kaasuun nähden.

5. Patenttivaatimuksien 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu toinen virtaava ,·; 30 aine syötetään putkimaisen rasonaattorin aukon läheisyy teen.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kaasu siirretään putkimaisen resonaattorin läpi sen mainitusta avoimesta päästä 35 sen toiseen avoimeen päähän. n 84788

7. Laite turbulenssin lisäämiseksi kaasussa minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukaisella menetelmällä, johon laitteeseen kuuluu päästään avoimen putkimaisen resonaattorin käsittävä äänigeneraattori, mainitun reso- 5 naattorin halkaisijan ollessa olennaisesti pienempi kuin lähetetyn äänen aallonpituus, ja välineet mainitun kaasun syöttämiseksi resonaattoriin sen avoimessa päässä, tunnettu siitä, että putkimaisessa resonaattorissa on ulosmenoaukko kaasun poistamiseksi putkimaisesta resonaat-10 torista äänenpaineen solmukohdassa olennaisen välin päässä putkimaisen resonaattorin avoimesta päästä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu ontelon rajaavista välineistä, ontelon muodostaessa olennaisen laajennuksen putkimaisen resonaattorin 15 sisätilaan verrattuna.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkimainen resonaattori on 3/4-aaltoresonaattori, joka on avoin toisesta päästään ja suljettu toisesta päästään. 20 10· Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tun nettu siitä, että ulosmenoaukko sijaitsee sellaisella etäisyydellä resonaattorin avoimesta päästä, joka on olennaisesti puoli aallonpituutta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että putkimaisessa resonaattorissa on laajentuma ulosmenoaukon kohdalla.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu putkimainen resonaattori on molemmista päistään avoin puoliaaltoresonaattori mainitun kaasun siirtämisek- 30 si resonaattorin läpi sen toisesta päästä toiseen.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että putkimaisen resonaattorin kummassakin avoimessa päässä on hajottaja.

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n-35 n e t t u siitä, että äänigeneraattori on pneumaattinen, 12 84788 toimien siten, että sen käyttöyksikköön vuorotellen syötetään ilmaa ja vastaavasti sieltä imetään ilmaa.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että resonaattori on T-muotoinen reso-naattori, jonka poikittaisosa muodostaa mainitun kaasun läpikulkukanavan ja jonka varsiosan poikkipinta-ala on olennaisesti kaksinkertainen poikittaisosan poikkipinta-alaan verrattuna, äänigeneraattorin käyttöyksikön ollessa yhdistetty varsiosan suljettuun päähän. 13 84788