FI84701C - Anordning foer axiallagret i en borrmaskin. - Google Patents

Description

1 84701

Soviteltua porakoneen aksiaa li laakeria varten

Keksinnön kohteena on soviteltua porakoneen aksi-aalilaakeria varten, johon porakoneeseen kuuluu runko, 5 runkoon sovitettu iskulaite ja sen aksiaalisella jatkeella sijaitseva poraniska, pyöritysvälineet poraniskan pyörittämiseksi ja runkoon sovitettu aksiaalilaakeri poraniskan kautta runkoon kohdistuvien aksiaalivoimien vastaanottamiseksi, joka aksiaalilaakeri on muodostettu useasta männäs-10 tä, jotka on sovitettu runkoon poraniskaa ympäröivälle kehälle muodostettuihin aksiaalisuuntaisiin, kanavistolla toisiinsa yhdistettyihin pesiin ja on sovitettu vaikuttamaan poraniskaan sitä porakoneen etuosaan päin työntävästi niiden takapintaan vaikuttavan paineväliaineen vaikutuk-15 sesta, jolloin mäntien takapintaan on asetettu ainakin porauksen aikana vaikuttamaan sellainen paineväliaineen paine, että kaikkien mäntien yhteinen poraniskaan vaikuttava ja sitä eteenpäin työntävä voima ylittää porakoneeseen porauksen aikana vaikuttavan syöttövoiman.

20 Nykyään käytetyissä hydraulisissa iskuporakoneissa on runkoon sovitettu iskulaite tarkoitettu kohdistamaan peräkkäisiä aksiaalisia iskuja poraniskaan, joka on tarkoitettu kiinnitettäväksi poratankoon. Poraniska on laakeroitu pyörivästi ja aksiaalisesti liukuvasti runkoon esim. 25 runkoholkin avulla, joka on otteessa rungon kannattaman pyörityskoneiston kanssa. Runko on puolestaan tuettu ja kiinnitetty syöttökelkkaan, jonka varassa porakonetta liikutellaan porauskaluston syöttöpalkkia pitkin.

Kalliota porattaessa heijastuu kalliosta takaisin 30 porakoneeseen iskupulssi, jonka aiheuttama voima on jollakin tavalla otettava vastaan porakoneessa. Em. voiman vastaanottamiseksi on porakoneisiin kehitetty erilaisia joustavia aksiaalilaakeriratkaisuja, joiden tarkoituksena siis on suojata porakonetta heijastuvilta iskumaisilta ·.: 35 jännityspulsseilta. Esimerkkeinä tunnetuista joustavista 2 84701 aksiaalilaakeriratkaisuista voidaan mainita FI-patentti-julkaisussa 58 816, DE-kuulutusjulkaisussa 2 738 956, SE-kuulutusjulkaisussa 440 873 ja DE-hakemusjulkaisussa 2 610 619 esitetyt ratkaisut.

5 Em. tunnettujen joustavien aksiaalilaakereiden heikkoutena on mm. niiden monimutkaisuus ja tarvittavien tiivisteiden lukumäärä ja joustavuuden säätömahdollisuuk-sien puuttuminen, ts. tunnettujen aksiaalilaakereiden jäykkyys on vakio. Epäkohtina ovat lisäksi joustoilmiön 10 viiveellisyys ja riippuvaisuus porakoneeseen kohdistettavasta syöttövoimasta.

Edelleen on FI-patenttihekemuksesta nro 861851 tunnettu ratkaisu, jossa aksiaalilaakerissa on käytetty useita poraniskan ympärillä säteittäisesti sijaitsevia mäntiä, 15 joiden toiseen päähän vaikuttaa painenesteen paine ja jotka säätävät poraniskan asemaa tietyllä ennalta määrätyllä alueella. Joissakin tapauksissa on kuitenkin tarpeen, että poraniskan iskupiste saadaan määritellyksi aina täsmällisesti kuitenkin säilyttäen aksiaalilaakerin joustavuuden 20 mikä tällä ratkaisulla ei ole täysin mahdollista.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sovitelma porakoneen aksiaalilaakeria varten, jonka avulla em. tunnettuun tekniikkaan liittyvät epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen sovitelman avulla, 25 joka on tunnettu siitä, että osan männistä liikepituus porakoneen etuosaan päin on rajoitettu siten, että niiden ollessa etummaisessa asennossaan ja poraniskan ollessa mäntien tukemana sen iskupinta sijaitsee olennaisesti optimaalisessa iskupisteessään.

30 Keksinnön mukaisen sovitelman etuna on, että män tien työntyessä painevällaineen paineen vaikutuksesta eteenpäin, osa männistä pysähtyy etummaiseen asentoonsa, jolloin poraniska mäntiin tukiessaan asettuu aina optimaaliseen iskupisteeseen, mutta iskun jälkeen osa männistä 35 kykenee seuraamaan poraniskaa iskuliikkeen ajan ja vaimen- 3 84701 tamaan poraniskan paluuliikettä ennen sen saapumista isku-pisteeseen paluupulssin aikana ja edelleen poraniskan saavuttua iskupisteeseen kaikki männät vaimentavat paluupuls-sia tehokkaasti. Koska mäntiin vaikuttava voima on yhteen-5 sä suurempi kuin syöttövoima, mutta liikepituudeltaan iskupisteeseen rajattujen mäntien liikkeen pysähdyttyä jäljelle jäävien poraniskaa seuraamaan pystyvien mäntien yhteisvoima on pienempi kuin syöttövoima on poraniska aina uuden iskun tullessa iskupisteessä. Ratkaisun etuna on 10 edelleen se, että sen valmistaminen ja iskupituudeltaan erilaisten mäntien konstruoiminen on varsin yksinkertaista ja siten taloudellista myös valmistuksen kannalta.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa selvittämään tarkemmin oheisessa piirustuksessa esitettyjen eräiden edul-15 listen suoritusesimerkkien avulla, jolloin kuvio 1 esittää periaatteellisena sivukuvantona porakonetta, joka on varustettu keksinnön mukaisella ak-siaalilaakerisovitelmalla, kuvio 2 esittää kuvion 1 nuolten II - II mukaista 20 leikkausta, kuvio 3 esittää keksinnön mukaista sovitelmaa suuremmassa mittakaavassa nähtynä, kuvio 4 esittää kuvion 3 sovitelmaa iskumännän tekemän iskun jälkeen, 25 kuvio 5 esittää kuvioiden 3 ja 4 mukaista sovitel maa poraniskan paluupulssin alkaessa, kuvio 6 esittää kuvioiden 3 ja 4 mukaista sovitelmaa paluupulssin loppuvaiheessa, kuvio 7 esittää erästä toista sovellutusmuotoa, 30 jossa mäntien takaosaan on muodostettu kuristinelimet hei jastusvaikutuksen lisäämiseksi joko jatkuvasti paluuliik-keen aikana tai sen tullessa tavanomaista taaemmaksi ja kuvio 8 esittää sivusta katsottuna erästä rajoi-tuselimen toteutusmuotoa.

35 Kuvion 1 esimerkissä iskumäntä 1 liikkuu rungossa 4 84701 6, joka muodostuu useasta osasta sinänsä tunnetulla tavalla. Poraniska 2 on tuettu runkoon runkoholkin 3 avulla aksiaalisesta liikkuvaksi ja pyöriväksi osaksi. Pyörivän liikkeensä poraniska 2 saa erillisestä hydraulimoottorista 5 hammaspyörävälityksen avulla. Hydraulimoottoria ja hammas-pyörävälitystä, jotka ovat sinänsä tunnettuja, ei ole esitetty kuvioissa. Runkoholkin 3 ulkokehällä on hammastus, joka sopii yhteen em. hammaspyörän kanssa. Runkoholkin 3 sisäpintaan on sovitettu kytkinhampaat, jotka ovat pora-10 niskan kytkinhammastuksen suhteen aksiaalisesti liikkuvat. Em. runkoholkki 3 on säteittäissuunnassa laakeroitu ulkokehältään molemmista päistään runkoon 6.

Em. seikat ovat alan ammattimiehelle sinänsä tunnettua tekniikkaa, joten ko. yksityiskohtia tai niiden 15 toimintaa ei tässä yhteydessä selvitetä tarkemmin.

Kalliosta takaisin porakoneeseen heijastuvien isku-pulssien vastaanottamiseksi runkoon 6 on sijoitettu joustava aksiaalinen painelaakeri, joka em. joustavuuden aikaansaamiseksi on sovitettu liikkumaan aksiaalisuunnassa 20 siihen vaikuttavan painevällaineen vaikutuksesta. Em. ak-siaalilaakeri on muodostettu useasta männästä 4a, 4b, jotka on sovitettu runkoon poraniskaa 2 ympäröivälle kehälle muodostettuihin aksiaalisuuntaisiin, kanavistolla 7 toisiinsa yhdistettyihin pesiin. Em. rakenne näkyy erityisen 25 selvästi kuviosta 2.

Kuten kuviosta 1 voidaan nähdä kanavisto 7 on sovitettu avautumaan pesien pohjiin pesiin sovitettujen mäntien taakse. Em. termin yhteydessä lähdetään siitä, että porakonetta tarkastellaan syöttösuunnassa. Em. kanavisto 7 30 muodostuu rengasmaisesta kanavasta 7a ja ko. kanavasta pesiin johtavista kanavista 7b sekä tulo- ja lähtökanavasta 7c, 7d. Kuvion 1 esimerkissä lähtökanavaan 7d on sijoitettu kuristin 12, jolla säädellään niskaan kytkinosalle johdettavaa voiteluainevirtausta. Tulokanavaan 7c on liitetty ; : 35 myöhemmin selvitettävät hydraulikomponentit, joilla sää- 5 84701 dellään paineväliaineen virtausta ja painetta aksiaalilaa-kerin kanavistossa 7.

Aksiaalilaakerin mäntien 4a, 4b liikettä eteenpäin rajoittaa rungossa 6 oleva rajoitinrengas 5, jonka sisäke-5 hä on pienempi kuin mäntien 4a, 4b ulkoreunojen ympäri piirretyn verhokäyrän kehä. Kunkin männän 4a, 4b liike taaksepäin on rajoitettu ko. pesän pohjan avulla. Poranis-kan takana on erillinen tukirengas 8, johon poraniska 2 tukeutuu ja jonka taaempi pinta tukeutuu mäntien 4a ja 4b 10 otsapintoihin eli etummaisiin pintoihin. Koska männät 4a, 4b on sovitettu paikalleen ilman tiivisteitä, tapahtuu painenesteen vuotoa, jolloin painenesteen pääsy iskutilaan on estetty tiivisteellä 9. Tiiviste 9 on poraniskan taka-päässä rungossa 6. Painenesteenä toimivan öljyn pääsy run-15 gon 6 etuosasta ulos on puolestaan estetty tiivisteen 11 avulla. Em. selvityksessä termi eteenpäin tarkoittaa pora-koneen syöttösuunnassa tapahtuvaa liikettä ja termi taaksepäin vastaavasti syöttösuuntaan nähden päinvastaista liikettä jne.

20 Runkoholkin 3 ja poraniskan 2 kytkinosan rakenne ja voitelu voi olla esim. FI-patenttijulkaisussa 66 459 esitetyn rakenteen mukainen. Voitelusta todetaan tässä yhteydessä ainoastaan se, että poraniskan 2 takapäähän johdetaan ilmaa tiivisteen 9 eteen. Ilmapuhallus on merkitty 25 kuvioon 1 viitteen IP avulla. Em. ilman tehtävänä on kuljettaa öljy voitelukohteisiin laakereille ja tasata vir-tausvaihtelut sekä estää kavitointia. Ilma poistetaan öljystä ennen suodatusta ja tankkiin johtamista.

Kuvion 1 sovellutusmuodossa käytetty aksiaalilaa-30 keri on esitetty suuremmassa mittakaavassa kuvioissa 3 - 8. Keksintöä selvitetään seuraavassa viitaten em. kuvioihin.

Kuviossa 3 on aksiaalilaakerin mäntien 4a ja 4b rajoitettu liikealue merkitty tunnuksella 4a ja Ab. Termillä : 35 rajoitettu liikealue tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä 6 84701 aksiaalisuuntaista liikealuetta, jossa mäntä voi liikkua. Em. liikealue on rajoitettu rajoitinrenkaan 5 ja pesän pohjan avulla, kuten edellä on esitetty. Keksinnön mukaisesti on mäntien 4a ja 4b liikealueet porakoneen etuosaan 5 päin on rajattu erimittaiseksi siten, että rajoitinren-kaassa 5 on syvennyksiä 5a, joihin männät 4a pystyvät liikkumaan mäntiä 4b pitemmälle porakoneen etupäätä kohti. Kuviossa 3 mäntä 4a ja 4b ovat asemassa δ y pesän pohjasta mitattuna. Kanavistoon 7 johdettava paine kohdistaa män-10 tiin 4 voiman, jolloin kukin mäntä 4b nojaa tukirenkaaseen 8, joka puolestaan nojaa poraniskaan 2. Em. tilanne on esitetty kuviossa 3. Koska mäntien 4a ja 4b vaikuttavan paineväliaineen paineen aikaansaama voima on suurempi kuin porakoneen syöttövoima poraustilanteessa, ovat männät 4a 15 ja 4b työntyneet eteenpäin niin pitkälle, että männät 4b nojaavat rajoitinrenkaan 5 vastinpintaan. Tällöin on pora-niskan 2 iskupinta ja siten poraniska iskutehon siirtämisen kannalta optimaalisessa iskupisteessä eikä kykene siirtymään siitä eteenpäin, koska mäntien 4a kautta pora-20 niskaan kohdistuva voima mäntien 4b liikkeen estymisen vuoksi on pienempi kuin porakoneeseen vaikuttava syöttö-voima eikä siten kykene työntämään poraniskaa iskupistees-tä eteenpäin. Poraniskan 2 työnnyttyä taaksepäin iskupis-teeseen asti, ottavat liikepituudeltaan rajoitetummat män-25 nät 4b poraniskan tukirenkaan 8 vastaan ja poraniskan siirtyessä edelleen paluupulssin vaikutuksesta taaksepäin vaimentavat paluuliikennettä mäntien 4a ja 4b yhteisellä voimalla, mikä nopeasti pysäyttää paluupulssin.

Iskumännän 1 isku poraniskan 2 päähän saa aikaan 30 poraniskan askelmaisen ja nopean siirtymisen ΔΖ. Tämä tilanne on esitetty kuviossa 4.

. «

Em. tilanteen jälkeen tukirengas 8 seuraa mäntien 4a siirtämänä nopeasti poraniskan 2 liikettä niin, että se : painautuu uudestaan poraniskaa 2 vasten. Tämä tilanne on 35 esitetty kuviossa 5.

7 84701

Em. iskumännän 1 synnyttämän iskun jälkeen kalliosta heijastuva jännityspulssi aiheuttaa poraniskaan 2 nopean askelmaisen siirroksen, mutta vastakkaiseen suuntaan kuin edellä on esitetty. Heijastuneen pulssin tullessa on 5 tukirengas 8 kuitenkin kuvion 5 esittämässä asennossa, jolloin poraniskan 2 aksiaaliliike otetaan vastaan aksiaa-lilaakerin joustavilla männillä 4a. Männät 4a vaimentavat poraniskan liikettä taaksepäin, kunnes tukirenkaan 8 takapinta osuu rajoitetummalla liikkeellä varustettujen män-10 tien 4b etupintaan, jonka jälkeen sekä männät 4a että 4b rajoittavat poraniskan liikettä kuvion 6 mukaisesti. Koska männät 4a ja 4b sekä tukirengas 8 seuraavat poraniskan liikkeitä lähes viiveettömästä, voidaan poraniskaan 2 tuleva heijastuspulssi vastaanottaa aksiaalilaakerin männil-15 lä riippumatta heijastuspulssin tuloviiveestä. Tämän jälkeen männät 4a ja 4b työntävät jälleen poraniskan takaisin iskupisteeseen kuvion 3 mukaisesti uutta iskua varten.

Kuviossa 1 on esitetty eräs edullinen hydraulikyt-kentä, jonka avulla edellä esitetty toiminta saadaan ai-20 kaan. Painenesteenä käytetty hydraulineste syötetään pumpulla 20 kanavan 17 kautta tulokanavaan 7a kuristimen 13 kautta. Haluttu toiminta saadaan aikaan säätämällä järjestelmän painetaso sopivaksi paineenrajoitusventtiilin 15 avulla. Mäntien 4a ja 4b nopeus aikaansaadaan paineakulla 25 14, joka paineistaa kanavistoa 7 kuristimen 13 vaimentaes sa nestevirtausta pumpun 20 suuntaan.

Kuviossa 7 on esitetty ratkaisu, jossa männän 4b takapinnassa on kanavaan 7b muodostettuun syvennykseen 17 ulottuva tankomainen uloke 16. Ulokkeen 16 ja syvennyksen 30 17 väliin jäävä rako toimii männän 4b takaa poistuvan nes teen kuristimena ja vastaavasti kuristaa jossain määrin nesteen virtausta männän taakse männnän työntyessä eteenpäin. Ulokkeen 16 pituudella ja muodolla voidaan vaikuttaa kuristimen ominaisuuksiin sekä siihen, missä vaiheessa 35 männän liikerataa kuristin alkaa vaikuttaa ja myöskin ku- 8 84701 ristimen mahdolliseen progressiivisuuteen. Tällöin uloke voidaan muotoilla männästä 4b poispäin kapenevaksi jolloin rako on alkuun suurempi ja pienenee männän 4b siirtyessä taaksepäin samalla lisäten kuristimen vaikutusta.

5 Kuristimessa 4a puolestaan on lyhyt tappimainen uloke 18, jonka kohdalla kanavan 7b alkupäässä on vastaavan tapainen syvennys 19, jotka on mitoitettu siten, että ulokkeen 18 ja syvennyksen 19 väliin jää kapeahko rako. Tällöin ulokkeen 18 tullessa syvennyksen 19 reunan kohdal-10 le nestevirtaus alkaa kuristua, jolloin männän 4a iskeytyminen syvennyksensä pohjaan ainakin hidastuu ja useimmissa tilanteissa kuristuksen vaikutuksesta estyy.

Kuvion 7 mukaiset kuristimet ovat eräitä vaihtoehtoja, mutta niitä voidaan modifioida useilla eri tavoin. 15 Kaikki männät voidaan varustaa kuristimilla joko erilaisilla tai samanlaisilla tai männän tyypistä riippuen erilaisilla. Edelleen voidaan vain osa männistä varustaa kuristimilla ja kuristin voi olla porakoneen ominaisuuksista riippuen eri tyyppinen.

20 Kuviossa 8 on esitetty sivusta katsottuna rajoitin- rengas 5, johon on muodostettu esimerkiksi joka toisen männän 4a kohdalle syvennys 5a siten, että mäntä 4a voi siirtyä rajoitinrenkaan 5 ja siten porakoneen aksiaali-suunnassa pidemmälle eteenpäin kuin mäntä 4b. Selvyyden 25 vuoksi kuviossa 8 on esitetty vain yksi mäntä 4a ja vastaavasti 4b. Kuviossa 8 on esitetty tilannetta, jossa molemmat männät 4a ja 4b ovat työntyneet niin pitkälle eteenpäin porakoneen aksiaalisuunnassa kuin niille on mahdollista. Tällöin mäntä 4b tukeutuu rajoitinrenkaan 5 ylä-30 reunaan ja mäntä 4a syvennyksen 5a pohjaan, jotka toimivat vastinpintoina, ja männät ovat näin ollen aksiaalisuunnassa eri korkeudelle.

Edellä esitettyjä suoritusesimerkkejä ei ole mitenkään tarkoitettu rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä 35 voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa monin eri 9 84701 tavoin. Näin ollen on selvää, että keksinnön tai sen osien ei tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisia ratkaisuja voidaan myös käyttää. Pesät, joihin männät on sijoitettu, voidaan valmistaa millä 5 tahansa sopivalla tavalla esim. poraamalla runkoon sopi-vankokoiset sylinterit. Vastaavasti männät voidaan muodostaa suorista sylinteritapeista jne. myöskään välttämättä tarvitse olla muodostettu kuvioiden mukaisista männistä, vaan muunkin muotoiset männät ovat mahdolliset. Edelleen, 10 vaikka piirustuksissa ja edellä selityksessä on esitetty yksityiskohtaisesti ratkaisua, jossa männät on jaettu kahteen ryhmään siten, että toiset kykenevät siirtymään pora-koneen etupäähän vain sen verran, kuin tarvitaan poranis-kan asettamiseksi iskupisteeseen ja toinen ryhmä kykenee 15 siirtymään siitä eteenpäin esimerkiksi olennaisesti pora-niskan liikepituuden verran, voidaan männät jakaa myös useampaan ryhmään siten, että yksi mäntäryhmä etenee isku-pisteeseen nähden osan matkaa eteenpäin ja loput etenevät edellä esitettyjen esimerkkien mukaisen matkan verran eli 20 vielä niitä pitemmälle, jolloin poraniskan paluuliikettä vaimennetaan portaittain eri mäntäryhmien vuorotellen kytkeytyessä vaimentamaan paluuliikettä. Aksiaalilaakerin säätöön käytetty hydraulijärjestelmä voi olla kytketty sarjaan poraniskan kytkinosan voitelujärjestelmän kanssa, 25 kuten kuvioissa on esitetty, mutta tämä ei ole ainoa mahdollisuus, sillä aksiaalilaakerin säätöjärjestelmä ja poraniskan kytkinosan voitelujärjestelmä voidaan muodostaa myös erillisiksi itsenäisiksi järjestelmiksi, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.

30

Claims (8)

10 84701

1. Sovitelma porakoneen aksiaalilaakeria varten, johon porakoneeseen kuuluu runko (6), runkoon sovitettu 5 iskulaite (1) ja sen aksiaalisella jatkeella sijaitseva poraniska (2) , pyöritysvälineet poraniskan (2) pyörittämiseksi ja runkoon sovitettu aksiaalilaakeri poraniskan (2) kautta runkoon (6) kohdistuvien aksiaalivoimien vastaanottamiseksi, joka aksiaalilaakeri on muodostettu 10 useasta männästä (4a, 4b), jotka on sovitettu runkoon (6) poraniskaa (2) ympäröivälle kehälle muodostettuihin aksi-aalisuuntaisiin, kanavistolla (7) toisiinsa yhdistettyihin pesiin ja on sovitettu vaikuttamaan poraniskaan (2) sitä porakoneen etuosaan päin työntävästi niiden takapin-15 taan vaikuttavan paineväliaineen vaikutuksesta, jolloin mäntien (4a, 4b) takapintaan on asetettu ainakin porauksen aikana vaikuttamaan sellainen paineväliaineen paine, että kaikkien mäntien yhteinen poraniskaan (2) vaikuttava ja sitä eteenpäin työntävä voima ylittää porakoneeseen po-20 rauksen aikana vaikuttavan syöttövoiman, tunnettu siitä, että osan männistä (4b) liikepituus porakoneen etuosaan päin on rajoitettu siten, että niiden ollessa etummaisessa asennossaan ja poraniskan (2) ollessa mäntien (4a, 4b) tukemana sen iskupinta sijaitsee olennaisesti 25 optimaalisessa iskupisteessään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että osan männistä (4a) liikepituus poraniskan (2) iskupisteasemasta porakoneen etuosaan päin on mitoitettu olennaisesti samaksi kuin poraniskan 30 (2) liikepituus iskupisteestä porakoneen etuosaan päin, jolloin männät (4a) olennaisesti seuraavat poraniskan (2) liikettä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että osan männistä (4a) liikepi- 35 tuus poraniskan (2) iskuasemasta porakoneen etuosaan päin 11 84701 on rajoitettu lyhyemmäksi kuin poraniskan (2) liikepituus porakoneen etuosaan päin.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että siinä on mäntien 5 (4a, 4b) ja poraniskan (2) välissä tukirengas (8), jolloin tukirenkaan (8) takapinta on tuennan aikana kosketuksessa mäntien (4a, 4b) etupintaan ja tukirenkaan (8) etupinta on kosketuksissa poraniskan tukipinnan kanssa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksetn mukainen 10 sovitelma tunnettu siitä, että siihen kuuluu ra- joitinrengas (5), jossa on porakoneen takaosaan päin suuntautuneita rajoitinpintoja, jotka rajoittavat mäntien (4a, 4b) liikettä porakoneen etuosaan päin niiden etupintojen osuessa kohdallaan olevaan vastinpintaan, että vastinpin-15 toja on porakoneen aksiaalisuunnassa ainakin kahdessa kohdassa niin, että osan männistä (4b) tukeutuessa vastinpin-taansa ja poraniskan (2) tukeutuessa mäntiin (4a, 4b) po-raniska (2) on olennaisesti optimaalisessa iskupistees-sään.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma tunnettu siitä, että ainakin osassa mäntiä (4a, 4b) on niiden takapintaan muodostettu tappimainen uloke (16, 18) ja männän (4a, 4b) pesään johtavaan paine-väliainekanavaan (7b) on muodostettu vastaava syvennys 25 (17, 19) niin, että ulokkeen (16, 18) ja syvennyksen (17, 19. väliin jää rako painenesteen virtausta varten, jolloin uloke (16, 18) ja vastaava syvennys (17, 19) muodostavat painenesteen virtausta rajoittavan kuristimen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma 30 tunnettu siitä, että männän (4a) takapinnalla oleva uloke (18) on lyhyempi kuin männän (4a) liikepituus, jolloin uloke (18) työntyy syvennykseen (19) männän (4a) työntyessä porakoneen takapäätä kohti poraniskan (2) isku-pistettä vastaavasta asemasta taaemmaksi. .35

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma i2 84701 tunnettu siitä, että männän (4b) takapinnassa oleva uloke on vähintään yhtä pitkä kuin männän (4b) liikepi-tuus, jolloin ulokkeen (16) pää on aina syvennyksessä (17) muodostaen siten jatkuvasti toimivan kuristimen männän 5 (4b) pesän ja painenestekanavan (7b) välille. i3 84701