FI84470B - Vaextregleringsfoerfarande. - Google Patents

Description

1 84470

KASVUNSÄÄTELYMENETELMÄ TEKNIIKAN ALA

Keksintö kohdistuu kasvunsäätelymenetelmään, siinä käy-5 tettävään tuotteeseen ja tuotteen valmistusmenetelmään. Menetelmän tarkoituksena on edistää kasvin juuren kasvua. Menetelmä soveltuu käytettäväksi esim. juurikasvien kuten juurikkaiden viljelyssä.

10 KEKSINNÖN TAUSTA

Juurikasvien, erityisesti sokerijuurikkaan viljelyssä on tärkeätä kasvien tasainen ja nopea taimettuminen, nopea lehtien kehitys ennen keskikesän lämmintä ja valoisaa aikaa sekä runsas yhteyttämistuotteiden varastoituminen juureen.

15 Nämä kaikki ovat tekijöitä, joita parantamalla kasvin satoa voidaan lisätä. Niiden merkitys myös kasvaa, mitä pitemmän kasvuajän juurikasvi vaatii.

Luonnostaan esim. sokerijuurikas taimettuu melko hitaasti. Taimettumista vaikeuttavat usein myös ympäristötekijät, 20 kuten kuorettuman muodostuminen maan pinnalle. Sokerijuurikkaan lehtien alkukehitys on usein myös hidasta. Toisaalta juurikkaan lehtien kasvu jatkuu liiankin kauan, jolloin seurauksena on lehtien tarpeettoman suuri rehevyys, mikä puolestaan vähentää juurisadon osuutta ja viivästyttää tuleen-25 tumista. Vaikka sokerijuurikkaan kasvuun voidaan vaikuttaa jossakin määrin mm. viljelytekniikan avulla, lopputuloksessa on kuitenkin aina parantamisen varaa. Siten erityisesti sokerijuurikkaan viljelyssä ilmenee tarvetta kasvunsääteestä, joka nopeuttaa kasvien alkukehitystä ja rajoittaa lehtien 30 kasvua, mutta lisää juurisatoa, aikaistaa tuleentumisvaihet-ta ja parantaa juurisadon laatua.

Toisaalta tiedetään, että kasvien itämistä, taimettumista, lehtien kehitystä ja juuren muodostumista säätelevät kasvin omat kasvuaineet, lähinnä kasvihormonit, kasvin geno-35 tyypin ja ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta. Siten esim.

sokerijuurikkaalle on jo kauan pyritty kehittämään kemiallisia kasvunsääteitä, joiden avulla kasvin omiin kasvuainei-siin voitaisiin vaikuttaa edellä mainittujen, satoon vaikut- 2 84470 tavien tekijöiden parantamiseksi, jolloin lopullisena tavoitteena on ollut paitsi juurisadon lisääntyminen, myös sen laadun parantaminen.

Usein tällaiset kasvunsääteet ovat kasvihormoneja tai 5 niiden vasta-aineita. Esim. juurikkaan lehtien kasvua on py ritty säätelemään gibberelliinihappojen avulla. Gibberellii-nihappo on kasvihormoni, joka vaikuttaa kasvin solujen kasvuun. Myös gibberelliinihappojen vasta-aineita, kuten klormekvattia ja mepikvattikloridia, on käytetty. Myös toi-10 seen kasvin solujen kasvua lisäävään hormoniin, auksiiniin, on pyritty vaikuttamaan esim. daminotsidin avulla. Tunnetaan myös muita hormonivaikutteisia kemikaaleja, kuten etefoni, joka muuttuu kasvissa etyleeniksi. Etyleeni on kasvihormoni, joka lisää mm. perunan mukulasatoa.

15 Edellä mainituilla kemiallisilla kasvunsääteillä on saa vutettu jossakin määrin toivottuja tuloksia, mutta ne eivät ole olleet kaikilta vaikutuksiltaan tyydyttäviä. Suotuisissa olosuhteissa niillä voidaan joskus saada hyviä tuloksia, mutta usein niiden positiivinen vaikutus jää merkityksettö-20 mäksi. Sen vuoksi sokerijuurikkaan viljelyssä mikään kasvun- sääde ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön.

Tunnetut kasvunsäätelyyn käytettävät aineet ovat myös kalliita ja niiden käyttö on hankalaa. Useimmiten ne annetaan ruiskutteena kasvien lehdille, jolloin käyttäjän tulee 25 suojautua. Kasviin ja maahan voi myös jäädä haitallisia jäämiä. Ruiskutteena annettavien aineiden käyttö on myös sääolojen kannalta hankalaa, koska niiden käyttö vaatii tietyn sateettoman ajanjakson. Ruiskutuksen on myös tapahduttava tiettynä ajankohtana. Ruiskutteiden vaikutus kasviin 30 kestää vain osan kasvukautta. Myös oikea annostus on tark kaa.

Edellä mainittujen kemiallisten kasvunsääteiden vaikutusta sokerijuurikkaan viljelyssä kuvataan esim. seuraavassa artikkelissa: Green, C. F., Vaidyanathan, L. V. & Ivins, J. 35 D., Growth of sugar-beet crops including the influence of synthetic plant growth regulators, J. agric. Sci., Camb. (1986), 107, 285-297.

3 84470

KEKSINNÖN YLEINEN KUVAUS

Nyt on keksitty, että kompostoimatonta puunkuorta, erityisesti havupuunkuorta, voidaan käyttää kasvien kasvunsäätelyyn lisäämään juuren kasvua.

5 Keksintö ja eräät sen edulliset suoritusmuodot on yksi tyiskohtaisesti määritelty patenttivaatimuksissa.

Puunkuori paitsi lisää juurisatoa, myös parantaa juurisa-don laatua erityisesti sokerijuurikkaalla. Puunkuori nopeuttaa siemenen itämistä, lisää alkuvaiheessa lehtien kasvua ja 10 rajoittaa lopullista naattisatoa. Lisäksi puunkuori toimii maanparannusaineena. Nämä vaikutukset saadaan aikaan suhteellisen pienillä käyttömäärillä, esim. maahan muokattuna annostuksella n. 0,5 - 20 t/ha kuiva-aineena laskettuna.

15 KEKSINNÖN ERITYINEN KUVAUS

Kompostoitua puunkuorta on aiemmin peltoviljelyssä käytetty maanparannusaineena, jolla on pyritty vaikuttamaan voimakkaasti maan kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Tavoitteeseen pääsemiseksi kuoren käyttömäärät ovat 20 olleet hyvin suuria, esim. 50 - 100 t/ha kuiva-aineena las kettuna. Tuore kuori on hyvin hapanta ja sen typpipitoisuus on hyvin pieni. Happamuuden vuoksi on kompostointia pidetty välttämättömänä. Kompostoitaessa kuoren pH nousee ja myös typpeä yleensä lisätään. Kompostointi on kuitenkin kallis ja 25 aikaavievä menetelmä, eikä sitä juurikaan harrasteta esim.

Suomen oloissa kaupallisessa mittakaavassa.

Puutarhaviljelyssä kompostoitua kuorta on käytetty myös kasvualustana.

Tuoretta jauhamatonta kuorta on käytetty katteena esim.

30 mansikkaviljelmillä rikkakasvien torjuntaan. Tällöinkin käyttömäärät ovat olleet suuria, sillä tarvittavan kerroksen paksuus on ollut n. 5 cm. Vastaavalla tavalla on kuorta käytetty koristepensaiden alla.

Tuoreen kuoren käyttöä kasvatusalustassa on nimenomaises-35 ti pyritty aina välttämään, koska kuoren eräiden aineiden, lähinnä orgaanisten happojen, on katsottu olevan kasveille haitallisia tai jopa myrkyllisiä.

Nyt tehty havainto, että tuore, kompostoimaton kuori vai- 4 84470 kuttaa jo pieninä määrinä kasvunsääteen tavoin, oli siis jo sinänsä aivan odottamaton. Lisäksi kuorella pystytään vaikuttamaan samalla edullisesti vielä muihin, erilaisiin kasvutekijöihin.

5 Puunkuorella kasvunsääteenä on monia etuja: - Se on maavaikutteinen kasvunsääde, jonka vaikutus kestää koko kasvukauden ajan.

Sen kasvunsäädevaikutus on huomattavasti monipuolisempi ja varmempi kuin muiden kasvunsääteiden.

10 - Se on käyttäjälle vaaraton.

- Sen käyttö on helppoa.

- Siitä ei jää haitallisia jäämiä; päinvastoin sillä saattaa olla edullinen jälkivaikutus, mikäli käyttömäärä on suhteellisen suuri, esim. > 5 t/ha (kuiva- 15 aineena).

- Se on puhdas luonnontuote.

Se on puunjalostusteollisuuden jätetuote, joka saadaan hyötykäyttöön.

Sillä on kasvunsäädevaikutuksen ohella myös muita vai-20 kutuksia, kuten maanparannusvaikutus ja kuorettumanes- tovaikutus.

Se voidaan yhdistää lannoitteen kanssa.

- Siihen voidaan lisätä puuntuhkaa, jolloin se toimii myös hivenlannoitteena.

25 - Se on ilman erityisiä lisäaineita hapanta, jolloin se kalkkipitoisessa maassa vapauttaa mangaania ja muita hivenaineita kasvin käyttöön.

- Se voi ehkäistä eräitä kasvitauteja.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä voidaan puunkuorena 30 käyttää ennen kaikkea havupuiden, kuten mäntyjen tai kuusien kuorta. Kokeissa on erityisen sopivaksi osoittautunut männyn (Pinus sylvestris) kuori. Myös lehtipuunkuorta voidaan käyttää.

Käytettävän kuoren tulee olla kompostoimatonta, parhaiten 35 mahdollisimman tuoretta. Tuoreutta voidaan kuvata tässä tapauksessa pH:n avulla. Vasta kuoritun havupuunkuoren pH on n. 4 ja se nousee vähitellen hajoamisen edistyessä n. 6reen.

5 84470

Tuoreen lehtipuunkuoren pH on n. 4,7. Kasvunsääteenä käytettävän kuoren pH:n tulee olla alle n. 5,5, parhaiten alle n.

5 ja havupuulla kaikkein parhaiten alle n. 4,5. Kuorta voidaan kyllä varastoida jonkin aikaa kuorimisen jälkeen. Sal-5 littava varastointiaika riippuu ratkaisevasti olosuhteista; se voi olla esim. n. 2 - 6 kk. Varastoitaessa tulee pyrkiä välttämään pitkäaikaista korkeaa lämpötilaa sekä veden aiheuttamaa uuttoa.

Kasvunsääteen valmistamiseksi kuorta jauhetaan. Jauhami-10 sen jälkeen voidaan suorittaa nopea lämpökäsittely (n. 70 °C) pieneliöiden ja rikkasiementen tuhoamiseksi. Tuotteeseen voidaan sekoittaa lisäaineita. Haluttaessa voidaan jauhettu tuote briketöidä.

Kuorimassaan voidaan lisätä ennen kaikkea sellaista lisä-15 ainetta, joka vähentää kuoren maassa aiheuttamaa happamoitu mista. Neutraloiva aine voidaan lisätä esim. lämpökäsittelyn yhteydessä. Neutraloivana aineena tulee kysymykseen varsinkin puuntuhka, mutta myös muita kalkitusaineita, kuten dolomiittikalkkia voidaan käyttää. Puuntuhka on edullista, koska 20 se sisältää runsaasti hivenaineita ja on huokea jätetuote.

Neutraloivan aineen määrä säädetään parhaiten maan happamuuden ja viljeltävän juurikasvin vaatimusten mukaan siten, että seoksen kokonaisvaikutus maassa pyrkii optimoimaan pH:ta (yleensä neutraaliksi). Happamassa maassa voidaan 25 pH:ta nostamalla yleensä jossain määrin lisätä kasviravin- teiden käyttökelpoisuutta. Neutraloivan aineen määrä koko seoksen kuiva-ainepitoisuudesta on enintään n. 40 %, tavallisesti enintään n. 20 %. Puuntuhkaa käytettäessä on seoksen kokonais-pH neutraali silloin, kun tuhkaa on n. 10 - 15 % 30 kuiva-aineesta. Emäksisessä maassa taas voidaan sopivasti käyttää neutraloimatonta kuorta, jolloin pH alenee kohti aluetta n. 6-7, jossa ravinteiden liukoisuus on optimaalista.

Tuotteeseen voidaan sekoittaa myös ravinteita, esim.

35 raaka-fosfaattia, kaliumsuoloja tai typpisuoloja. Lisäainei den kokonaismäärä on yleensä enintään n. 50 % kuiva-aineesta.

6 84470

Tuhka toimii happamuuden vähentäjänä ja toisaalta myös hivenlannoitteena, joka lisää kuoren positiivista vaikutusta kasviin. Muut kuoreen lisätyt ravinteet toimivat normaalin lannoitteen tapaan. Mikäli kuoreen lisätään muita kasvin 5 pääravinteita (NPK), niin kuorilannoitteen annostus tapahtuu osittain pääravinteiden määrän ja käyttökelpoisuuden ja osittain kasvin ravinnetarpeen mukaan. Kun kuorta käytetään kasvunsääteenä, niin edullisin käyttötapa on pelkkä kuori, johon on lisätty haluttu määrä tuhkaa.

10 Tuote voidaan muokata maahan ennen kylvöä tai kylvön yh teydessä. Tällöin kuorta käytetään kuiva-aineena laskettuna esimerkiksi n. 0,5 - 20 t/ha, mieluimmin n. 5-10 t/ha.

Näin käytettynä kuorella on lisäksi maanparannus- ja kuoret-tumisenestovaikutusta, jotka ilmenevät osaksi vielä seuraa-15 vana vuonna.

Tuotetta voidaan myös käyttää sirottelemalla sitä kylvö-rivin päälle. Tällöin käyttömäärä on kuiva-aineena esimerkiksi n. 50 - 1500 kg/ha, mieluimmin n. 150 - 700 kg/ha.

Näin käytettynä voidaan myös maanpinnan kuorettumista estää. 20 Lisäksi kuori torjuu kasvitauteja juuri taimen lähistöllä.

Tämä käyttötapa on taloudellisesti edullinen.

Kuorta voidaan sijoittaa maahan myös lannoitteen mukana. Tässä käyttömuodossa on edullista, että kuori on briketöity. Kuoren käyttömäärä on tällöin kuiva-aineena esimerkiksi n.

25 25 - 500 kg/ha. Maahan sijoitettu kuori voi kasvunsäädevai- kutuksen ohella liuottaa maasta ravinteita kasvin käyttöön, torjua kasvitauteja sekä varastoida vettä kasvin käyttöön. Kosteudenvaihtelut muuttavat kuoren tilavuutta, jolloin maa muokkautuu ja sen ilmavuus lisääntyy. Myös maahan sijoitus 30 on taloudellisesti edullinen käyttömuoto.

Kuori voidaan sijoittaa myös erikseen siemenrivin päälle, mutta maanpinnan alle. Kasvunsäädevaikutuksen ohella kuorella on tällöin samat positiiviset vaikutukset kuin lannoitteen mukana sijoitetulla kuorellakin. Tässä käyttömuodossa 35 kuori toimii kuitenkin tehokkaana kuorettuman estoaineena.

Tällöin kuori on sirotettuna juuri maan pinnan ja siemenen väliin. Kosteusvaihtelut aiheuttavat kuoren tilavuuden muu- 7 84470 toksia, mistä seuraa maan pinnan kuorettuman rikkoutuminen. Kuoren käyttömäärä kuiva-aineena on tällöin 50 - 300 kg/ha, mieluiten n. 175 kg/ha. Myös tässä käyttömuodossa on edullista, että kuori on briketöity. Kylvettäessä voidaan kuori 5 haluttaessa asettaa vain kunkin kylvetyn siemenen kohdalle.

Eri käyttötapoja voidaan myös yhdistellä. Voidaan esimerkiksi käyttää sijoitusta lannoituksen yhteydessä sekä lisäksi sirottelua rivin päälle.

Tuote soveltuu erityisesti sokerijuurikkaan kasvunsääte-10 lyyn tarkoituksena lisätä juurisadon osuutta. Lisäksi näin saadaan myös parannetuksi juurisadon laatua. Kuorta käytettäessä kaikki sokerijuurikkaan sokerisatoon vaikuttavat tekijät paranevat; juurisato ja sokeripitoisuus lisääntyvät ja juurisadon epäpuhtaudet vähenevät. Tämä on yllättävää, sillä 15 tunnetut kasvunsääteet parantavat yleensä vain joitakin laa tutekijöitä. Useimmiten tunnettujen kasvunsääteiden vaikutus lopulliseen satoon jää merkityksettömäksi. Hyviä tuloksia saadaan myös muiden siemenestä kasvatettavien juurikasvien viljelyssä, erityisesti kun tavoitteena on lisäksi korkeampi 20 sokeripitoisuus. Sopivia muita siemenestä kasvatettavia juu rikasveja ovat esim. muut juurikkaat (Beta sp.) kuten puna-juuri, porkkana, palsternakka, nauris, lanttu, vihersipuli ja retiisi.

Menetelmä soveltuu kuitenkin myös muun tyyppisille istu-25 tettaville kasveille, kuten sipuleille ja perunalle. Mene telmän avulla saadaan myös juuren ja mukuloiden tärkkelyspi-toisuutta lisätyksi.

Seuraavassa esitetään eräitä keksinnön mukaisia kasvunsäätely aine itä sekä sokerijuurikkaalla suoritettujen vilje-30 lykokeiden tuloksia. Kokeissa käytettiin tuoretta, sahalta saatua männynkuorta, jonka pH oli n. 4,2. Kuori jauhettiin ja kuumennettiin lyhytaikaisesti n. 70 °C:een. Käytetty tuhka oli saatu männynkuoresta.

Tuotteiden pitoisuudet on laskettu kuiva-ainemääristä.

35 Tuote A

Kuori 89,0 %

Tuhka 11,0 % (koko seoksen pH n. 7) 8 84470

Tuote B

Kuori 77,3 %

Raakafosfaatti 7,7 % (koko seoksen P-pit. 1 %)

Tuhka 15,0 % 5

Tuote C

Kuori 64,2 %

Raakafosfaatti 30,8 % (koko seoksen P-pit. 4 %)

Tuhka 5,0 % 10

Tuotteita B ja C käytettäessä annettiin kaliumia ja typpeä erikseen. Tuotetta A käytettäessä annettiin myös fosforia erikseen. Kokeiltiin myös seoksia, joissa kuoreen sekoitettiin tavanomaista valmista NPK-lannoiteseosta; esim.

15 seosta, jossa oli 1/5 NPK-lannoitetta ja 4/5 tuhkalla neut raloitua kuorta.

Kokeissa käytettyjen tuotteiden vesipitoisuus oli n. 50 % (vaihtelu n. 5 %-yksikköä). Kokeissa mainitut annosmäärät tarkoittavat koko tuotteen tuorepainoa ja pitoisuudet on 20 laskettu kuiva-ainepitoisuuksina.

Koe I

Sokerijuurikkaalle käytettiin seuraavia koeseoksia:

25 1. Normaali NPK

2. NPK + 10 t/ha tuhkalla neutraloitua kuorta (A; 11 % tuhkaa) 3. NK + 5 t/ha kuorilannoitetta (B; 1 % P, 15 % tuhkaa) 4. NK + 10 t/ha kuorilannoitetta (B; 1 % P, 15 % tuhkaa) 30 5. NK + 20 t/ha kuorilannoitetta (B; 1 % P, 15 % tuhkaa) 6. NK + 5 t/ha kuorilannoitetta (C; 4 % P, 5 % tuhkaa) 7. NK + 10 t/ha kuorilannoitetta (C; 4 % P, 5 % tuhkaa) 8. NK + 20 t/ha kuorilannoitetta (C; 4 % P, 5 % tuhkaa) 35 Kuorituote levitettiin kynnökselle ja muokattiin maahan kylvön yhteydessä. Oheisessa taulukossa I esitetyt tulokset ovat keskiarvoja kahdesta Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuk- 9 84470 sen v. 86 ja v. 88 suorittamasta kokeesta.

Taulukko I:1 12345678 5 Juurisato t/ha 42,9 46,1 44,1 44,8 46,3 43,5 45,9 47,0

Suhdeluku 100 107 103 104 108 101 107 110

Sokeri-% 16,94 17,36 17,21 17,49 17,57 17,14 17,21 17,55 10 Erotus 0,00 +0,42 +0,27 +0,55 +0,63 +0,20 +0,27 +0,61

Sokerisato kg/ha 7280 8031 7615 7851 8150 7482 7912 8274

Suhdeluku 100 110 105 108 112 103 109 114 15

Kiteytyvä sokeri kg/ha 5754 6445 6075 6331 6589 6001 6318 6707

Suhdeluku 100 112 106 110 115 104 110 117

20 Amino-N

mg/100 g 20,1 17,4 20,4 17,3 16,9 19,2 19,6 17,2

Erotus 0,0 -2,6 +0,3 -2,8 -3,2 -0,9 -0,5 -2,9

Kalium, 25 me/100 g 7,38 7,12 7,20 7,03 7,00 7,12 7,21 6,91

Erotus 0,00 -0,26 -0,18 -0,35 -0,38 -0,26 -0,17 -0,47

Natrium, me/100 g 0,71 0,63 0,68 0,62 0,59 0,61 0,63 0,52 30 Erotus 0,00 -0,08 -0,03 -0,09 -0,12 -0,10 -0,08 -0,19

Saanto-% 78,7 80,0 79,4 80,3 80,6 79,7 79,6 80,9

Erotus 0,0 +1,3 +0,7 +1,6 +1,9 +1,0 +0,9 +2,2 35 Juurikkaita 1000 kpl/ha 84,4 97,1 90,7 90,4 94,7 85,6 95,0 99,7

Suhdeluku 100 115 107 107 112 101 113 118 10 84470 Nämä tulokset osoittavat, että kuori lisää juurisatoa, juurisadon sokeripitoisuutta, kiteytyvän sokerin määrää, saanto-%:a (kiteytyvä sokerisato/sokerisato) ja juurikkaiden määrää hehtaaria kohden. Tulokset osoittavat myös, että kuo-5 ri vähentää sokerijuurikkaan epäpuhtauksia, aminotyppeä, ka liumia ja natriumia. Positiivinen vaikutus on riippuvainen kuorilannoitteen määrästä, mutta kuoren lisäaineilla on vain vähäinen merkitys.

Tällä tavoin käytettynä kuorella oli myös lievä positii-10 vinen jälkivaikutus seuraavan vuoden juurikassatoon, mikä näkyy selvimmin sokeri-%:ssa, kuten seuraavasta taulukosta 1:2 käy ilmi.

Taulukko I;2 15 12345678

Sokeri-% seur. V. 16,74 16,88 16,87 16,87 17,05 16,86 16,83 17,14 20 Erotus 0,00 +0,14 +0,12 +0,13 +0,31 +0,11 +0,09 +0,40

Koe n

Kuoren vaikutusta sokerijuurikkaan kasvuun tutkittiin myös kontrolloiduissa kasvihuoneolosuhteissa astiakokeiden 25 avulla. Kokeissa käytettiin tuotetta A. Kasvien lukumäärä kaikissa astioissa oli sama. Kaikki astiat saivat saman NPK-lannoituksen. Tuote sekoitettiin multaan. Tulokset esitetään oheisessa taulukossa II.

li 84470

Taulukko II

Neutraloidun kuorituotteen määrä, g/astia 0 25 50 100 200 400 1 5 Juurisato, g/astia 136 140 142 165 150 149

Suhdeluku 100 103 104 122 111 110

Naattisato, 10 g/astia 168 149 163 157 138 110

Suhdeluku 100 89 97 93 82 65

Sokeri-% 15,35 16,29 15,95 16,46 16,42 17,29

Erotus 0,0 +0,94 +0,60 +1,11 +1,07 +1,94 15

Kiteytyvä sokeri, g 17,1 19,2 18,6 22,8 20,6 21,8

Suhdeluku 100 112 109 133 120 127 20 Amino-N, mg/100 g 41,7 39,3 37,2 36,5 30,5 20,8

Erotus 0,0 -2,4 -4,5 -5,2 -11,2 -20,9

Saanto-% 82,5 83,6 83,5 83,8 83,0 84,5 ? 5 Erotus 0,0 +1,1 +1,0 +1,3 +0,5 +2,0

Pelto-olosuhteisiin muunnettuna määrät vastaavat 0, 2,5, 5, 10, 20, 40 t/ha (tuorepainona).

30 Tämä esimerkki osoittaa selvästi kuoren kasvunsäätelyvai-kutuksen sokerijuurikkaaseen: - Kuoren vaikutuksesta juurisato lisääntyy ja naattisato vähenee, ts. kuori muuttaa juurikkaan kasvua haluttuun 35 suuntaan.

- Sokeri-% lisääntyy.

Haitallisten epäpuhtauksien määrä (esimerkkinä amino- i2 84470 N) vähenee.

- Juurisadon ja sokeri-%:n lisääntyminen ja epäpuhtauksien määrän väheneminen johtavat kiteytyvän sokerin sadon lisääntymiseen ja saanto-%:n (kiteytyvän sokerin 5 osuus kok. sokerisadosta) lisääntymiseen.

Astiakokeet myös osoittavat, ettei juurisadon laadun parantuminen johdu lisääntyneestä kasvutiheydestä.

Optimaalinen tulos saavutettiin kuorituotemäärällä n.

10 - 20 t/ha (tuorepainona), mikä on yhdenmukaista kenttäko-10 keen I tulosten kanssa.

Koe III

Koetta II vastaavalla tavalla tutkittiin pelkän lämpökäsitellyn kuoren (ilman tuhkalisäystä) vaikutusta. (Lämpökä-15 sittely ei oleellisesti vaikuta tuloksiin.) Tuotteen vesipi toisuus oli n. 45 %. Tulokset esitetään taulukossa III.

Taulukko III

is 84470

Kuoren määrä, g/astia 0 25 50 100 200 400 5 Juurisato, g/astia 136 154 139 154 136 131

Suhdeluku 100 114 102 113 100 96

Naattisato, 10 g/astia 168 168 137 140 126 104

Suhdeluku 100 100 82 84 75 62

Sokeri-% 15,35 15,25 16,16 15,63 16,56 16,45

Erotus 0,0 -0,10 +0,81 +0,28 +1,21 +1,10 15

Kiteytyvä sokeri, g/astia 17,1 20,0 19,0 20,1 18,9 18,2

Suhdeluku 100 117 111 117 111 106 20 Amino-N, mg/ioo g 41,7 34,8 36,0 36,1 29,6 26,3

Erotus 0,0 -6,9 -5,7 -5,6 -12,1 -15,4

Saanto-% 82,5 83,6 84,2 83,5 84,0 83,6 25 Erotus 0,0 +1,1 +1,7 +1,0 +1,5 +1,1

Pelkällä kuorellakin saavutetaan siis positiivinen vaikutus.

30 Koe IV

Tuhkalla neutraloitua kuorituotetta (Tuote A) siroteltiin sokerijuurikkaan kylvörivin päälle katteeksi n. 7 cm:n leveydelle. Tulokset esitetään oheisessa taulukossa IV.

14 84470

Taulukko IV

Tuhkalla neutraloidun kuoren määrä kg/ha 0 350 700 1400 2800 5

Juurisato, t/ha 44,8 49,1 50,5 49,7 50,3

Suhdeluku 100 109 111 111 112

Sokeri-% 16,45 16,61 16,74 16,60 16,71 10 Erotus +0,00 +0,16 +0,29 +0,16 +0,26

Sokerisato, kg/ha 7346 8140 8369 8252 8391

Suhdeluku 100 111 114 112 114 15 Kiteytyvä sokeri, kg/ha 5951 6620 6837 6713 6875

Suhdeluku 100 111 115 113 116

Saanto-% 81,0 81,3 81,7 81,3 81,9 20 Erotus 0,0 +0,3 +0,6 +0,3 +0,9

Juurikkaita, 1000 kpl/ha 74,7 75,0 79,9 81,0 88,8

Suhdeluku 100 100 107 108 119 25

Aikaisemmin mainittuna istutuslannoitteena voidaan käyttää esim. seuraavanlaista tuotetta D. Käyttömäärä on esim. 0,5-3 kg/m2 kuiva-ainetta.

30 Tuote D

Kuori 60,0 %

Raakafosfaatti 15,4 % (koko seoksen P-pit. 2 %) K2S04 9,6 %

Tuhka 15,0 %

Claims (8)

1. Kasvunsäätelymenetelmä käytettäväksi juurikasvien, kuten juurikkaiden (Beta sp.), erityisesti sokerijuurikkaan, viljelyssä juurisadon osuuden lisäämiseksi tai 5 juurisadon laadun parantamiseksi tunnettu siitä, että kasvin kasvualustaan annostellaan tuoretta puunkuorta, joka tuoreus määritellään siten, että kuoren pH on alle n. 5,5, parhaiten alle n. 5, ja jota on jauhettu ja haluttaessa nopeasti kuummennettu n. 70 °C:ssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että puunkuori on havupuunkuorta, kuten männyn-tai kuusenkuorta, sopivimmin männynkuorta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että puunkuoren pH on alle n. 4,5, sopivimmin n. 15 4,2.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että puunkuorta annostellaan kylvörivin päälle sirottelemalla, sopivasti n. 50 - 1500 kg/ha, sopivimmin n. 150 - 700 kg/ha, kuiva-aineena laskettuna.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että puunkuorta annostellaan maahan kylvörivin viereen sijoittamalla, sopivasti n. 25 - 500 kg/ha, kuiva-aineena laskettuna.

6. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä tunnettu 25 siitä, että puunkuorta annostellaan kylvörivin päälle maan pinnan alle, sopivasti n. 50 - 300 kg/ha, kuiva-aineena laskettuna.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että puunkuorta annostellaan maahan 30 muokkaamalla, sopivasti n. 0,5 - 20 t/ha, sopivimmin n. 5 -10 t/ha, kuiva-aineena laskettuna.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kasvualustaan annostellaan lisäksi pH:ta kohottavaa ainetta, sopivasti puuntuhkaa, sopivim- 35 min puunkuoren tuhkaa. i6 84470